Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 26.03.2015/Pykälä 6

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 6

Asianro 2157/14.06.00.00/2015

 

 

Tilannekatsaus järjestettyyn jätehuoltoon liittymiseen ja sen seurantaan

 

 

Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

 

Jätehuollon järjestämistavat

 

Jätelain (646/2011) 41 §:n mukaisesti kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on oltava kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä. Jätehuolto on näillä kiinteistöillä järjestettävä kunnallisen jäteyhtiön eli Jätekukon kautta jätehuoltomääräysten mukaisesti.

 

Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen tulee hoitaa taajamissa ja kuntien hyväksymillä perusnoutoalueilla yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtaisella keräyspaikalla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat vaihtoehtoisesti liittyä myös aluekeräyspisteeseen. Vapaa-ajankiinteistöt voivat lisäksi muodostaa jätekimpan (ns. koti-mökkikimppa) vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kesken, jos näiden välisellä matkalla ei sijaitse kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä.

 

 

Liittymisen seuranta ja liittymismäärät

 

Jätehuollon liittymisvelvollisuuden seuranta on yksi jätelautakunnan keskeisiä tehtäviä, ja seuranta on ollut toiminnan painopisteenä usean vuoden ajan. Seurantaa ja asiakkaiden kehottamista on tehty jätelautakunnan perustamista seuraavan vuoden alusta eli vuodesta 2012 lähtien.

 

Järjestettyyn jätehuoltoon kokonaan liittymättömiä kiinteistöjä on kehotettu seuraavasti:

        Vuosi 2012                            1 000 kpl

        Vuosi 2013                            1 100 kpl

        Vuosi 2014                            1 500 kpl

 

Kun jätelautakunta kehottaa kiinteistön haltijoita järjestämään jätehuollon säännösten mukaisesti, kiinteistön haltijoille kerrotaan järjestämisvaihtoehdot ja pyydetään ilmoittamaan liittymisestä määräajassa. Kirjeessä tuodaan esille se, että mikäli kiinteistön haltija ei järjestä jätehuoltoa kiinteistökohtaisella tai kiinteistöjen yhteisellä jäteastialla, kiinteistö on jätehuoltomääräysten mukaisesti aluekeräyspisteen käyttäjä. Jätelautakunta tarkastelee aina liittymistilanteen määräajan jälkeen, ja kunnallinen jäteyhtiö tiedottaa vielä aluekeräyspisteeseen liitettäville käytössä olevasta keräyspisteestä ja pisteen palveluista.

 

Kehotuskirjeitä pyritään lähettämään jätelautakunnalta säännöllisesti noin kuukauden välein. Tällä hetkellä käytäntönä on, että kiinteistön haltijan päättäessä jätehuoltopalvelut kiinteistön myynnin tai muun vastaavan syyn vuoksi, tästä tehdään merkintä jätehuollon asiakasrekisteriin. Määräajan päästä asiakkuuden päättymisestä kunnallinen jäteyhtiö lähettää jätelautakunnalle tiedot kiinteistöistä, joilla jätehuoltomääräysten mukaisia palveluita ei ole uudelleen järjestetty. Jätelautakunta selvittää kunkin kiinteistön haltijan tiedot, ja lähettää kiinteistön haltijalle kehotuskirjeen. Samalla kehotetaan jätelautakunnalle muutoin esille tulleet jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt.

 

Ennen jätelautakunnan perustamista kehottamista tehtiin kuntien toimesta, ja osin jätehuollon asiakasrekisteriin oli jäänyt kiinteistöjä, joiden liittämistä jätehuoltojärjestelmään ei oltu viety loppuun asti. Vaikka kiinteistöjä oli merkitty jätehuollon asiakasrekisteriin, niillä ei ollut todellisuudessa jätehuoltopalveluja. Näitä asiakkaita on käyty läpi kunnittain ja läpikäynti saatetaan loppuun kevään 2015 aikana. Kun kunkin kiinteistön tilanne on tarkastettu, kiinteistöt on kehotettu uudelleen ja huolehdittu prosessista liittämiseen saakka.

 

Jätehuollon asiakasrekisterin ja rakennusrekisterin kokonaisvertailu on tehty jätelautakunnan aikana Kuopion Karttulan alueen ja Tervon kiinteistöille, sillä näillä alueilla ei oltu tehty järjestetyn jätehuollon seurantaa lainkaan ennen jätelautakunnan perustamista. Muissa kunnissa seurantaa ja kehottamisia tehtiin jo ennen jätelautakunnan perustamista, mutta tilannetta ei ole ylläpidetty. Ennen säännöllisen kehottamisen käyttöönottoa päätetyt asiakkuudet on käyty jätelautakunnalla läpi ja kehotettu muiden kuin suurimpien kuntien (Kuopio, Siilinjärvi, Pieksämäki) osalta.

 

Jätehuoltopalveluiden määräysten mukaisuuden seuranta

 

Järjestettyyn jätehuoltoon kokonaan liittymättömien kiinteistöjen lisäksi seurantaa on tehty myös siltä osin, että jätehuoltoon asiakasrekisterin mukaan liittyneiden kiinteistöjen jätehuoltopalvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaisia.

 

Jätelautakunnalla on läpikäyty ja kehotettu seuraavia asiakasryhmiä (osin kehottamista täydennetään keväällä 2015):

        Asuinkiinteistöt, jotka olivat järjestäneet jätehuollon jätelain vastaisesti muun kuin kunnallisen jäteyhtiön kautta

        Vapaa-ajan kiinteistöt, jotka olivat ilmoittaneet liittymisestä jätehuoltoon omalla jäteastialla tai kimpan kautta, mutta jäteastialla ei ollut tyhjennyksiä

        Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt, jotka olivat järjestäneet jätehuollon kimpan kautta, mutta kimpalla ei ollut riittäviä tyhjennyksiä

        Kiinteistöt, joilla sekajätteen tai biojätteen tyhjennysväli oli jätehuoltomääräysten vastainen

 

Massatarkastelujen lisäksi yksittäisiä jätehuollon järjestämiselle ongelmallisia kohteita (esim. jäteastiaa ei päästä tyhjentämään hankalan sijainnin vuoksi tai jäteastiaa ei löydy) otetaan käsittelyyn tarpeen mukaan ongelmien tultua esille.

 

 

Jätehuoltoon järjestäminen käytännössä

 

Jätehuollon asiakasrekisterissä on noin 3 800 asunto-osakeyhtiötä ja 2 000 kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvaa muuta kuin asuinkiinteistöä (esim. julkisen hallinto- tai palvelutoiminnan kiinteistöt). Omakotitaloja rekisterissä on noin 41 200 ja vapaa-ajan asuntoja noin 27 600.

 

Omakotitaloista valtaosa (65 %) on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon omalla kiinteistökohtaisella jäteastialla ja 31 % on osakkaana jätekimpassa. Vain pieni osa (4 %) käyttää aluekeräyspistettä. Vapaa-ajan kiinteistöistä sen sijaan oma jäteastia on vain 8 %:lla, kun 43 % on osakkaana jätekimpassa ja 40 % hoitaa jätehuollon aluekeräyspisteen kautta. 9 %:lla vapaa-ajan kiinteistöjä on käytössä mökki-kotikimppa.

 

Jätehuollon asiakasrekisterin mukaan järjestettyyn jätehuoltoon liittyneiden omakotitalojen ja vapaa-ajan kiinteistöjen kokonaismäärä alueella on kasvanut seurannan myötä vajaalla 3 300 kiinteistöllä sen jälkeen, kun jätelautakunta aloitti toimintansa. Osa kehotetuista kiinteistöistä on jo ollut jätehuollon asiakasrekisterissä ja niiden osalta on tehty vain rekisterin päivittäminen ajantasaisilla tiedoilla. Osa kiinteistöistä on lisäksi poistettu jätehuollon asiakasrekisteristä käyttökelvottomuuden vuoksi asiakkaiden antamien selvitysten perusteella.

                                                         

 

Vaikutusten arviointi                Jätehuollon liittymisvelvoitteen ja palvelujen asianmukaisuuden seuranta kohdistuu asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöihin sekä muihin kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluviin kiinteistöihin. Seuranta lisää kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja asukkaiden tietoa jätehuollon säännöksistä. Asukkaat, joihin yhteydenotot kohdistuvat, voivat kokea seurannan kielteisenä, kun velvoitteet jätehuollon järjestämiseksi on hoidettava.

 

                                                          Jätelautakunnan toimivaltaan ei kuulu seurata yritysten jätehuollon järjestämistä, joten seurannan yritysvaikutukset ovat neutraalit. Suoritettava seuranta tuottaa positiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, kun jätteet ohjautuvat entistä kattavammin asianmukaiseen käsittelyyn.

 

Esitys                                              Jätelautakunta merkitsee katsauksen tiedoksi.

 

Liitteet

2

2157/2015 Kaaviot järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä

 

                                                          Valmistelija                                                           

 

 

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

Päätösehdotus                           Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

 

Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa