Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 15.06.2015/Pykälä 194

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 194

Asianro 4790/02.02.00/2015

 

 

Vuoden 2016 talousarvion valmistelu

 

 

 

Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa 18.5.2015. Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua.

 

1.       Talouden yleiset lähtökohdat

 

Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 % pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen määrä laski hieman eli 0,1 %, kun kahtena edellisenä vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Tänä vuonna kansantuotteen ei enää arvioida supistuvan, mutta kasvu jää ennustelaitosten mukaan noin 0,5 % tuntumaan. Nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa, sillä valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2016 on 1,4 % ja vuonna 2017 taasen 1,5 %.

 

Kun energian hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt, EKP:n rahapolitiikka elvyttävää ja kun korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään, ovat edellytykset talouskasvun piristymiselle periaatteessa hyvät. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin.

 

Euroopassa ja euroalueella talouskehitys on ollut pitkään vaimeaa. Jäsenmaiden heikko kilpailukyky, korkea työttömyys ja korkea julkisen velkaantumisen taso ovat vaimentaneet talousnäkymiä.  Euroopan talousnäkymät ovat kuitenkin nyt aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia.

 

Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Suomen heikkoihin kasvulukuihin vaikuttaa Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat.

 

Euroopan komissio julkisti 13.5.2015 EU:n talouspolitiikan ohjaukseen liittyvät maakohtaiset suositukset vuosille 2015 ja 2016. Komissio harkitsee ottavansa Suomen julkisen talouden tarkempaan seurantaan. Komission mukaan Suomi ei täytä vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteeriä, minkä johdosta Suomi saattaa joutua liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn.

 

2.       Kuntatalouden tilanne

 

Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli positiivinen 1,9 mrd. euroa, mutta kuntatalous pysyi edelleen kireänä. Tuloksen parantumiseen vaikuttanut merkittävin tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot, yhtiöittämisten vaikutus oli noin 1,4 mrd. euroa. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat henkilöstömenosäästöt ja tuloveroprosentin korotukset.

 

Toimintakulujen kasvu oli varsin maltillinen 0,4 %. Kasvun tasoon on vaikuttanut em. yhtiöittämiset. Verotulojen kasvu oli 2,5 %, kun taas valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten kuntatalouden velkaantuminen jatkui edelleen voimakkaana. Kuntien lainakanta nousi 16,6 mrd. euroon.

 

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos on alijäämäinen kuluvana vuonna ja kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa vuoteen 2019 saakka ulottuvassa valtiovarainministeriön painelaskelmassa. Maltillisena jatkuva kustannustason nousu ja alhainen korkotaso hillitsevät menopaineita. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuolto-palvelujen tarvetta v. 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa nopeasti mm. korjausvelan ja kasvukeskusten suurten investointihankkeiden vuoksi, myös käyttötalouden tulorahoituksen riittämättömyys kasvattaa lainakantaa.

 

Komission Suomelle antama varoitus on Suomen Kuntaliiton mukaan varoitus myös kuntataloudelle, vaikka teknisesti komission antamat suositukset ja varoitukset on aina osoitettu jäsenvaltioille.

 

Toukokuun lopulla julkaistussa hallitusohjelmassa on merkittäviä linjauksia koskien kuntien toimintaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisen itsehallintoalueiden pohjalta, joita on enintään 19. Kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tätä toteutetaan uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet, joustavoittamalla kelpoisuusehtoja ja toimintatapoja ohjaavia normeja sekä luomalla edellytykset ottaa käyttöön tuloksekkaammat ja joustavammat palveluprosessit.

 

Kunnille ei anneta lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015–2019. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 % valtionosuudet turvaavan lain. Kuntakokeiluja toteutetaan ja niiden tavoitteena on palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen nykyistä vapaammin ja laajemmin.

 

Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden sopeutustoimia kohdistuu kuntiin vuonna 2016 yhteensä 255 milj. euroa. Summa sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen ja sosiaalietuuksien säästöt sekä indeksijäädytykset ja asiakasmaksujen korotukset.

 

3.       Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne

 

Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 118,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat merkittävällä tavalla Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhtiöittämiset. Vertailukelpoinen, yhtiöittämisten vaikutuksista siivottu tulos toteutui 15,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana ollen kuitenkin 4,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palvelualueiden antamien omien selvitysten mukaan talousarviota parempana toteutunut tulos johtui pääasiallisesti kertaluontoisiksi katsottavista tuloylityksistä ja menoalituksista.

 

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin, ja talousarvio laadittiin tältä pohjalta 22,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Kun kaupunginvaltuuston vuodelle 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa.

 

Vuoden 2015 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettotoimintameno on -617,8 milj. euroa. Vuoden 2015 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin heikentyä -623,5 milj. euroon. Kaupunginhallitus on talousarvion 2015 täytäntöönpano-ohjeessa edellyttänyt palvelualueiden pysyvän talousarvion mukaisten määrärahojen puitteissa. Jo sovitut talousarvioon sisältyvät kohdennetut ja kohdentamattomat talouden tasapainotustoimet tulee viedä toimintaan. Määrärahojen tulovajeina tai menoylityksinä ilmenevät muutostarpeet on toteutettava toimintaan vietävillä uusilla tasapainotustoimenpiteillä.

 

Kun talousarvion 2015 valmistelun lähtökohtana oli 2,2 %:n kasvu vuoden 2014 tasoon, on sopeutustarve ydinkaupungin vuoden 2015 toimintakatteeseen 10,6 milj. euroa. Tämän vuoksi kaupunginhallitus päätti 18.5.2015, että palvelualueet ja vastaavat lautakunnat valmistelevat 30.6.2015 mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 miljoonaa euroa paremmaksi kuin talousarviossa 2015.  Valtionosuuksien, korkokulujen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden tulosparannusten on arvioitu parantavan tulosta yhteensä 3,5 milj. euroa. Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan laadittavia suunnitelmia hyödyntäen talven 2015–2016 aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat konkretisoitua.

 

Alijäämäisessä tulostilanteessa talouden tasapainottamista ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamista pitää jatkaa. Talouden tasapainottamista on syytä jatkaa myös velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.

 

4.       Tuloperusteet

 

Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 160 milj. euroa vuonna 2016. Vuoden 2016 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa ja lainsäädännön muutokset tulee huomioida täysimääräisenä.   

 

Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2015 arvioidaan 423,7 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen. Kasvua on 7,3 milj. euroa (1,8 %) Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin vuoden 2014 verotuloihin. Vuonna 2016 verotulojen määräksi arvioidaan 435 milj. euroa nykyisillä veroprosenteilla. Verotulojen kasvu kuluvaan vuoteen on siten 11,3 milj. euroa ja suhteellisesti 2,7 %. Kuntien korotettua yhteisövero-osuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä heikentää kuntien tulopohjaa, jonka vaikutus Kuopiolle on vajaat 4 milj. euroa. Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmakauden 2017–2019 verotuloennuste perustuu Suomen Kuntaliiton kuntakohtaiseen verotuloennusteeseen.

 

Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2016 arvioidaan 168,5 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuusarviossa on huomioitu edellisen hallituksen päättämät leikkaukset, valtionosuusuudistuksen vaikutus ja hallitusohjelman mukainen indeksikorotusten jäädytys. Valtionosuusarvio perustuu Suomen Kuntaliiton alustaviin laskelmiin ensi vuoden valtionosuuksista.

 

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen Miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. Epäselvää on myös, miten valtionosuuksia vähennetään tehtävien vähentyessä. Hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä kuitenkin vähennetään samassa suhteessa kuin valtionosuuksia leikataan.

 

5.       Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset

 

Vuoden 2015 aikana markkinakorot ovat olleet historiallisen matalalla tasolla. Vuoden 2014 ennakoitua selvästi paremman tulostason ansiosta kaupunki on kyennyt rahoittamaan kevään 2015 toimintaa kassavaroillaan, minkä arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 lainarahoituksen tarpeeseen talousarvioon nähden supistavasti. Markkinakorkotasosta johtuen vuoden 2015 korkomenojen arvioidaan toteutuvan vähintään 0,5 milj. euroa talousarvioita alhaisempina. Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on kuitenkin varauduttava korkomenojen kasvuun. Kaupungin lainasalkusta merkittävä osa on suojattu kiinteäkorkoiseksi, mikä tasoittaa markkinakorkojen muutosten vaikutusta korkomenoihin. Vaikka markkinakorkojen odotetaankin pysyvän matalalla tasolla lähivuosien ajan, voi niissä kuitenkin tapahtua muutoksia ylöspäin. Näistä syistä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen edelleen kasvavan kuluvan vuoden toteuma- ja talousarviotasosta.

 

Koska investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet poistotason, laskennallisten poistojen määrä tulee myös kasvamaan. Vuonna 2016 poistojen kasvuksi arvioidaan ydinkaupungin puolella 1,3 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 1,7 milj. euroa.

 

6.       Talousarviovalmistelun raamin lähtökohta ja valmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen

 

Vuoden 2016 talousarviovalmistelua on linjattu muun muassa valtuustoseminaarissa 18.5.2015. Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella vuoden 2016 talousarviovalmistelun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 kuitenkin siten, että vuoden 2015 talousarvion ydinkaupungin toimintakatetta sopeutetaan 10,6 milj. eurolla. Sopeutuksella tavoitellaan vastaavan suuruista alijäämän pienentymistä koko kaupungin tulokseen vuodelle 2015.

 

Vuoden 2016 voimassa olevassa taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1,5 %:n tasolle vuoden 2015 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston 18.5.2015 pidetyssä seminaarissa toimintakatteen muutoksen enimmäismääräksi määritettiin vastaava taso. Kun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2015 edellä kuvatuin tavoin sopeutettu talousarvio, heijastuu suunniteltu sopeutus myös vuodelle 2016 laadittavaan talousarvioon. Ydinkaupungin toimintakate vuodelle 2016 paranisi näistä lähtökohdista vuoden 2015 talousarvioon nähden 1,5 milj. euroa ja käytössä olevan vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden 7,2 milj. euroa eli 1,16 %. Taloussuunnitelmakaudelle 2017–2019 toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman ja valtuustoseminaarilinjausten mukaisesti 1,0 %.

 

Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1 %:n lisäys vuoden 2015 ennusteesta laskettuna. Lisäksi erikseen huomioidaan vuonna 2015 tapahtuvien toimintamuutosten kustannusvaikutus. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutus oli 289,3 milj. euroa, vuoden 2015 talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutus on 292,7 milj. euroa ja vuoden 2015 tämän hetken ennuste taasen 295,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin talousarvion 2016 valmistelupohjana on 303,7 milj. euron jäsenkuntalaskutus, joten kaikkineen kasvu vuoden 2014 tilinpäätöstasoon on 5,0 %. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2016 tulee supistua vastaavasti. Vuoden 2015 aikana kaupungilta sairaanhoitopiirille siirtyvien toimintojen menoja pienentävät vaikutukset on huomioitava vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden valmistelussa.

 

Vuoden 2016 talousarviosuunnittelun nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 11,0 milj. euroa. Vuoden 2015 osalta lainamäärän kasvuarvio on vuoden 2015 talousarviota noin 17,0 milj. euroa pienempi johtuen vuoden 2014 odotettua parempana toteutuneesta tulostasosta ja sen myötä vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla vallinneesta hyvästä kassatilanteesta. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden 2016 lopussa arvioidaan olevan 334,1 milj. euroa eli noin 2.950 euroa/asukas.

 

Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa. Vuosille 2012–2015 laadittu tuottavuusohjelma on kaupunginhallituksen 18.5.2015 tekemän päätöksen esitystekstissä mainituin tavoin tarkoitus päivittää vuodesta 2016 alkavalle uudelle kaudelle päätöksen mukaisten palvelualueiden sopeutussuunnitelmien valmistuttua ja hallitusohjelman mukaisten valtion kuntataloutta koskevien toimenpiteiden konkretisoiduttua.

 

Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen 18.5.2015 tekemän päätöksen mukaisten toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan.

 

Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueiden toimintatuottojen ja –menojen muutoksia kuluvan vuoden ennusteeseen tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu liitteenä olevan lyhennetyn tulos- ja rahoituslaskelman raamin mukaiseksi.

 

Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston 2.5.2012 hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista.

 

Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä,

1.       miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja

2.       miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä.

 

7.       Juankosken ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutus talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017–2019 valmisteluun

 

Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien. Vuoden 2016 talousarviovalmistelussa kuntaliitos otetaan huomioon siten, että Kuopion ja Juankosken taloussuunnitelmakauden 2017–2019 tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat yhdistellään, minkä lisäksi taloussuunnitelmakauden investoinnit suunnitellaan yhdessä. Tässä esityksessä käsitellyissä euromäärissä ja esityksen liitteenä olevassa lyhennetyssä tulos- ja rahoituslaskelmassa ei ole huomioitu kuntaliitosta tai yhdistymisavustuksia.

 

Juankosken kaupungin kanssa on sovittu seuraavista menettelytavoista talousarviovalmistelun ja henkilöstösuunnittelun suhteen:

 

-          Juankosken kaupungin talousarvion valmistelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin Kuopiossa (esimerkiksi toimintakatteen muutos ja investointitaso), mikä varmistetaan toimittamalla Kuopion kaupungin talousarvion 2016 laatimisohje myös Juankosken kaupungille

 

-          Juankosken kaupungin alustavat talousarvio- ja taloussuunnitelmatiedot toimitetaan Kuopion kaupungille siten, että ne voidaan huomioida Kuopion kaupungin taloussuunnitelmakauden tulos- ja rahoituslaskelmissa sekä investointiosassa

 

-          Juankosken kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit suunnitellaan yhteistyössä Kuopion kaupungin vastaavien tahojen kanssa

 

-          Juankosken henkilöstön sijoitussuunnittelu käynnistetään työnantajapalvelun ja palvelualueiden yhteistyönä jo vuoden 2015 syksyllä

 

-          Kuntaliitos tulee ennakoida jo vuoden 2016 henkilöstösuunnittelussa esimerkiksi siten, että avoimet tehtävät pyritään täyttämään Juankoskelta siirtyvää henkilöstöä hyödyntäen täyttäen tehtävät sitä ennen määräaikaisina 31.12.2016 saakka

 

Kuopion kaupungin talousarvion valmistelussa palvelualueiden edellytetään ottavan huomioon Juankosken kuntaliitoksen valmistelusta aiheutuvat käyttötalous- ja mahdolliset investointimenot. Tällaisia menoja voi aiheuta esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen osalta.

 

Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustukset maksetaan vuosina 2017–2019.

 

Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tulevaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla:

 

-        Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen

-        Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen

-        Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

 

Yhdistymisavustusten yksilöity kohdentaminen hyväksytään kummankin osapuolen valtuustoissa vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Näin varmistetaan mahdollisten suunnittelutarpeiden toteuttaminen vuoden 2016 aikana ennen vuoden 2017 alusta tapahtuvaan yhdistymistä.

 

8.       Aikataulu

 

Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa 7.9.2015. Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran 5.10.2015 ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. Kaupunginhallitus päättää ehdotuksesta 19.10.2015. Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on 2.11.2015 ja talousarvion päätöskokous 9.11.2015.

 

9.       Talouden tasapainottaminen

 

Kuntalain 110 §:n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

 

Vuoden 2014 tilinpäätöksen taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 128,7 milj. euroa. Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio on noin 22,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen osavuosiseurannassa ennuste tilikauden alijäämästä on suurentunut alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ollen 24,9 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakoidusta alijäämäisyydestä huolimatta, taseessa arvioidaan olevan yli 100 milj. euroa ylijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Vaikka vuoden 2016 talousarvion ennakoidaan olevan myös alijäämäinen, ei kuntalain edellä mainittu säännös taloussuunnitelman tasapainosta koske Kuopion kaupunkia.

 

 

Vaikutusten arviointi                Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali.

 

 

Liitteet

5

4790/2015 Strategiset tavoitteet 2016

 

6

4790/2015 Tulos ja rahoituslaskelma

 

 

                                                          Valmistelija                                                           

Toni Vainikainen

 

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa valmistelua seuraavasti:

-        Liikelaitosten ja taseyksiköiden tulos- ja tuloutustavoitteet pidetään kuluvan vuoden tasolla. Liikelaitosten ja taseyksiköiden vuosikatteiden tulee kattaa poistot.

-        Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan jatkamaan toimintatuottoja lisäävien, tuottavuutta kohentavien ja toimintamenojen kasvua hillitsevien toimenpiteiden valmistelua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön.

-        Talous- ja strategiapalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätöksen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 

Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa