Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 30.06.2014/Pykälä 256

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 256

Asianro 3065/10.02.03/2012

 

 

Asemakaavan muutos / Julkulan täydennysrakentaminen / Puijonsarventien varren asukkaiden valitus / lausunnon antaminen Kuopion hallinto-oikeudelle

 

 

Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen
Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

 

Kuopion hallinto-oikeus on lähetteellään 16.5.2014 pyytänyt valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista kaupunginhallituksen lausunnon sekä kehottanut Kuopion kaupunginhallitusta liittämään asiakirjoihin päätöksen perusteena olevat asiakirjat ja laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista.

 

Kaikki lähetteen liitteet ja pyydetyt asiakirjat on pyydetty palauttamaan hallinto-oikeudelle viimeistään 16.6.2014. Lisäaikaa on pyydetty ja sitä on saatu 16.7.2014 saakka.

 

Valituksenalainen päätös       Kuopion kaupunginvaltuusto on 14.4.2014 (34 §) hyväksynyt Julkulan täydennysrakentamista koskevan asemakaavan muutoksen.

 

Valitus                                            Hyväksymispäätöksestä ovat Kuopion hallinto-oikeuteen valittaneet Puijonsarventien varren asukkaat.

 

Valitus liitteineen jaetaan listan liitteenä.

 

 

Esitys                                              Esitän kaupunginhallitukselle, että pyydettynä lausuntona Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Puijonsarventien varren asukkaiden (myöhemmin valittajat) valitusta esitetään seuraavaa:

 

                                                          Valittajien vaatimukset ja perustelut:

 

Valittajat pyytävät, että Kuopion kaupungin valtuuston 14.4.2014 tekemä päätös valituksen alaisesta Julkulan täydentämisrakentamista koskevasta asemakaavan muutoksesta kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi kaava-asiassa tapahtuneiden menettelyvirheiden johdosta, jotka ovat osaltaan johtaneet myös puutteellisiin ja riittämättömiin selvityksiin kaava-asiassa.

Valitusperusteissa vedotaan siihen, ettei valittajia ole kohdeltu kaava-asiaa valmisteltaessa yhdenvertaisesti eikä kuultu riittävällä tavalla. Pelkästään tilaisuus muistutuksen tekemiseen kaavaprosessin loppuvaiheessa ei valittajien mielestä turvaa kaikkien osallisten riittävää osallistumista ja yhdenvertaista kohtelua kaava-asiaa valmisteltaessa. Lisäksi valittajat esittävät, että kaavaratkaisun vaikutusten arviointi on vääristynyt ja jäänyt puutteelliseksi. Valittajat toteavat edellä mainittujen puutteellisuuksien kohdistuvan liikenneyhteyksien järjestämiseen ja kerrostalojen korkeuteen. Valittajat vaativat, että eteläosalle suunniteltujen kerrostalojen ajoneuvoliikenne tulee johtaa Välilahdentien kautta esitetyn Puijonsarventielle suuntautuvan liittymän sijaan. Valittajien mielestä kaava-alueen pohjoisosaan kaavassa määritetty 7-kerroksinen puukerrostalo on liian korkea. Valittajien käsityksen mukaan kerrostaloille johtavan tien murskepintaisuus aiheuttaa merkittävää pölyhaittaa.

 

Vastaus valituskirjelmässä esitettyihin valitusperusteisiin:

 

Valitusperusteissa vedotaan lähinnä seikkoihin, joiden voi tulkita liittyvän MRL 62 §:ään (vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa) tai hallintolain 6 §:ään (hallinnon oikeusperiaatteet, yhdenvertaisuus), MRL 9 §:ään (vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa) ja MRL 54 §:ään (asemakaavan sisältövaatimukset, elinympäristön laatu).

 

Kerrostalon korkeudesta        Hyväksytyssä asemakaavassa on mahdollistettu 7-kerroksisen kerrostalon rakentaminen kaavan pohjoisosalle. Tämä ratkaisu laadittiin ehdotusvaiheessa, valmisteluvaiheen kuulemisessa saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä käytyjen neuvottelujen perusteella. Valmisteluvaiheessa laaditussa luonnoksessa esitettiin tontille rakennettavaksi kolme 5-kerroksista kerrostaloa. Tämä rakentaminen nähtiin tulevan liian lähelle olemassa olevaa rakentamista ja tekevän alueesta liian ahtaan oloisen. Parempana ratkaisuna viereisten rakennusten, Julkula-talon ja päiväkodin edustajat pitivät hieman etäämmäksi sijoitettua 7-kerroksista puukerrostaloa. Nähtävillä pidetyssä ehdotuksessa esitetty rakennus on suunniteltu 5-7 -kerroksiseksi, jossa turvekatto laskisi kaksi kerrosta päiväkodin suuntaan. Valittajat eivät huomauttaneet tämän kerrostalon korkeudesta 25.1.2014 antamassaan muistutuksessa, vaan ottivat sen esille ensimmäistä kertaa valituksessa. Valittajat asuvat keskimäärin yli 200 metrin (150 - 320 m) päässä tästä kerrostalosta. 7-kerroksisen puukerrostalon ja valittajien väliin jää pääkatuna toimiva Puijonsarventie, rakentamista ja puustoa, joten rakennuksen korkeusvaikutus valittajien tonteilta avautuviin näkymiin tai muihin olosuhteisiin on suhteellisen vähäinen, eikä sen voi katsoa aiheuttavan valittajien elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

 

Kerrostaloille johtavan tien murskepintaisuudesta

 

Asemakaava ei ratkaise onko kerrostaloille toteutettava ajoyhteys asfaltti- vai murskepintainen, vaan se ratkaistaan myöhemmässä rakennusluvassa.

 

Liikennejärjestelyistä

 

Valmisteluvaihe

 

Asemakaavaa valmisteltaessa laadittiin useita luonnoksia, joita on kuvattu alustavassa kaavaselostuksessa (12.3.2013). Luonnosvaihtoehdoissa esitettiin myös käsivarainen luonnos (alustava kaavaselostus 12.3.2013 sivu 12), jossa kerrostalojen ajoyhteys olisi rakennettu Puijonsarventielle kuten lopullisessa valtuuston 14.4.2014 hyväksymässä asemakaavassa. Luonnos esiteltiin myös Julkula-talolla, Julkulan kaupunginosayhdistyksen järjestämässä asukastilaisuudessa 23.10.2012. Tätä vaihtoehtoa ei kaupungin kunnallistekninen suunnittelu pitänyt kuitenkaan kaavan valmisteluvaiheessa kaavatalousnäkökulmasta katsottuna hyvänä vaihtoehtona, koska Välilahdentien katsottiin pystyvän välittämään kerrostaloilta tulevan liikenteen ja ratkaisu olisi myös edullisempi toteuttaa. Liittymällä Välilahdentielle ei todettu merkittäviä vaikutuksia Puijonsarventien itäpuoliselle asutukselle, koska ratkaisu säilytti nykytilanteen Puijonsarventien liittymäjärjestelyjen osalla.

 

Ehdotus

 

Valmisteluvaiheen kuulemisessa Välilahdentien asukkaat kuitenkin vastustivat voimakkaasti monin eri tavoin kerrostalojen ajoliikenteen johtamista Välilahdentien kautta. Välilahdentiellä järjestettiin paikalla katselmus, käytiin useita neuvotteluja ja tehtiin liikenneselvitys, jossa tutkittiin kerrostaloille johtava liikenne kolmen eri vaihtoehdon kautta. Tässä Ympäristöministeriön ohjeen (Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27/2008) mukaan tehdyn liikenneselvityksen (nähtäville asetettu ehdotus, kaavaselostus 2.12.2013 sivut 25 - 27) perusteella todettiin kerrostalojen aiheuttaman liikenteen vaikutukset vähäisiksi ympäröiville kaduille ja etenkin pääkatuna toimivalle, muutenkin vilkasliikenteiselle Puijonsarventielle. Uuden kerrostaloalueen tuottama vuorokausiliikenne Välilahdentielle olisi toteutuessaan noin 165 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Välilahden nykyinen liikennemäärä huomioituna kokonaisliikennemääräksi Välilahdentiellä muodostuisi 345 ajoneuvoa vuorokaudessa. Puijonsarventielle johdetussa vaihtoehdossa uusien kerrostalojen tuottama liikennemäärä 165 ajoneuvoa vuorokaudessa sekoittuisi koululle ja päiväkotiin johtavaan asuntoliikenteeseen ja myös rakennusaikaiseen liikenteeseen. Paloahonkujan kautta tapahtuvaa tonttiliikennettä ei selvityksessä pidetty hyvänä ratkaisuna ja Paloahonkuja on tärkeä kevyenliikenteenväylä, joka tulee säilyttää. Nähtäville asetetussa kaavaehdotuksessa kerrostalojen tonttiliikenne johdettiin yhteisen liittymän kautta, palvelutalon ja koulun välistä Puijonsarventielle. Palvelutalon ja koulun edustajat hyväksyivät ratkaisun 6.11.2013 käydyssä neuvottelussa. 

 

Valtuuston hyväksymä muutosehdotus

 

Lopullisessa valtuuston hyväksymässä asemakaavan muutosehdotuksessa on tarkistettu ja täydennetty liikenneselvitystä ja muutettu asemakaavaehdotusta liikenteen kannalta toimivammaksi (kaavaselostus 18.2.2014 sivut 40 - 44). Lopullisessa hyväksytyssä kaavaehdotuksessa liikenne voidaan jakaa tasaisesti neljän liittymän kautta Puijonsarventielle. Tämä muutos mahdollistaa sen, että päiväkodin liikenne voidaan tarvittaessa poistaa kokonaan Paloahonkoulun ja Julkula-talon liittymästä, johtamalla se päiväkodin oman liittymän ja pohjoisemman kerrostalon liittymän kautta (kaavassa on tämän mahdollistava i-rasitemerkintä). Palvelutalon liikenne voidaan johtaa eteläisimmän Paloahonkujan pohjoispuolella olevan liittymän kautta. Näiden muutosten seurauksena Paloahon koulun ja Julkula-talon risteyksessä uusien kerrostalojen ajoliikenne ei lisää liikennettä merkittävästi nykyiseen nähden ja aiheuta nykyistä suurempaa haittaa, koska se korvaa liittymästä poistuvaa liikennettä. Suunnitellun kolmen kerrostalon matkatuotos on noin 135 ajoneuvoa vuorokaudessa, jolloin huipputunnin liikennemäärälisäys on noin 14 ajoneuvoa. Huipputunnin aikana tuleva liikennemäärä on siten noin 59 ajoneuvoa eli noin 1 auto/minuutti. Vaikka uuden kerrostalokorttelin jokaista huoneistoa kohden lähtisi aamun huipputunnin aikana yksi auto, niin liikennemäärä liittymässä olisi noin 2 autoa/minuutti. Liikennemäärien lisäys ei vaikuta olennaisesti liittymän toimivuuteen, kun liittymäalue jäsennellään uudelleen. Puijonsarventien nykyinen katualue on riittävä suunnitelluille vähäisille rakenteellisille parannuksille. Puijonsarventien leveys mahdollistaa esimerkiksi erillisen liittymäkaistan rakentamisen. Vuorokautinen liikennemäärä Puijonsarventiellä, Julkulaniemen eteläpuolella, on noin 5 600 ajoneuvoa ja liittymän pohjoispuolella noin 4 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laskennallinen asemakaavan aiheuttama vuorokautisen liikennemäärän lisäys Puijonsarventielle on noin 300 ajoneuvoa (6 %).

 

Kunnan harkintavallasta ja ratkaisun teosta

 

Edellä olevat seikat huomioituna voidaan todeta kaavamuutoksen vaikutukset valittajien elinympäristöön olevan vähäiset, eivätkä MRL 62 §:n tarkoittamalla tavalla niin huomattavat, että ne olisivat edellyttäneet toteutettua laajempaa vuorovaikutusta ja laajempien selvitysten tekemistä.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on riittävästi noudatettu. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten intressi- ja muiden ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti sitä, että kaavaratkaisu tehdään pelkästään saatujen mielipiteiden tai lausuntojen pohjalta.  Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin liittyvää kokonaisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaihtoehtojen vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja, ja kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja myös kaupungin tavoitteisiin. Tällöin joudutaan tekemään ratkaisuja ja kompromisseja, jotka eivät luonnollisestikaan täytä kaikkien osapuolien vaatimuksia.

 

Yhteenveto                                  Asemakaavan muutoksen vaikutukset on kaavaprosessin aikana selvitetty riittävällä tavalla. Kaavanmuutos ei aiheuta valittajien elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Valittajilla on ollut yhdenvertainen mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta muistutus ja muistutuksessa esitetyt seikat ovat olleet tiedossa kokonaistarkasteluun perustuvaa, kunnan toimivaltaan kuuluvaa kaavan hyväksymispäätöstä tehtäessä.

 

Vastaus valittajan vaatimukseen:

 

Kaavaan ei liity lainvastaisuuksia, jotka edellyttäisivät päätöksen kumoamista. Vaatimus kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamisesta on aiheeton ja se tulee hylätä.

 

Asiakirjoissa on Kuopion hallinto-oikeuden lähetteen 16.5.2014 liitteenä ao. valitus sekä valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus 18.2.2014 liitteineen (lisäksi valmisteluvaiheen 12.3.2013 ja ehdotusvaiheen 2.12.2013 nähtävillä olleet selostukset), osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lausunnot ja muistutukset vastineineen, Kuopion yleiskaava keskeinen kaupunkialue.

 

 

Liitteet

12

3065/2012 Valitus

 

 

                                                          Valmistelija                                                           

Pauli Sonninen

puh. +358 044 718 5439

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa