Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 18.09.2014/Pykälä 10

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

§ 10

Asianro 4022/14.06.00.00/2014

 

 

Jätehuollon yhteistyöstrategia

 

 

Vs. palvelupäällikkö Hanna Kisonen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

 

Jätehuollon yhteistyöstrategian laadinta

 

Jätehuollon yhteistyöstrategian laatiminen nostettiin yhdeksi toimenpiteeksi kuntien päättämässä, vuoteen 2015 ulottuvassa jätepoliittisessa ohjelmassa jätehuollon eri toimijoiden työnjaon ja vastuiden selkeyttämisen osalta. Jätehuollon yhteistyöstrategian laadintatyö vastuutettiin jätelautakunnalle. 

 

Yhteistyöstrategian laadintatyössä kartoitettiin Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella eri jätehuollon sektoreilla olevat toimijat sekä näiden toimijoiden yhteistyön ja työnjaon nykytila. Laadintatyön aikana kartoitettiin myös eri toimijoiden tarpeita yhteistyön kehittämiselle ja työnjaon selkeyttämiselle.  Tavoitteena oli, että eri jätehuollon toimijat tietävät omat roolinsa ja rajapinnat eri toimijoiden kesken niin, että jätehuolto hoituu jouhevasti asiakkaita palvellen.

 

Yhteistyöstrategian tulokset perustuvat eri jätehuollon toimijoille tehtyihin kyselyihin, joihin saatiin osin vain vähän vastauksia. Tämän takia yhteistyön kehittämiskohteita ja toimenpiteitä sekä roolien selkeyttämistapoja oli osin hankala hahmottaa. Vähäistä vastausinnostusta voitaneen tulkita myös niin, että pitkät perinteet omaavaan yhteistyöhön ollaan jo nykyisellään tyytyväisiä eikä merkittäviä kehittämistarpeita yhteistyön suhteen ole olemassa.

 

Yhteistyöstrategian valmisteluvaiheessa esiin nousseet toteutettavat kehittämiskohteet

 

Koska Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alue on laaja ja monimuotoinen, on seutualueittain pidetty aluepalavereja. Näiden aluepalaverien osalta tehdään muutos niin, että jatkossa jätelautakunta huolehtii, että niihin kutsutaan myös alueen ELY-keskuksen edustaja ja seutualueen jätelautakunnan jäsen. Aluepalavereihin sisällytetään aina myös seutualueen ajankohtaiset yhteiset asiat ja tilannekatsaus kyseistä aluetta koskeviin viranhaltijapäätöksiin.

 

Isojen kokonaisuuksien (mm. palvelutaso, jätepoliittinen ohjelma) valmistelukäytäntöä muutetaan. ELY- keskukset otetaan mukaan valmistelutyöhön ennen lausunnonantokierrosta kutsumalla heidät mukaan erilliseen info- ja keskustelutilaisuuteen tai järjestetään muuten mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ennen virallista lausunnonantoa. Myös luottamushenkilöille annetaan asiasta tietoa jo valmistelun alkuvaiheesta lähtien. Ainakin jätepoliittisen ohjelman työstämisen osalta tehdään myös kuntien edustajille kysely asiasta. Muutoin kuntien kommentteja kartoitetaan mm. aluepalavereissa ja työryhmätyöskentelyssä.

Savo-Pielisen jätelautakunnan tunnettavuuden parantamiseksi ja eri toimijoiden roolien selkeyttämiseksi jätelautakunnan työntekijä pyrkii osallistumaan puheenvuorolla tai lyhyellä alustuksella kuntien luottamushenkilöille järjestettäviin yleisiin koulutustilaisuuksiin. Jätelautakunta panostaa muutenkin tunnettavuutensa lisäämiseen. Kuntien palvelupisteissä työskenteleville henkilöille muistutellaan sähköpostitse jätelautakunnan nettisivujen kattavasta jätehuoltotiedosta.

 

Eri toimijat ottavat reilusti mallia muilla alueilla toimivilta vastaavilta organisaatioilta. Mm. jätelautakunta järjestää vierailuja muihin jätehuollon viranomaisyksiköihin sujuvan, molempia osapuolia hyödyntävän tiedonvaihdon turvaamiseksi.

 

Jätekukko jatkaa ajankohtaisista asioista tiedottamista uutiskirjeen kautta. Jätekukko lisää tiedottamista mm. isännöitsijöiden ja jätelautakunnan luottamushenkilöiden suuntaan ja osallistuu jatkossakin alueellisiin messuihin (esim. Pielisen messut, Asu ja Rakenna). Jätelautakunta osallistuu omalta osaltaan Jätekukon tiedottamiseen, kuitenkin niin, että jätehuoltotoimijoiden roolit pysyvät selvästi erillisinä.

 

Luonnoksesta tiedottaminen

 

Jätelautakunta päätti kokouksessaan 5.6.2014 § 4 antaa yhteistyöstrategialuonnoksen toimialueensa kunnille tiedoksi ja varata kunnille mahdollisuuden antaa lausunto luonnoksesta 15.8.2014 mennessä. Lausunnonantomahdollisuus annettiin myös kuntien jäteyhtiölle, Jätekukolle.

 

Asiassa annetut lausunnot ja niihin vastaaminen

 

Kaavin kunnanhallitus 7.7.2014 § 114:

Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Savo-Pielisen jätelautakunnan jätehuollon yhteistyöstrategian luonnokseen.

 

Konneveden ympäristölautakunnan lupajaosto 21.8.2014 § 33:

Yhteistyöstrategian luonnos käy kattavasti läpi alueellisen yhteistyön taustat ja eri toimijoiden roolit. Vaikka yhteistyö on ollut kattavaa ja monipuolista, niin erityisesti Savo-Pielisen jätelautakunnan perustamisen jälkeen eri toimijoiden roolit ovat vieläkin epäselvät. Yhteistyöstrategian pohjana on kattavasti kyselty parannusehdotuksia eri toimijoilta ja muutamia parannusehdotuksia toimintatapoihin myös löydettiin. Mitään suuria muutoksia strategia ei nykyisiin toimintatapoihin tuo, joten väheneekö epäselvyys eri toimijoiden vastuualueiden suhteen? Tiedotus eri toimijoiden rooleista kunnan viranomaisille ja luottamushenkilöille on tärkeää, jotta tarvittaessa oikea toimija ja tieto löytyvät. Yhteistyöstrategiassa käytiin muiden asioiden lomassa läpi eri toimijoiden vastuualueet. Nämä voisi kerätä vielä tiivistetysti informatiiviseen pakettiin, sillä 23-sivuinen yhteistyöstrategia jäänee perehtymättä niiltä joita asia ei erityisesti koske. Esimerkkinä liitteen 1. taulukko, mutta laajennettuna yhteistyöstrategian laadinnassa esiin tulleiden ongelmakohteiden osalta, esimerkiksi tuottajavastuun alainen keräys, yleisötilaisuudet, puutarhajäte ym. Yhteistyöstrategiassa mainittu jäteinfon tiedot eivät ole ajantasaiset. Kuntahaun kautta ei sivustolta ollut tietoja saatavissa.


 

 

Yhteistyöstrategia toimii jätepoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja omalta osaltaan selkeyttää jo olemassaolollaan eri toimijoiden roolia. Strategiassa todettiin myös, että tiedotuksen määrästä huolimatta tieto kiinnostaa vasta kun siihen on tarve. Jätekukko on jo näkyvä toimija ja vakauttanut asemansa. Heillä on tärkeä rooli ohjata asiakas asiantuntevasti eteenpäin, mikäli asiakas asioi 'väärän' toimijan kanssa. Jätelautakunnan näkyvyyden lisääminen ja luottamushenkilöiden kuntayhteistyö olivat konkreettisimmat muutostarpeen alla olevat toiminnot. Pakkausjätteen keräyksen laajetessa toivotaan aktiivista alueellista yhteistyötä, jotta keräyspisteiden sijoittelu palvelee kaikkia toimijoita ja vastuut pisteiden ylläpidosta ovat selkeät. Kaiken kaikkiaan yhteistyö strategia oli kattava ja selkeä.

 

Vastine: Jätehuollon yhteistyöstrategiassa on tuotu esille kehittämiskohteena, että jätelautakunnan tunnettavuuden lisäämiseksi ja roolituksen selkeyttämiseksi jätelautakunnan työntekijä pyrkii osallistumaan puheenvuorolla tai lyhyellä alustuksella kunnissa luottamushenkilöille järjestettäviin yleisiin koulutustilaisuuksiin. Erikseen tiedotusta jätelautakunnan nettisivujen (www.jatelautakunta.fi) kattavasta, päivittyvästä jätehuoltotiedosta annetaan mm. kuntien palvelupisteissä työskenteleville, jotka kohtaavat jätehuoltokysymysten parissa painivat kuntalaiset puhelimitse ja neuvontapisteissään. Kuntien teknisen toimen ja ympäristönsuojeluviranomaisen työntekijöille on käytössä tiedonjakokanavana kuntaintra, jota parhaillaan uudistetaan kokonaisuutena. Myös tehtävälistaus, johon koottiin kunnille kuuluvien lakisääteisten jätehuoltotehtävien parissa toimivien tahojen (jätelautakunnan, Jätekukon ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten) tehtäväjakoa, voidaan laajentaa koskemaan laajemmin kuntalaisten jätehuoltopalveluja mm. tuottajavastuun alaisia jätteitä, kunhan heinäkuussa 2014 annettu tuottajia koskeva pakkausjäteasetus muotoutuu asetustekstistä käytäntöjen suuntaan.

 

Tiedon saannin turvaamiseksi yhteistyöstrategiassa esitetään toimenpiteeksi myös muutosta aluepalaverikäytäntöön niin, että seutualueen jätelautakunnan jäsen/jäsenet kutsutaan aluepalavereihin mukaan. Palavereissa painotetaan kyseiseltä seutualueelta esiin nousevia asioita.  Jätestrategiassa esiin nostetun yhteisen keräyspisteverkoston tiedotuskanavan www.jateinfo.fi linkityksessä on tällä hetkellä virhe. Virhe on kuitenkin korjattavissa ja JLY:n jäteinfosivut toimivat maanlaajuisena osoitteena keräyspisteverkostotietoon.

 

Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.8.2014 § 79:

Ympäristö- ja rakennuslautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen antavan seuraavan lausunnon jätelautakunnalle:

 

Jätehuollon yhteistyöstrategia -luonnokseen on kirjattu hyvin jätehuollon yhteistyön nykytila ja strategiatyön eteneminen. Kehittämisen kannalta on valitettavaa, että selvitykseen liittyvien kyselytutkimusten vastausprosentit olivat melko alhaisia. Tämä lienee toisaalta tulkittavissa myös siten, että pahoja kipupisteitä yhteistyön suhteen ei ole olemassa. Jätehuollon eri toimijoiden yhteistyö toimiikin jo nyt alueella kohtuullisen hyvin ja asiakasta palvellen.


 

 

Lakisääteisten tehtävien työnjaon määrittelyssä on kunnallisen jäteyhtiön perustamisen ajoista saakka nojauduttu muun muassa Suomen Kuntaliiton jätestrategiseen kannanottoon ja taustamuistioon vuodelta 2000, ” Jätehuollon suuntaviivat”, jossa oli laadittu luetteloa kunnan tehtävistä (silloisen) jätelain nojalla (julkaisun liite 3). Jätelainsäädännön kokonaisuudistus (vuonna 2012 -, osin kesken) on tuomassa jonkin verran uutta hienosäätöä yhteistyöhön ja tiedotettavaan asiaan eri asiakasryhmille. Yhteistyötä ohjasi aikanaan myös yhdessä laadittu osakaskuntien Jätestrategia 2005 -2009.

 

Tätä käsillä olevaa jätehuollon yhteistyöstrategiaa laadittaessa on hyviä yksittäisiä kehitettäviä yhteistyötoimia noussut esille kyselyissä ja kokouksissa, kuten esimerkiksi maankäyttötarpeisiin tavoitekartta keräysverkostolle, ELY- keskusten entistä laajempi mukaan otto yhteistyöhön, sekä luottamushenkilöiden ja isännöitsijöiden suuntaan lisääntyvä tiedottaminen.

 

Kuopio toivoo voivansa olla jatkossakin mukana laajasti jätehuollon yhteistyössä, olletikin, kun kuntaliitosten jälkeen kaupunki edustaa myös useampaa entistä osakaskuntaa ja edustaa muutoinkin suurta osaa jätehuoltoalueen asukkaista.

 

Erittäin tärkeäksi Kuopiossa nähdään jätehuollon isoista hankkeista ja laajoista kokonaisuuksista, kuten esimerkiksi jätepoliittisen ohjelman päivitys ja tarjottu jätehuollon palvelutaso, tiedotus ja keskustelu jo niiden valmisteluvaiheessa, riippumatta siitä, minkä jätehuollon toimijatahon hanke on kyseessä (jätelautakunnan koordinoima yhteistyö, jäteyhtiön suurimmat hankkeet, muut tahot).  Tähän liittyen olisi toivottavaa pystyä ottamaan mukaan entistä enemmän myös omistajaohjaus.

 

Asiakkaan kannalta kannattanee edelleen jatkossakin panostaa tietoon/ tiedotukseen siitä, että toiminta kunnallisessa jätehuollossa koko alueella perustuu ensinnäkin jätelakiin ja sen nojalla säädettyihin säädöksiin, jotka mm. edellyttävät tasapuolista käsittelyä ja yhdenvertaista kohtelua ja esimerkiksi jätehuollon etusijajärjestyksen eli jätehierarkian huomioon ottamista kaikessa toiminnassa (tähdätään jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen), sekä toisekseen kuntien yhdessä laatimaan jätepolitiikkaan, jossa kunnat ovat ilmaisseet tahtonsa jätehuollon kehittämisen suuntaviivoista. Tuottajayhteisöjen tiedotus niiden vastuulla olevasta jätehuollosta on toistaiseksi ollut osin vaikeasti tavoitettavissa kuntalaisen kannalta.

 

Se, mistä asiakas kulloinkin saa tarvitsemansa palvelun, työnjako (jätelautakunta, Jätekukko, ympäristönsuojeluviranomaiset, muut tahot) kiinnostaa asiakasta – kuten luonnoksessakin oli mainittu – juuri silloin, kun hän tarvitsee kyseistä tietoa. Täten yhteistyön hyvä tulos olisi, että asiakas voi saavuttaa tarvitsemansa mahdollisimman selkeän ja oikeellisen tiedon kaikilta toimijoilta, asuinpaikasta riippumatta.

 

Lausuntoesitys on valmisteltu yhteistyössä rakentamisen ja kunnossapidon vastuualueen kanssa.

 

Kuopion kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 8.9.2014 antaa asiasta ympäristö- ja rakennuslautakunnan laatiman lausunnon Savo-Pielisen jätelautakunnalle.

Vastine: Kuopion kaupunki asukasluvultaan suurimpana toimialueen kuntana tulee olemaan jatkossakin mukana laajasti jätehuollon yhteistyössä. Jätehuollon yhteistyöstrategiassa on jo otettu kantaa tiedottamisen ja valmisteluvaiheen eri tahojen osallistuttamisen lisäämiseksi isojen hankkeiden mm. jätepoliittisen ohjelman ja palvelutason päivitystyössä. Tämä tulee koskemaan kaikkia jätehuoltotoimijoita. Oikean tiedon jakamisen turvaamiseksi, asuinpaikasta riippumatta tarvitaan laajapohjaista työryhmä- ym. yhteistyötä, jota yhä edelleen tehdään jätelautakunnan koordinoimana.

 

Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunta 12.8.2014 § 75:

Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa jätehuollon yhteistyöstrategialuonnoksesta seuraavan lausunnon:

                            

Yhteistyöstrategiassa esitetyt kehittämiskohteet ja toimenpiteet ovat perusteltuja eikä niihin ole huomautettavaa.

 

Eri jätehuollon toimijoiden roolit ovat kohtalaisen selvät. Kuitenkin tilanne kunnittain voi vaihdella. Kuntien organisaatiossa ympäristönsuojeluviranomaisen ja teknisen toimen roolit eivät ole kaikilta osin selvät. Esimerkiksi aluekeräyspisteiden sijoittaminen ja niihin liittyen yhteistyö Jätekukon kanssa on selkeästi jätehuollon järjestämiseen liittyvä tehtävä, joka kuuluu tekniselle toimelle. Tämä asia on syytä ottaa esille aluepalaverissa ainakin Lieksan osalta.

 

Luonnoksessa esille tuotu kantojen ja ylijäämämaiden käsittely, sijoittaminen ja hyötykäyttökohteiden tarkastelu on asioita, joissa on Lieksassa ja Nurmeksessa kehitettävää ja on hyvä, että asia otetaan käsittelyyn aluepalaverissa.

 

Jätehuollon eri toimijoiden tehtävistä tarvitaan jatkuvaa tiedottamista. Tärkeänä yhteistyötahona tässä ovat kuntien palvelupisteiden henkilöt.

 

Lieksan kaupunginhallitus 1.9.2014 § 239:

Kaupunginhallitus omana lausuntonaan yhtyy edellä olevaan lausuntoon.

 

Vastine: Pielisen alueen aluepalaverissa otetaan esille lausunnossa esiin tuodut alueelliset kehittämiskohteet.

 

Maaningan kunnanhallitus 30.6.2014 § 156:

Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Maaningan kunnalla ei ole huomautettavaa yhteistyöstrategian luonnoksen johdosta.

 

Siilinjärven viranomaislautakunta 17.6.2014 § 36:

Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antaa seuraavan lausunnon jätehuollon yhteistyöstrategialuonnoksesta:

 

Savo-Pielisen jätelautakunta on toimialueelle laadittuun, vuoteen 2015 ulottuvaan jätepoliittiseen ohjelmaan perustuen laatinut jätehuollon yhteistyöstrategialuonnoksen. Ohjelman mukaan yhteistyöstrategiassa määritellään työnjako ja toimijaroolit sekä toimijoiden yhteistyö. Lisäksi "kuntalaisia tiedotetaan työnjaosta ja yhteistyöstä ymmärrettävästi ja selkeästi". Kuntalainen, jatkossa asiakas tulee olla jätehuollon yhteistyöstrategian keskiössä.

Kuntalaiselle, asiakkaalle tulee tarjota oikea-aikaista ja laadukasta jätehuoltopalvelua. Asiakkaan ei ole niinkään tarpeen tietää toimijoista ja heidän keskinäisestä työnjaosta (toimivalta). Pidemmän ajan tavoitteena tulisi olla yhden luukun periaate, jolloin asiakkaat voisivat saattaa asiansa vireille yhdessä paikassa ja asia ohjattaisiin tietoteknisten järjestelmien avulla hoidettavaksi toimivaltaiselle taholle. Jätehuollon yhteistyöstrategian tavoitteena tulisikin olla toimijoiden verkostoituminen yhden luukun periaatteeseen perustuen. Lyhyen ajan tavoitteena tulee olla, että kaikki jätehuollon toimijat tuntevat jätehuoltojärjestelmän siten, että asiakkaat osataan ohjata toimivaltaiselle toimijalle.

 

Lausunnolla olevassa luonnoksessa toimijoista käytettävät termit ovat epämääräisiä eivätkä näin edesauta tiedon välittämistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta käytetään termejä [kunnan] ympäristöviranomainen, ympäristönsuojelutoimi ja ympäristötoimi, joista viimeksi mainittu voi kunnalliseen itsehallintoon perustuvissa järjestelyissä tarkoittaa niin viranomaistoimintaa (kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävät) kuin kunnan yleiseen toimialaan kuuluvaa toimintaa. Valtion viranomaisten tehtävät ovat yksilöimättöminä Valtion jätehuoltotehtävät -otsikon alla. Yhteistyöstrategiassa mainitaan jätehuollon asiakasrekisteri, jäterekisteri ja jätehuoltorekisteri. Viranomaislautakunta esittää, että yhteistyöstrategiassa käytetään täsmällisiä, ensisijaisesti lainsäädäntöön perustuvia termejä ja että valtion viranomaisten toiminta yksilöidään jätelain 22 §:än perustuen (ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset ja Pirkanmaan ELY-keskus). Lisäksi lautakunta muistuttaa, että jätteistä säädetään myös terveydensuojelulaissa (763/1994).

 

Siilinjärven tekninen lautakunta 18.6.2014 § 41, kunnanhallitus 4.8.2014 § 147:

Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että jätehuollon toimijoiden roolit (Savo-Pielisen jätelautakunta, Jätekukko Oy ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on pysyttävä erillisinä ja tiedotusta on edelleen jatkettava. Varsinkin jätelautakunta on uutena organisaationa vieläkin tuntematon. Lisäksi toimijoista käytettävää termistöä pitää kehittää: tekninen toimi, rakennusviranomainen (termit eivät ole käytössä Siilinjärvellä).

 

Kunnanhallitus pyytää jätelautakuntaa ottamaan jatkovalmistelussaan huomioon sen mitä Siilinjärven kunnan tekninen ja viranomaislautakunta ovat lausunnoissaan todenneet ja lausuu lisäksi seuraavaa:

 

On hyvä, että jätelautakunta laatimallaan strategialla pyrkii selkiyttämään jätehuollon yhteistoimintaan liittyviä toimintamalleja ja työnjakoa sekä määrittämään jätehuollon kehittämiskohteita ja niihin liittyviä tavoitteita. Keskeistä kunnanhallituksen näkemyksen mukaan on, että eri viranomaistahojen vastuut ja tehtävät on siten määritetty, että rajapinnat ovat selkeät ja kunkin toimijan tiedossa. Näin varmistetaan asian joustava ja nopea käsittely, kun asia ensivaiheessa ohjautuu oikealle taholle ratkaistavaksi. Keskeistä on myös, että asiakkaan ei tarvitse arvioida sitä, mihin yhteydenottonsa jättää; toiminnan tulee olla siten järjestetty, että asia ohjautuu sisäisin järjestelyin oikealle taholle käsiteltäväksi.


 

 

Vastine: Luonnoksessa käytettyjä termejä on yhtenäistetty ja korjattu lainsäädäntöön perustuviksi lopulliseen strategiaan lausunnoissa esitetyn mukaisesti. Strategian valmisteluvaiheen kyselyjen termistöä ei ole kuitenkaan muutettu, muutoin kuin kirjoitusvirheenä pidettävän rakennusviranomainen -sanan korjaamisella rakennusvalvontaviranomaiseksi. Kyselyistä termistöä ei muutettu, koska kyselyt halutaan näkyvän yhteistyöstrategiassa alkuperäisessä muodossaan. Termiä ”tekninen toimi” on pyritty selventämään kuntien erilaisten organisaatioiden mukaisesti sivun alaviitteessä termin esiintyessä ensimmäistä kertaa. Strategiaan on myös avattu laajemmin jätelain 22 §:n mukaiset eri valtion viranomaisten jätehuoltotehtävät.

 

Oikean tiedon jakamisen turvaamiseksi, asuinpaikasta riippumatta tarvitaan laajapohjaista työryhmä- ym. yhteistyötä, jota yhä edelleen tehdään pääosin jätelautakunnan koordinoimana. Yleisesti isompien kuntien organisaatiosta työryhmä- ym. yhteistyöhön osallistuu vain yksi organisaationsa edustaja. Jätelautakunnan ja Jätekukon yhdessä ylläpitämä kuntaintra palvelee tiedonvälityskanavana myös niitä kuntien viranhaltijoita, jotka näihin työryhmäpalavereihin eivät osallistu. Kuntaintraan on kuntien teknisen toimen ja ympäristönsuojeluviranomaisen viranhaltijoilla mahdollisuus saada käyttäjätunnukset.

 

Jo nyt yhden luukun periaate toimii osittain. Jos asiakas toimittaa hakemuksensa vireille taholle, joka ei voi toimivaltansa puitteissa asiaa ratkaista, siirretään hakemus käsiteltäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittaen siirrosta asiakkaalle. Samoin ainakin jätelautakunnasta välitetään asiakkaan jätehuollon järjestämistapatoiveet palvelun tuottajalle eli Jätekukolle sähköisesti. Miniminä pidetään lausunnossakin esiin tuotua periaatetta, että kaikki jätehuollon toimijat tuntevat jätehuoltojärjestelmän siten, että asiakkaat osataan ohjata toimivaltaiselle toimijalle.

 

Vesannon kunnanhallitus 23.6.2014 § 127:

Kunnanhallitus hyväksyy luonnoksen jätehuollon yhteistyöstrategiaksi. Eri toimijoiden roolien selkeyttäminen ja tiedottamisen parantaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita toimivan jätehuollon järjestämiseksi.

 

 

Vaikutusten arviointi                Yhteistyöstrategian ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat neutraalit.

 

Yritysvaikutukset ovat lievästi positiiviset, koska strategiaan on kirjattu tiedottamisen lisääminen mm. isännöitsijöiden suuntaan ja yhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa.

 

Vaikutukset ihmisiin ovat lievästi positiiviset. Strategiatyön aikana käytiin läpi jätehuoltotoimijoiden työnjako ja roolitus. Työn tuloksena esiin nousi toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja tiedon lisäämiseen liittyviä kehittämiskohteita, jotka palvelevat myös jätehuollon asiakkaan tiedon saantia ja jouhevaa palvelua.

 

 

 

 

 

 

Esitys                                              Savo-Pielisen jätelautakunta hyväksyy liitteenä olevan jätehuollon yhteistyöstrategian.

 

Liitteet

1

4022/2014 Ehdotus jätehuollon yhteistyöstrategiaksi

 

                                                          Valmistelija                                                           

Leena Karppinen

puh.  044 718 5065

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Vs. palvelupäällikkö Hanna Kisonen

 

Lautakunta hyväksyy vs. palvelupäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                            Merkitään, että Kaija Viljakainen saapui tämän kohdan käsittelyn aikana.

 

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa