Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 29.09.2014/Pykälä 337

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 337

Asianro 1389/10.03.00/2014

 

 

Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / Suunnittelutarveratkaisu / Haminalahti 410-5-110 määräala

 

 

Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
Strateginen maankäytön suunnittelu

 

 

                                                          Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää Kuopion kaupunginhallituksen lausuntoa Pohjois-Savon ELY-keskuksen valitukseen koskien kaupunginhallituksen 26.5.2014 § 195 tekemää päätöstä, jonka mukaan kaupunginhallitus on hylännyt oikaisuvaatimuksen ja pitänyt yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Asia koskee yleiskaavajohtajan ratkaisuvaltaan kuuluvaa 1.4.2014 § 15 tehtyä suunnittelutarveratkaisupäätöstä, jossa on myönnetty suunnittelutarveratkaisu omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Haminalahti, Vuorenlehto 297-410-5-110.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus vaatii, että Kuopion kaupunginhallituksen päätös 26.5.2014 § 195 on lainvastaisena kumottava ja lupahakemus siirrettävä ELY-keskuksen ratkaistavaksi.

 

Kaupungin esittämät lausunnot valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perusteluihin on esitetty jäljempänä kursiivilla valituskirjelmän otsikoinnin mukaisesti.

 

Kuopion kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksianto

 

                                                          Valitus

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 198 §:ssä on säädetty eräiden päätösten tiedoksi antamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 198 §:n 2 momentin mukaan hallinto-oikeuden ja kunnan viranomaisen päätös lupa-asiassa sekä kunnan viranomaisen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja hallinto-oikeuden päätös 171 §:ssä tarkoitetussa poikkeamista koskevassa asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain 198 §:n 3 momentin mukaan päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Maankäyttö- ja rakennuslain 142 §:n 1 momentin mukaan lupapäätös on annettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu.

 

Kuopion kaupunginhallitus on käsitellyt oikaisuvaatimusta (§ 195) 26.5.2014 pidetyssä kokouksessa. Päätökseen liitetyn otteen (päivätty 26.6.2014) mukaan päätös on ollut yleisesti nähtävillä kaupunginkansliassa 3.6.2014. Päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen haetaan muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelta kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisajasta lukien, antamispäivää kuitenkaan lukuun ottamatta. Päätös on lähetetty tiedoksi ELY-keskukselle Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle postitse 26.6.2014. Päätös on saapunut ELY­ keskuksen kirjaamoon 27.6.2014.

 

ELY-keskuksen käsityksen mukaan kaupunginhallituksen tekemää päätöstä ei ole annettu julkipanon jälkeen. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen koskien maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarveratkaisua koskevat päätökset kuuluvat muiden lupapäätöksien tapaan julkipanomenettelyn piiriin. Tältä osin valituksenalaisen päätöksen antamisessa on tapahtunut menettelyvirhe. Tästä johtuen valituksenalaisen lupapäätöksen valitusaika on ELY-keskuksen osalta lähtenyt kulumaan vasta silloin, kun ELY-keskus on tosiasiassa saanut päätöksestä tiedon (27.6.2014).

 

Lausunto

 

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan valituksen on katsottava saapuneen hallinto-oikeudelle määräajassa, eikä valituksessa ole tältä osin myöskään kyse muutoksen hakemisesta suunnittelutarveratkaisua koskevan päätöksen sisältöön.  

 

                                                          Toimivaltainen viranomainen

 

                                                          Valitus

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta­alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asema-kaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleis-kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Maankäyttö­ ja rakennuslain 72 §:n 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

 

Suunnittelutarveratkaisun mukaan suunniteltu rakentaminen kohdistuu 11.12.2000 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa merkinnällä MU olevalle alueelle, jonka määräys kuuluu: "Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilu­ käyttöä. Lisäksi alueeseen kohdistuu merkintä ta, jonka määräys  kuuluu: "Rakentamisalue, alueen osa, jolle voidaan sijoittaa asuinrakennuksen rakennuspaikkoja tarvittaessa taaja-asutusta muodostamalla.

 

Suunnittelutarveratkaisulla on myönnetty lupa 200 k-m2 suuruisen omakotitalon ja yhteensä 100 k-m2 suuruisten talousrakennusten rakentamiseen.  Tilalla Vuorenlehto RN:o 5:110 on jo olemassa oleva saunarakennus, joka sijaitsee rannan ja nykyisen yksityistien välissä. Suunnittelutarveratkaisussa rakennuspaikaksi on mainittu 0,4 ha:n suuruinen erottamaton määräala. Päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaan määräala rajoittuisi eteläosassa yksityistiehen. Yksityistien etäisyys rantaviivasta on kyseisellä kohdalla Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelussa olevan ilmakuvan perusteella noin 65 metriä.

 

Valituksenalaisen päätöksen perusteluiden mukaan omistajalla on tarkoitus lohkoa rakennuspaikka itsenäiseksi tilaksi ja luovuttaa se perheenjäsenelleen rakennettavaksi, kun suunnittelutarveratkaisu on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisussa on lähdetty siitä näkökulmasta, että asemapiirroksen mukainen rakennuspaikka muodostaa lopputuloksena itsenäisen kiinteistön, joka ei ulotu rantaan. Tilan Vuorenlehto RN:o 5: 110 lainhuutotodistuksen mukaan tilalla ei ole erottamattomia määräaloja, jolloin suunnitellun rakennuspaikan kohdalla on ELY-keskuksen tulkinnan mukaan huomioitava nykyisen tilan omarantaisuus sekä tilalla olemassa oleva saunarakennus ja sen mahdolliset vaikutukset suunnitellun rakennuspaikan käyttöön. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunnitellun rakentamisen vaikutus rannan käyttöön ja rantamaisemaan on ilmeistä.

 

                                                          Lausunto

 

Suunnittelutarveratkaisun hakijana on tilan Vuorenlehto 5:110 omistaja. Omistajalla on tarkoitus lohkoa rakennuspaikka itsenäiseksi tilaksi ja luovuttaa se perheenjäsenelleen rakennettavaksi, kun suunnittelutarveratkaisu on saanut lainvoiman. Menettely on yleistä ja järkevää tämän tyyppisissä tilanteissa. Näin menetellen vältytään tekemästä ehdollisia luovutuskirjoja ennen lainvoimaista päätöstä. Suunnittelutarveratkaisussa on lähdetty siitä näkökulmasta, että asemapiirroksen mukainen rakennuspaikka muodostaa lopputuloksena itsenäisen kiinteistön, joka ei ulotu rantaan. Sillä seikalla, käyttävätkö nyt puheena olevan rakennuspaikan haltijat tulevaisuudessa kantakiinteistölle jäänyttä rantaa esim. venevalkamana, ei ole merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko haettu rakennuspaikka rantavyöhykkeellä vai ei.

 

                             Valitus

 

                                                          Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa rannan läheisyydessä olevaa vyöhykettä, jonka luonnonolosuhteisiin meren tai vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita. Rantavyöhykkeen leveys vaihtelee maaston muodoista, kasvillisuudesta ja muista olosuhteista riippuen. Tältä osin on otettava huomioon muun muassa meren tai muun vesistön biologinen vaikutus sekä maaston muodot ja rannan kasvillisuus. Arvioinnissa on myös otettava huomio rantavyöhykesääntelyn ensisijainen tarkoitus, joka liittyy rannan luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöarvojen turvaamiseen. Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa todetaan, että käytännön laintulkinnassa rantavyöhykkeen leveydeksi on usein arvioitu noin 100 metriä ja että Kuopion kaupunki on käyttänyt yleensä 150 metrin tulkintaa. Päätöksessä ei käy ilmi, miksi tässä tapauksessa on poikettu Kuopiossa yleensä käytetystä tulkintakäytännöstä.

 

                                                          Lausunto

 

Yleiskaavajohtaja on oikaisuvaatimuksen vastineessa todennut seuraavasti:

” Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jolle sijoittuvalla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä rantaluontoon ja maisemaan. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Tämä tarkoittaa kohteen reaalisten, luonnossa olemassa olevien olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimista. Käytännön laintulkinnassa rantavyöhykkeen leveydeksi on usein arvioitu noin 100 metriä, Kuopion kaupunki on käyttänyt yleensä 150 metrin tulkintaa. Rantavyöhykkeen leveys on kuitenkin aina tapauskohtaisesti tulkinnanvarainen. Rantavyöhykkeen leveys on aina vähintään 50 metriä, ei kuitenkaan koskaan enempää kuin 200 metriä.”

 

Koska päätöksiä tehtäessä rantavyöhyke tulkitaan aina tapauskohtaisesti, ei tässä tapauksessa ole ollut tarvetta perustella poikkeamista em. 150 metrin tulkinnasta.

 

Valitus

 

Valituksenalaisen päätöksen mukaan rakennukset tulisivat sijaitsemaan noin 100 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Rakennusten ja rannan välissä sijaitsee yksityistie. Yksityistien ja rannan välissä tilalla Vuoren lehto RN:o 5: 110 on saunarakennus, jonka etäisyys rantaviivasta on Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelussa olevan ilmakuvan perusteella noin 50 metriä. Maasto on suunnitellun rakennuspaikan ja rannan välissä avointa loivasti kohoavaa pelto- ja niittyaluetta, jonka ominaispiirteet korostuvat kahden mäkisen metsäalueen välissä. Uudisrakennukset näkyisivät myös järvelle. ELY-keskus katsoo, että alue mielletään maisemallisesti ja rannan käytettävyyden vuoksi rantaan kuuluvaksi kokonaisuudeksi, jolloin suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä. ELY-keskuksen tulkinnan mukaan kyseinen yksityistie ei ole sellainen rannan ja rakennuspaikan välissä oleva vahvasti eristävä este, joka osaltaan vaikuttaisi rantavyöhykkeen leveyden tulkintaan.

 

Ottaen huomioon mm. päätöksessä osoitettujen rakennuksien sijainnin, suunniteltujen rakennuksien kokoluokat, tilalla Vuorenlehto RN:o 5:110 jo olevan saunarakennuksen, tilan ja sen lähiympäristön maastonmuodot, rakennuspaikka sijaitsee ELY-keskuksen käsityksen mukaan MRL 72.1 §:ssä tarkoitetulla rantavyöhykkeellä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää näin ollen poikkeamista MRL 72.1 §:stä, jolloin toimivalta poikkeamisen myöntämiseen on MRL 171.3 §:n mukaisesti ELY-keskuksella.

 

Edellä mainittujen syiden perusteella Kuopion kaupunginhallituksen päätös 26.5.2014 § 195 on lainvastaisena kumottava ja lupahakemus siirrettävä ELY-keskuksen ratkaistavaksi.

 

Lausunto

 

Jäljempänä on vastarannalta (Karttulantieltä) otettu kuva 1, jossa näkyy puheena olevan rakennuspaikan alapuolella, noin 100 metrin päässä olevaa rantaa. Rantaviivassa, samoin kuin peltoaukean ympärillä, kasvaa lehtipuuta. Käytännössä vastarannalta ei kuvan mukaan näy suunnitellulle rakennuspaikalle. ELY-keskuksen mainitsema avoin pelto- ja niittyalue on tosiasiassa metsittynyttä, lehtipuuston ympäröimää ja muodostaa rakennuspaikan ja järven väliin selkeän rankentamattoman vyöhykkeen. Rakennuspaikan ja rannan välinen Haminamäen yksityistie on rakennuspaikan koh-dalla ojineen ja pientareineen 5- 6 m leveä, josta ajoradan osuus on noin 2,5 - 3,0 m. Tieosuutta ko. kohdalla käyttää kolme vakituisesti asuttua kiinteistöä (410-27-38,410-27-28 ja 410-5-107). Kuten jäljempänä esitetyistä kuvista näkyy, yksityistie eristää selkeästi rakennuspaikan ranta-alueesta.  Suunniteltu rakentaminen ei sijoitu eikä asemapiirroksessa ole osoitettu mitään toimintoja ko. ranta-alueelle, joten sitä ei tule tulkita rantavyöhykkeellä sijaitsevaksi rakennuspaikaksi. Sillä seikalla, näkyvätkö uudisrakennukset järvelle vai ei, ei ole merkitystä rantavyöhykkeen tulkinnassa. Jäljempänä esitetyt kuvat (otettu 15.9.2014) vahvistavat aiemmin suoritettua maastokäyntiä, jonka perusteella on päädytty ratkaisuun, että ko. rakennuspaikalle nyt suunniteltu rakentaminen ei ole rantarakentamista. Näin ollen poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL)72.1 §:ssä ei ole tarpeen.

 

Yhteenveto ja vaatimukset

 

ELY -keskuksen valitus tulee hylätä. Muilta osin kaupunki viittaa lausuntonaan aiempien päätösten perusteluihin.  

 

Kuva 1. Näkymä Karttulantieltä suunnittelualueelle.

 

Kuva 2. Valokuvauspaikka Karttulantien varressa ja uusien rakennusten likimääräinen sijainti peruskartalla. (Kuopion kaupunki, Taavi –paikkatietojärjestelmä.)

Kuva 3. Näkymä Haminamäen yksityistieltä suunnitellulle rakennuspaikalle.

 

Kuva 4. Maisema yksityistieltä metsittyneen rantapellon yli rantaan (Karttulantie vastarannalla).

 

 

Esitys                                              Yleiskaavajohtaja esittää, että edellä mainittu ilmoitetaan Kuopion kaupungin lausuntona Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

 

 

                                                          Valmistelija                                                           

Timo Kortelainen

puh. +358 044 7185433

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa