Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 26.01.2022/Pykälä 3

 

 

§ 3	Asianro 472/02.02.02/2022

 

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2022

 

 

Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen
Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut

 

 

1.                 Käyttötalous

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2021 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2022 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022 - 2025.

Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttösuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin.

 

Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston päätöksen mukaiseen toimintakatteeseen, joka on valtuustoon nähden sitova taso. Palvelualueen on huomioitava käyttösuunnitelmassa ja toiminnassaan valtuuston palvelualueelle määrittelemät tavoitteet, joilla strategian tavoitteita toteutetaan. Palvelualue voi talousarviovuoden aikana tehdä muutoksia talousarvioonsa lautakunnan päätöksellä, kun toimintakate ei muutu. On kuitenkin syytä harkita, milloin muutokset ovat välttämättömiä ja olennaisia.

 

Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot.

 

Toiminnan painopisteet

 

Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden saavuttaminen edellyttää tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistamista kaupungin kasvuohjelman mukaisilla alueilla sekä täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta, kunnallistekniikan rakentamista ja aktiivista maanhankintaa.

 

Yksi tärkeimmistä kehittämisalueista on Savilahden alue. Savilahden kaupunginosaa toteutetaan laajapohjaisena kaupungin ja alueen toimijoiden yhteistyöhankkeena. Infra- ja talonrakentaminen keskittyy Savilahdentien varteen ja Vanhan Varikon alueelle. Savilahden infrastruktuurin toteutussuunnittelu etenee Vanhan varikon pohjoisosan asemakaava-alueelle sekä Niiralankadun radan seudun suunnitteluun.

 

Pientaloalueiden uudisrakentamisen painopiste on Hiltulanlahden alueella. Lisäksi entisten kuntakeskusten ja kehittyvien kylien tonttitarjontaa jatketaan. Uudet kerrostaloalueet rakentuvat pääosin Lehtoniemeen ja keskeiselle kaupunkialueelle Mölymäelle, Hatsalaan ja Puijonlaaksoon. Keilanrinteelle ja Lehtoniemeen rakennetaan kerrostalojen lisäksi myös rivitaloja. Elinkeinoelämän kehittymistä tuetaan kaavoittamalla monipuolisia 

yritystontteja Pieneen Neulamäkeen, Savilahteen ja Tasavallankadun varteen Haapaniemellä. 

 

MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen ja liikenne) tavoitteisiin pääseminen edellyttää puurakentamisen lisäämistä tulevassa asuntotuotannossa sekä nykyistä laadukkaampia ja viihtyisämpiä asuinalueita. Keskustan kauppojen kilpailukykyä, palvelutarjontaa ja rakentamisen kaupunkikuvaa pyritään vahvistamaan torin länsipuolen rakennuskannan asemakaavan muutoksella yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa.

 

MAL-sopimukseen liittyen viimeistellään kaupunkiseudun toiminnallisen rakennemallin päivitys kaupunkiseutusuunnitelmaksi yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Samanaikaisesti päivitetään seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma.

 

Joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan Joukkoliikenne 2030 ohjelman pohjalta kohti helppokäyttöisempää, sujuvaa ja ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä. MAL-sopimuksen ja joukkoliikenneohjelman mukaisesti joukkoliikenteessä korostetaan asiakaslähtöisyyttä liikkumisenpalveluiden järjestämisessä.

 

Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen sekä kiertotalouden, jätteettömän tulevaisuuden sekä viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön merkitys kasvaa yhä enemmän.

 

Jätelakiuudistuksen pohjalta jätehuollon viranomaispalveluissa päivitetään jätehuoltomääräykset ja uudistetaan kokonaisuudessaan taksat. Lisäksi laaditaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja kuntalaisia kuullen uusi kuntien jätepoliittinen ohjelma ja määritellään uusi jätehuollon palvelutaso.

 

Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

 

Riittävän ja monipuolisen tonttitarjonnan säilyttäminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon ja kaavoituksen sujuvaa etenemistä sekä täydennysrakentamishankkeita.

 

Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus ja samalla koko kaupungin positiivinen kehitys. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut.

 

Täydennysrakentamisen tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kehitystä.

 

Asukkaiden vuorovaikutusta osana elinympäristön ja palvelujen suunnittelua lisätään. Asukaslähtöinen kehittämistoiminta kytkeytyy käyttäjälähtöisten palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu ja palveluja suunnataan entistä enemmän digitaaliseen muotoon. Käyntiasiointiverkostoa integroidaan osaksi kaupungin muita palveluja. Asiakkaita palvellaan yhä enemmän sähköisesti, jolloin asiantuntijatyö on yhä vähemmän paikkasidonnaista. Myös työhyvinvoinnin näkökulmasta suositaan monipaikkaista työskentelykulttuuria.

 

Käyttösuunnitelman laskentaperusteet

 

Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilapalvelujen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja ICT-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä.

 

Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllisyyspalvelu, jonne määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan. Työllisyyspalvelulla on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessitasoisesti.

 

Palvelualueiden tulee huomioida hankinnoissaan sosiaalisten kriteereiden käyttö pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi sekä edistää kv-opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoamista. Kesätyösetelit jaetaan kuopiolaisille 9. luokkalaisille, työllisyyspalvelu koordinoi asian toteuttamista.

 

Mikäli työllisyysmäärärahaa jää käyttämättä, työllisyyspalvelu voi siirtää sitä käytettäväksi yli 200 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden sekä nuorisotakuun toteuttamiseen liittyviin työllistymistoimenpiteisiin.

 

Henkilöstösuunnittelu

 

Kaupunkiympäristön palvelualueella on tehty henkilöstösuunnitelma vuosille 2022-2024 ja alustavaa suunnitelmaa myös seuraaville vuosille. Vuoden 2024 loppuun mennessä palvelualueen henkilöstöstä huomattava määrä on eläköitymässä. Suunnitelman pohjaksi on käyty keskusteluja yksiköissä tuotettavista välttämättömistä palveluista ja niistä, joita voidaan vähentää. Palveluista on tunnistettu strategisesti merkittävät palvelut, joiden tuottaminen ja resurssit on pystyttävä varmistamaan. Lisäksi tehtävien jakoa yksiköiden välillä on mietitty uudelleen ja resursseja kohdennetaan strategisesti tärkeisiin palveluihin.

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintakate vuodelle 2022

 

TOT 2020	TA 2021	KS 2021
1 000 €	1 000 €	1 000 €
6 205	- 286	- 2 500

 

2.    Investoinnit

 

Yhdyskuntarakentamisen investointimäärärahasta kolmasosa käytetään Savilahden alueen rakentamiseen. Muita tärkeitä kohteita ovat Hiltulanlahti, Saaristokaupunki, keskustan alue sekä Puijonlaakso. Liikuntapaikkojen rakentamisen suurimmat kohteet sijaitsevat Puijolla. Keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella saneerataan Nilsiässä ja Muuruvedellä.

 

Investointimäärärahat vuodelle 2022 kokonaisuudessaan ovat:

 

	TA 2021 1 000 € (netto)	TA / KS 2022 1 000 € (netto)
Maa- ja vesialueet	1 550	1550
(brutto	(2 M€)	(2 M€)
Yhdyskuntarakentaminen ·         Liikuntapaikat ·         Lähiliikuntapaikat ·         Yl. alueet, puistot ja virkistysal. ·         Satama ·         Kunnallistekniikka yht.	31 031   1 165      430   3 150        80 26 206	30 655   4 470          0   4 075        80 22 030
Koneet ja kalusto	30	33
YHTEENSÄ	32 586	32 586

 

                                                                                      

Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet valmistelevat yhdessä kohteet ja kaupunkirakennelautakunta tekee rahoituspäätöksen.

 

3.    Talousarvion ja käyttösuunnitelman seuranta

 

Talousarvion ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle sekä lautakunnalle neljä kertaa vuodessa, osavuosikatsaukset maalis-, kesä ja syyskuun toteutumatilanteen tietojen pohjalta. Neljäs raportti on tilinpäätös ja kattaa koko vuoden. Maalis- ja syyskuun osavuosikatsauksissa raportoidaan euromääräinen toteutuma, tilinpäätösennuste ja valtuustoon nähden sitovien mittareiden toteuma sekä laaditaan johdon katsaus. Puolivuotiskatsaus sisältää myös strategian ja tavoitteiden toteutumisen seurannan.

 

Euromääräistä käyttötalouden toteutumaa seurataan kuukausittain. Erilliset talouden kuukausiraportit laaditaan elo- ja lokakuulta. Kuukausiraportissa selvitetään sekä talouden toteumaa että koko vuoden ennustetta. Kuukausiraporttiin sisältyvät palvelualueiden arviot koko vuoden toteutumiseen liittyvistä riskeistä. Ensimmäinen osavuosikatsaus ja kuukausiraportti tehdään maaliskuun toteutuman perusteella ja käsitellään kaupunginhallituksessa 25.4.2022.

 

Henkilöstösuunnitelmaa seurataan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

 

Investoinnit raportoidaan osavuosikatsauksissa valtuuston päättämällä sitovuustasolla.

 

Käyttösuunnitelmaa on esitelty tarkemmin kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelmaseminaarissa 19.1.2022.

 

Vaikutusten arviointi                     -

 

 

Esitys                                                Esitän, että lautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle 2022.

 

 

Liitteet

1

472/2022 Käyttösuunnitelma

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Anne Simonen-Ruuskanen

puh. +358 44 718 5116

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 

Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.