Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 01.09.2014/Pykälä 289

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 289

Asianro 4499/05.09.00/2014

 

 

Selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle lastensuojelun tilasta

 

 

Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari
Lapsiperhepalvelut

 

Perusturvan lapsiperhepalvelujen avohuollon sosiaalityöntekijät ovat 2.6.2014 lähettämällään kirjeellä halunneet tuoda Kuopion kaupungin johdon tietoon työtilanteensa ja toiveensa toimenpiteistä asiantilan korjaamiseksi. Kirje on mennyt tiedoksi myös Itä-Suomen aluehallintovirastolle, joka kirjeellään 10.7.2014 pyytää Kuopion kaupunginhallitukselta selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin kirjoitus on johtanut.

 

Lastensuojelu on kansallisten suositusten ja nykyajattelun mukaisessa vahvassa kehitysvaiheessa. Osittain siksi ja osin muista syistä Kuopion perusturvan lapsiperhepalveluissa ja Kuopion kaupungin organisaatiossa laajemminkin on tehty tai valmistelussa useita muutokseen tähtääviä uudistuksia, jotka koskettavat lapsia ja lapsiperheitä. Etenkin osaamisresursseja on tarpeen kasvattaa sekä lastensuojelussa että muualla kuin varsinaisten lastensuojeluammattilaisten piirissä.

 

Sosiaalityöntekijöiden kirje sinällään ei ole aiheuttanut toimenpiteitä, mutta on johtanut siihen, että Kuopiossa entistä tarmokkaammin käydään läpi lasten, nuorten ja perheiden asiakkuuksien kokonaisprosesseja ja niiden toimivuutta, jotta lapset tulevat suojelluiksi. Tavoitteena on lainsäädännön, kansallisten suositusten ja sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukainen ennakoiva ja monialainen toiminta, jolla lasten arjen turvallisuus ja lasten kasvuolot turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

 

Lastensuojelulain vuoden 2008 uudistuksen jälkeen Kuopion lastensuojelun sosiaalityöhön on perustettu kuusi sosiaalityöntekijän virkaa. Näiden työntekijöiden työpanos kohdentuu lastensuojelutarpeen arviointiin. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä on ollut kasvava. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 1 458 ja vuonna 2013 2 584. Vuoden 2014 tähänastisten ilmoitusten perusteella arvioiden ilmoitusten määrä ei ole vähenemässä.  Lastensuojelun avo- ja jälkihuollon asiakkaina oli vuonna 2008 1 866 lasta. Vuonna 2013 asiakkuudessa oli 2 393 lasta. Vuonna 2013 perustettiin neljä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijän tehtävää ennaltaehkäisevään, ei-lastensuojeluasiakkuutta edellyttävään työhön. Tätä ennen neuvolatyön yhteydessä oli kokeiluhankkeena perhetyöntekijöitä.

 

Avohuollon tukitoimia ja muita palveluja ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta, järjestöiltä ja toisilta kunnilta. Vuoden 2010 talousarviossa ostopalveluihin oli varattu 10 687 669 euroa. Vuodelle 2014 laaditussa talousarviossa summa oli 16 211 411 euroa. Tästä summasta 3 800 000 on varattu avohuollon ostopalveluihin. Tuo nimenomaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien ostoon varattu määräraha tulee ennusteen mukaan ylittymään.  Tästä voi päätellä, että lapsella on säännöllisiä, henkilökohtaisia kohtaamisia ja lapsen tilannetta tarkastelevia tapaamisia enenevästi muun lastensuojelun piirissä työskentelevän henkilöstön kuin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lastensuojelulain 29 §:n 1 momentin mukaan lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän (esimerkiksi perhetyöntekijä, sosiaaliohjaaja) tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, missä laajuudessa tapaamisia ja lapsen kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja on järjestettävä.

 

Lastensuojelun sosiaalityössä vuoden 2013 käyttösuunnitelman mukainen toimenpide oli henkilöstön työpanoksen kohdentumisen profilointi ja tehtävien priorisointi asiakasmäärään nähden niukentuvien sosiaalityöntekijäresurssien tilanteessa. Muutoksella haettiin myös palvelujen ja toimintakäytäntöjen alueellista ja sisällöllistä tasalaatuisuutta avainprosessin sisällä ja muiden lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien kanssa työskenneltäessä. Edelliset, vuonna 2009 tehdyt muutokset eivät kaikilta osiltaan olleet enää tarkoituksenmukaisia ja toimivia asiakasmäärien kasvettua ja toimintaympäristön muututtua. Lähtökohtana oli, että muutos tehdään olemassa olevalla henkilöstöllä.

 

Yhteistoiminnallisesti sosiaalityöntekijöiden kanssa valmisteltu muutos toteutui vuoden 2014 alusta niin, että

·         lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä selkeytettiin siirtämällä työntekijöiden tehtävistä sijaishuoltoon kuuluvat asiat sijaishuollon vastattaviksi

·         sijaishuollon vastattavaksi siirtyi koko huostaan otetun lapsen sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon jälkihuolto. Tähän sisältyy lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa työskentely

·         siirrettiin neljän sosiaalityöntekijän työnpanos avohuollosta sijaishuoltoon

·         tukiperhetoiminta siirtyi lastensuojelun avohuoltoon.

 

Lastensuojelun avohuolto organisoitiin yhdeksi kokonaisuudeksi entisten eteläisen ja pohjoisen lapsiperheyksikön sijaan. Lisäksi kaikki kantakaupungin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät saivat yhden yhteisen asiakasvastaanottotilan keskustasta. Nilsiä-Maaninka ja Karttula jatkavat omina alueellisina yksikköinään osana avohuoltoa. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on muutoksen jälkeen 18,5 sosiaalityöntekijää, 2 toimistotyöntekijää ja palveluesimies.

 

Lastensuojelun avohuollon kokonaisuuteen kuuluvat luonteeltaan varhaisemman vaiheen tukea antavat kunnalliset toiminnot (lastensuojelutarpeen arviointiyksikkö, poliisilaitoksella tehtävä sosiaalityö, lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu sekä perhekriisiyksikkö) ovat toisen palveluesimiehen vastuulla eikä niihin tuolloin tehty muutoksia.

 

Tehdyt rakenteelliset muutokset selkeyttivät lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden tehtäväkuvia, mutta eivät vaikuttaneet vähentävästi työntekijäkohtaisiin asiakasmääriin. Kuopiossa lastensuojelun avohuollon asiakaslapsia on noin 60 yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Laissa ei ole säädetty sosiaalityöntekijöiden määristä, mutta eri toimijat ovat ottaneet kantaa siihen, millainen asiakasmäärä työntekijää kohti olisi suositeltava. Lähtökohtana henkilöstömitoituksissa tulisi olla, että jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja vanhemmalle taattaisiin mahdollisuus saada yksilölliseen tarpeeseen perustuen riittävästi henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Työntekijöiden kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen perusteella tähän ei Kuopiossa tällä hetkellä pystytä.

 

Lastensuojeluasiakkaiden lisäksi lastensuojelun avohuollon sosiaalityön vastuulla on kuopiolaisten lapsiperheiden yleinen, ennaltaehkäisevä lapsiperheiden sosiaalityö, jolle ei korjaavan työn määrän ja aikaa vievyyden takia juuri jää aikaa. Samoin täydentävän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille kuuluu tehtäväkuvaan. Osa toimeentulotukiasiakkaista on samalla myös lastensuojeluasiakkaita, osa ei. Toimeentulotukiasiakkaina lastensuojelun avohuollossa on ollut 1.1. - 24.7.2014 414 eri taloutta (keskimäärin 22 taloutta/sosiaalityöntekijä), joille on tehty 871 toimeentulotukipäätöstä. Valmistelussa on lapsiperheiden toimeentulotukiasioiden keskittäminen, mikä jäntevöittäisi ja nopeuttaisi taloudellisen tuen tarpeiden käsittelyä ja poistaisi toimeentulotukiasiakkaita työntekijöiltä, mutta ei vaikuttaisi lastensuojeluasiakkaiden määrään.

 

Täyttölupamenettelyssä on vireillä esitys lastensuojelun avohuollossa sosiaalityöntekijöiden työparina toimiville ja sosiaalityön tavoitteiden saavuttamista tukeville kahdelle uudelle sosiaaliohjaajalle, joiden työ suuntautuu perheiden koteihin ja vähentää lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen tarvetta. Ohjaajatyöpanosta on tarkoitus suunnata tukihenkilötoiminnan lisäksi sosiaalityöntekijän työparina toimimiseen ja perheiden kanssa tehtävään lähityöskentelyyn. Tämä yksityisiltä palvelun tuottajilta ostetun ammatillisen tukihenkilötoiminnan tarvetta vähentävä palvelujen tuottaminen omana toimintana on kirjattu vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan. Alun perin tämä uusi resurssi oli tarkoitus suunnata pelkästään lastensuojelun jälkihuoltoon, mutta nykytilanne edellyttää sen kohdentamisen avohuoltoon ja avohuollon jälkihuoltoon. Omana toimintana toteutettavan ohjaajatyön vahvuutena on mahdollisuus ostopalvelua tiiviimpään yhteistyöhön asiakasprosessista vastaavan sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Omana toimintana tämä työ on lisäksi taloudellisempaa kuin ostopalvelu.

 

Valmisteilla on muutos sosiaalityötä avustavassa ja tukevassa lastensuojelun perhetyössä. Sillä tavoitellaan perhetyön nykyisten resurssien tehostamista vastaamaan nopeammin ja aikaisemmin perheiden tarpeisiin. Muutoksella haetaan perhetyön eri työmuotojen selkeyttä sekä ennaltaehkäisevän työn lisäämistä. Lisäksi suurena tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen lastensuojelun sosiaalityön ja eri yhteistyötahojen kanssa, jotta perheet saavat mahdollisimman varhaisen avun ja tuen. Uusittu perhetyö saadaan käyttöön elo- ja syyskuun 2014 aikana lukuun ottamatta vertaisryhmätoiminnan laajennusta, jonka käytännön toteutus alkaa vuoden 2015 alussa. Tämäkään toimenpide ei välittömästi vähennä lastensuojelun avohuollon sosiaalityön työpainetta, mutta tarjoaa mm. työpariuksia.

 

Lastensuojelun sijaishuollossa Kuopion kaupungin omiin perhetukikeskuksiin ja luvanvaraisiin ostopalveluihin sijoitettujen lasten määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana. Perhehoitoon sijoitettujen määrä sen sijaan on ollut kasvava. Kaupungin tuottavuusohjelman mukainen tavoite, että vähintään 65 % sijaishuollossa olevista lapsista on perhehoidossa, on saavutettu. Perheisiin sijoitettujen lasten oireilu edellyttää riittävää, monimuotoista tukea sijaisperheille, että sijaisvanhemmat jaksavat pitkäkestoisessa tehtävässään.

 

Suunnitteilla on uusi ympärivuorokautinen vastaanotto- ja arviointiyksikkö 13-17 –vuotiaille lapsille. Tässä yksikössä sijoitukset olisivat lyhytkestoisia ja työskentely tähtäisi mahdollisimman usein kotiin palaamiseen pitkäkestoisen sijoituksen sijaan. Tämä uusi laitosyksikkö sisältyy vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan, mutta valmistelua on hidastanut sopivien tilojen löytymisen vaikeus.

 

Kuopiossa on meneillään monialainen kaupunkitasoinen Lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen tuki -hanke, jossa on tähän mennessä arvioitu lasten, nuorten ja perheiden palvelut, esitetty kehittämisehdotuksia ja haettu tehokasta organisaatiomallia, joka parhaiten mahdollistaa ennaltaehkäisevän työskentelyn ja mahdollisimman varhaisen tuen lasten, nuorten ja perheiden päivittäisessä arkiympäristössä. Keskeinen tavoite hankkeessa on vaikeiden, lastensuojeluasiakkuuksiin johtavien tilanteiden vähentäminen tulevaisuudessa tarttumalla asioihin ja tarjoamalla tukea siellä, missä tuen tarve todetaan. Yksi keskeinen lastensuojelun asiakasvirtojen mekanismi on, että toiset viranomaiset ohjaavat keinojen puuttuessa ja loppuessa asiakkaita lastensuojeluun.

 

Edellä todetuin palvelurakenne- ja toimintakäytäntömuutoksin Kuopion kaupunki pyrkii turvaamaan lasten ja perheiden tulevaa hyvinvointia. Osalla toimenpiteistä tulee olemaan suora lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kuormittuneisuutta lievittävä vaikutus.

 

 

Liitteet

2

4499/2014 Selvityspyyntö ja sosiaalityöntekijöiden kirje

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. päättää antaa asiasta Itä-Suomen aluehallintovirastolle edellä esitetyn selvityksen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa