Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Oheismateriaali
  6716/2013 Liite 1 yleiskartta
  6716/2013 reittisuunnitelmateksti
  6716/2013 Palosensalo reittimuutos
  6716/2013 Tervon raja Ryönänlahti kartat

 

 

§ 87

Asianro 6716/10.03.01/2013

 

 

Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Tervon raja - Ryönänlahti, Kuopio

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

Asia                   

Maastoliikennelain 15 §:n mukaisen moottorikelkkareitin reittisuunnitelman ja 14 §:n mukaisen reitinpitäjän hyväksyminen.

Moottorikelkkareitinpitäjä    

 

Kuopion kaupunki

Moottorikelkkareitin sijainti

 

Reitti kulkee Kuopiossa Ryönänlahdelta Tervon rajalle. Reitti alkaa entisen Karttulan ja Tervon kuntien rajalta Lukkaropurolta kulkien etelään Riuttalan kodan ohi Itä-Karttulan suuntaan. Reitti jatkuu Murtosen järven eteläpäästä kaakkoon Käänniänlahteen entisen Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin rajalle. Käänniänlahdesta reitti kulkee Nihtilahden laavun ohitse itään päättyen Kaislastenlahdessa olevaan Ryönänlahteen. Ryönänlahdesta jatkuu epävirallinen jääyhteys Kallavedelle. Suunniteltu reitti on yhteensä noin 29,5 km pitkä. Reitin varrella on maanteiden ylitykset mukaan lukien yhteensä 29 kiinteistöyksikköä.

 

Reittisuunnittelun yleisenä periaatteena on pyrkiä minimoimaan kelkkailusta aiheutuvia häiriöitä. Suunnittelussa huomioidaan nykyiset ja mahdolliset tulevat asuinalueet ja muut maankäyttötarpeet. Reittien linjauksessa on selvitetty erilaiset suojelu- ja Natura-alueet, suojeluohjelmiin sisältyvät kohteet, hiljaiset alueet, pohjavedenottamot, tärkeät pohjaveden muodostumisalueet sekä muut erityisalueet.

 

Suunnitteluun ovat osallistuneet myös maanomistajat. Lähtökohtana on ollut maanomistajien mahdollisuus vaikuttaa reitin sijaintiin suunnittelun alusta alkaen. Tervon raja – Ryönänlahti -välistä reittiä varten on pidetty yksi maanomistajailta sekä yksi yleinen esittelytilaisuus muille asianosaisille.

 

Suunnittelun edetessä linjausta on tarkennettu maanomistajien näkemykset, maastonäkökohdat ja reitin yleislinjaus huomioon ottaen. Lähtökohtana on ollut saada kaikkien reitin varren maanomistajien suostumus reitille. Tavoite ei ole kuitenkaan täysin toteutunut.

 

Reittisuunnittelussa on käytetty hyväksi maastossa valmiina olevia uria, kuten raja- ja sähkölinjoja. Louhikot ja muut vaikeakulkuiset maastot on pyritty kiertämään, muttei se kaikkialla ole ollut mahdollista. Vesistöosuuksia on pyritty välttämään niiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi. Jäällä liikkumiseen liittyy aina mm. turvallisuusriski. Maastoliikennelaki sallii jääalueilla vapaan liikkumisen, jolloin merkityltä reitiltä poikkeaminen on mahdollista. Kelkkailusta aiheutuva meluhaitta korostuu jäällä ja riski muista häiriöstä esim. ranta-asukkaille kasvaa. Jääalueet lisäävät myös reitin ylläpidon kustannuksia ja lyhentävät reitin vuotuista käyttöaikaa.

 

Asian vireille tulo

 

Hakemus on ollut nähtävillä 1.12.2016-31.12.2016.

Reitin suunnittelu ja kaavoitustilanne

 

Reitin suunnittelu

Suunnittelussa on käytetty vanhaa kelkkauraa uuden linjauksen lähtökohtana. Entinen ura ei kaikilta osin sovellu viralliseksi reitiksi. Uusi linjaus pyrkii kiertämään tie- ja vesialueiden kautta kulkevat ajourat sekä mm. parantamaan maanteiden ylityspaikkoja. Reitistä reilut 21 km on suunniteltu olemassa olevalle kelkkauralle. Täysin uutta reittiä on suunniteltu noin 8 km. Reitti sijoittuu pääasiassa yksityisten maanomistajien maille. Luvanhakijana on Kuopion kaupunki.

Alueen maankäyttötilanne

 

Reittiä suunniteltaessa on selvitetty reitin vaikutusalueen kaavoitustilanne. Suunnittelussa on huomioitu myös alueen muut maankäyttötarpeet. Kuopion seudun maakuntakaavan ohella reitin vaikutusalueella on osin vahvistettua sekä valmisteilla olevaa yleiskaavoitusta sekä kaksi ranta-asemakaavaa.

 

Suunniteltu reittilinjaus on osoitettu Kuopion seudun maakuntakaavassa ohjeellisena moottorikelkkailureittinä.

 

Suunnitteluun vaikuttavia maakuntakaavassa olevia kohteita ovat Murtosen länsipuolella oleva Honkalammen Natura-alue sekä Niinilampi-Honkalampi - ja Suovu-Palosen hiljaiset alueet. Kaavassa on mainittu, että hiljaiset alueet tukevat luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua eikä alueille tule pääsääntöisesti rakentaa uusia moottorikelkkareittejä. Kyseisten kohteiden vuoksi Murtosen vesistöylityksen korvaava linjaus on jo suunnittelutyön alkuvaiheessa esitetty tehtäväksi Murtosen itäpuolelle.

 

Maakuntakaavassa on osoitettu myös valtakunnallisesti merkittävä perinnebiotooppi, Sappilammen laitumet. Kyseinen perinnemaisema ei kuitenkaan ole hoidettu. Reittilinjaus kulkee Sappilammen laitumien länsipuolella eikä vaikuta ko. perinnemaisemaan. Reitin läheisyydessä on myös maakuntakaavaan merkitty Riuttalan talomuseo ja perinnemaisema, jotka ovat rakennussuojelualuetta. Lisäksi reitin varrella Riuttalassa on maa-ainesten ottoalueeksi merkitty Tuominotko.

 


 

Yleis- ja asemakaavat

 

Entisen Karttulan kunnan puolelle sijoittuvalla suunnittelualueella ei ole yleiskaavaa. Murtosen vesistöylityksen korvaavalle reittilinjaukselle kohdistuu vahvistettu Martinlahden ranta-asemakaava, jossa on osoitettu Murtosen, Pieni-Salmisen ja Salmisen rannoille sekä vakituiseen että vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuja tontteja. Kelkkareitti sijoittuu riittävän kauas rantarakentamiseen osoitetuista tonteista, joten ko. kaavalla ei ole vaikutusta kelkkareitin linjaukseen.

 

Suunnittelualueen itäpuolella on voimassa oleva Länsirannan yleiskaava. Kaavassa ei ole osoitettu moottorikelkkailureittiä. Reitin vaikutusalueella on myös laajennusvaiheessa oleva Suovu-Palosen osayleiskaava, johon liittyy lisäksi osin vahvistettu ja osin valmisteilla oleva Suovun ranta-asemakaava.

 

Suovu-Palosen osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen moottorikelkkareitti, joka mukailee suunniteltua reittilinjausta. Kaava-alueelle sijoittuva reitti on tarkoitus säilyttää nykyisellä kelkkauralla lukuun ottamatta Käänniänlahden vesistöylityksen viemistä maa-alueelle A. Ahlström Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Kaavassa kelkkareitti on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Suunniteltu kelkkareitti kulkee pienen matkan Suovun retkeilyreitillä Nihtilahden itäpuolella, josta reitti jatkuu nykyistä uraa pitkin kohti Kaislastenlahtea.

 

Suovu-Palosen yleiskaavaa laajennetaan ja tutkittavana on mm. tuulivoimapuiston mahdollinen sijoittuminen alueelle. Kaavaan on tulossa myös runsaasti suojelualueita. Em. tekijät on otettu huomioon kelkkareitin linjauksen suunnittelussa. Suovun ranta-asemakaavaan sisältyy Käänniänlahden ja Nihtilahden ranta-alueita. Suunniteltu kelkkareitti sijoittuu ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi merkitylle alueelle.

 

Reitin suunnittelussa on huomioitu Kaislastenlahden rakennuspaikkaselvitys. Rakennuspaikkaselvitys täydentää Länsirannan yleiskaavaa siten, että sitä käytetään rakennuslupien ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelussa. Selvityksellä on ohjattu Kaislastenlahden kylälle tulevaa rakentamisen määrää. Kelkkareitti on tarkoitus säilyttää nykyisellä urallaan selvitysalueella. Reittisuunnittelun lähtökohtana on ollut hyödyntää olemassa olevaa uraa mahdollisimman tehokkaasti.

 

Muilla moottoriajoneuvoilla kuin moottorikelkoilla liikkuminen virallisella reitillä on laitonta. Jalan ja hiihtäen liikkuminen on sallittua jokamiehen oikeuksien nojalla. Suunniteltu reitti sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella, joten reitin muu käyttö jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi.

 

Moottorikelkkareitin sijoitusalueet ja ympäristöntila

 

Luonnonolosuhteet ja ympäristöntila

 

 

Suunniteltu reitti ei sijoitu pohjavesialueille. Reitin välittömään läheisyyteen ei myöskään sijoitu suojelualueita tai muita tärkeitä luontokohteita lukuun ottamatta Länsirannan yleiskaavassakin merkittyä, luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi varattua aluetta. Kelkkareitti on suunniteltu virallistettavaksi Ryönänlahdessa olevien vesijättöalueiden reunaan, nykyiselle kelkkauralle. Tästä reitti jatkuu epävirallisena jääyhteytenä Kallavedelle. Kelkkailu on kohdistunut Ryönänlahteen rantaan jo useita vuosia eikä kelkkareitin virallistaminen näin ollen muuta tilannetta.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikön selvityksen mukaan reitillä ei esiinny liito-oravia. Pohjois-Savon Metsäkeskus on puolestaan tehnyt selvityksen metsälain mukaisten tärkeiden elinympäristöjen tai monimuotoisuuskohteiden sijoittumisesta reitin varrelle. Selvityksen mukaan em. kohteita ei sijoitu reitille.

 

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten kautta on selvitetty reitin vaikutusalueella olevat metsäkanalintujen soidinpaikat. Selvityksen mukaan metsokanta on yleisesti ottaen lisääntynyt alueella. Suovu-Palosen alueella on Kuopion riistanhoitoyhdistyksen mukaan runsaasti metsojen soidinalueita. Metsoja on havaittu myös Riuttalassa Murtosen järven länsipuolella Paljakanvuoren ja Hapossuon välisellä alueella. Lähimmillään metsojen soidinpaikka suunniteltuun reittiin nähden on noin 100–150 metrin päässä reitistä. Paikka sijaitsee Suuri-Palosen ja Pieni-Naaran vesistöjen välimaastossa.

 

Teerien soidinpaikkoja on useilla reitin läheisyydessä olevilla järvillä/lammilla. Teerihavaintoja on myös Riuttalasta, missä teeriä on tavattu soitimen aikaan usein Tervamäentien varressa Murtosen länsipuolella. Pyytä on Suovu-Palosen alueella myös havaittu runsaasti. Riekkoja puolestaan havaitaan erittäin harvoin Kuopion korkeuksilla, eikä niitä oletettavasti ole reitin vaikutusalueella.

 

Kelkkareittien vaikutukset maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuvat vain reitin ja sen liitännäisalueiden maapohjaan. Reitin rakenne on kevyt ja kapea, joten se ei katkaise ekologista vyöhykettä tai estä kasvien leviämistä. Tutkimusten mukaan lumipeitteen aikana tapahtuva moottorikelkkaliikenne ei juuri vaikuta alueen maapohjaan, mutta ympäristöään syvemmältä jäätyvä reitti voi aiheuttaa kasveille kylmävaurioita. Epätasainen reittipohja joudutaan käyttöajan pidentämiseksi tasoittamaan koneellisesti, mikä muuttaa maaperän rakennetta ja kasvistoa reittialueella.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö on tarkistanut reitin läheisyyteen/vaikutusalueelle sijoittuvat uhanalaisten kasvien kasvupaikat. Reitin läheisyydessä on havaittu yksi hirvenkelloesiintymä. Laji on valtakunnallisesti vaarantunut. Esiintymä on otettu huomioon reittisuunnittelussa. Esiintymän koordinaattien perusteella kelkkareitti sijoittuu esiintymästä noin 60 metriä etelämmäksi. 

 

Moottorikelkkareitin sijainti, rakentaminen ja ylläpito

 

Yleiskuvaus moottorikelkkareitistä

Reitistä reilut 21 km kulkee jo käytössä olleita uria pitkin ja noin 8 km on linjattu uudelleen. Reittileveys on 6 metriä, jonka leveydeltä rakentamistoimenpiteet tehdään. Reitin rakentamiseen kuuluu tarvittava maapohjan tasaus, puuston poisto, raivaus ja ojien, purojen tai jokien sekä teiden ylitysten järjestäminen. Rakentamisen yhteydessä asennetaan lisäksi tarvittavat reittimerkit, liikennemerkit ja opasteet.

 

Reittikartoista käy ilmi reitin linjaus ja kiinteistöt, joiden kautta linjaus kulkee. Karttaan on lisäksi merkitty tiedossa olevat ojat ja teiden ylityspaikat sekä taukopaikat.

 

Reitin sijoittaminen sähkölinjojen johtokäytävälle edellyttää, että sähkölinjat ovat varmennettuja. Savon Voima Oyj:n edustaja on tarkistanut sähkölinjat, joille reitti on suunniteltu. Katselmuksen mukaan kaikki kelkkareitille osuvat linjat ovat varmennettuja, jolloin linjojen rakenteille ei ole tarpeen tehdä toimenpiteitä. Viralliset kelkkareitit tehdään 6 metriä leveiksi. Johtokäytäville suunniteltujen reittiosuuksien leventämiseksi tarvittavista hakkuista on ennen hakkuita oltava yhteydessä Savon Voima Oyj:öön.

Rakentaminen ja rakenteet

 

                               Uuden reitin rakentaminen aloitetaan puuston poistolla. Tämän jälkeen reittipohja tasataan kannoista, kivistä ja mättäistä 6 m leveydeltä. Kelkkareitin pohjan tulee olla niin tasainen, että siinä pystyy ajamaan, kun tampattua lunta on vähintään 10 cm. Mitä tasaisemmaksi reitin maapohja saadaan, sitä helpompaa on reitin kunnossapito. Reittien sivukaltevuus ei saa ylittää 4 - 5 %. Liikennemäärien kasvaessa reittien lumipinta saattaa jäätyä, jolloin reitin pituuskaltevuus ei saa ylittää 10 %. Pääosin tasattavat kannot ja kivet pyritään upottamaan reittialueelle.

 

Näkemäalueilla ja yleisten teiden ylityskohdissa näkyvyyttä parannetaan raivauksella ja alaoksia karsimalla. Kaikesta raivauksesta näkyvyyden parantamiseksi, (muutoin kuin 6 m reittialueella) on sovittava erikseen maanomistajan kanssa.

 

 

Reitin ylläpito

 

Suunnittelualueella olevan reitin osan kunnossapidosta vastaa Kuopion kaupunki. Kaupunki voi kirjallisella sopimuksella siirtää kunnossapidon edelleen kolmannelle osapuolelle. Reitin hoidon minimitaso on määritetty maastoliikennelain 20 §:ssä. Tämän lisäksi reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia kirjallisesta infomateriaalista opastustauluille tai muille infopisteille.

 

Ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen

 

Päästöt ilmaan ja meluhaitat

 

Meluhaitan merkitystä korostaa moottorikelkkojen käyttö muutoin hiljaisessa ympäristössä. Moottorikelkkojen äänenvoimakkuus standardin SAE J192A mukaan mitattuna ei saa ylittää 78 dB. Äänen voimakkuus sitä tuottavasta kohteesta etäännyttäessä riippuu monesta tekijästä kuten lämpötilasta, äänen taajuudesta, äänen tiellä olevista esteistä sekä maanpinnan muodosta ja kasvillisuudesta.

 


 

Moottorikelkkojen aiheuttama melu syntyy lähellä maanpintaa, joten maasto ja ennen kaikkea lumi, joka vaimentaa tehokkaasti äänitasoa, vaikuttavat äänen etenemiseen. Moottorikelkkareittien aiheuttamaa meluhaittaa vähennetään reitin oikealla sijoittelulla maastoon. Taajaman läheisyydessä on todennäköisesti aina myös muuta liikennettä, jolloin moottorikelkka ei ole ainoa melunlähde. Ottaen huomioon suunnitellun reitin arvioidut liikennemäärät, meluhaitat reitillä ovat hyvin vähäisiä. Kelkkamelu on lisäksi luonteeltaan hetkittäistä, joten meluhaitta on vähäisempää kuin esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä tapahtuva jatkuva melu.

 

Ajonopeudella on suuri merkitys moottorikelkkamelun synnyssä. Nopeuden noustessa kasvavat myös melutasot, tosin eivät aivan suoraviivaisesti. Ajonopeuden ohella ajotyylillä on huomattava vaikutus kelkkamelun syntyyn. Mittausten mukaan kiihdytykset nostavat melutasoja useilla desibeleillä verrattuna tasaiseen ajonopeuteen.

 

Reitillä on pyritty siihen, että välimatka asutukseen olisi vähintään 150 metriä, mutta se ei kaikkialla ole toteutunut. Etäisyys jää 150 m pienemmäksi erityisesti kohdissa, missä reitti on tarkoitus perustaa nykyiselle kelkkauralle.

 

150 m:n suojaetäisyys on määritetty valtioneuvoston yleisten melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) sekä Ruotsissa moottoriradoille käytettyjen ohjearvojen mukaan (taulukko 2, s. 17). Kelkkamelu on luonteeltaan hetkittäistä, joten pelkät VNp:n ohjearvot eivät suoraan sovellu kelkkamelun suojaetäisyyksien arviointiin. Käytetty suojaetäisyys on loma-asumiseen käytettävä arvo oletuksella, että reitti kulkee maastossa, jossa kohteen ja reitin välisellä matkalla noin puolet maastosta on metsän peittämää. Lapissa käytetään yleisesti 100 metrin suojaetäisyyttä [13]. Loma-asumiseen käytetyn arvon soveltamisella on pyritty varmistamaan riittävä suojaetäisyys. 

                    

Vähimmillään etäisyys reitiltä asutukseen on noin 90 m. Kyseinen vakituisesti asuttu rakennus sijaitsee nykyisen kelkkauran varrella Ähkymäen länsipuolella. Melutilanne ei tule ko. kohdassa muuttumaan reitin virallistamisen myötä. Kelkkailu keskittyy viikonloppuihin ja kelkkamäärien arvioidaan jäävän suunnitellulla reitillä vähäisiksi. Tarvittaessa kyseiseen reitin kohtaan voidaan asettaa 60 km/h pienempi nopeusrajoitus. Toinen suojaetäisyyttä lähemmäksi sijoittuva rakennus on Ukonmäessä. Vakituisesti asuttuun taloon on suunnitellulta reitiltä matkaa noin 100 m. Reitti on suunniteltu talosta katsottuna rinteen alapuolelle. Rinnemaasto toimii kohdassa melua vaimentavana tekijänä.

 

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin

 

Reitistön vaikutukset maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuvat yksinomaan reitin ja sen liitännäisalueiden maapohjaan eikä kapea reitti katkaise ekologista vyöhykettä tai estä kasvien leviämistä. Lumipeitteen aikana tapahtuva moottorikelkkailu ei juurikaan vaikuta alueen maapohjaan, mutta ympäristöään syvemmälle jäätyvä reitti voi aiheuttaa kasveille kylmävaurioita. Epätasainen reitin pohja tasoitellaan koneellisesti, joten se muuttaa maaperän rakennetta ja kasvistoa reittialueella.

 

 


 

Hakemuksen käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

 

Suunnitelman laatija on kuullut maanomistajia jo suunnittelutyön yhteydessä lähettämällä maanomistajille tietoa kirjeitse ja järjestämällä kyläiltoja. Nyt käsittelyssä olevasta hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kuopion kaupungin ilmoitustaululla 1.12.2016-31.12.2016.  Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi lähetetty kirjallisesti tieto maanomistajille.

 

Lausunnot

 

Pohjois-Savon ely-keskus on pyytänyt reittisuunnitelmasta lausunnon tienpitäjältä ja sähköenergialiitolta reittisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Nämä lausunnot ovat reittisuunnitelman liitteenä.

 

Lausunnot on pyydetty kuulemisen aikana Itä-Suomen poliisilaitokselta, MTK-Pohjois-Savolta, Pohjois-Savon pelastuslaitokselta, Kuopion metsänhoitoyhdistykseltä, Suomen riistakeskus Pohjois-Savolta, Kuopion luonnonystäväinyhdistykseltä, Kuopion Urheiluautoilijoilta.

 

Muistutukset ja mielipiteet

                                                     

Hakemuksesta on saapunut muistutuksia tai mielipiteitä ja lausuntoja yhteensä 10 kpl.

 

Hakijan vastine muistutuksista ja lausunnoista

 

Hakija on antanut vastineet annettuihin lausuntoihin 27.6.2018. Vastineet ovat pöytäkirjan liitteenä.

 

 

 

 

 

 

Esitys                                            Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy reittisuunnitelman moottorikelkkareitille Tervon raja-Ryönänlahti jäljempänä tässä päätöksessä esitetyin määräyksin. Samalla reitin pitäjäksi hyväksytään Kuopion kaupunki.

 

Määräykset

 

Moottorikelkkareitti on toteutettava Kuopion kaupungin esittämän reittisuunnitelman mukaisesti noudattaen seuraavia määräyksiä:

1.      Moottorikelkkareittisuunnitelman linjausta suunniteltaessa on noudatettava seuraavaa:

 

Muistuttajan 1 esittämät vaatimukset on otettava huomioon muistuttajan esittämällä tavalla reitin rakentamisen yhteydessä. Muistuttajan 3 esittämä tien auraus on otettava huomioon hakijan esittämällä tavalla.

 

Muilta osin esitettyjä muistutuksi ja huomautuksia ei ole syytä ottaa huomioon.

 

2.      Palosensalon reittimuutos on otettava huomioon reitin rakentamisessa.

 

3.      Reitinpitäjän on tarkastettava joka vuosi ennen kelkkareitin käyttöönottoa, että reitti on ajettavassa kunnossa ja että reitin varrella on reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat liikennemerkit sekä muut reitin turvallisuuden kannalta tärkeät merkit ja merkinnät. Reitin muita käyttäjiä ja risteävien reittien käyttäjiä on myös liikennemerkein varoitettava reitistä. Merkkien ja merkintöjen kunnossapidosta on huolehdittava myös reitin käyttöaikana. (MaastL 20 §)

 

4.      Reitinpitäjän on ennen moottorikelkkareitin lopettamista ilmoitettava siitä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma moottorikelkkareitin lopettamiseen liittyvistä toimista. (MaastL 23 §)

 

 

Ratkaisun perustelut

 

Esitetty reittisuunnitelma täyttää maastoliikennelain mukaiset reitin perustamisedellytykset.  Suunnitellusta moottorikelkkareitistä tai sen käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. (MaastL 1 §, 16 §)

 

Maastoliikennelain 13 §:n mukaan voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä lumipeitteen aikaan.

 

Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittu reittisuunnitelma, jossa on osoitettu reitin kulku ja reittiin liittyvät levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittu ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan sekä esitetty muut reitin perustamisen ja pitämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Suunnitelmaan on liitetty mittakaavaltaan asianmukainen, reitin kulkua osoittava kartta. (MaastL 15 §, MaastA 7 §)

 

Reittisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy myös reitinpitäjän. (MaastL 14 §)

 

Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen

 

Annetut lausunnot eivät ole ristiriidassa reittisuunnitelman kanssa. Lausunnoissa esitetyt kannanotot tulevat riittävässä laajuudessa huomioonotetuksi, kun noudatetaan hyväksyttyä reittisuunnitelmaa.

 

Muistutukset on huomioitu hakijan vastineessaan esittämällä tavalla.

 


 

Reittisuunnitelma voimassaolo

 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos moottorikelkkareitti tai sen osa muuttuvat olennaisesti, on toiminnanharjoittajan haettava Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta hyväksyntä reittisuunnitelman muutokselle (MaastL 22 §).

 

 

Kuulutuskustannukset

 

Maastoliikenneasetuksen 10 §:n mukaisesti reitin pitäjältä peritään reittisuunnitelman hyväksymismenettelyyn liittyvät kuulutus- ja kuulemiskustannukset erillisen laskun mukaisesti.

Sovelletut säännökset

 

Maastoliikennelaki (MaastL) 1, 13, 14, 15, 16, 20, 21, 22, 23, §

Maastoliikenneasetus (MaastA) 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1992/993)

Hallintolainkäyttölaki (HkL) 8 §

Kuntalaki (KL) 89, 92 ja 95 §

 

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta tiedottaa tästä päätöksestä maastoliikenneasetuksen ja kuntalain mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Kuopion kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kuulutus julkaistaan Kaupunki-lehdessä. (MaastA 5, 6, 9 §, KuntaL 95 §)

 

Päätöspöytäkirja

 

Kuopion kaupunki

 

                                                      Jäljennös päätöksestä

 

Maanomistajat

Pohjois-Savon ely-keskus

Lausunnonantajat

Muistutuksen jättäneet

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta kuntalain 134 §:n mukaan tekemällä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Muutosta saavat hakea kirjallisella oikaisuvaatimuksella se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.

 

Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä.

 


 

Liitteet

2

6716/2013 Muistutukset koottu (ei julkaista internetissä)

 

3

6716/2013 Vastineet_TR (ei julkaista internetissä)

 

4

6716/2013 Liite 2 maanomistajaluettelo (ei julkaista internetissä)

 

5

6716/2013 maanomistajaluettelo2 (ei julkaista internetissä)

 

6

6716/2013 Liite 1 yleiskartta

 

7

6716/2013 reittisuunnitelmateksti

 

8

6716/2013 Palosensalo reittimuutos 

 

9

6716/2013 Tervon raja Ryönänlahti kartat

 

                                                      Valmistelija                                                         

Pirkko Nevalainen

puh. +358 44 748 2398

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                          Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                          Jäsen Viljo Herranen esitti jäsen Marko Rytkösen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava  esitys, joka on saanut kannatusta. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ”Ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja  ne, jotka ovat jäsen Herrasen esityksen kannalla, äänestävät ei”.

 

Äänestysehdotus hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä (Antero Peiponen, Hanna Luukkonen, Mauri Sulku, Laura Pulkka, Tiina Viljakainen ja kaksi ei-ääntä (Marko Rytkönen, Viljo Herranen).

 

Näin olleen lautakunta hyväksyi  ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

 

Merkitään, että ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa