Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 25.02.2015/Pykälä 32

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 32

Asianro 6792/11.01.01/2014

 

 

Vesien tila hyväksi yhdessä - Lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021

 

 

Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen
Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut

 

Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen

                                                          Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

 

                                                          Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen

                                                          Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut

 

 

Lausunnon antaminen

 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Kuopion kaupungin lausuntoa alueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016 – 2021 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2016 - 2021 31.3.2015 mennessä. Lausuntopyynnöt on osoitettu erikseen alueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja ympäristöterveydensuojelu-viranomaisille sekä Kuopion osalta myös Kuopion Vedelle.

 

Tämän lausunnon antaa Kuopion kaupunginhallitus kaupunkirakennelautakunnan esityksestä.

 

Kaupungin näkemyksiä pyydetään erityisesti seuraavista asioista:

·          Onko ehdotusta varten koottu tarpeeksi tietoa ja ovatko linjaukset oikeita ja riittävän perusteltuja?

·          Onko tarjottu riittävästi mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun?

·          Ovatko esitetyt toimenpidelinjaukset oikeaan tietoon pohjautuvia, perusteltuja ja riittäviä?

·          Ovatko ehdotetut toimet tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia?

·          Missä määrin edustamanne toimiala näkee mahdolliseksi toteuttaa vesienhoidon vuoden 2015 loppuun mennessä suunnitellut ja päätetyt ensimmäisen kauden toimenpiteet?

 

Lausuntoja pyydetään kolmesta asiakokonaisuudesta:

1.        Vuoksen VHS (vesienhoitosuunnitelma)

2.        Kymijoen-Suomenlahden VHS

3.        Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma

 

1.        Vesien tila hyväksi yhdessä – Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021

 

Lausuntoja pyydetään toiselle suunnitelmakaudelle. Edelliseen kauteen verrattuna ympäristön tilan tarkastelu on ulotettu entistä pienempiin vesiin ja luokitus on sovitettu paremmin kansainväliseen vesiympäristöluokitteluun.

 

Alueen luvanvaraisissa yksittäisten hankkeiden lupamenettelyissä tulee ottaa tarpeellisilta osin huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Velvoittavia toimia määritellään mm. vesilaissa (264/1961 ja 587/2011), ympäristönsuojelulaissa (86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä luonnonsuojelulaissa (1096/1996). Näin ollen vesienhoitosuunnitelmilla on suuri merkitys luvitettavien toimintojen ohjaamisessa.

 

Ehdotuksessa on hyvin ja kattavasti kuvattu Vuoksen alueen pintavesien ja pohjavesien tila. Vesiin kohdistuva rasitus on jaettu luonnonhuuhtoumaan (typpi- ja fosforiravinteita sekä kiintoainetta) ja ihmisen toiminnan aiheuttamaan kuormitukseen. Kuormitus jaetaan haja- ja pistekuormitukseen. Hajakuormitusta aiheutuu esim. metsätaloudesta, maataloudesta, haja-asutuksesta ja hulevesistä. Pistekuormitusta syntyy teollisuuslaitoksista ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista, myös turvetuotanto luetaan pistekuormitukseksi.

 

Ensimmäisen vesienhoitokauden (2009 - 2015) yleisenä ympäristötavoitteena oli estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Jatkoaikaa arvioitiin Vuoksen alueella tarvittavan 39 järvi- ja 26 jokimuodostumassa (yhteensä 1077 järvimuodostumaa ja 328 jokea). Perusteluina myöhentämiselle olivat:

·         vasta kehitteillä olevat karjatalouden lannankäsittelymenetelmät

·         suunnittelun, neuvottelujen ja lupakäsittelyjen viiveet

·         toimenpiteiden tulosten viive maa- ja metsätaloudessa

·         hyvin pitkä viive peltojen fosforilukujen alentamisessa

·         vesiekosysteemin hidas toipuminen

 

Vuoksen vesienhoitoalueella usealla toimialalla on tapahtunut myönteistä vesiensuojelun kehitystä toimenpiteiden toteutuksessa (mm. metsätalous, vesistöjen kunnostus, pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus).

 

 

Toimiala

Toteutumistilanne vuonna 2012

Yhdyskunnat

Kaikki yhdyskunta-sektorille esitetyt toimenpiteet ovat käynnistyneet.

Haja- ja loma-asutus

Haja- ja loma-asutukselle esitetyt toimenpiteet ovat käynnissä. ’Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät’ –toimenpidettä on toteutettu vain alle 6% esitetystä määrästä. Tämä johtuu osittain asetusmuutoksesta, jolla haja-asutuksen jätevesien käsittelyn vaatimuksia muutettiin kesken vesienhoitokauden. Kiinteistökohtaista neuvontaa on tehty suunniteltua aikataulua nopeammin.

Haja-asutusalueiden viemäröinti on edennyt hyvin aikataulussa.

Maatalous

Maatalouden toimenpiteet perustuvat lähes kokonaan vapaaehtoiseen maatalouden ympäristötukeen. Osalle toimenpiteistä tuki ei ole viljelijöille houkutteleva, eikä niitä ole käynnistetty suunnitellussa aikataulussa (esim. suojavyöhykkeet). Osa toimenpiteistä vaativat selvitykset ja toteutussuunnittelun, jolloin ne toteutuvat vasta hoitokauden jälkipuoliskolla (esim. kosteikot). Osa toimenpiteistä odotetaan otettavaksi laajamittaisena käyttöön vasta hoitokauden jälkipuoliskolla uuden ympäristötukikauden myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville. Maanviljelijät toteuttavat joitakin toimenpiteitä osana normaalia viljelytoimintaa siten, että tietoa toimenpiteistä ei kerätä. ’Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys’ - toimenpide on toteutettu täysimääräisesti.

Metsätalous

Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellussa aikataulussa.

Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen

Kunnostustoimenpiteet ovat edenneet osittain suunnitellussa aikataulussa. Rehevöityneiden järvien kunnostustoimenpiteet ovat käynnistyneet suhteellisen hyvin. Syynä yksittäisiin viivästymisiin on resurssien puute, kohteiden lisäsuunnittelun tarve sekä toteutumisen riippuvuus paikallisten tahojen aktiivisuudesta. Virtavesien elinympäristökunnostukset sekä kalan kulkua helpottavat toimenpiteet ovat pääosin edistyneet suunnitellussa aikataulussa. Säännöstelyn kehittämistoimenpiteet ovat edistyneet suunnitellussa aikataulussa.

Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys on edistynyt suunniteltua aikataulua nopeammin johtuen saadusta lisärahoituksesta. Pohjaveden tilan seuranta- ja selvitykset ovat edenneet pääosin aikataulun mukaisesti.

Liikenne

Liikennettä koskevat toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet aikataulussa. Pohjavesisuojauksia koskevien toimenpiteiden toteutus on aloittamatta tai myöhässä johtuen rahoituksen puutteesta.

Maa-ainesten otto

Kunnostussuunnitelmien laatiminen ja kunnostus sekä ottoalueiden ympäristöriskien tehostaminen eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä.

Pilaantuneet alueet

Pilaantuneiden maiden tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointi on edennyt suhteellisen hyvin aikataulussa. Pilaantuneiden maiden kunnostukset eivät ole edenneet aikataulussa johtuen mm. rahoituksen riittämättömyydestä.

Teollisuus

Ei suoria toimenpide-ehdotuksia

Kalankasvatus

Ei suoria toimenpide-ehdotuksia

Turvetuotanto

Turvetuotannon toimenpiteet ovat toteutuneet aikataulussa. Samalla turvetuotantoalueiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti.

Turkistuotanto

Ei alueellisia toimenpiteitä

Maaperän happamuuden torjunta

Ei alueellisia toimenpiteitä

 

2.        Vesien tila hyväksi yhdessä – Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021

 

Kuopion kaupungin läntisimmät osat Karttulan ja Maaninkan kaupunginosien alueilta sijaitsevat Rautalammin vesistöreitillä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Suurimmat järvet vesistön latvavesillä ovat Saittajärvi ja Virmasveden itäosa, Hirvijärven itäosa ja Tallusjärven eteläosa. Virmasvettä lukuunottamatta nämä järvet ja pienemmät vedet vedenjakajalle saakka ovat matalia humusjärviä.

 

3.        Ehdotus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2016 - 2021

 

Ilmastonmuutoksen arviot vaikutuksista ovat täsmentyneet verrattaessa ajanjaksoja 1971 - 2000 ja 2010 - 2039: sadannan kasvuskenaario on 2 - 9 %. Sadannan rankkuus kasvaa enemmän kuin keskisadanta. Rankkasateiden myötä rajut kesätulvat taajama-alueilla lisääntyvät. Talven valunta kasvaaa merkittävästi lumen sulamisen ja vesisateiden lisääntymisen vuoksi. Talvella lisääntyvä lumen sulaminen ja vesisade lisäävät virtaamia ja talvitulvia. Vastaavasti kevättulvat pienenevät, kun lunta kertyy vähän lämpiminä talvina. Suurten keskusjärvien talviset vedenkorkeudet tulevat nousemaan nykyistä ylemmäksi ja tulvien suuruus vaikuttaisi kasvavan. Useisiin säännöstelylupiin joudutaan hakemaan muutoksia. Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ole yhtään nimettyä merkittävää tulvariskialuetta, vaikka Kuopion keskusta ympäristöineen luokitellaan ”harvinaisen tulvan peittämäksi alueeksi”. Tällä viitataan Maljapuron ympäristöön Maljalahden alueella, jolla kerran 100 vuodessa esiintyy tulvaa.

 

Ongelmia vedenlaadussa saattaa esiintyä myös pienissä pohjavesimuodostumissa, jossa alentuneet pohjavedenvirtaamat johtavat hapen puutteeseen sekä liuenneen raudan, mangaanin ja metallien korkeisiin pitoisuuksiin.

 

Ilmastonmuutos voimistaa ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Jääpeitekauden lyheneminen on toisaalta happitilanteen kannalta eduksi.

 

Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan parantavan puuston kasvua Suomessa. Merkittävämpi muutos on kuitenkin säiden ääri-ilmiöt ja routaisen talvikauden lyheneminen, joka vaikeuttaa erityisesti turvemaiden puunkorjuuta.

 

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan.

 

Toimeenpanon rahoituksen haasteena ovat valtion ja kuntien julkisen hallinnon säästötoimet ja vesiensuojeluun suunnatun rahoituksen pienentyminen. Yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tulee panostaa ja keskeisiä toimenpiteitä tulee hankkeistaa ja hakea rahoitusta eri lähteistä. Suuri osa toimeenpanoa tapahtuu kehittämällä nykyistä toimintaa, kuten parantamalla ennakkosuunnittelua, kohdentamalla tutkimusta sekä tehostamalla neuvontaa ja koulutusta.

 

Esitys                                              Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut ehdottavat, että kaupunginhallitus esittää lausuntonaan Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosiksi 2016 - 2021 seuraavaa:

 

 

 

                                                          Lausunto

 

Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja maaomaisuuden hallintapalvelut:

 

1.       Harvinaisen tulvan peittämä alue

 

Sekä Vuoksen VHS:ssa että Pohjois-Savon toimenpideohjelmassa on Kuopion osalta mainittu Maljalahdelta linja-autoasemalle ulottuva alava alue, jota ”harvinaisen tulvan peittämä alue” uhkaa. Kaavaillun Matkakeskuksen vuoksi Puutarhakadulla on jo tehty muutoksia viime vuosien aikana, jotka mahdollistavat alueelle tulevat uudisrakennukset. Entinen tulvaputki on siirretty kulkemaan Puutarhakadun alla ja on läpimitaltaan 1400 mm. Lisäksi alueelle tulevia hulevesiä hallitaan uusilla laskeutusaltailla ennen vesien siirtymistä putkeen. Myös Maljalahden puistossa on huomioitu hulevesien viivyttäminen. 

 

Linja-autoaseman alueella on parannettu tilannetta uuden putken ja viivytysrakenteiden avulla. Asia on huomioitava jatkossa myös Puijon urheilualueen rakentamisessa. Hulevesien virtaus urheilualueelta tulee Maljapuroon, joka sijaitsee välittömästi linja-autoaseman hulevesien yläjuoksulla. Kun Puijon urheilulaakson alueelle toteutetaan viivytysrakenteita, parantaa se entisestään myös linja-autoaseman tilannetta.

 

2.       Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

 

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja on luonteeltaan selvitys ja ohje, jonka avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina sekä nykyisten että tulevien sukupolvien tarpeisiin. Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä Kuopion kaikki pohjavesialueet ja niille sijoittuvat riskitoiminnat on käyty yleisellä tasolla läpi sekä arvioitu alueittain pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila. Kaikkien pohjavesialueiden tila kemiallisten ja määrällisten ominaisuuksien mukaan on Kuopiossa hyvä. Yhteiseksi toimenpiteeksi kaikille Pohjois-Savon pohjavesialueille on toimenpideohjelmassa asetettu suojelusuunnitelmien laatiminen.

 

Kuopion alueen pohjavesien suojelusuunnitelma on nyt helmikuussa 2015 nähtävilläolovaiheessa ja valmistunee alkuvuoden aikana. Suojelusuunnitelmat hyväksytään Kuopion kaupunginhallituksessa ja suunnitelmien toteutumisen seurantaa varten perustetaan hyväksymisen yhteydessä seurantaryhmä.

 

3.       Tulvariskien ja hulevesien hallinta

 

Kuopiossa hulevesien hallintaan on jo kiinnitetty pitkään huomiota (toimieliminä valuma-aluehankkeiden ohjausryhmä ja pienvesien kunnostustyöryhmä). Hulevesien siirryttyä vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslain alaiseksi, on myös määriteltävä uudelleen kunnan hulevesiasioista päättävät toimielimet. Tämän on määrä tapahtua vuoden 2015 aikana.

 

Strategisesta maankäytön suunnittelusta lähtien tulisi varautua tulvariskien ja hulevesien hallintaan. Näitä ovat esimerkiksi riittävät tilavaraukset tulvareiteille, kosteikoille, suojavyöhykkeille ja muille viivytysratkaisuille. Käytännössä tilanne voi olla se, että tulvariskeihin varaudutaan vasta asemakaavavaiheessa, jolloin tilavarauksia ei ehkä ole.

 

 

 

 

4.       Haja-asutusalueiden jätevedet

 

Jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutus on viivästynyt. Valtion tukien saanti vuoden 2016 jälkeen on vielä auki. Rahoitukselle on vielä tarvetta sekä pintavesien että pohjavesien suojelun osalta. Erityisesti haja-asetusalueiden viemäröinnissä tulisi varmistaa entistä pitkäjänteisempi hankkeiden suunnittelu. Nykyisin osuuskunnat ovat riippuvaisia kunnan vuosittain määrättävästä avustuksesta. Kiinteistön omistajan näkökulmasta on joko tehtävä kiinteistökohtainen investointi tai odotettava mahdollista osuuskunnan viemäröintihanketta. Tämä aiheuttaa viivästymistä asetuksen tavoitteiden toteutumisessa.

 

5.       Uimarantojen ja pintavesien suojelun näkökulma

 

VHS:ssa on huomioitu vain EU-uimarannat, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä lähiuimarannat ovat viihtymisen ja imagon kannalta tärkeitä. Maankäytön suunnittelussa tulisi huomioida myös näiden rantojen vedenlaatu. Esimerkiksi hulevesien viivytysratkaisut ennen vesistöön pääsyä, rakentamisaikaisten hulevesien käsittely ja eroosioriskien torjunta ovat keinoja, joilla voidaan välttää vesien virkistyskäyttöä uhkaavia haittoja erityisesti suosittujen uimapaikkojen läheisyydessä. Pintavesien suojelussa tulisi huomioida myös se, että pintavedestä tehdään tekopohjavettä.

 

6.       Viemärilaitosten vuodot ja ohijuoksutukset

 

Vesihuollossa tulisi edelleen pyrkiä vähentämään hulevesien joutumista jätevesiviemäreihin. Jäteveden puhdistusteho heikkenee, puhdistamon kapasiteetti täyttyy ja ylijuoksutusten riski kasvaa.

 

7.       Vesienhoitosuunnitelma maankäytön suunnittelussa

 

Vesienhoitosuunnitelma tulisi huomioida kaavoituksen aloitusvaiheessa. Vesienhoitosuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, jotka jo riittävän varhaisessa vaiheessa olisi huomioitava erityisesti vesistöjen lähelle rakennettaessa: tilavaraukset suojavyöhykkeille, hulevesien johtamiselle ja vesistöön rakentamisessa.

 

8.       Maantiesuolan käyttö

 

Suolan käyttö kunnossapidossa on viime aikoina lisääntynyt sekä syksyllä että keväällä. Syksyllä kyseessä on ollut lähinnä ruokasuolan käyttö liukkauden torjuntaan. Hiekan käyttö liukkauden torjunnassa aloitetaan yleensä vasta pysyvän lumen tullessa. Keväällä suolaa (yleensä 5 % kalsiumkloridiliuosta) käytetään pölyn sidontaan ennen hiekanpoistoa. Kun suolaa käytetään turvallisuuden parantamiseen ja terveyshaittojen ehkäisemiseen, niin suolan käyttöä ei tulisi rajoittaa. Vaikutukset vesistöön ovat käsittääkseni vähäisiä, ainakin, jos verrataan hyötyihin.

 

9.       Hulevesien poistumisen turvaaminen

 

Kunnossapito on keväisin ”tulvariskikohteissa” pyrkinyt hulevesikaivojen ja

viemäreiden ennakoivaan puhdistukseen, jotta näissä kohteissa hulevedelle tulisi esteetön väylä poistumiselle.

 

 

Liitteet

10

6792/2014 Lausuntopyyntö

 

                                                          Valmistelija                                                           

Markku Tuomainen

puh.  044 718 5516

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen

 

Lautakunta hyväksyy asiakkuusjohtajien esityksen.

 

 

Päätös                                            Esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa