Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 18.03.2015/Pykälä 52

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 52

Asianro 1550/08.00.00/2015

 

 

Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen

 

 

Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen
Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

 

Tiivistelmä                                   Kymmeniä vuosia sitten perustetun pysäköintilaitoksen piirijaon on havaittu olevan epätarkoituksenmukainen. Se hankaloittaa keskustan alueen hankkeiden toteuttamista eikä sitä kokonaisuutenakaan ole noudatettu. Nykyisen piirijaon pohjalta on pysäköintilaitoksien rakentamista valmisteilla olevassa keskustan osayleiskaavassa varattujen pysäköintilaitostonttien puitteissa vaikea toteuttaa. Mahdolliset pysäköintilaitostontit ovat liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia suhteessa nykyisiin laitoksiin. Näin ollen taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa ja ylläpitää liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia pysäköintilaitoksia ovat heikot. Esityksenä on, että pysäköintilaitoksen piirijako poistetaan ja epäedullisille pysäköintilaitostonteille toteutetaan pääsääntöisesti muuta toimintaa.

 

Pysäköintilaitoksen kehityskulku

Keskustan osayleiskaava 1974

 

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 8.4.1974 hyväksynyt vuoden 1974 keskustan osayleiskaavan. Yleiskaavan kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu pysäköintijärjestelmä, jonka pohjalta pysäköintilaitos on syntynyt. Pysäköintijärjestelmän hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että osa, tavallisimmin 50 %, kunkin kiinteistön pysäköintipaikkavelvoitteesta on mahdollista toteuttaa autopaikkavelvollisen kustannuksella yleisiin pysäköintilaitoksiin. Yleisen pysäköintilaitoksen perustamisella haluttiin vastata yleiseen pysäköintitarpeeseen, jota kullekin yksittäiselle kiinteistölle toteutetut pysäköintipaikat eivät olisi tyydyttäneet. Kaavarunkosuunnitelman mukaiset ennusteet pysäköimistarpeesta perustuivat täysautoistuneen yhteiskunnan automääriin ja pysäköintitarpeisiin, joten katsottiin, ettei kaikkien autopaikkojen toteuttaminen rakennushankkeen yhteydessä ollut tarpeellista, vaan niiden toteuttamista oli mahdollista lykätä. Näin ollen samassa yhteydessä päätettiin, että rakennuslupaviranomaisella oli mahdollisuus myöntää lykkäystä autopaikkojen rakentamiselle viisi vuotta kerrallaan.

Vuonna 1975 laadittiin keskustaa käsittävä pysäköimistarve- ja pysäköimispaikkojen sijoittamistutkimus. Tutkimuksen mukaan siihen mennessä toteutuneessa asemakaavoituksessa oli omaksuttu pysäköimisjärjestelmä pysäköintipiireineen sekä tarvittavine pysäköintilaitosvarauksineen. Asemakaavoituksen myötä keskustan alueelle oli näin muodostunut kahdeksan pysäköintipiiriä käsittänyt pysäköintilaitoksen toiminta-alue. Liitteessä 1 on esitetty pysäköintipaikkojen

sijoittamistutkimuksen mukainen pysäköintilaitosalue pysäköintipiirijakoineen ja -laitostonttivarauksineen.

 

Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen-julkaisu

 

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 2.9.1985 hyväksynyt suunnittelujulkaisun ”Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen”, jossa pysäköintilaitoksen toiminta-alue pysäköintipiirijakoineen on varsinaisesti päätetty. Ennen em. julkaisun hyväksymistä oli keskustan alue jaettu asemakaavoissa kahdeksaan pysäköintipiiriin. Näistä kaksi piiriä päätettiin jättää varsinaisten pysäköintilaitoksen järjestelyiden ulkopuolelle, sillä vuoteen 1985 mennessä näihin piireihin oli tehty vain kaksi autopaikkasopimusta. Näin ollen pysäköintilaitoksen toiminta-alueeksi on päätetty rautatien, Puistokadun, Koljonniemenkadun ja Maaherrankadun rajaama alue. Nykyisin voimassa oleva pysäköintilaitoksen toiminta-alue piirijakoineen ja vuoden 1985 mukaisine pysäköintilaitosvarauksineen on esitetty liitteessä 2.

 

Pysäköintilaitoksen perustamisen jälkeen on kaavoitusosasto laatinut ja helmikuussa 1989 julkaissut raportin ”Keskustan pysäköintiperiaatteet”, joka on toiminut yleis- ja asemakaavoituksen tukena. Raportissa on linjattu silloista pysäköinnin kehittämistä mm. katuvarsipysäköinnin maksullisuus pysäköintilaitoksen alueella, pysäköinnin karsiminen rännikatujen varsilta ja asukaspysäköintijärjestelmä. Raportissa on todettu myös, että pysäköintipiirijakoa joudutaan muuttamaan joidenkin kiinteistöjen osalta, mutta muutoksia ei kuitenkaan ole toteutettu. Lisäksi raportissa on mainittu, että Kuopion ydinkeskustassa käytetyt pysäköintinormit ovat tiukat ja tuottavat keskustaan tavoitetasoa enemmän pysäköintitilaa.

 

Pysäköintilaitosten rakentaminen

 

Pysäköintilaitosjärjestelmän ensimmäinen, yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos rakennettiin kauppakeskus Minnan rakentamisen yhteydessä 1986. Tuolloin kauppakeskuksen kellariin toteutettiin keskuksen omien pysäköintipaikkojen lisäksi 147 yleistä, ko. pysäköintipiirin

 

kiinteistöjen rakennuslupien mukaista pysäköintipaikkaa. Kauppakeskus hallinnoi pysäköintilaitosta eikä kaupungilla ole tiedossa sen käyttöastetta.

Seuraava yleinen pysäköintilaitos toteutettiin Haapaniemenkadun pohjoispäähän vuonna 1990 rakentamalla sinne nelikerroksinen pysäköintitalo, jossa on 213 autopaikkaa. Yleisiä pysäköintipaikkoja toteutettiin noin puolet kyseisen pysäköintipiirin autopaikkasopimuksien mukaisista paikoista, lukuun ottamatta niitä kiinteistöjä, joiden paikkoja oli aiottu toteuttaa jossakin muussa pysäköintipiirissä. Tämän pysäköintitalon käyttöaste on ollut lähes koko ajan hyvin alhaisella tasolla. Vasta Alatorin rakentamisen aikaan tehtyjen taksamuutosten ja kuukausiasiakasmäärien rajoittamisen myötä, on Haapaniemenkadun pysäköintitalo otettu kokonaisuudessa aktiiviseen pysäköintikäyttöön ja sen käyttöaste on noussut. Talvella 2014 tehdyn pysäköintitutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ko. pysäköintitalo on kuitenkin edelleen vajaakäytöllä, erityisesti ilta- ja yöaikaan.

 

Kolmantena yleisenä pysäköintilaitoksena toteutettiin vuonna 1991 Toripysäköinti, jonka autopaikkamäärä oli 700 paikkaa. Toripysäköintiin toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi autopaikkoja myös kolmesta muusta pysäköintipiiristä. Toripysäköinnin käyttöaste oli koko 1990-luvun hyvällä tasolla ja nousi vuonna 2003 alkaen jopa erinomaiseksi. Toripysäköinnin laajennus, Alatori otettiin käyttöön vuonna 2013, minkä myötä Toripysäköinnin kapasiteetti kasvoi 1260 autopaikkaan. Alatorille toteutettiin pysäköintipaikkoja kaikista keskustan pysäköintipiireistä ja vapaana olevia pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä n. 150 ap.  Laajennetun Toripysäköinnin käyttöaste on ollut alhaisella tasolla, mutta kävijämäärät ovat kuitenkin kasvamaan päin. Myös Toripysäköinnissä on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ilta- ja yöaikaan.

 

Neljäs pysäköintilaitos toteutettiin vuonna 1996 Maaherrankadun ja Museokadun lounaiskulmaukseen, pääterveysaseman viereiselle tontille. Laitokseen toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi muutaman pysäköintilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevan kiinteistön pysäköintipaikkoja sekä yhden toripiirissä olevan kiinteistön paikkoja. Maaherrankadun pysäköintilaitos käsittää yhden maanalaisen pysäköintikellarin ja yhden avopysäköintikentän, joissa on yhteensä 130 autopaikkaa.  Pysäköintitasot ovat toisistaan erilliset ja kellaripysäköinti on varattu ainoastaan kuukausiasiakkaiden käyttöön.  Ko. pysäköintitalon käyttöaste on matalahko, mutta yleisessä pysäköinnissä oleva avokenttä on kuitenkin ajoittain täynnä. Laitoksen pieni kapasiteetti, erilliset pysäköintitasot ja kellaripysäköinnin asiakaskuntarajaus eivät tue sen tehokasta käyttöä. Myös Maaherrankadun pysäköintilaitoksessa on ilta- ja yöaikaan runsaasti vapaata pysäköintikapasiteettia, joka palvelisi erityisesti alueen asukkaita.

 

Liitteessä 3 on esitetty toteutetut yleiset pysäköintilaitokset, laitosvaraukset (siniset ääriviivat) ja pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako. Lisäksi kuvaan on merkitty kiinteistöt (harmaalla), jotka ovat siirtäneet ja toteuttaneet rakennusluvan mukaiset autopaikat joko kokonaan tai osittain yleiseen pysäköintilaitoksen sekä ne kiinteistöt (punaisella), joiden autopaikosta osa on toteuttamatta. Liitteen 5 taulukossa  on lueteltu ne kiinteistöt, joilla osa rakennuslupien mukaisista autopaikoista on toteuttamatta. Monilla taulukossa  mainituista kiinteistöistä on vireillä hankkeita, joiden myötä autopaikkavelvoitteet tai osa niistä on mahdollista toteuttaa tonteilla.

 

Pysäköintilaitosjärjestelmän nykytila ja keskustan kehittäminen

 

Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmässä on jäljellä kaksi rakentamatonta pysäköintilaitostonttivarausta; Torikadun ja Puistokadun kaakkoiskulmauksessa oleva tontti sekä Vuorikadun ja Maljalahdenkadun koilliskulmauksessa oleva tontti (liitteessä  3 sinisellä rajatut tontit). Näiden, ja etenkin Torikadun varrella olevan tontin, on kuitenkin todettu olevan liian pieniä aluevarauksia yleisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Lisäksi tonttivaraukset sijaitsevat pysäköintijärjestelmän kannalta epäedullisissa paikoissa, sillä molemmat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Toripysäköinnistä ja Vuorikadun laitostontti korttelin päässä Maaherrankadun pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitostontit ovat nykyisin kuitenkin pysäköintikäytössä: Torikadun tontilla pysäköivät lähinnä viereisessä, kaupungin kiinteistössä työskentelevät sekä läheisen Kuopaksen asuntolan asukkaat ja toimiston työntekijät. Vuorikadun tontista puolet on varattu kaupungin työntekijöiden pysäköintiin ja siinä pysäköivät pääsääntöisesti viereisen kouluviraston sekä Savotalon työntekijät. Puolet ko. tontista on varattu yleiseen pysäköintiin ja alueen käyttöaste on kohtalaisen korkea, joka osaltaan johtunee laitostonttipysäköinnin alhaisesta pysäköintitaksasta. Molempien pysäköintilaitostonttien nykyinen pysäköintikäyttö on mahdollista toteuttaa tonteille kaavailtujen täydennysrakentamisien yhteydessä.

Pysäköintilaitosjärjestelmän kehittyessä on käynyt selväksi se, että erillisiin pysäköintilaitossuunnitelmiin perustutuva ja asemakaavoituksen myötä toteutettu pysäköintilaitoksen piirijako ei ole vastannut eikä etenkään nykyisin vastaa tarkoitustaan. Uusimmissa keskusta-alueen asemakaavoissa onkin mahdollistettu tontin ulkopuolelle sijoitettavien autopaikkojen toteuttaminen mihin tahansa yleiseen pysäköintilaitokseen tai -alueelle. Autopaikkoja on muutoinkin toteutettu poikkeuslupamenettelyin piiristä toiseen ja kokonaisuutena keskustan pysäköintitilanne tarpeeseen nähden on varsin hyvä. Yleisen pysäköintitarpeen tyydyttämiseksi ja pysäköintipaikkojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi, on pysäköintipaikkojen keskittäminen yhteen suureen yksikköön, Kauppatorin alaiseen pysäköintilaitokseen ollut järkevä ratkaisu.

Talvella 2014 ruutukaavakeskustan alueelle tehdyssä pysäköintipaikkojen täyttöastetutkimuksessa on todettu, että katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöaste on korkeimmillaan torin ympäristössä, enintään n. 200 metrin päässä torista katuvarsipysäköinnin maksullisuusajan jälkeen. Korkein tutkimusajankohtana havaittu täyttöaste em. alueella on ollut 71 % illalla klo 18 ja 19 välillä, jolloin keskustassa on asukaspysäköinnin lisäksi myös asiointipysäköintiä. Samaan aikaan toripysäköinnin täyttöaste on kuitenkin alhainen, joten voidaan todeta, että pysäköintipaikkojen määrä alueella on riittävä, mutta pysäköijät pyrkivät löytämään ilmaisen autopaikan. Muualla ruutukaavakeskustan alueella katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöasteet olivat tutkimusajankohtana pääsääntöisesti alle 50 %. Joillakin tutkimusalueen osilla voidaan todeta, että katuvarsipysäköintipaikat täyttyvät illalla alueen asukkaiden ja alueella vierailevien autoista, kun samaan aikaan keskustan pysäköintilaitokset ovat lähes tyhjillään. Pysäköintipaikkojen täyttöasteen ollessa yli 70 % saattaa ilmetä pysäköintipaikan hakuliikennettä.

Pysäköintipaikkojen tarve korreloi luonnollisesti keskustan liikennemäärän kanssa. Liikennemääräseurannan perusteella voidaan todeta, että keskustan sisääntuloväylien yhteenlaskettu liikennemäärä on 1980-luvun loppupuolen huippuvuosista (n. 80 000 ajon/vrk) selkeästi laskenut, vaikka maankäyttö keskustan alueella on tiivistynyt. Tehty seuranta osoittaa, että liikennemäärä on 2000-luvulla asettunut 70 000 ja 65 000 ajon/vrk välille. Liitteessä  4 on esitetty keskustan sisääntuloväylien yhteenlasketun liikennemäärän kehitys vuosien 1970 ja 2014 välillä.

 

Kun huomioidaan tehdyn pysäköintipaikkojen käyttötutkimuksen tulokset, Kuopion keskustan liikennemäärien kehitys sekä valtakunnalliset ennusteet autojen määrän kehityksestä, niin voidaan todeta, että nykyinen autopaikkojen määrä suhteessa autopaikkatarpeeseen on riittävä nyt ja riittänee pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi valtakunnalliset, liikenteeseen liittyvät strategiset linjaukset yksityisautoilun ja autoistumisen hillitsemiseksi tulevat toteutuessaan vähentämään autopaikkatarvetta tulevaisuudessa. Kaupunki on kuitenkin osaltaan varautunut keskustan alueen pysäköintitarpeen kasvuun laajentamalla toripysäköintiä, mikä mahdollistaa keskustan alueen maankäytön kehittämisen myös tulevina vuosina. Mikäli tulevan matkakeskuksen alueelle toteutetaan yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos, mahdollistaa tämä erityisesti ruutukaavakeskustan pohjoispuolen ja –osan kehittämisen. Keskustan itäpuolen kehittämiseen on varauduttu mahdollistamalla Maaherrankadun pysäköintilaitoksen laajentaminen. Mikäli pysäköintitarve kasvaisi tulevaisuudessa merkittävästi ennakoitua enemmän, olisi Puistokadun ja Kauppatorin välisen alueen kallioperään rakennettavissa reilun 500 autopaikan pysäköintiluola, jota on suunniteltu jo 1980-luvulla.

Edellä esitetyn perusteella tulisi keskustan pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako purkaa, minkä myötä keskustan kiinteistöjen on mahdollista toteuttaa tontin ulkopuolelle sijoitettavat autopaikat missä tahansa keskusta-alueen yleisessä pysäköintilaitoksessa tai –alueella. Näin keskustan osayleiskaavaluonnoksessa pysäköintilaitosrakentamiseen varatut tontit voidaan vapauttaa pääosin muuhun käyttöön.

                                                         

 

Vaikutusten arviointi                Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, sillä se mahdollistaa autopaikkojen joustavan sijoittamisen keskustan alueella. Muutoin esitys on vaikutuksiltaan neutraali

 

 

Esitys                                              Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkamisen, ja esittää tämän edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

 

 

 

Liitteet

7

1550/2015 Pysäköintilaitoksen toiminta-alue, piirijako sekä pysäköintilaitoksille varatut tontit ja niiden kapasiteetit

 

8

1550/2015 Pysäköintilaitoksen aluerajaus, piirijako, laitostonttivaraukset ja tehdyt autopaikkasopimukset

 

9

1550/2015 Pysäköintilaitoksen toteutustilanne 2014

 

10

1550/2015 Keskustan sisääntuloväylien liikennemäärien kehitys 1970-2014

 

11

1550/2015 Keskustan kiinteistöt, joilla on toteuttamattomia autopaikkoja

 

                                                          Valmistelija                                                           

Paula Liukkonen

puh. +358 044 718 5304

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen

 

Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Merkitään, että pöydille jaettiin uusi valmisteluasiakirja liitteineen.                                       

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa