Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 02.02.2015/Pykälä 38

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 38

Asianro 6694/00.01.00/2014

 

 

Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle energiatoimintojen yhtiöittämistä koskevassa asiassa/Kalle Keinänen ja Pekka Rantala 

 

 

Kaupunginlakimies Vesa Toivanen
Kansliapalvelu

 

Kalle Keinänen ja Pekka Rantala ovat valittaneet Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 10.11.2014 § 100, joka koski energiatoimintojen yhtiöittämistä. Valittajat ovat vaatineet päätöksen kumoamista.

 

Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa valituksen johdosta.

 

 

Esitys                                              Esitän kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupunki ilmoittaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle seuraavaa:

 

Valituksessa on perusteena valtuuston päätöksen kumoamiselle vedottu siihen, että valtuuston päätöksen valmistelu olisi ollut puutteellista ja harhaanjohtavaa, valtuuston kokoukseen olisi osallistunut esteellinen henkilö ja valtuuston päätös mahdollistaisi kilpailulain vastaisella tavalla määräävän markkina-aseman hyväksikäytön. Väitteet ovat perusteettomia.

 

Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävän asian. Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida, pitääkö se suoritettua valmistelua sisällöllisesti riittävänä päätöksenteon pohjaksi. Valtuuston kokoukseen ei ole osallistunut esteellistä henkilöä valituksessa mainituin tavoin eikä päätös ole valituksessa esitetyin tavoin muutoinkaan lainvastainen.

 

Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 päätöksen valmistelu ja päätöksen sisältö

 

Valtuuston päätös energiatoimintojen yhtiöittämisessä on perustunut kuntalain muuttamisesta annettuun lakiin (626/2013). Lakimuutos on liittynyt pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen.

 

Edellä mainitulla lailla säädetty kuntalain 2 a§ velvoittaa eräin poikkeuksin kunnan antamaan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Muutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Lain perusteluissa (HE 32/2013) mainitaan erikseen, että kunnallisena liikelaitoksena toimivat energiayhtiöt kuuluvat yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Kaukolämpöliikelaitostoiminnan osalta hallituksen esityksessä on todettu, että kaukolämpötoiminta voi muodostaa uusilla asemakaava-alueilla monopolin, mutta suurimmaksi osaksi kaukolämpötoimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kaukolämpö kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Tällä perusteella kaukolämpölaitostoiminta tulee siten käytännössä yhtiöittää.

 

Vuonna 2006 perustettu Kuopion Energia Oy vastaa sähkönmyyntiliiketoiminnasta, sähkö- ja lämpöenergian tuotantotoiminnasta sekä hallinto- ja tukipalveluista. Kuopion Energia liikelaitos on vastannut puolestaan sähköverkko- ja kaukolämpöliiketoiminnasta. Kuopion Energia liikelaitos on siten harjoittanut liiketoimintaa lainsäädännön määrittelemällä tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus on koskenut liikelaitoksen toimintoja.

 

Energiatoimintojen yhtiöittämiseen liittyen valtuusto päätti 16.6.2014, että energiatoimintojen yhtiöittämisvalmisteluja jatketaan ensisijaisesti yhtenäisen energiakonsernin pohjalta (Pöyry Finland Oy:n yhtiöittämisselvityksen 2.6.2014 vaihtoehto 1) ja että valtuusto päättää vuoden 2014 loppuun mennessä lopullisesta energiatoimintojen organisointimallista.

 

Valtuuston päätöksellä 10.11.2014 on tarkoitettu saattaa täytäntöön kuntalaissa asetettu velvoite energiatoimintojen yhtiöittämisessä lakimääräiseen määräaikaan mennessä siirtämällä tehtävät kaupungin määräysvallassa olevalle tytäryhtiölle.

 

Kaupunginhallituksen esityksessä 27.10.2014 on aluksi selostettu edellä mainittua yhtiöittämisvelvoitteen lainsäädännöllistä taustaa ja nykytilannetta energiatoimintojen järjestelyssä. Tämän jälkeen esityksessä on selostettu yhtiöittämisen valmistelun taustaa sekä yhtiöittämisen mallia ja taloudellisia vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Tässä yhteydessä on selostettu mm. järjestelyn tavoitteita, joita ovat olleet kannattavan toiminnan mahdollistava pääomarakenne ja omistajalle tulevan kertatuloutuksen optimointi, kilpailukykyisen kaukolämmön varmistaminen kuntalaisille, ennakoitavissa oleva tasainen tuotto omistajalle ja energialiiketoiminnan selkeä rakenne. Esityksessä on selostettu yhtiöittämisen vaihtoehtoisia rakenteita, joita on tarkemmin vertailtu esityksen liitteenä olleissa asiantuntijaselvityksissä (Pöyry Finland Oy:n selvitys 2.6.2014 ja KPMG Oy Ab:n selvitys 17.10.2014). Selvityksissä yhtiöittämistä on arvioitu usean rakenteellisen vaihtoehdon pohjalta ja eri sidosryhmien tavoitteiden näkökulmasta. Selvityksissä on tarkasteltu yhtiöittämiseen liittyviä seikkoja yleensä, kuten liiketoimintojen arvonmääritystä (ns. käypä arvo), liiketoimintakombinaatioita ja talousmallinnusta.

 

Pöyry Finland Oy:n selvityksessä on tarkasteltu kuutta vaihtoehtoista energialiiketoimintojen organisointimallia jaoteltuna neljään pääkokonaisuuteen seuraavasti:

 

1.       Yhtenäinen energiakonserni

 

2a.   Kaukolämpöliiketoiminta osaksi Kuopion Energia Oy:tä (Kaukolämpö yhdistetään liiketoimintayksiköksi Kuopion Energia Oy:öön ja sähköverkko jatkaa liikelaitoksena)

 

2b.   Kaukolämpöliiketoiminta osaksi Kuopion Energia Oy:tä (Kaukolämpö yhdistetään liiketoimintayksiköksi Kuopion Energia Oy:öön ja sähköverkko yhtiöitetään)

 

3a.   Itsenäinen yhtiöitetty Kaukolämpö Oy (Kaukolämpö yhtiöitetään - muu rakenne nykyinen)

 

3b.   Itsenäinen yhtiöitetty Kaukolämpö Oy (Kaukolämpö yhtiöitetään ja sähköverkko Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiöksi)

 

4.       Kaksi energiayhtiötä (Kuopion Energia -liikelaitoksen yhtiöittäminen)

 

Vaihtoehdolla 1 on tarkoitettu yhtenäistä energiakonsernia, jossa kaikki energialiiketoiminnat ovat yhdessä konsernissa ja johdettuna yhtenä kokonaisuutena. Tämä on tarkoittanut Kuopion Energia Oy:n ja Kuopion Energia liikelaitoksen yhdistämistä. Konsernin rakenne on kuvattu tarkemmin Pöyry Finland Oy:n selvityksen sivulla 16. Konsernirakenteena on kuvattu Kuopion kaupungin omistama Kuopion Energia Oy ja edelleen Kuopion Energia Oy:n omistama Sähkönsiirto Oy. 

 

Kaupunginhallituksen esityksessä on selostettu vielä yhtenäisen energiakonsernin ja osittaisen energiakonsernin vertailulaskelmia. Osittaisella energiakonsernilla on tarkoitettu tässä yhteydessä konsernirakennetta, jossa kaukolämpötoiminta olisi yhtiöitetty Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiöksi ja sähköverkkotoimintaa jatkettaisiin liikelaitosmuodossa.

 

KPMG Oy Ab:n selvityksessä 17.10.2014 on täydennetty selvityksessä saatua aineistoa ja analysoitu tarkemmin yhtiöittämiseen liittyviä taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia ydinkaupungin talouteen. KPMG Oy Ab:n kokonaisarvioon perustuvan näkemyksen mukaan suositeltava vaihtoehto on yhtenäinen energiakonserni-rakenne, jossa Kuopion Energia liikelaitoksen kaukolämpöliiketoiminta ja sähkönsiirtotoiminta siirrettäisiin Kuopion Energia Oy:lle ja sähkönsiirtotoiminta edelleen perustettavalle Kuopion Energia Oy:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

 

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan järjestely tultaisiin toteuttamaan siten, että käypään arvoon arvostettu omaisuus siirretään osittain liiketoimintakaupalla ja osittain apporttisijoituksena. Esityksessä on todettu edelleen liiketoimintakaupan ja apporttiluovutuksen periaatteet mm. omaisuuden arvostamisen osalta ja kauppahintasaatavan maksujärjestelyjen osalta.    

 

Valtuuston päätös 10.11.2014 on vastannut siten päätöksen selostusosassa mainituista vaihtoehtoisista organisointimalleista 1-4 vaihtoehtoa 1 (Yhtenäinen energiakonserni).

 

Kaupunginhallituksen esityksessä on myös todettu, että selvityksen yhteydessä on pyydetty verottajan ennakkotietoa liiketoimintakauppaan liittyvän omaisuuden arvostuksesta ja kaupan rahoittamiseen liittyvän koron vähennyskelpoisuudesta Kuopion Energia Oy:n verotuksessa. Samalla on todettu, että verottajan ennakkotietoa koskeva päätös on ilmeisesti saatavissa vasta kaupungin edettyä päätöksenteossaan. Esityksessä on todettu, että apportin ja liiketoimintakaupan lopulliset arvot määräytyvät vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella ja verottajan antaman ennakkoratkaisun jälkeen. Valtuuston kokouskutsun liiteasiakirjoihin sisältyvässä KPMG Oy Ab:n raportissa (kaukolämpö- ja sähkönsiirtotoimintojen yhtiöittäminen 17.10.2014) sivulla 2 ja 14 on puolestaan selvitetty tarkemmin korkovähennysoikeuden sisältöä ja merkitystä elinkeinotoiminnassa. Valtuustolla on siten ollut tieto Kuopion Energia Oy:n verotukseen liittyvän ennakkotiedon käsittelyn keskeneräisyydestä ja valtuusto on pitänyt tältä osinkin valmistelua riittävänä asian ratkaisemiseksi. Kaupunki ei sen sijaan ole verovelvollinen omaisuuden siirrosta.

 

Mainittu Kuopion Energia Oy:n pyytämä yhtiön tuloverotusta koskeva Konserniverokeskuksen päätös 7.11.2014 on annettu tiedoksi Kuopion Energia Oy:lle 14.11.2014. Kuopion Energia Oy:n talousjohtaja on lähettänyt päätöksen samana päivänä sähköpostitse tiedoksi kaupungille. Päätös ei siten ole ollut kaupungin tiedossa ennen valtuuston päätöksentekoa ja tämä mahdollinen asiantila on tuotu esille myös kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle.

 

Yhtiöittämiseen liittyviä järjestelyjä ja niiden vaikutuksia on esitelty valtuutetuille myös kahdessa valtuuston iltakoulussa. Iltakoulussa 19.5.2014 mm. Pöyry Finland Oy:n edustajat esittelivät energialiikelaitoksen yhtiöittämisselvitystä, jonka sisältö vastasi 2.6.2014 päivättyä ja valtuuston kokousten 16.6.2014 ja 10.11.2014 liitteenä ollutta selvitystä. Iltakoulussa 6.10.2014 mm. KPMG Oy Ab:n edustaja esitteli eri rakennevaihtoehtojen taloudellista tarkastelua.  Iltakoulu on kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukainen valtuutetuille järjestetty erillinen tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista.

 

Valtuusto on siten esitettyyn valmisteluun perustuen kokouksessaan 10.11.2014 mm. hyväksynyt liikelaitoksen koko liiketoiminnan siirtämisen Kuopion Energia Oy:lle osittain liiketoimintakaupalla ja osittain apporttiluovutuksena päätöksen 10.11.2014 selostusosassa mainittuja periaatteita noudattaen sekä edelleen oikeuttanut kaupunginhallituksen päättämään liikelaitoksen toiminnan, omaisuuden ja henkilöstön siirtymistä koskevista tarkemmista järjestelyistä ja sopimuksista sekä tarkemmista lainaehdoista. 

 

Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin kohdittain

 

Kohta 1

 

Hallituksen esityksen (HE 32/2023) perusteluissa todetaan, että yhtiöittämisen tuloverotukseen liittyvät taloudelliset vaikutukset nykytilanteeseen verrattuna valtiolle ja kunnille riippuvat osaltaan siitä, miten yhtiöittämisiä toteutetaan. Käytännössä kunnat ovat yhtiöittäneet toimintaansa siten, että kunta saa tuloja yhtiöiltä vuokra- ja korkotuloina ja yhtiöt eivät ole tehneet ainakaan aluksi tuloverotettavaa tulosta. Toimintaa ei voi kuitenkaan järjestää millä tavalla tahansa. Toiminnan uudelleenjärjestelyissä tulee ottaa huomioon, että yhtiön maksamien suoritteiden määrän ja suuruuden on vastattava sitä, mitä vastaavassa tilanteessa noudatettaisiin riippumattomien osapuolten välillä. Muussa tapauksessa hinnoittelu voidaan katsoa EU-valtiontukisäännösten vastaiseksi tueksi ja verotuksessa peitellyksi osingonjaoksi. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuissa on kuitenkin katsottu hyväksyttäväksi pääomalainojen koroksi yksittäistapauksissa jopa 6-8 prosentin kiinteä korko. Toiminnan taloudellisessa suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät järjestelyt vaaranna yrityksen elinkelpoisuutta.

 

Yhtiöittämisselvityksiin liittyneissä talouslaskelmissa kaupungin ja Kuopion Energia Oy:n välisen liiketoimintakaupan kauppahintavelan korkona on käytetty 5,3 prosentin kiinteää korkoa.

 

Konserniverokeskuksen ennakkoratkaisussa ei ole otettu kantaa koron markkinaehtoiseen tasoon vaan siihen, että koron perusteeksi hakemuksen yhteydessä annettu selvitys on ollut puutteellinen sen määrittelemiseksi, onko kauppahintavelan koron määrä markkinaehtoinen. Ennakkoratkaisussa on Konserniverokeskuksen 25.11.2014 antaman muistion mukaan otettu kantaa vain korkokulujen markkinaehtoisuuteen ja korot ovat EVL 7 §:n nojalla sinänsä vähennyskelpoisia verotuksessa. Muistion mukaan ennakkoratkaisu merkitsee, että yhtiöiden verotuksissa voidaan soveltaa VML 31 §:n mukaista siirtohinnoitteluoikaisua, jos maksettujen korkokulujen määrän myöhemmin katsotaan ylittävän markkinaehtoperiaatteen mukaisen korkokulujen määrän. Kuopion Energia Oy:n tilaaman ja marraskuun 2014 lopulla saadun selvityksen mukaan kauppahintavelan korkotaso 5,3 % on markkinaehtoinen.

 

Kaupunginhallitus on sittemmin 8.12.2014 hyväksynyt sopimuksen energialiiketoiminnan luovuttamisesta Kuopion Energia Oy:lle ja kauppahintasaatavaa koskevan lainasopimuksen. Päätöksen selostusosassa on todettu, että KPMG Oy Ab on määritellyt Kuopion Energia Oy:n ja kaupungin väliselle, kaukolämpö- ja sähkönsiirtotoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä syntyvälle lainan korolle markkinaehtoisen vaihteluvälin, joka on 3,38–6,09 %. Tehdyn analyysin perusteella lainan korkoa 5,30 % voidaan pitää KPMG Oy Ab:n näkemyksen mukaan markkinaehtoisena Kuopion Energia Oy:n ja kaupungin väliselle lainalle. Analyysin yhteydessä tehdyn luottoluokituksen pohjalta kaupunki tarkistaa Kuopion Energia Oy:n ulkoisille lainoille myöntämiensä takausten provisiotasoa vuoden 2015 alkupuolella.

Valittajien väite siitä, että lainan käyttäminen osingon sijasta Kuopion Energia Oy:n tuloksen kotiuttamiseen omistajalle on katsottava voimassa olevan verolainsäädännön vastaiseksi, on siten virheellinen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole myöskään toimeenpantuna valittajien väittämällä tavoin verolainsäädännön vastainen.

 

Valittajat ovat lisäksi väittäneet, että valtuutetuille olisi jätetty kertomatta, että koron vähennyskelpoisuutta rajoittavat lisäksi EVL 18 §:n määräykset. Väite on virheellinen. Korkovähennysoikeuden rajoitusta on selostettu valtuutetuille 6.10.2014 pidetyssä iltakoulussa ja kaupunginvaltuuston kokouksen 10.11.2014 liitteenä olleessa KPMG Oy Ab:n selvityksessä sivulla 15.

 

Selvitysten liitteenä olleet talousmallinnukset ja siinä yhteydessä omistajatuloutuksen osalta esitetyt laskelmat eivät ole olleet virheellisiä. Selvitykset ovat sitä vastoin perustuneet siihen lähtökohtaan, että kauppaan liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat lainsäädännön edellyttämällä tavalla yhtiön verotuksessa markkinaehtoisia ja mahdollistavat myös kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen Kuopion Energia-konsernissa.

 

Kohta 2

 

Valittajien väite valtuutettu Markku Kiljanderin esteellisyydestä on virheellinen. Valituksessa ei ole myöskään tarkemmin perusteltu, millä tavoin Kiljander olisi ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuuston kokouksessa.

 

Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Valtuutetun esteellisyysperusteet valtuuston kokouksessa ovat rajoitetummat kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet.

 

Valtuuston päätös kaupungin energiatoimintojen siirtämisessä kaupungin omistaman Kuopion Energia Oy:n ja mainitun yhtiön tytäryhtiön toiminnaksi ei ole koskenut Kuopion Energia Oy:n hallituksen jäsenenä olevaa Markku Kiljanderia henkilökohtaisesti millään tavoin. Valtuustossa käsittelyssä olleessa asiassa on ollut kyse Kuopion Energia Oy:n toimintaympäristöön liittyvästä muutoksesta eikä Kiljanderilla ole ratkaisusta odotettavissa myöskään mitään henkilökohtaista etua tai haittaa osakeyhtiön hallituksen jäsenenä.

 

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhteisön hallintoelimen jäsen tai toimitusjohtaja ei yleensä ole valtuutettuna esteellinen käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa (Harjula-Prättälä; Kuntalaki-tausta ja tulkinnat, s. 466, 2012 painos). Periaate on vahvistettu myös useissa oikeuskäytännön ratkaisuissa (mm. KHO 10.12.1986 T 5188, KHO 1986 II 32, KHO 1962 II 526, KHO 1961 II 639).  

 

Kiljander ei ole osallistunut asian käsittelyyn myöskään muussa kaupungin toimielimessä.

 

Tässä yhteydessä valituksessa on esitetty myös ilmeiseen väärinkäsitykseen perustuva virheellinen väite siitä, että talousmallinnuksissa kaukolämmön hinnan korotukseen liittyvä ennuste olisi ollut merkittävästi poikkeava (yli kaksinkertainen) siitä ilmoituksesta, jonka Kuopion Energia liikelaitos on tehnyt vuoden 2015 alusta voimaantulevan taksankorotuksen osalta. Laskelmissa on olettamuksena pidetty kaukolämmön hintamuutosta, joka on sisältänyt 1,5 prosentin reaalihinnanmuutoksen ja 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksen. Kuopion Energia Liikelaitoksen 17.11.2014 päättämä kaukolämmön hinnan kokonaiskorotus 3,5 % 1.1.2015 lukien ei siten merkittävästä poikkea valmistelun yhteydessä esillä olleiden laskelmien hinnankorotuksen oletusarvosta.

 

Kohta 3

 

Valittajien esittämä väite siitä, että tehty yhtiöittämispäätös mahdollistaa kilpailulain vastaisella tavalla määräävän markkina-aseman väärinkäytön, on virheellinen ja sillä ei ole asiassa merkitystä. Tässä yhteydessä valittajat ovat väittäneet, että kaupunki käyttää tontinvuokrasopimuksissa kaukolämpöön liittymispakkoa. 

 

Kaupungin käyttämissä tontinvuokraehdoissa ei ole kuitenkaan vuodesta 2006 lukien ollut kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevaa ehtoa lukuun ottamatta alueita, joilla sijaitseville tonteille rakennettavat rakennukset on liitettävä asemakaavamääräyksen perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n edellytysten mukaisesti kaukolämpöverkkoon.

 

Valtuuston päätös on koskenut energiatoimintojen yhtiöittämistä ja samalla kaukolämpöverkon haltijan vaihtumista, eikä päätöksellä ylipäänsä ole oikeusvaikutusta tontinvuokrausta koskeviin ehtoihin tai asemakaavamääräysten soveltamiseen.

 

Todettakoon vielä, että kilpailulaissa tarkoitettuja kiellettyjä kilpailunrajoituksia mm. määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja seuraamuksista päättää markkinaoikeus.

 

Valittajien väite siitä, että Kuopion Energia Oy ja sen omistaja pyrkivät hyödyntämään määräävää markkina-asemaa verotuksellisin keinoin epäterveellä tavalla, on paitsi virheellinen myös valittajien omakohtainen näkemys ja sillä ei ole merkitystä asiassa. 

 

Kuten edellä on jo todettu, valtuuston päätös energiatoimintojen yhtiöittämisessä on perustunut kuntalain muuttamisesta annettuun lakiin ja lakimuutos on liittynyt pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Toiminnan uudelleenjärjestelyssä on otettu huomioon lainsäädännön edellyttämä markkinaehtoisuuden periaate ja energialiiketoimintaa harjoittavan yhtiön kannattavuuteen liittyvät seikat.

 

 

Yhteenveto

 

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä vain laillisuusperusteella. Valtuuston harkinnassa on puolestaan se, mitä ja minkä laajuista selvitystä se pitää riittävänä asian ratkaisemiseksi.

 

Tässä tapauksessa kaupungin toimintana harjoitetun energialiiketoiminnan yhtiöittämisen osalta valtuusto on katsonut, että sillä on ollut riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Valtuustolle esitetyt tiedot ja selvitykset eivät ole olleet virheellisiä tai puutteellisia.

 

Valtuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ole muutoinkaan lainvastainen. Valitus oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen tulee siten hylätä perusteettomana.

 

 

Liitteet

13

6694/2014 Keinäsen ja Rantalan valitus

 

 

                                                          Valmistelija                                                           

Vesa Toivanen

puh.  044 718 2041

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. hyväksyy kaupunginlakimiehen esityksen.

 

 

Päätös                                            Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassina poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asiakohtien 8-9 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa