Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 26.05.2014/Pykälä 195

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 195

Asianro 1389/10.03.00/2014

 

 

Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110

 

 

Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
Strateginen maankäytön suunnittelu

 

 

Asia                                                  Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on jättänyt 15.4.2014 päivätyn oikaisuvaatimuksen Kuopion kaupungin yleiskaavajohtajan 1.4.2014 antamasta päätöksestä 15 § / 2014. Päätös koskee suunnittelutarveratkaisun myöntämistä omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110.

 

Valitusoikeus                               Maankäyttö- ja rakennuslain 193.1 §:n 7 kohdan mukaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemässä päätöksessä.  Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 §:n mukaisen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Vaatimukset                                Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista lainvastaisena.

 

Sovellettavat lainkohdat         Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) 72 § ja 137 §.

 

Vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa MRL 72 §:n mukaan rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

 

Rakentaminen suunnittelutarvealueella edellyttää MRL 137 §:n mukaan sitä, että rakentaminen:

        ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

        ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

        on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

 

Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut

 

Suunnittelutarveratkaisu kohdistuu osayleiskaavan MU-alueelle, jonka määräys kuuluu: ”Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä. ”Lisäksi alueeseen kohdistuu merkintä ta, jonka määräys kuuluu: ”Rakentamisalue, alueenosa, jolle voidaan sijoittaa asuinrakennuksen rakennuspaikkoja tarvittaessa taaja-asutusta muodostamalla.”

 

Tilalla Vuorenlehto 5:110 on jo olemassa oleva saunarakennus, joka sijaitsee rannan ja nykyisen yksityistien välissä. Saunan etäisyys rantaviivasta on noin 55 metriä. Suunnittelutarveratkaisussa rakennuspaikaksi on mainittu 0,4 ha:n suuruinen erottamaton määräala. Tilan Vuorenlehto 5:110 lainhuutotodistuksen mukaan ko. tilalla ei ole erottamattomia määräaloja, jolloin suunnitellun rakennuspaikan osalta on ELY-keskuksen tulkinnan mukaan huomioitava nykyisen tilan omarantaisuus sekä tilalla oleva saunarakennus ja sen mahdolliset vaikutukset rakennuspaikan käyttöön. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rannan vaikutus suunniteltuun rakentamiseen on ilmeinen. Kyseessä olevan päätöksen karttaliitteen mukaan rakennukset tulisivat sijaitsemaan noin 100 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Rakennusten ja rannan välissä sijaitsee yksityistie. ELY-keskuksen tulkinnan mukaan kyseinen yksityistie ei ole sellainen rannan ja rakennuspaikan välissä oleva vahvasti eristävä este, joka osaltaan vaikuttaisi rantavyöhykkeen leveyden tulkintaan. Päätöksessä ei ole perusteltu, miksi rakennuspaikan ei ole katsottu olevan rantavyöhykkeellä.

 

Päätöksen mukaan rakennuspaikan mitoitus ei ylitä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun mukaista mitoitusta. Päätöksessä ei ole kuitenkaan otettu huomioon jäljelle jäävien rakentamattomien lohkotilojen vaikutuksia tarkasteltavana olevan emätilan mitoituksen muodostumiseen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan vastaavanlainen rakentamismahdollisuus tulisi sallia myös muille emätilasta lohkottujen kiinteistöjen maanomistajille, jolloin emätilan mitoitus ei välttämättä enää jättäisi riittävästi suunnitteluvaraa mahdolliselle kaavoitukselle.

 

Ottaen huomioon mm. suunnitellun rakennuspaikan, rakennuksien etäisyyden nykyisestä rantaviivasta, alueen maaston ominaispiirteet, tilan Vuorenlehto 5:110 omarantaisuuden ja tilalla olevan saunarakennuksen, rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamista MRL 72.1 §:stä, jolloin poikkeamisvalta on kyseisen rakennushankkeen osalta ELY-keskuksella (MRL 171.3 §).

 

Oikaisuvaatimuksen oikeudellinen arviointi

 

Kyseisen oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö tiivistyy rantavyöhykkeen leveyden määrittämiseen valituksenalaisen suunnittelutarveratkaisun tapauksessa. Yleiskaavajohtaja on antamassaan ratkaisussa katsonut, että suunniteltu rakentaminen on ns. kuivan maan rakentamista. Sen sijaan oikaisuvaatimuksen jättäneen ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä.

 

Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jolle sijoittuvalla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä rantaluontoon ja maisemaan. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Tämä tarkoittaa kohteen reaalisten, luonnossa olemassa olevien olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimista. Käytännön laintulkinnassa rantavyöhykkeen leveydeksi on usein arvioitu noin 100 metriä, Kuopion kaupunki on käyttänyt yleensä 150 metrin tulkintaa. Rantavyöhykkeen leveys on kuitenkin aina tapauskohtaisesti tulkinnanvarainen. Rantavyöhykkeen leveys on aina vähintään 50 metriä, ei kuitenkaan koskaan enempää kuin 200 metriä.

