Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 16.06.2014/Pykälä 66

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 66

Asianro 1792/06.00.00/2014

 

 

Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta

 

 

 

Kaupunginhallitus 2.6.2014 § 220:

 

Perusturva- ja terveyslautakunnan kokous 10.5.2014

 

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.3.2014 on jätetty kaksi valtuustoaloitetta ko. aiheeseen liittyen

 

1.       Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattisen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät jättivät 10.3.2014 päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1792/2014):

 

”Hyvään elämään kuuluvat oleellisina osina turvattu vanhuus ja arvokas kuolema. Hyvä ja riittävästi saatavilla oleva nykyaikainen saattohoito on oleellinen osa hyvää elämää. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen oireiden mukaista hoitoa, mukaan luettuna riittävä kivunlievitys.

 

Saattohoitoon siirrytään, kun parantavasta hoidosta on järkevää luopua. Hoitojen jatkaminen vain lisäisi henkilön kärsimyksiä, ilman että taudin etenemiseen enää kyetään vaikuttamaan.  Saattohoitopalveluita voidaan antaa sekä kotona asuville että kodinomaisissa laitosoloissa.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut sekä valtuustoryhmät esitämme, että valtuustolle valmistellaan ja tuodaan käsiteltäväksi selvitys saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta.

 

Saattohoito on inhimillisesti arvokasta ja oikeata toimintaa, silloin kun parantavaa hoitoa ei voida enää tarjota. Hyvin järjestetty saattohoito säästää myös sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon kustannuksia.”

 

2.       Sirpa Kulin jätti itsensä ja 11 muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1789/2014):

 

”Kuopion kaupungin järjestämä saattohoidon tukiyksikkö kuuluu osastokokonaisuuteen, joka toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutasossa. Osastolla on 14 vuodepaikkaa, 6 kpl 2 hengen huoneita ja 2 kpl1 hengen huoneita, näistä toinen huone on erittäin pieni. Siihen sopii käytännössä vain potilassänky. Toinen 1 hengen huone on muutettu 2 hengen huoneesta, mikä

mahdollistaa omaisen läsnäolon, esimerkiksi yöpymisen. Muut 6 huonetta ovat aivan liian ahtaita 2 hengen huoneiksi. Potilassänkyjä erottaa vain potilaspöydän levyinen tila. Näkymät ikkunoista ulos ja sisään ovat esteettömät, joten siis ohikulkijat näkevät suoraan potilashuoneisiin. Näkösuojia on koetettu laittaa. Osastolla on pieni parveke, jossa näkymät paikoitusalueelle, WC- ja peseytymistilat ovat kaukana potilashuoneista, joihin heikomman potilaan on vaikea mennä. Päiväsali on pieni ja potilaan siirtyminen sängyllä mahdotonta. Osastonhoitajalla ei ole omaa kansliaa, mikä on hankalaa. Osastonsihteerin huone ei ole tukiyksikön tiloissa. Sairaalateologilla ei ole osastolla rauhallista tilaa tavata potilaita ja omaisia.

 

Kanslia osastolla on kolmen osaston yhteinen, mikä aiheuttaa runsasta, ylimääräistä liikehdintää osastolla. Kahvihuonetta käyttää myös useampi tiimi ja kulku tapahtuu osaston kanslian kautta. Lääkehoitohuone on ahdas ja epäkäytännöllinen. Vainajien siirto osastolta Harjulassa sijaitsevaan kylmiöön on hankalaa, koska reitillä kulkee paljon pieniä lapsia mennessään hammashoitoon. Osaston vieressä on juhlasali, jossa on päiväsaikaan paljon erilaisia tilaisuuksia, vainajien siirto myös tuolloin tuottaa vaikeuksia.

 

Se, että osastolla on 6 kpl 2 hengen huoneita, ei ole inhimillistä saattohoidossa olevan kannalta. Luonnollisesti tuottaa suuria vaikeuksia päättää kuka saa 1 hengen huoneen.

 

Saattohoitopotilaan on saatava turvallinen, rauhallinen tila, jossa voi omaisten, läheisten, tukihenkilöiden, hoitohenkilöstön kanssa puhua avoimesti ja halutessaan saa oman rauhansa. Näillä nyt olemassa olevilla järjestetyillä tämä ei inhimillisellä tavalla toimi. Samoin osastonhoitajien on saatava työskentelyyn rauha, ilman ylimääräistä liikehdintää.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että Kuopion kaupunki aloittaa välittömästi selvitystyön sopivan tilan löytämiseksi, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella, saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla.”

 

Ylilääkäri Tuija Jääskeläisen selvitys:

 

Saattohoidon teemavuosi mm. yhteisvastuukeräyksen kohteena, on odotetusti herättänyt sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kiinnostusta saattohoidon tilanteeseen.

 

Toinen valtuustoaloitteista esittää valmisteltavaksi ja valtuuston käsittelyyn tuotavaksi saattohoidon järjestämisen nykytilannetta Kuopiossa sekä suunnitelmaa saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta.

 

Toinen aloitteista vaatii selvitystyötä sopivan tilan, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella ja saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla, löytämiseksi.


 

 

Kuopion saattohoidon kehittyminen

 

Kuopion kaupunki on pitänyt saattohoidon järjestämistä tärkeänä ja kehittänyt sitä määrätietoisesti käytettävissä olevilla resursseilla.

 

Kehittämistyö käynnistyi v. 2008, jolloin nyky- ja tavoitetila kartoitettiin yhteistoiminnallisesti kotipalvelun, palvelukeskuksien ja sairaalahoidon sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin syöpäosaston kanssa.

 

Valtakunnalliseen selvitykseen, joka käynnistyi Sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) 11.3.2009 sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien johtaville viranhaltijoille lähettämän pyynnön mukaisesti, osallistuttiin.  Valtakunnallisen selvityksen perusteella tehty suositus kävi lausuntokierroksella keväällä 2010 ja 5.3.2010 STM julkaisi yhteenvedon Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 – 2020 (Työryhmän raportti: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6).

 

Valtakunnallisen suosituksen mukaan syövän hoitovastuu kuuluu julkiselle sektorille, joka vastaa diagnostiikasta ja hoidosta omana toimintana ja käyttää ostopalveluita vain erityisen tarkkaan harkituissa tilanteissa.  Väestöpohjaiseksi tarpeeksi esitettiin 1 tukiosaston sairaansijaa / 10 000 asukasta ja 1 kotisaattohoitoon perehtynyt kotisairaanhoitaja / 25 000 asukasta. V. 2008 paikkatarve oli 8-10 ss. Näihin tietoihin perustuen toimintaa lähdettiin Kuopiossa kehittämään. Tukiosasto perustettiin Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (26.10.2010 172§, Asianro 4360/221/2010) siten, että toiminnan kustannukset tuli hakea käyttösuunnitelman sisältä. Erillistä rahoitusta toiminnalle ei osoitettu.

 

Tilat ja palvelun sisältö

 

Toiminta käynnistyi asteittain Harjulan osasto 6:n (8ss) tiloissa käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla siten, että kaikkien samanaikaisesti meneillä olevien osastomuutosten yhteydessä saattohoitoon parhaiten soveltuva henkilöstö valikoitiin ja keskitettiin kyseiselle osastolle. Henkilöstösiirrot aloitettiin 1.5.2011. Saattohoitotoiminta alkoi varsinaisesti 1.9.2011, jolloin osastolle saatiin oma osa-aikainen lääkäri.

 

Alkuvaiheiden ongelmana oli väärä henkilöstörakenne, jota mahdollisuuksien mukaan on korjattu paitsi organisaation sisäisin henkilöstösiirroin myös muuttamalla avoimiksi tulleiden tehtävien ammattinimikkeitä ja tutkintovaatimuksia perustehtävää tukeviksi.  Henkilöstömitoitusta on voitu korjata ainoastaan asiakasmäärää pienentämällä.

 

Toiminnan vakiintuessa Harjulan sairaalan osasto 6:n tilat osoittautuivat ongelmalliseksi osaston pienuuden (8 ss) ja lukumääräisesti vähäisten huoneiden (5 huonetta) vuoksi. Erityisesti tukiyksikön roolin toteuttaminen koettiin siellä hankalasti toteutettavaksi.

 

Keväällä 2013 toiminta siirtyi Harjulan sairaalan osasto 7A (Hos7A): n vapautuneisiin tiloihin, jossa on käytettävissä kahdeksassa huoneessa yhteensä 14 sairaansijaa (ss), näistä keskimäärin käytössä 10 (- 11) paikkaa. Yksi huoneista on pieni eikä mahdollista omaisen samanaikaista majoittumista. Muissa huoneissa toinen potilaspaikka on ollut pääasiassa omaisen käytettävissä. Osastolta puuttuvat huonekohtaiset wc:t ja pesutilat.  Nykyisen Kuopion asukasmäärän mukainen tukiosastonsairaansijamäärätarve on n. 10-11 ss, saattohoitoon perehtyneiden kotisairaanhoitajien tarve on n. 4 hoitajaa. Etäkaupunginosat, Karttula, Nilsiä ja Tuusniemen yhteistoiminta alue, ovat vastanneet asiakaslähtöisesti oman lähiympäristön asiakkaiden tarpeesta siten mahdollistaen aktiivisen yhteistyön omaisten kanssa.

 

Hos7A:lla v. 2013, keskimääräinen hoitoaika oli kuukausi. Osastolle tulijoista 37 % siirtyi KYSIn osastoilta, 5% KYSin päivystysalueelta, 3% kotoa hoidon varauksen kautta, 15% kotoa päivystysyhteydenoton perusteella, 3% muista terveydenhuollon yksiköistä ja 37% Harjulan lyhytaikaisosastoilta. Tukiyksikön toiminnasta siten n. 13-18% oli kotisaattohoidon tukemista. Hoitojaksoista 89,1 % päättyi kuolemaan, 4,7 % kotiutukseen, 6,3 % siirtymiseen muuhun hoitopaikkaan.

 

Puutteistaan huolimatta nykyiset toimintatilat, vakiintuvat ja tiedonkulkua parantavat toimintamallit sekä ammatillisen osaamisen tason nousu ovat lähtötilanteeseen verrattuna parantaneet potilaiden hoitoa ja ohjautumista oikea-aikaisesti osastolle matalan kynnyksen periaatteella.

 

Potilailta ja heidän omaisiltaan saatu suora asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista. Kritiikki on koskenut puutteellisia wc tiloja, jaettuja huoneita ja osastolle ohjautumisen vaikeuksia. Saattohoitopotilaiden ohjautuminen tukiyksikköön liittyy hoitolinjausten, erityisesti saattohoitopäätösten puuttumiseen, sekä tiedonkulun ongelmiin. Prosesseja näiltä osin hiotaan.

 

Saattohoitopäätöksen jälkeen tukiyksikön tulee pystyä ottamaan potilas tarvittaessa heti osastolle. Kotisaattohoidossa olevia tuetaan osastolta käsin puhelimitse, kotihoidon, kotisairaalan avulla ja perheitä autetaan tarvittavien palveluiden järjestämisessä yksilöllisesti. Omaiset ja potilas voivat halutessaan käydä tutustumassa tiloihin ennalta. Tilanteen kotona muuttuessa potilas pääsee suoraan osastolle. Sairaalahoidon synergia mahdollistaa lääkärikonsultaatiot tarvittaessa myös päivystysaikana sekä osa-aikaisen lääkärin poissaolojen sijaistamisen.

 

Saattohoito ei koske ainoastaan syöpäpotilaita. Moninaisissa pitkäaikaissairauksissa, silloin kun parantavaa hoitoa ei ole eikä hyvän hoitokäytännön mukaiselle hoidolle ole vastetta, hoito on oireenmukaista ja lähestytään saattohoitoa.

 

Osaamisen keskittäminen, lisääminen ja tehtävän mukainen täydennyskouluttautuminen ovat kaupungin oman toiminnan lisäksi myös alueellisesti yhdessä kehitettäviä asioita mm. sairaanhoitopiirin määräaikaisen saattohoitohankkeen ja myöhemmin myös palliatiivisen hoidon tuottavuustyöryhmän kautta. Syöpäyhdistyksen, omaisten, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, tulevaisuudessa toivottavasti entistä aktiivisemmin.

 

Kuolemaa ja ainutkertaista, uhattuna olevaa, elämää ei tule vastakkain asetella resursseja kohdennettaessa. Molempien toteuttaminen on yhtä tärkeää.

 

Tilakysymys

 

Saattohoidon tukiyksikön sijainti sairaala-alueella tuottaa synergiaetua, mm. henkilökunnan sijaistamisessa, keskinäisessä avunannossa sekä muiden palveluiden järjestämisessä.

 

Tilojen suurin ongelma on huonekohtaisten wc-pesutilojen puute. Perusturvan ja terveydenhuollon strategian mukaisesti sairaanhoidon ympärivuorokautinen toiminta on keskitetty Harjulan alueelle. Tilojen käytön suunnittelu liittyy keskeisesti sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeisiin sekä pitkäaikaislaitoshoidon purkamiseen ja Harjulassa pitkäaikaishoidolta vapautuvien / vapautettavien tilojen tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen, myös tämä asiakas-/potilasryhmä huomioiden.

 

Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja selvitetään ja selvittelyssä huomioidaan myös ulkoisen toimijan osallistumismahdollisuus.

 

Tunnusluvut ja kustannukset

 

Harjulan lyhytaikaisosastoilla kuolee vuosittain n. 270 henkilöä, saattohoidon tukiyksikössä näistä 2013  106  henkilöä. Hoitojakson pituus oli keskimäärin osastoilla 7 (sisältää siivet 7A ja 7B) 82,9 vrk, 7A osalta n. 3 viikkoa.  Osasto 7:n hoitopäiväkustannus vuonna 2013 oli 204,40 € ja tehtyjen paikkavähennysten jälkeen 2014 tammi-maaliskuun kustannusten mukaisesti 251,69 € / hoitopäivä.

 

Mikäli osasto 7B tilat yhdistettäisiin saattohoidon käyttöön ja muutettaisiin sen ainoa 4-h huone oleskeluhuoneeksi sekä valta-osa 2 h-huoneista yhden hengen huoneiksi, 7A ja 7B (yhteensä 13 huonetta) käytettävissä olisi 15 sairaansijaa, joiden kustannus 100 % kuormitusasteella olisi tämän hetken kustannustasolla 294,11 €/ hoitovuorokausi.  Muutos korjaisi hoitohenkilökuntamitoitusta, mutta ei vielä huonekohtaisten wc- tai pesutiloja.

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa kaupunginvaltuuston tietoon yllä olevan selvityksen valtuustoaloitteista koskien saattohoidon järjestämisen nykytilannetta Kuopiossa sekä suunnitelmia saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällöstä.

 

Päätös                                            Merkittiin, että sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen oli kokouksessa esittelemässä saattohoidon tilannetta Kuopiossa.

 

                                                          Lisäksi merkittiin, että jäsen Sami Räsänen saapui kokoukseen klo 15.15 tämän asian käsittelyn aikana.

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

 

Sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen poistui kokouksesta klo 15.43 tämän asian käsittelyn jälkeen.

                                                         

                                                         

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteisiin.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

 

 

Liitteet

26

1792/2014 Palliatiivinen työryhmä uusi toimintamalli lokakuu 2013

 

27

1792/2014 Saattohoitoprosessi uusi

 

28

1792/2014 Päivitetty Saattohoito Kuopiossa

 

29

1792/2014 Perustelut

 

30

1792/2014 Äänestys kv. 16.6.2014

 

                                                          Valmistelija                                                           

 

 

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Keskustelun kuluessa valtuutettu Pekka Pollari ehdotti valtuutettujen Hilkka Kontiaisen ja Eero Wetzellin kannattamana, että asia palautetaan ja kaupunginvaltuusto pitää saatuja selvityksiä riittämättöminä ja saattohoidon tilaa nykyisissä tiloissa epäasiamukaisena. Perustelut liitteenä 29.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Pollarin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä ja 26 ei-ääntä kahdeksan valtuutetun ollessa poissa, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmistelua varten.  Äänestystulos otettiin pöytäkirjan liitteeksi 30.

 

Merkittiin, että varavaltuutettu Hetti Rytsy poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa