Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 05.09.2018/Pykälä 167

 

 

§ 167

Asianro 4377/10.03.01.00/2018

 

 

Savilahdentien yleissuunnitelma luonnos välillä Volttikatu - Niiralankatu hyväksyminen nähtävillä oloa varten

 

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut

 

 

Kohde                                             Yleissuunnitelma koskee Savilahdentietä välillä Volttikatu Niiralankatu. Savilahdentien sijaitsee Savilahden (13) kaupunginosassa.

 

Lähtökohdat                                Savilahden alueen maankäyttö on lähitulevaisuudessa voimakkaasti kehittymässä, mm. toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten keskittäessä toimintansa Savilahteen. Maankäytön kehittämistarpeita ja laajuutta on tarkemmin käsitelty 8.5.2017 kaupunginhallituksen hyväksymässä Savilahden maankäytön yleissuunnitelmassa. Maankäytön yleissuunnitelman mukaiset toimenpiteet mahdollistavat uusia toimijarooleja merkittävästi: asukkaita 7 000 - 8 000, opiskelijoita 6 000 - 7 000 ja uusia työssäkävijöitä 5 000 - 7 000.

 

Maankäytön kehittyminen lisää luonnollisesti myös alueen liikennemääriä ja asettaa tavoitteita alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Edellä mainitussa yleissuunnitelmassa on myös määritetty Savilahden alueen liikennejärjestelyjen kehittämisperiaatteita. Yleissuunnitelmassa on todettu, että Savilahden alueen kehittämisessä yksi suurimmista haasteista on joustavan ja turvallisen liikkumisen järjestäminen alueen sisällä, sekä sen läpi. Alueen liikenteen kehittämisen ensisijaisiksi tavoitteiksi on asetettu kannustaa kestävään liikkumiseen ja hillitä autoliikenteen kasvua parantamalla ja kehittämällä erityisesti niin kävelyn, pyöräilyn kuin joukkoliikenteen olosuhteita sekä tehdä niistä nykytilaa houkuttelevampia vaihtoehtoja.

 

Eri liikennemuotojen osalta Savilahdentielle asetettuja tavoitteita mm. maankäytön yleissuunnitelmassa ja nähtävillä olevassa Yliopistonrannan asemakaavassa linjattu seuraavasti:

 

Autoliikenne

Autoliikenteen osalta Savilahdentietä kehitetään maantiemäisestä kadusta kohti kaupunkimaisempaa katutilaa. Savilahdentien nykyiset peruspoikkileikkauksen ajokaistavaraukset (2+2 kaistaa) säilytetään, mutta liittymäalueilla ajoradan kaistoituksia tarkistetaan kehittyvän maankäytön aiheuttamien liikennemäärä muutosten takia. Lisäksi Savilahdentien katujärjestelyissä varaudutaan uuden valtatien 5 Savilahden rampin edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet

Pyöräilyn olosuhteita Savilahdessa kehitetään parantamalla mm. yhteyksiä keskustaan, Neulamäkeen ja Puijonlaaksoon, sekä pohjoisiin ja eteläisiin kaupunginosiin. Savilahdentiellä em. tavoitteita tuetaan parantamalla nykyisiä yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä ja rakentamalla uusia sekä parantamalla nykyisiä alikulkukäytäviä.

 

 

Joukkoliikenne

Savilahden alue on jo nykytilassa hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa, mutta joukkoliikenteen sujuvuuden ja matka-aikojen nopeutumiseksi Savilahdentien kehittämisen tavoitteeksi on asetettu joukkoliikennekaistojen rakentaminen, pysäkkialueiden kehittäminen sekä joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien toteuttaminen.

 

Erikoiskuljetukset

Savilahdentien kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV) välillä Volttikatu Niuvantie. Katutila tulee mitoittaa 7 x 7 x 40 m kokoisten erikoiskuljetusten asettamien rajoitusten mukaisesti.

 

Savilahdentien kehittämiseen liittyviä asioita on lähiaikoina käsitelty kaupunkirakennelautakunnassa seuraavasti:

·         7260/2016 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, Yliopistonranta / Savilahti tontit 13-2-15…24, 13-1-4, 13-22-2, 3 sekä 13-23-2, pöytäkirja 15.8.2018/pykälä 152

·         1901/2018 Joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen Kuopiossa, pöytäkirja 27.06.2018/pykälä 142.

·         4377/2018 Savilahdentie välillä Neulamäentie Neulaniementie, pöytäkirja 27.06.2018/pykälä 140

 

 

Nykytilanne                                  Henkilöautoliikenne

 

                                                          Yleistä:

Savilahdentie on nykyinen Savilahden alueen pääkatu, joka liittyy eteläpäästään Tasavallankatuun Siikalahden eritasoliittymän itäpuolella, Leväsentien kohdalla ja pohjoispäästään Puijonlaaksontiehen Niiralankadun liittymäalueella. Välillä Volttikatu Niiralankatu Savilahdentie on peruspoikkileikkaukseltaan kaksi ajoratainen nelikaistainen katu. Savilahdentien nykytilan nopeusrajoitus on välillä Siikalahden eritasoliittymä Volttikatu 50 km/h:ssa (taajaman yleisrajoitus) ja välillä Volttikatu Niiralankatu 60 km/h:ssa. Nykytilassa seuraavat liittymäalueet ovat liikennevalo-ohjattuja:

·         Savilahdentie/Volttikatu

·         Savilahdentie/Neulamäentie

·         Savilahdentie/Neulaniementie

·         Savilahdentie/Niuvantie

·         Savilahdentie/Niirankatu

 

Väli Siikalahden ETL Neulamäentie:

Volttikadun liittymässä Savilahdentiellä on idän/etälän suunnasta tultaessa lännen/pohjoisen suuntaan neljä kaistaa. Kaksi etelänpuoleisinta kaistaa on vasemmalle kääntymiskaistoja Volttikadulle ja kaksi pohjoisinta kaistaa suoraan meneviä kaistoja Savilahdentietä pohjoisen suuntaan.

 

Pohjoisesta päin tultaessa Savilahdentiellä on kolme ajokaistaa. Kaistoista ulommaisin (eteläreunalla) on oikealle kääntymiskaista Volttikadun suuntaan ja keskimmäinen ja pohjoisin ajokaista ovat suoraan meneviä kaistoja valtatien 5 ja keskustan suuntaan.

 

Väli Neulamäentie Neulaniementie:

Neulamäentien liittymässä Savilahdentiellä on etelän suuntaan neljä kaistaa. Idänpuoleisin kaista on erillinen vasemmalle kääntymiskaista kauppakeskukselle ja uloimmalta (lännen puoleisin) kaistalta ajetaan suoraan kohti Volttikatua ja käännytään oikealle Neulamäentielle. Keskimmäisiltä kaistoilta ajetaan suoraan Volttikadun ja keskustan/valtatien 5 suuntaan.

 

Neulaniementien liittymässä Savilahdentiellä on pohjoisen suuntaan neljä kaistaa. Lännen puoleisin kaista on erillinen vasemmalle kääntymiskaista Neulaniementielle ja uloimmalta (idän puoleisin) kaistalta ajetaan suoraan liittymän jatkeena olevalle linja-autopysäkille ja käännytään oikealle Iloharjunkadulle. Keskimmäisiltä kaistoilta ajetaan suoraan Puijonlaakson suuntaan.

 

Neulamäentien ja Neulaniementien liittymäalueiden lisäksi Savilahdentiehen liittyy liittymien välillä kauppakeskukselta tuleva suuntaisliittymä, mistä on oikealle kääntyminen sallittu (liittyminen Savilahdentien pohjoiseen ajosuuntaan). Lisäksi alueen liittymäjärjestelyihin kuuluu Iloharjunkadun alussa oleva suuntaisliittymä, mistä on ajaminen etelään suuntaan, kauppakeskukselle sallittu.

 

Väli Neulaniementie Niuvantie/Niiralankatu:

Neulaniementien liittymässä Savilahdentiellä on etelän suuntaan neljä kaistaa. Lännen puoleisin kaista on erillinen oikealle kääntymiskaista (ns. vapaa oikea) Neulaniementielle ja sisimmältä (idän puoleisin) käännytään oikealle Iloharjunkadulle. Keskimmäisiltä kaistoilta ajetaan suoraan etelään Volttikadun ja Tasavallankadun suuntaan.

 

Nykytilassa Yliopiston Snellmanian ja Canthian kiinteistöille johtavat liittymät sijoittuvat Neulaniementien ja Niuvantien väliselle osuudelle. Em. yliopiston kiinteistöille on molemmille oma kolmihaarainen tasoliittymä. Snellmanialle/Studentialle johtavalle liittymälle on Savilahdentien molemmista ajosuunnista erillinen kääntymiskaista. Canthialle/Mediteknialle johtavalle liittymälle on Savilahdentien pohjoiselta ajosuunnalta erillinen vasemmalle kääntymiskaista. Molemmat liittymät ovat liikennevalo-ohjaamattomia ja Savilahdentien jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys ylittää liittymät tasossa suojatieylityksinä.

                                                         

Niuvantien/Niiralankadun kahdessa kolmihaaraisessa liittymässä Savilahdentien molemmista ajosuunnista on erilliset kääntymiskaista sekä Niuvantien että Niiralankadun suuntaan. Suoraan liittymien yli jatkavia ajokaistoja on molempiin ajosuuntiin kaksi.

 

Ongelmat:

Autoliikenteen ongelmat keskittyvät aamu- ja iltahuipputunnin ruuhkahuippuihin. Iltahuipputunnin aikana ongelmallisin osuus Neulaniementien ja Volttikadun välillä ruuhkautuu siten, että jonopituudet yltävät liittymävälien yli. Aamuhuipputunnin aikana ongelmallisin osuus sijoittuu Savilahdentien välille Leväsentie Neulamäentie. Sekä aamu- että iltahuipputunnin ruuhkahuiput kytkeytyvät alueen ja valtatien 5 yhteystarpeeseen.

                                                         

Joukkoliikenne

Savilahdentie on keskeisen kaupunkialueen joukkoliikenteen pääväylä niin paikallisliikenteen kuin kaukoliikenteen osalta. Savilahdentietä pitkin kulkee yhteensä yhdeksän (9) paikallisliikenteen joukkoliikennelinjaa (linjat nro. 4, 7, 16, 21, 23, 29, 31, 35 ja 40). Nykytilassa joukkoliikenteen pysäkkejä on sijoitettu seuraavasti:

·          Volttikadun liittymä, pysäkkipari, pysäkit liittymän molemmin puolin

·          Neulamäentie, pysäkkipari, pysäkit liittymän pohjoispuolella

·          Neulaniementie, pysäkkipari, pysäkit liittymän molemmin puolin

·          Yliopisto Snellmanian kohta, pysäkkipari, pysäkit Piipolun molemmin puolin

·          Niuvantie liittymä, etelän ajosuunnan pysäkki liittymän etelä puolella

·          Niiralankadun liittymä, pohjoisen ajosuunnan pysäkki Puijonlaaksontiellä liittymän pohjoispuolella

 

Nykyiset Savilahdentien pysäkit ovat pysäkkisyvennyksiä ja varustettu pysäk

kikatoksin.

 

Ongelmat:

Joukkoliikenteen osalta alueen suurimmat ongelmat ovat matka-aikojen

ennustettavuus, erityisesti aamun ja iltapäivän ruuhkahuippujen aikana sekä

toimivien vaihtopysäkkialueiden puute. Lisäksi pysäkkisyvennykset eivät

nykytilassa kunnolla mahdollista useita samaan aikaan pysäkille tulevien

joukkoliikennevuorojen mahtumista pysäkille.

 

Jalankulku ja pyöräily

 

Pääyhteys:

Savilahden alueen jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee nykytilassa Savilahdentien länsireunalla. Nykyinen väylä on tyypiltään yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä, päällysteen leveys vaihtelee ollen noin 3,5…4,0 metriä. Väylä yhdistää eteläpäästään Savilahden alueen Volttikadun ja Väliköntien yhteyksien kautta kaupungin eteläisiin osiin. Yliopiston kohdalla em. väylään yhdistyvät Viestikadulta tulevat, moottoritien alittavat jalankulku ja pyöräilyväylät, mitkä yhdistävät yhdessä Niiralankadun jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kautta alueen keskustaan. Pohjoispäässä väylään yhdistyy Niuvantien rinnalla kulkeva jalankulun ja pyöräilyn yhteys ja Savilahdentien suuntainen väylä jatkuu Puijonlaaksontien länsireunalla pohjoiseen yhdistäen alueen kaupungin pohjoisiin kaupunginosiin.

 

Poikittaisyhteydet:

Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen Savilahdentien kanssa on nykytilassa järjestetty tasoylityksenä liikennevalo-ohjatun suojatien kautta tai eritasossa alikulkukäytävällä. Tasoylityksiä on nykytilassa Volttikadun, Neulamäentien ja Niiralankadun liittymien pohjoisreunalla. Nykyiset alikulkukäytävät sijoittuvat Neulaniementien liittymäalueelle, Piipolun jatkeelle (Yliopiston Snellmania rakennuksen kohdalle) sekä Niuvantien liittymän eteläpuolelle (Yliopiston Canthia rakennuksen kohdalle). Lisäksi alueelle sijoittuu Savilahdentien pääyhteyden Neulamäentien ylittävä jalankulku- ja pyöräilysilta sekä Neuleniementien alittava alikulkukäytävä.

 

Ongelmat:

Suurimmat ongelmat jalankululle ja pyöräilylle nykytilassa muodostavat pääyhteyden kapea poikkileikkaus, ahtaat ja valaistukseltaan puutteelliset alikulkukäytävät näkemäongelmineen sekä pääyhteyden ja keskustasta alueelle tulevien reittien epäjatkuvuudet risteämisineen erityisesti Terveyspuiston kohdalla (Yliopiston Canthian rakennuksen kohdalla). Lisäksi jo nykytilassa merkittävä yhteystarve Technopoliksen ja kauppakeskusalueen välillä on puutteellinen.  

 

Yleissuunnitelmaperiaatteita

 

Yleistä

Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteuttavat Savilahden maankäytön yleissuunnitelman ja Yliopistonrannan asemakaavan mukaisia tavoitteita alueen liikenteen periaatteista ja viihtyisyydestä. Ratkaisuilla kehitetään ja parannetaan joukkoliikenteen sujuvuutta ja toimintaedellytyksiä, parannetaan jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta alueella muodostamalla yhteyksistä turvallisempia, suorempia ja viihtyisämpiä. Autoliikenteen osalta toimenpiteet sijoittuvat liittymäalueiden kaistoituksien parantamiseen sekä mahdollistaa uuden valtatien 5 pohjoisesta ajosuunnasta Savilahteen tulevan rampin sijoittuminen Iloharjunkadun kohdalle. Uusi ramppi tasoittaa Savilahdentien ruuhkaisimpien liittymien liikennemääriä ja toisaalta siirtää Savilahdentien/Puijonlaaksontien pohjoisesta saapuvaa liikennettä moottoritielle vähentäen näin maankäytön lisääntymisen aiheuttamaa autoliikenteen kasvua Savilahdentiellä.

 

Liikennevaloliittymissä selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön liikennevalojen adaptiivinen ohjaus. Liikennevaloliittymien perinteisessä ohjauksessa liittymiin on esiohjelmoitu erilaisia kiinteitä valo-ohjelmia, yleisesti käytössä on eri ohjelmat mm. ruuhka-ajoille ja hiljaisen liikenteen ajoille. Liikennevalojen adaptiivisessa ohjauksessa valoliittymissä ei ole käytössä enää perinteisiä kiinteitä ohjelmia, vaan valo-ohjaus muuttuu kulloisenkin liikennetilanteen mukaan adaptiivisesti, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta ja mahdollistaa eri ajosuuntien priorisoinnin ja esim. joukkoliikenteen suosimisen.

 

Lisäksi liikennevaloissa otetaan käyttöön kaupunkirakennelautakunnan päätöksen 1901/2018 Joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen Kuopiossa, pöytäkirja 27.06.2018/pykälä 142, mukaisesti joukkoliikenne-etuudet Savilahdentiellä. 

 

Asemapiirustuksissa on esitetty liittymäalueille alustavat kääntymiskaistojen mitoitukset, joita tarkennetaan jatkosuunnittelussa.

 

Savilahdentien nopeusrajoitus muutetaan kokonaisuudessaan 50 km/h:ssa

                            

Autoliikenne

 

Yleissuunnitelmassa esitettyjä Savilahdentien autoliikenteen kehittämistoimenpiteitä on alla kuvattu katuväleittäin, kuten nykytilakuvauksessa.

 

Väli Siikalahden ETL Neulamäentie:

Kadun pituus- ja vaakageometria säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään.

 

Katujärjestelyissä varaudutaan Volttikadun vastapäätä mahdollisesti toteutettavaan uuteen kauppakeskusalueen tonttiliittymään. Uuden tonttiliittymä sallitut ajosuunnat ovat Savilahdentieltä idän suunnasta (Tasavallankadulta) kauppakeskusalueelle ja kauppakeskusalueelta poistuminen Savilahdentielle idän suuntaan (Tasavallankadun suunta). Uuden liittymähaaran kautta ei näin ollen voi poistua Volttikadun suuntaan eikä Volttikadulta sallita suoraan ajoa kauppakeskusalueelle uuden liittymän kautta. Liittymä tulee neljänneksi haaraksi liikennevalo-ohjattua Volttikadun liittymää ja em. liittymähaaran ajosuuntarajoituksin uusi liittymähaara voidaan toteuttaa siten, että sisäänajo tapahtuu ns. vapaa oikea –periaatteella ja ulosajo on liikennevalo-ohjauksessa samassa vaiheessa kuin Volttikadulta vasemmalle kääntyminen Savilahdentielle pohjoiseen. Muiden kuin em. ajosuuntien salliminen uuden liittymän kautta vaikuttaisi negatiivisesti liittymän pääsuunnan, Savilahdentien suoraan menevät ajosuunnat, toimivuuteen. Tonttiliittymän toteuttaminen edellyttää jatkosuunnittelua ja sopimista viereisten kiinteistöjen osalta rasiteväylän muodostamisesta.

 

Savilahdentieltä idän suunnalta tultaessa Volttikadulle kääntyvät ajokaistat säilyvät pääpiirteittäin nykyisellään. Savilahdentieltä lännestä tultaessa rakennetaan uusi oikealle kääntymiskaista, nykyisen Volttikadulle johtavan kaistan jäädessä joukkoliikennekaistaksi.

 

Nykyisen Neulamäentien suuntaan lisätään toinen vasemmalle kääntymiskaista Savilahdentietä idästä/etelästä tultaessa, millä varaudutaan vanhan varikon alueen kehittyvään maankäyttöön. Nykyiset vapaa oikea kääntymiset Neulamäentieltä Savilahdentielle itään/etelään ja Savilahdentieltä idästä/etelästä kauppakeskuksen alueelle säilytetään.

 

Väli Neulamäentie Neulaniementie:

Toimenpiteet toteutetaan kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjan 27.06.2018/pykälä 140 hyväksymän periaatteen ”4377/2018 Savilahdentie välillä Neulamäentie Neulaniementie” mukaisesti. Savilahdentien ajoratojen tasausta nostetaan Neulamäentien ja Neulaniementien liittymäalueiden puoliväliin rakennettaville silloille (siltapaikka S2) noin 3,5 metriä nykyisen kadun yläpuolelle. Tasauksen nostaminen jyrkentää Neulamäentien suunnasta pohjoiseen kadun pituusgeometriaa nykyisestä 1,6 %:sta à 4 %:n. Neulaniementien liittymästä etelään pituusgeometria jyrkentyy vähäisesti, 3%:sta à 3,3 %, mutta nousumatka kasvaa noin 100 metrillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että ratkaisulla on vähäisiä vaikutuksia autoliikenteen osalta. Savilahdentien pystygeometria täyttää edelleen pääkadulle asetetut pystygeometrian ohjearvot (Kuopion kaupunki, suunnitteluohje 2018, pää- ja kokoojakaduilla pystygeometrian maks. pituuskaltevuus liittymäalueilla 4 %).

 

Väli Neulaniementie Yliopistonranta:

Kadun pituus- ja vaakageometria säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään.

 

Yliopiston kohdalla liikennejärjestelyissä huomioidaan kirjoitushetkellä nähtävänä olevassa  7260/2016 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, Yliopistonranta / Savilahti tontit 13-2-15…24, 13-1-4, 13-22-2, 3 sekä 13-23-2 –ehdotusvaiheen asemakaavassa esitetyt uudet Yliopistonranta ja Yliopistonrinne katujärjestelyt liittymineen. Nykyiset yliopistolle johtavat liittymät katkaistaan ja korvataan uudella liikennevalo-ohjatulla liittymällä suunnitelman mukaisesti. Uudessa liittymässä on Savilahdentieltä risteäville kaduille erilliset vasemmalle kääntymiskaistat. Oikealle kääntyminen tapahtuu molempiin suuntiin joukkoliikennekaistoilta.

 

Väli Yliopistonranta Niuvantie/Niiralankatu:

Kadun pituus- ja vaakageometria säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään.

 

Autoliikenteen osalta ajokaistajärjestelyt kääntymiskaistoineen säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään. Niuvantien liittymässä joukkoliikennekaista erotetaan rakenteellisesti (saareke) ajoradasta, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen ohittaa liikennevalo-ohjaus. Tältä osin oikealle kääntyvien kaistaa Savilahdentieltä Niiralankadulle muotoillaan uudelleen.

 

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen osalta merkittävin muutos alueella on joukkoliikennekaistat. Pohjoisen ajosuunnan joukkoliikennekaista alkaa Volttikadun liittymän itäpuolelta, nykyisen Savilahdentien ylittävän ratasillan jälkeen ja päättyy Niiralankadun liittymään. Etelän ajosuunnassa joukkoliikennekaista alkaa Niuvantien liittymän eteläpuolelta ja päättyy Volttikadun liittymään. Liittymäalueilla kääntyvät kaistat tukeutuvat joukkoliikennekaistoihin.

 

Linja-autokaista:

Nykytilassa ns. joukkoliikennekaistoja (linja-autokaista) on yleisesti käytössä mm. pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella keskeisillä pääkaduilla. Savilahdentielle esitetyt joukkoliikenteelle tarkoitetut linja-autokaistat ovat Kuopion katuverkolla ensimmäiset. Voimassa olevassa tieliikenneasetuksessa asetetaan, että joukkoliikenteelle tarkoitettu linja-autokaista tulee merkitä liikennemerkillä 541a tai liikennemerkillä 541 b jos ajokaista on varattu myös takseille. Uuden, 1.6.2020 voimaan tulevan, tieliikennelain mukaisesti linja-autokaista merkitään liikennemerkeillä E9.1 tai merkeillä E9.2 jos ajokaista on varattu myös takseille. Edellä mainittujen liikennemerkkien osalta uudessa tieliikennelaissa on säädetty seuraavaa:

·          Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä ”TAXI”. Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessa mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa sitä saavat käyttää myös mopot ja polkupyörä. Ryhmittymiseen kääntymistä varten linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E10.1. tai E10.2 ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan, ja se voidaan tarvittaessa toistaa.

 

Esitetty suunnitelmaratkaisu on sekä nykyisen että uuden tieliikennelainsäädännön mukainen ja mahdollistaa Savilahden alueella joukkoliikenteen sujuvan liikkumisen. Tarkempi määrittely joukkoliikennekaistoille sallittavista ajoneuvoista tehdään jatkosuunnittelussa. Tässä määrittelyssä tulee varmistaa linja-autoliikenteen sujuvuus ja jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus joukkoliikennekaistojen kohdissa, missä jalankulku ja pyöräily risteävät joukkoliikennekaistat tasossa.

 

Joukkoliikenteen pysäkkialueita kehitetään ja uudet pysäkkiparit sijoittuvat suunnitelmassa seuraavasti:

 

·         Volttikadun liittymä, pysäkkipari, pysäkit liittymän molemmin puolin

·         Neulamäentie ja Neulaniementien, korkeatasoinen vaihtopysäkkipari liittymien puolivälissä siltojen S2 yhteydessä

·         Yliopisto Snellmanian kohta, korkeatasoinen vaihtopysäkkipari, sillan S5 yhteydessä

·         Yliopistonranta/Yliopistonrinne, pysäkkipari, pysäkit liittymän molemmin puolin

·         Niiralankadun liittymä, pohjoisen ajosuunnan pysäkki Puijonlaaksontiellä liittymän pohjoispuolella

 

Siltapaikan S5 yhteydessä oleva joukkoliikenteen vaihtopysäkkialueelle toteutetaan lyhyen vaihtoyhteyden mahdollistavat porrasyhteydet. Lisäksi suunnitelmaratkaisuissa on huomioitu esteetön yhteys pysäkkialueelle.

 

Lukuunottamatta Neulamäentien ja Neuleniementien välille sijoittuvaa korkeatasoista vaihtopysäkkialuetta, uudet joukkoliikennepysäkit ovat ajoratapysäkkejä joukkoliikennekaistoilla. Tarkemmat odotustilojen mitoitukset, pysäkkikatosten lukumäärä ja muut mahdolliset pysäkkivarustukset tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Pysäkit tullaan varustamaan reaaliaikaisilla aikataulunäytöillä.

 

Erikoiskuljetusten reitti

Suunnitelmaratkaisu mahdollistaa Savilahdentien säilymisen SEKV-reittinä. Tarkempi liittymäalueiden mitoitus ja ajouratarkastelut tehdään jatkosuunnittelussa.

 

Jalankulku, pyöräily ja esteettömyys

 

Jalankulku ja pyöräily:

Savilahdentien länsireunan Jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys muutetaan erotelluksi väyläksi, jonka poikkileikkaus on 6,0 m välillä Volttikatu Niiralankatu. Poikkileikkaus jakautuu 3,5 m leveään kaksisuuntaiseen pyörätiehen ja 2,5 m levyiseen jalkakäytävään. Katuvälillä Yliopistonranta/Yliopistonrinne Niuvantie Savilahdentien länsipuolella eroteltuväylä tuodaan Savilahdentien yhteyteen mikä selkeyttää ja sujuvoittaa alueen jalankulun ja pyöräilyn verkostoa. Uusittavan alikulkukäytävän, siltapaikka S7, kohdalla länsipuolen eroteltuun väylään yhdistyy parannettava jalankulku- ja pyöräily-yhteys Niiralankadulta. Niiralankadulta tuleva nykyinen yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä esitetään muutettavaksi erotelluksi jalankulku- ja pyöräilyväyläksi, jonka poikkileikkaus on sama kuin Savilahdentien länsireunan pääyhteyden.

 

Piipolun yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä linjataan suunnitelmassa nähtävillä olevan Yliopistonrannan asemakaavan mukaiselle sijainnille ja muutetaan erotelluksi jalankulku- ja pyöräilyväyläksi. Piipolun parannettava väylä alittaa Savilahdentien siltapaikan S5 kohdalta ja liittyy länsipäästään yliopiston kiinteistön sisäisiin väyliin. Väylältä nousee eroteltu yhteys Savilahdentien länsipuolen jalankulun- ja pyöräilyn pääyhteydelle.

 

Savilahdentien itäreunalle, välillä Yliopistonranta siltapaikka S5, suunnitelmassa esitetään toteutettavaksi uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys, joka tukee em. Yliopistonrannan asemakaavan uutta maankäyttöä yhdistäen sen mm. siltapaikan S5 yhteydessä olevalle joukkoliikenteen vaihtopysäkkialueelle. Tältä väylältä on esitetty yhteydet Savilahdentien länsipuolelle liikennevalo-ohjattuna suojatieyhteytenä Yliopistonrannan liittymästä sekä eritasossa oleva yhteys siltapaikan S5 kautta.

 

Neulaniementien liittymäalueella jalankulku- ja pyöräilyväylät tukeutuvan nykyisiin alikulkukäytäviin (siltapaikat S3 ja S4) ja Savilahdentien välillä Neulaniementie Neulamäentie jalankulun ja pyöräilyn ratkaisut ovat lautakunnan hyväksymän esityksen 4377/2018 Savilahdentie välillä Neulamäentie Neulaniementie periaatteiden mukaisia. Tältä osin on tarkennettu kytkeytymistä Savilahdentien itäpuolella kauppakeskusalueelle.

 

Volttikadun liittymäalueella esitetään nykyinen Savilahdentien ylittävä liikennevalo-ohjattu suojatie korvattavaksi eritasoratkaisulla (siltapaikka S1). uudelta alikulkukäytävältä muodostetaan yhteydet asemapiirustuksessa esitetyn mukaisesti linja-autopysäkille ja kauppakeskusalueen suuntaan. Tämän siltapaikan toteutettavuus edellyttää vielä jatkosuunnittelussa tarkempia pohjatutkimuksia.

 

Esteettömyys:

Esteettömyyden osalta suunnitelmaratkaisuissa on väylien pituuskaltevuuksien osalta varauduttu esteettömyyden erikoistasoon (pituuskaltevuus enintään 5%) niissä kohdissa missä se on alueen korkeuserojen osalta mahdollista. Muutoin ratkaisuissa on huomioitu esteettömyyden perustason (pituuskaltevuus enintään 8%) vaatimukset. Tarkemmat ratkaisut esteettömän ympäristön luomiseksi mm. kalusteiden ja pintamateriaalien osalta ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

 

 

Kustannukset                              Kadun kokonaiskustannusennuste verkostoineen on n. 30.5 milj. € (alv. 0 %).

 

 

Vaikutusten arviointi               

 

Arvio ilmastovaikutuksista

 

Hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan positiivinen, koska Savilahdentien rakentaminen parantaa merkittävästi alueen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita edistäen em. liikennemuotojakävelyä ja pyöräilyä.

 

Yrityspoliittinen lausunto

 

Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska se parantaa alueen yritysten saavutettavuutta ja alueen yleistä viihtyisyyttä. Lisäksi esitetyt ratkaisut mahdollistavat osaltaan Savilahden alueen maankäytön kehittymisen ja huomioivat mm. Yliopistonrannan asemaakaavassa esitetyn lisärakentamisen alueelle.

 

 

Esitys                                              Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Savilahdentien yleissuunnitelman välillä Volttikatu Niiralankatu nähtävillä oloa varten.

 

                                                         

                                                          Liitteitä ei jaeta, julkaistaan internetissä.

Liitteet	15	4377/2018 Savilahdentie YS asemapiirustus plv 0-1000
	16	4377/2018 Savilahdentie  YS asemapiirustus plv 1000-1833

 

                                                          Valmistelija                                                           

Matti Vänskä

puh. +358 44 718 5075

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                           Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas

 

Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Merkitään, että tonttiasiamies Jarkko Tossavainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.