 

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rannan vaikutus rakentamiseen on ilmeinen, koska määräalaa ei ole lohkottu eikä sitä ole kirjattu määräalatunnuksella, näin ollen kysymys olisi siis omarantaisesta rakennuspaikasta. Suunnittelutarveratkaisun hakijana on tilan Vuorenlehto 5:110 omistaja. Omistajalla on tarkoitus lohkoa rakennuspaikka itsenäiseksi tilaksi ja luovuttaa se perheenjäsenelleen rakennettavaksi, kun suunnittelutarveratkaisu on saanut lainvoiman. Tällainen menettely on yleistä ja järkevää tämän tyyppisissä tilanteissa. Suunnittelutarveratkaisussa on lähdetty siitä näkökulmasta, että asemapiirroksen mukainen rakennuspaikka muodostaa lopputuloksena itsenäisen kiinteistön, joka ei ulotu rantaan. Se, että rakennuspaikka aiotaan luovuttaa edelleen ja lohkoa itsenäiseksi tilaksi olisi ollut hyvä tuoda esille myös suunnittelutarveratkaisun perusteluissa.

 

Suomessa on tyypillistä valita rakennuspaikka vesistönäköalalla vaikka ilman omarantaisuutta, joten rantojen vaikutus rakentamisen sijoittumiseen on koko maassa historian kuluessa ollut suurta myös muutoin kuin loma-asutuksen osalta. Rantavyöhykkeen määrittämisessä ympärivuotisen rakennuksen osalta ei olennaista olekaan rannan vaikutus rakentamiseen, vaan rakentamisen vaikutus vesistöön, rantaluontoon ja maisemaan. Tästä lähtökohdasta on määritelty rajat vähintään 50 metriä ja enintään 200 metriä. Sijaintinsa puolesta suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöön, rantaluontoon eikä maisemaan.

 

Rakennuspaikkoja on suunniteltu emätilan 410-5-36 omistajan ja kaupungin kaavoituksen edustajan kanssa v. 2004. Tällöin on todettu, että emätilan jäljellä olevat kolme rakennuspaikkaa voidaan toteuttaa yksityistien itäpuolelle ns. kuivan maan rakennuspaikkoina. Emätilaa on lohkottu vuosina 2005, 2007 ja 2011, jolloin se on saanut nykyisen kiinteistöjaotuksensa.  Jäljellä olevat rakennusoikeudet ovat jakaantuneet niin, että tilalla 5:110 on kaksi rakennuspaikkaa ja tilalla 5:109 yksi rakennuspaikka. Lohkomistoimituksessa vuonna 2011 on todettu, että määräalasta 410-5-36-M608 muodostettu kiinteistö 5:111, joka on erillinen palsta yleiskaavan MU-alueella, ei muodosta rakennuspaikkaa. Nyt kysymyksessä olevalla suunnittelutarveratkaisulla halutaan toteuttaa ensimmäinen tilan 5:110 jäljellä olevista rakennuspaikoista. Näin ollen, vastoin ELY-keskuksen esittämää näkemystä, lohkotilojen rakennusoikeudet on selvitetty ja ne ovat tilojen 5:98 ja 5:104 osalta jo toteutettu. Suunnittelutarveratkaisun mukainen rakentaminen ei näin ollen aseta lohkotilojen omistajia eriarvoiseen asemaan.

 

 

YHTEENVETO

 

Vaatimukset:                               Oikaisuvaatimuksen jättänyt ELY-keskus vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista lainvastaisena, koska rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamista MRL 72.1 §:stä, jolloin poikkeamisvalta on kyseisen rakennushakkeen osalta MRL 171.3 §:n mukaan ELY-keskuksella.

 

Vastineet:                                    

        Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole omaa rantaviivaa, vaan sen ja vesistön välillä on yksityistie ja noin 100 metriä maata. Tämä ja muut maastolliset seikat huomioiden rakennuspaikka ei sijaitse rantavyöhykkeellä, vaan kyseessä on ns. kuivan maan rakentaminen, jolloin poikkeaminen MRL 72.1 §:stä ei ole tarpeen.

        Emätilasta lohkottujen tilojen jäljellä oleva rakennusoikeus on tiedossa, suunniteltu rakentaminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.

 

Yleiskaavajohtajan 1.4.2014 julkipanon jälkeen antama suunnittelutarveratkaisu 15 § / 2014 on kaikilta oikaisuvaatimuksessa osoitetuilta kohdilta voimassa olevan lainsäädännön mukainen, eikä päätöksen kumoamiseen lainvastaisena näin ollen ole syytä.

 

 

Esitys                                              Esitän, että kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa.

 

 

Liitteet

2

1389/2014 oikaisuvaatimus yleiskaavajohtajan 1.4.2014 § 15 tekemään päätökseen

 

Viiteaineisto

1

1389/2014 yleiskaavajohtajan päätös 1.4.2014 § 15

 

 

                                                          Valmistelija                                                           

Timo Kortelainen

puh. +358 044 7185433

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen selosti asiaa kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa