Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 16.06.2014/Pykälä 65

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 65

Asianro 8095/05.17.01/2013

 

 

Valtuustoaloite / hankesuunnitelma Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä

 

 

 

                                                          Kaupunginhallitus 19.5.2014 § 186:

 

Valtuustoaloite 13.11.2013

Erkki Virtanen ja 10 muuta valtuutettua:

 

Kaupunginjohtajan 17.2.2012 nimeä hankeryhmä valmisteli hanketta, jonka ensisijaisena tavoitteena oliselvittää hoiva-asumispalvelujen järjestäminen edelleen Vehmersalmella lähipalveluna.

 

Työryhmä on 7.3.2013 jätetyssä raportissaan päätynyt esittämään, että hanke toteutettaisiin ns. ARA-mitoituksella (isommat asunnot). Hankkeen koko olisi tällöin 947 m2, sisältäen 16 asuntoa sekä muut tarvittavat palvelukeskuksen toimi- ja tekniset tilat. Rakennus on mahdollista sijoittaa entisen

kunnanviraston tontille, joka rakennus on nyt Tilakeskuksen purkukohteena.

 

ARA avustaa näitä asumispalveluhankkeita. Avustuksen suuruus Vehmersalmen hankkeen osalta olisi täysimääräisesti myönnettynä, asumispalvelujen osuudesta laskettuna jopa 40 %.

 

Hanketta käsiteltiin 14.5.2013 Perusturva- ja terveyslautakunnassa. Esittelijän päätösesityksen mukaan lautakunta hylkäsi äänestyksen jälkeen koko hankkeen. Toteuttamista kannatti 4 lautakunnan jäsentä.

 

Mainittakoon, että vehmersalmelaisille järjestetyssä kuntalaistilaisuudessa 2012 luvattiin, että yllä oleva hanke toteutetaan, korvaamaan asumispalvelujen ja muiden hoivapalvelujen tilantarvetta. Tuolloin oli tiedossa, että Kirnumäen vuodeosasto loppuu ja siellä olevat vanhukset ja vammaiset sijoitetaan muualle. Kyseinen vuodeosasto ja sen yhteydessä oleva hoivakoti Vehmus lopettavat toimintansa vuoden 2013 lopussa.

 

Hankeryhmä on erinomaisella tavalla suunnitellut hanketta kampus-tyyppiseksi yksiköksi. Toteutuessaan Vehmersalmen palvelukeskus tulisi olemaan yksi osa Kuopion Vanhusten hoivapalveluiden Koillisen alueen

asumispalveluja, joka toimisi kotihoidon paikallisena tukikohtana. Vuonna 2012 Vehmersalmella oli 232 yli 75-vuotiasta ja väestöennusteen mukaan on arvioitu, että väestömäärä emo ikäryhmän kohdalla säilyy.

Hankesuunnitelmassa on hahmoteltu, että Kansalaisopisto ja erilaiset järjestöt voisivat järjestää toimintaa palvelukeskuksen monitoimitilassa.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että yllämainittu hanke otetaan uuteen käsittelyyn.


 

 

Maaliskuussa 2013 valmistunut hankeryhmän työ antaa erinomaisen mahdollisuuden hankkeen toteuttamiseksi. Järkevintä olisi, että kiinteistön rakennuttaa ja omistaa kaupungin oma yhtiö Niiralan Kulma Oy. Tällöin hankkeeseen ei sitoudu peruskaupungin investointirahoja. Kaupunki joutuu tuolloin tekemään riittävän pitkän vuokrasopimuksen tilojen vuokraamisesta (ns. jälleenvuokraus). Se ei ole ongelma, eikä riski kaupungille, koska asumispalvelujen tarve on kiistaton ja koska tahansa väestötilastollisesti osoitettavissa.

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta 18.3.2014 § 25

 

Kuopion kaupungin valtuuston kokouksessa 11.11.2013 on 11 valtuutettua jättänyt kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5§:n mukaisen valtuustoaloitteen ”Hankesuunnitelman Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelun käyttäjä” uudelleen käsittelemiseksi.

 

Vehmersalmen entisen palvelukeskuksen toiminta on päättynyt vuoden 2013 loppuun. Palvelukeskuksen toiminnan päättymistä ja palvelukeskuksen palvelujen järjestämistä on käsitelty perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksissa 20.3.2012 ja 19.6.2012. Palvelukeskuksen toimintaa korvaavien palvelujen järjestämistä on käsitelty perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 19.6.2012. Kaupunginjohtaja nimesi erillisen hanketyöryhmän 11.7.2012 selvittämään palvelutuotannon järjestämistä asumispalvelujen osalta Vehmersalmella. Työryhmän toimeksianto oli tehdä selvitys 31.1.2013 mennessä.

 

Hankeselvitys, vuokra-asuntojen tarjonta ja palvelujen nykytilanne

 

Hankeselvitys

 

Hanketyöryhmä esitti perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.1.2013 hankesuunnitelman vaihtoehdot, jotka olivat:

 

1. Päiväkeskuksen tontin ja rakennusten hyödyntäminen

2. Terveyskeskuksen tontin ja rakennusten hyödyntäminen

3. Toimintakeskuksen/Virastotalon tontin ja rakennusten hyödyntäminen

4. Uudisrakennus jollekin edellä mainituista tonteista.

 

Yllämainittujen vaihtoehtojen kesken vertailtiin nykyisen rakennuskannan hyödyntämistä, tontin sijaintia ja soveltuvuutta tai vaihtoehtoisesti uudisrakennusta eri tonttivaihtoehdoille. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisessä haasteena oli ja on edelleen nykyisten rakennusten paloluokka, joka teknisten asiantuntijoiden mukaan edellyttää palomuurien rakentamista, mikäli nykyisiä rakennuksia laajennetaan.

 

Vertailun jälkeen työryhmä päätyi ehdottamaan ratkaisua, jossa rakennettaisiin uudisrakennus nykyiselle toimintakeskuksen/virastotalon tontille. Perusteena ratkaisulle oli, että tällöin saavutettaisiin tehokkaampi tilankäyttö verrattuna vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen. Nykyisen virastotalon/toimintakeskuksen tontti soveltuu myös parhaiten uudisrakentamisen kohteeksi. Tontin hyödyntäminen edellytti ja edellyttää edelleen poikkeamista nykyisestä asemakaavasta.

 

Kokouksessaan 22.1.2013 perusturva- ja terveyslautakunta päätti, että hanketyöryhmä jatkaa valmistelua uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta nykyiselle toimintakeskuksen/virastotalon tontille. Uudisrakentamista tutkittiin kahden vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot sisälsivät tila- ja kustannuslaskelman Asumisen rahoittamisen ja kehityskeskuksen (ARA) mukaisilla mitoilla sekä pienemmillä, aluehallintoviraston (AVI) hyväksymillä huone- ja tilamitoituksilla.

 

ARAn mukaiset huonekoot ovat yhden hengen huoneiden osalta wc- ja suihkutiloineen 25 m2 ja kahden hengen huoneiden osalta 45m2. Vastaavasti AVIn vähimmäismitoitus yhden hengen huoneen osalta suihkutiloineen on  19m2 ja kahdenhengen huoneen osalta 24m2. ARA-mitoituksella rakennuksen pinta-ala kasvaa noin 150m2 verrattuna AVIn vähimmäismitoituksiin.

 

Perustamiskustannusten osalta ARAn tuen mahdollistavan mitoituksen mukaiset laskennalliset kustannukset olisivat olleet 3 313 000,00 € ja pienemmän vähimmäismitoituksen mukaiset rakennuskokonaisuuden kustannukset 2 724 000,00 €. ARA-vaihtoehdon mukaiseen rakennukseen on siis mahdollista hakea avustusta, jota tyypillisesti myönnetään n. 25 – 40% kohteen laajuudesta ja kustannuksista sekä vuokran kohtuullisuudesta sekä erityisryhmään kuuluvan vuokranmaksukyvystä riippuen. Rahoitus edellyttää sitoutumista ko. palvelutuotannon järjestämiseen kyseisessä kiinteistössä useiden vuosikymmenien ajaksi. Rakennuskustannukset ovat tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin 2014 tammikuun tilaston mukaan nousseet 1,0 % vuoden 2013 vastaavasta eli tällä indeksillä arvioituna olisivat ARA-kohteen kustannukset nykyisin n. 3 350 000,00 € ja pienemmän, AVIn, huonekoon mukaisen rakennuksen kustannukset n. 2 750 000,00 €.

 

Käyttökustannusten osalta ARA-mitoitukset täyttävän hankkeen arvioidut kustannukset olivat vuositasolla 318 984,00 € ja pienemmän, AVIn edellyttämien vähimmäismitoitusten mukaisen rakennuksen käyttökustannukset 284 839,00 € vuodessa. Käyttökustannusten arvioinnissa on käytetty tilastokeskuksen tammikuun 2014 kuluttajahintojen vuosimuutosta joka on 1,6 %. Tällä indeksillä tarkistettuna käyttökustannukset olisivat ARA-kohteen mitoituksilla nyt n. 325 000,00 €/v ja pienemmän mitoituksen kohteella n. 290 000,00 €/v.

 

Palvelutuotannon kustannukset (henkilöstö- ja muine kuluineen) palveluasumisena/ tehostettuna palveluasumisena ovat ko. kohteeseen n. 720 00,00 €/vuosi henkilö- ja muine kustannuksineen vuoden 2013 kustannustasolla. Vuoden 2014 tammikuun kuluttajahintojen vuosimuutoksella tarkistettuna olisivat toiminnan kustannukset n. 730 000,00 €.

 

Tehdyn selvityksen perusteella hanketyöryhmä päätyi uudisrakennusvaihtoehdoissa ARA-avustuskohteen kannalle. ARA-tukea voidaan hakea investointiavustuksena tai korkotukilainana. Hakuaika investointiavustuksille päättyy vuosittain loka-marraskuussa. Korkotukilainalle on jatkuva haku.

 

Vehmersalmen hanketyöryhmän selvitystä uudisrakennusvaihtoehdon osalta käsiteltiin perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 14.5.2013, jolloin lautakunta päätti äänestyksen jälkeen lopettaa hankkeen jatkoselvityksen, koska alueen ikäihmisten palvelut kyetään järjestämään ilman ympärivuorokautista asumispalvelua. Lautakunnan jäsenistä neljä (4) kannatti hankkeen toteuttamista.

 

Vuokra-asuntojen tarjonta ja tilanne 19.2.2014

 

Valtuustoaloitteen pohjalta on edellä mainittua hankeselvitystä täydennetty arvioimalla ja selvittämällä Vehmersalmen alueen vuokra-asuntokantaa ja toimijoita. Vehmersalmella vuokra-asuntoja järjestää Niiralan kulma Oy ja Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistys. Niiralan kulmalla on Vehmersalmen alueella useita vuokrataloja. Vierumäentien (rakennettu vuosina 1986 ja 1990), Pentinpolun (rakennettu 1991) ja Saittajärventien (rakennettu 1988) asunnot ovat rakennusaikansa mukaisia rivitaloasuntoja, joihin on tehty normaalit ylläpito korjaukset. Rakennukset ovat pääosin hyvässä kunnossa.

 

·         Metsärinteentien kiinteistö on entinen paloasema, jota kunta on jo ennen Niiralan Kulman omistajuutta korjannut ja tehnyt lisää asuntoja. Kiinteistön kunto on kohtalainen

·         Lempääläntiellä sijaitsevat asunnot ovat pieniä asuntoja, jotka on peruskorjattu vuonna 2009

·         Miettiläntien asunnot ovat kaksioita ja kolmioita, jotka on peruskorjattu vuonna 2008.

 

Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksellä on 8 vuokrataloa, joissa on yhteensä 35 asuntoa, jotka sijaitsevat urheilukentän laidalla ja terveysasemaa vastapäätä Vehmersalmen keskustassa. Lempääläntien asunnot on rakennettu vuonna 1979, Salmentien asunnot 1984 ja Laivarannantien asunnot 1991. Kohteissa on tehty ylläpitokorjauksia, muttei peruskorjauksia. Kohteet edellyttävät muutostöitä mm. esteettömyyden näkökulmasta.

 

Vuokra-asuntojen ottaminen hoivakäyttöön

 

Asuntojen käyttötarkoituksen muutos on haasteellista. Hoivakäyttöön suunniteltujen asuntojen osalta edellytetään automaattisen sammutuslaitteiston (sprinklaus) järjestämistä asukkaiden poistumis- ja pelastusturvallisuuden varmistamiseksi. Kiinteistöjen paloluokitus on P3, joten pelkällä sprinklauksen järjestämisellä ei paloluokitusta voi muuttaa vaan luokituksen muuttaminen edellyttää mittavia muutostöitä.

 

Rakennuskanta edellyttää kuntokartoitusta, jossa huomioidaan uusi käyttötarkoitus. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää myös aluehallintoviranomaisen lupaa.

 

Kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutos ja toiminnan järjestäminen edellyttää myös neuvottelujenkäynnistämistä kiinteistöjen omistajien kanssa. Mahdolliset muutos- ja korjaustöihin liittyvät investoinnit edellyttävät lisäksi pitkäaikaisiin sitoumuksiin kiinteistöjen omistajien kanssa.

 

Ikäihmisten väestöosuuden kehittyminen ja palvelujen nykytilanne Vehmersalmella

 

Vehmersalmen ikärakenne on Kuopion vanhinta, asukkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Alueen asukkaista on yli 75 vuotta täyttäneitä 240. Luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Vehmersalmelle tulisi Ikäystävällinen strategiavuosille 2009 – 2013 mukaan järjestää vuosina 2014 – 2030 säännöllistä kotihoitoa 14 % eli noin 40:lle, tavallista palveluasumista 5:lle, tehostettua/välimuotoista palveluasumista 14:lle yli 75-vuotiaalle asukkaalle.  Omaishoidon tarve Vehmersalmella on 4 - 5 % eli 13 - 14 asiakkaalle. Tavoitteena on, että Vehmersalmella yli 75-vuotiaita kotona asuvia asukkaita on noin 250. Palvelujen suunnittelussa tulee huomioida, että Vehmersalmelaisia asukkaita käy keskimäärin 1-2 henkilöä kuukaudessa yhteispäivystyksessä ja Kuopion kaupungin sairaaloissa on samoin noin 2 asukasta. Kuopion kaupungin strategian mukaisesti Vehmersalmen yli 75-vuotiaiden asukkaiden palvelut järjestetään aluekampusmallinmukaisesti (Vehmersalmen kampus).

 

Palvelut järjestetään asteittain siten, että vuoden 2014 alusta aloitetaan tehostettu kotihoito ja Vehmersalmen päiväkeskuksessa sijaitsevassa kotihoitokeskuksessa ennalta ehkäisevät, kotona asumista tukevat palvelut. Samalla hyödynnetään kotihoitokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä olevien normaalien ikäihmisille sopivien asuntojen keskittymiä järjestää palvelut keskitetysti. Lisäksi otetaan suunnittelussa mukaan Riistaveden palvelukeskuksen tilojen käyttö sekä yksityisten hoitokotien kuten Roinilan ja Kortejoen käyttö.

 

Vehmersalmen kampus

 

Vehmersalmen kampus tulee olemaan siis yksi Kuopion aluekampuksista. Kampuksen ydin on kotihoitokeskus, jossa on tehostetun kotihoidon tukikohta, sekä kuntalaisille järjestettävien ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskus. Ydinalueen välittömässä läheisyydessä on 4 asuntoa, joista 1 on tällä hetkellä vuokralla sekä vastapäätä on Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä kiinteistö Vannila, jossa on 20 asuntoa.  Kyseisissä asunnoissa asuu tällä hetkellä 70 vuotta täyttäneitä 11 henkilöä, joista kotihoidon säännöllisten palvelujen piirissä on neljä. Lempelässä, joka sijaitsee Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä, on 14 asuntoa. Asunnoissa asuu tällä hetkellä viisi henkilöä, joista säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on kolme (3). Asuntoja vuokrataan muillekin kuin vanhuksille.  Niiralan Kulma Oy:n asunnoissa on kolme henkilöä, jotka kuuluvat säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin. Lisäksi läheisyydessä on keskus, missä sijaitsee kauppa, apteekki, kirjasto, pankki, 2 yksityistä ruokaravintolaa. Kun päiväkeskukseen järjestetään matalan kynnyksen toimintaa, muodosta tämä tyypillisen aluekampuskokonaisuuden.

 

Tehostettu kotihoito

 

Tehostettu kotihoito toimii kaupungin omana toimintana kello 7 -22 ja kello 22 – 7 välisenä aikana Esperi Care Oy:n tuottamana turvapalveluna. Barona Oy:n Vehmersalmella toteuttamat palvelut ovat siirtyneet vuoden 2014 alusta kaupungin omaksi tuotannoksi.  Tehostetun kotihoidon henkilöstömäärä tulee olemaan 9 työntekijää. Aamuvuoron vahvuus arkena on 3 työntekijää ja viikonloppuna 2. Iltavuorossa on aina 2 työntekijää. Vehmersalmen kotihoidossa työskenteli vuonna 2013 6 työntekijää ja 3 työntekijää siirtyi Vehmuksen hoitokodista sen toiminnan päätyttyä vuoden 2013 loppuun mennessä.

 

Säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvia asiakkaita on Riistavedellä ja Vehmersalmella yhteensä 80. Pitkien välimatkojen vuoksi keskeistä on, että Riistavesi ja Vehmersalmi toimivat tiiviissä yhteistyössä ikäihmisten hoidon turvaamiseksi. Riistavedenkotihoidon muututtua 1.1.2014 Kuopion kaupungin omaksi toiminnaksi toimii siellä 5 työntekijää. Vaikka Riistaveden ja Vehmersalmen kotihoidon tiimit toimivat omina tiimeinä, toimivat ne joustavasti yli rajojen henkilöstön siirtyessä joustavasti tiimistä toiseen ja Vehmersalmen ja Riistaveden asiakkaiden käynnit suunnitellaan logistisesti järkevästi.

 

Turvapuhelinpalvelut

 

Vehmersalmelle tarjottavat turvapuhelinpalvelut tuottaa tällä hetkellä Esperi Oy. Turvapuhelinasiakkaita on alueella tällä hetkellä noin 15. Esperi Oy tuottaa myös turvapuhelinpalveluun liittyvät auttajakäynnit klo 19.00 – 7.00 välisenä aikana ja kotihoidon henkilökunta kello 7.00 - 19.00.

 

Kotihoitokeskus

 

Vehmersalmen päiväkeskus sijaitsee Laivarannantie 1:ssä. Vehmersalmen päiväkeskuksessa on kotihoidon 2 toimistotilaa, sosiaalitila, saunatilat ja keittiö sekä monitoimitila.. Päiväkeskuksen yhteydessä on 4 asuntoa, joista tällä hetkellä on 1 asunto vuokrattu. Kotihoitokeskus tulee toimimaan päiväkeskuksen tiloissa. Kotihoitokeskus toimii kotihoidon tukikeskuksena sekä ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskuksena. Kotihoitokeskuksessa toimivat asukastupa, kaupungin järjestämä päiväkeskustoiminta, avoin vertaisohjaajien ja vapaaehtoisten kuten järjestöjen toiminta yhteistyössä. Kotihoitokeskuksessa toimii kahvila. Kotihoitokeskus on yhteisöllinen vehmersalmelaisten kokoontumispaikka ns. matalan kynnyksen tila

 

Asukastupatoiminta

 

Kotihoitokeskuksen asukastupa toiminta tapahtuu kumppanuusmallin mukaisesti. Vehmersalmella on asukastuvan tarve noussut esiin kaupungin edustajien ja asukkaiden yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Kotihoitokeskus toimii monipuolisena yhteiskäyttötilana, jossa toiminta järjestetään yhteistyössä kaupungin yhteisö- ja toimintakeskus palveluiden, hyvinvointipalvelualueen järjestämän asukastupatoiminnan, yksityisten yrittäjien palveluiden, kaupungin koordinoiman vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ja muiden kolmannen sektorin esimerkiksi järjestöjen kanssa.

 

Asukastupa tilana on matalan kynnyksen paikka, jonne on mahdollista tulla tapaamaan muita ihmisiä. Asukastuvan henkilöstö huolehtii tuvan toiminnasta ja samalla auttaa ja tukee asiakkaita arjen asioissa. Asukastupa on auki arkisin kello 8 -16 ja silloin siellä toimivat kahvilapalvelut. Siellä voi lukea päivän lehdet, käyttää tietokonetta / Internet-pistettä, saada juttuseuraa sekä osallistua järjestettyihin yhteisiin ryhmiin. Muina aikoina tupa on yhdistysten sekä harraste- ja vertaisryhmien käytettävissä. Toiminta ja tilojen käyttö on lähtökohtaisesti ilmaista. 

 

Kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut

 

Vehmersalmen kotihoitokeskuksen sijainti lähellä alueen ikääntyville suunnattuja asuntoja mahdollistaa kotihoidon palveluiden tarveperusteista tuottamista tukevan teknologian käytön alueella. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti kotihoidon palveluiden piiriin kuuluvien asiakkaiden terveydentilan etäseurantaa ja siinä tapahtuviin muutoksiin reagoimista.  Nopea reagointi (esim. kotona asuvan asiakkaan kaatuminen) on mahdollista suorittaa henkilökunnan toimesta noin reilun kilometrin säteellä kotihoitokeskuksesta. Vehmersalmella tuetaan asiakkaiden kotona asumista erityisesti hyödyntäen hyvinvointiteknologiaa. Hyvinvointiteknologia palveluista tehdään erillinen suunnitelma. Siinä huomioidaan henkilöstön resurssointi, käytössä olevat teknologiaratkaisut sekä uudet teknologiaratkaisuvaihtoehdot ja niiden toimivuus

maaseutualueella. Näitä ovat mm. hyvinvointirannekkeet, etäläsnäolosovelluslaitteet kuten hyvinvointi-tv, palvelu-tv jne, henkilöpaikantimet ja Menumat-ateria-automaatti.

 

Vehmersalmen kotihoitokeskuksessa teknologiaa voidaan hyödyntää asukastupatoiminnan tukemiseen tavalla, joka tukee myös ikääntyvien ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämistä Vehmersalmella kuten hyvinvointikioskin palveluiden ja terveysmittausten tarjoaminen etäläsnäolon mahdollistavan tekniikan avulla, etäläsnäolon kautta tuotetut virikepalvelut (esim. ohjattu jumppatuokio ostopalveluna tai oppilaitosyhteyden kautta), Iäkkäiden ohjatut Skype-puhelut kaukana asuville omaisille, kotona asumista tukevien apuvälineiden koekäytön ja käyttöön liittyvän opastuksen tarjoaminen, fyysisesti aktivoivat tai sosiaalisuutta tukevat pelit. Teknologian hyödyntäminen osana asukastupatoimintaa edellyttää toiminnasta vastaavien tahojen sitouttamista. Synergiaedut syntyvät ensisijaisesti teknologiakustannusten jakautumisesta eri toimijoille ja teknologiapalveluiden käytön synnyttämien asiakasvirtojen kautta.

 

Yhteenveto

 

Asumisen palvelutuotantoa järjestettäessä tulee Vehmersalmella harkita ensisijaisesti palvelujen järjestämistä yksityisen/Kuopion oman konsernirakentamisen näkökulmasta. Asukkaiden asumisen tulisi perustua suoriin asumisen palveluja tuottavan toimijan välisiin vuokrasopimuksiin ja irrottaa omaksi prosessikseen. Asukkaiden palvelut järjestettäisiin jatkossa Vehmersalmen kampuksessa kotihoitokeskusmallin mallin mukaisesti.  Ko. mallin mukaisella palvelutuotannon järjestämisellä kyetään vastaamaan Vehmersalmen ikäihmisten palvelutarpeeseen ja järjestämään laadukkaat hyvinvointipalvelut. Kaupungin taloudellinen tilanne, alueen väestön ikärakenteen kehittymisen ja tulevien palvelutarpeiden sekä nykyisen palvelutuotannon järjestämisen näkökulmasta ei perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen hankkeena asumispalvelujen järjestäminen ole tarkoituksenmukaista.  Nykyinen vuokra-asuntokanta tulisi hyödyntää remontoimalla asunnot vanhusten asumiseen soveltuviksi, esteettömiksi ja turvateknisin ominaisuuksin varustetuiksi asunnoiksi.

 

 

                                                          Valmistelija     

Pekka Savolainen

puh.  044 718 3340

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

 

Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa valtuuston tietoon yllä olevan selvityksen valtuustoaloitteesta koskien hankesuunnitelmaa Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä.

 

 

Päätös                                            Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginvaltuusto yksimielisesti hyväksyi kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

 

Merkittiin, että valtuutettu Björn Cederberg poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa