Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 15.06.2015/Pykälä 56

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

Kaupunginhallitus

161 §

18.5.2015

 

§ 56

Asianro 8543/10.03.01.02/2014

 

 

Valtuustoaloite Minna Canthin patsaan siirtämiseksi teatteritalon eteen ja Valkeisenlammen puiston nimeämiseksi Minna Canthin puistoksi

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunginhallitus 18.5.2015 161 §

 

 

Valtuustoaloite 15.12.2014

Pekka Pollari ja 16 muuta valtuutettua:

                     

Kuopio nopeasti kasvavana maakuntakeskuksena on merkittävä

teatteri kaupunki. Kuopiolainen kirjailija Minna Canth on

suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kiistaton vaikuttaja. Hänen

yhteiskunnallinen sanomansa on muovannut suomalaisen yhteiskunnan

edistyksellistä kehitystä.

 

Kuopion kaupungin myötävaikutuksella Minna Canthille on myönnetty

taiteellisista ja yhteiskunnallista ansioistaan ainoana

suomalaisena naisena liputuspäivä.

 

Kuopiossa on nimetty yksi yliopiston rakennuksista Canthiaksi ja

satamasta alkava Valkeisenlampeen päättyvä katu kantaa hänen

nimeään.

 

Vuosia on käyty keskustelua, että Minna Canthin patsas ja puisto

eivät sijaitse Kuopiossa riittävän keskeisellä ja arvokkaalla

paikalla.

 

Kaupungissamme on uudistettu merkittävillä taloudellisilla

ponnistuksilla teatteritaloa. Teatteritalo sijaitsee Valkeisenlammen ja lampea ympäröivän edustavan puistoalueen vieressä. Minna Canthin katu loppuu lampeen ja lammen ympäristö on kaupungin keskustan puoleiselta alueelta muovautumassa uudelleen, jolloin puistoalueen merkitys korostunee.

 

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat esitämme, että Minna

Canthin patsas siirretään teatteritalon eteen ja Valkeisenlampea

ympäröimä puistoalue nimetään Minna Canthin puistoksi. Lisäksi

esitämme, että lammen ruusuistutusalueelle, jota joudutaan joka

tapauksessa korjaamaan tuhansilla euroilla, asetetaan luonnon

kivipaasi mihin kiinnitetään samanlainen laatta kirjailija Canthista kuin Saaristokadun silloilla on esittelemässä kuopiolaisia kuvataitelijoita.

 

Muutostöiden kustannusten korvaamiseksi nykyinen Canthin

puistoalue voitaan tarvittaessa kaavoittaa  asuntotuotantoon.

 

 

 

                                            Lausunto

                                            vs. museokeskuksen päällikkö Pertti Renvall:

 

Minna Canthin patsas paljastettiin vuonna 1937, jolloin oli kulunut 40 vuotta Minna Canthin kuolemasta. Taiteilija Emil Halonen suunnitteli patsaan nimenomaisesti nykyiselle paikalleen. Hän piti tärkeänä sitä, että patsas saisi rauhallisen ja valaistusolosuhteiltaan sopivan paikan. Olennaista on, että patsas sijoittuu sen ympärille toteutetun Minna Canthin puiston keskelle. Puiston kokonaissuunnitelman teki vuonna 1937 arkkitehti Bengt Schalinin, joka oli ajan tunnetuimpia puistosuunnittelijoita maassamme.

 

Patsas ja puisto yhdessä muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Tämä tulee esiin myös Kuopion kaupunginvaltuuston vuonna 2007 hyväksymässä Kuopion kulttuuriympäristö – Strategia ja hoito-ohjeet -ohjelmassa (Kohde 10. Minna Canthin puisto ympäristöineen).

 

Vuonna 1963 valmistuneen teatteritalon edustalla on jo monumentaalinen muistomerkki kirjailija Maria Jotunille vuodelta 1983. Kaupunki tilasi teoksen kuvanveistäjä Raimo Utriaiselta, ja teatteriaukiota pidettiin veistokselle sopivimpana. Paikka oli myös taiteilijan toivomuksen mukainen. Veistos toimii onnistuneesti visuaalisena elementtinä siinä kokonaisuudessa, jonka aukio, teatteri ja muu ympäröivä arkkitehtuuri muodostavat. Teatteritalon edustalla ei ole sellaista vapaata tilaa, joka mahdollistaisi myös Minna Canthin patsaan sijoittamisen sinne. Mikäli se olisi mahdollista, voidaan todeta, että molempien veistosten taiteellisen suunnittelun lähtökohdat ja tyylillinen erilaisuus sekä teatteritalon ja teatteriaukion arkkitehtuuri olisivat jyrkässä ristiriidassa keskenään.

 

On myös huomioitava Eemil Halosen tekijänoikeudet. Niitä hallinnoi taiteilijan perikunta Kuvasto ry:n kautta. Tiettyyn paikkaan suunnitellun taideteoksen siirtämistä muualle ei voida tehdä ilman taiteilijan tai hänen tekijänoikeuksien haltijan lupaa.

 

Valkeisenlammen puiston ja Minna Canthin puiston nimitykset ovat jo vanhoja ja vakiintuneita. Valkeisenlammen puiston nimeäminen Minna Canthin puistoksi aiheuttaisi helposti sekaannusta.

 

Tältä pohjalta museokeskus ei puolla Minna Canthin patsaan siirtämistä eikä Valkeisenlammen puiston nimeämistä Minna Canthin puistoksi

 

 

                                            Valmistelija                                          

Pertti Renvall

puh.  044 718 2651

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                              Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

 


 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Päätös                                            Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa