Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 28.09.2015/Pykälä 79

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

Perusturva- ja terveyslautakunta

45 §

19.5.2015

Kaupunginhallitus

262 §

14.9.2015

 

§ 79

Asianro 1965/01.01.00/2015

 

 

Selvitys Kuopion lastensuojelun tilanteesta tehdyn valtuustoaloitteen johdosta

 

 

Päätöshistoria

 

Perusturva- ja terveyslautakunta 19.5.2015 45 §

 

Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen
Sosiaalipalvelujen hallinto

 

Sirpa Kulinin ja 18 muun valtuutetun 2.2.2015 allekirjoittama valtuustoaloite on jätetty kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.3.2015. Allekirjoittaneet vaativat, että Kuopion sosiaalitoimen lastensuojeluun palkataan pikaisesti lisää henkilöstöä: 5 sosiaalityöntekijää, 8 perhetyöntekijää ja 2 perheneuvolan työntekijää. Aloite on esityslistan viiteaineistona.

 

Lastensuojelu ja yleiset sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ovat lainsäädäntömuutosten, kansallisten suositusten sekä uudenlaisen vaikuttavuus- ja tuottavuustarkastelun johdosta sekä kansallisesti että paikallisesti muutoksessa. Kuopiossa on valmistelussa useita muutokseen tähtääviä uudistuksia, jotka koskettavat lapsia ja lapsiperheitä (mm. sosiaalityöntekijöiden työn vaativuuden arviointi, lastensuojelun asiakkaiden palveluiden arviointi, omien tuotantoyksiköiden arviointi, uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon arviointi). Erityisenä kehittämisen lähtökohtana on uusi sosiaalihuoltolaki, joka edellyttää lapsiperhepalvelujen prosessien ja organisoitumisen uudelleen arviointia. Tässä yhteydessä arvioidaan myös käytettävissä olevien resurssien riittävyyttä ja henkilöstörakennetta.  Kuopiossa työstetään siis vuoden 2015 aikana koko lapsiperhepalveluiden avainprosessin kokonaisprosesseja ja niiden toimivuutta, jotta lapset tulevat suojelluiksi ja perheet saavat varhaista tukea. Tavoitteena on kehittää korjaavan lastensuojelutyön rinnalle sosiaalihuoltolain uudistuksen ja kansallisten suositusten edellyttämä ennakoiva ja monialainen toimintamalli, jolla lasten arjen turvallisuus ja lasten kasvuolot turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

 

Vuonna 2008 uudistuneen lastensuojelulain johdosta Kuopion lastensuojelun sosiaalityöhön on perustettu kuusi sosiaalityöntekijän virkaa lastensuojelutarpeen arviointiin. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä on ollut kasvava. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 1 458 ja vuonna 2014 2 792. Niiden lisäksi tehtiin 209 pyyntöä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ja 53 ennakollista lastensuojeluilmoitusta raskaana olevista. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa oli vuonna 2008 yhteensä 1 866 lasta. Vuonna 2014 asiakkuudessa oli 2 358 lasta.

 

Vuonna 2013 perustettiin lapsiperheiden kotipalveluun neljä tehtävää. Perhetyöntekijöiden lisäksi vuoden 2014 joulukuussa palkattiin kaksi sosiaaliohjaajaa lastensuojelun avohuoltoon tavoitteena vähentää lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen tarvetta ja hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua.

 

Avohuollon tukitoimia perheille ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, järjestöiltä ja toisilta kunnilta.  Vuodelle 2015 laaditussa talousarviossa on lastensuojelun avohuollon asiakaspalvelujen ostoon varattu 3,8 M€. Kokonaisuutena lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoihin on varattu vuodelle 2015 n. 15 M€.

 

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstön työtehtäviä on priorisoitu, koska asiakasmäärä on tällä hetkellä suurempi kuin työntekijäresurssit.

 

Kuopion kaupungin omiin perhetukikeskuksiin ja luvanvaraisiin ostopalveluihin sijoitettujen lasten määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana. Perhehoitoon sijoitettujen määrä sen sijaan on ollut kasvava. Kaupungin tuottavuusohjelman mukainen tavoite, että vähintään 65 % sijaishuollossa olevista lapsista on perhehoidossa, on saavutettu.  Perheisiin sijoitettujen lasten oireilu edellyttää sosiaalityöntekijöiltä riittävää, monimuotoista tukea sijaisperheille, että sijaisvanhemmat jaksavat pitkäkestoisessa tehtävässään.

 

Vuonna 2015 asteittain voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki edellyttää lasten ja perheiden sosiaalihuollon palvelujen organisoimista tavalla, joka parhaiten mahdollistaa ennaltaehkäisevän työskentelyn ja mahdollisimman varhaisen tuen lasten, nuorten ja perheiden päivittäisessä arkiympäristössä. Keskeinen tavoite on vaikeiden, lastensuojeluasiakkuuksiin johtavien tilanteiden vähentäminen tarttumalla asioihin ja tarjoamalla tukea siellä, missä tuen tarve todetaan. Osa palveluista voidaan tuottaa ilman sosiaalityöntekijän työpanosta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa päätöksentekijä on sosiaalityöntekijä ja omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

 

Vuoden 2014 muutokset

 

Vuoden 2014 alussa organisoitiin muutos, jossa

 

·         lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä selkeytettiin siirtämällä työntekijöiden tehtävistä sijaishuoltoon kuuluvat asiat sijaishuollon vastattaviksi

·         sijaishuollon vastattavaksi siirtyi koko huostaan otetun lapsen sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon jälkihuolto. Tähän sisältyy lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa työskentely.

·         siirrettiin neljän sosiaalityöntekijän työnpanos avohuollosta sijaishuoltoon

·         elokuussa 2014 perustettiin lastensuojelun perhetyön olemassa olevista resursseista neljän työntekijän tiimi, joka vastaa nopeammin ja aikaisemmin perheiden tarpeisiin lapsen ja perheen asian tultua lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen palvelutarpeen tai lastensuojelutarpeen arviointiin.

·         tukiperhetoiminta siirtyi lastensuojelun avohuoltoon

·         lastensuojelun avohuolto organisoitiin yhdeksi kokonaisuudeksi

·         Nilsiä-Maaninka ja Karttula jatkoivat omina alueellisina kokonaisuuksinaan osana avohuoltoa

·         lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on muutoksen jälkeen 18,5 sosiaalityöntekijää, 2 toimistotyöntekijää ja palveluesimies

 

Edellä kerrotut rakenteelliset muutokset selkeyttivät lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden, muun lastensuojelutyön ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden tehtäväkuvia, mutta eivät vaikuttaneet vähentävästi työntekijäkohtaisiin asiakasmääriin. Kuopiossa lastensuojelun avohuollon asiakaslapsia on keskimäärin 60 yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Laissa ei ole säädetty sosiaalityöntekijöiden määristä, mutta eri tahot ovat ottaneet kantaa siihen, millainen asiakasmäärä työntekijää kohti olisi suositeltava.

 

Lähtökohtana henkilöstömitoituksissa tulisi olla, että jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja vanhemmalle taattaisiin mahdollisuus saada yksilölliseen tarpeeseen perustuen riittävästi henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lastensuojelulain 29 §:n 1 momentin mukaan lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän (esimerkiksi perhetyöntekijä, sosiaaliohjaaja) tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, missä laajuudessa tapaamisia ja lapsen kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja on järjestettävä. Tähän ei Kuopiossa tällä hetkellä pystytä. Myöskään lastensuojelulain edellyttämissä määräajoissa lastensuojeluilmoitusten käsiteltäviksi ottamisessa ja lastensuojelutarpeen arvioimisen loppuun saattamisessa ei ole pysytty.

 

Vuoden 2015 muutokset

 

Vuonna 2015 valmistelussa olevat muutokset

 

·         kuopiolaisten lapsiperheiden yleisten perhepalveluiden organisointi ja määrittely

·         lapsiperheiden täydentävän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen uudelleen organisointi aikuissosiaalityöhön

·         lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön työntekijöiden lisääminen 6 htv 1.6.2015 alkaen

·         lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin aloittaminen 1.6.2015 alkaen

·         uuden vastaanotto- ja arviointiyksikön käynnistäminen 13 – 17-vuotiaille nuorille kesällä

·         yhteispelivalmennus henkilöstölle

 

Yhteenveto                     Perusturvan palvelualueelle vastattavaksi tullut valtuustoaloite on erittäin ajankohtainen ja merkittävä. Kuopion kaupungin tulee priorisoida lapsiperheiden avainprosessin kehittäminen yhdeksi tärkeimmistä palveluja koskevista kokonaisuuksista. On kuitenkin huomioitava, että Kuopion kokoisen kaupungin lapsiperhepalveluiden kokonaisuus ja kehittäminen vaatii huolellista nykytilan analyysia ja edellyttää pitkäjänteistä kehittämisprosessia. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa painottanut, että uudistus vaatii usean vuoden työtä. Uuden sosiaalihuoltolain edellyttämään välittömään resurssitarpeeseen on jo reagoitu lisäämällä 6 työntekijää lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön sekä avaamalla palveluseteli osaksi palveluiden järjestämistä. Muiden sosiaalihuoltolain edellyttämien resurssien osalta nykytilan kartoittamista jatketaan ja edetään hallitusti sisällön ja resurssin vahvistamisessa.

 

Vuoden 2015 aikana tullaan arvioimaan lapsiperheiden avainprossin asiakkuudet, henkilöstö, organisoituminen ja omat tuotantoyksiköt.

 

Valtuustoaloitteessa on kaksi merkittävää huomiota: ensinnäkin ennaltaehkäisevään työhön investoiminen vähentää merkittävästi kalliiden kustannusten syntymistä ja on inhimillistä ja toisekseen on totta, että lapsilähtöinen työskentely heikentyy silloin, kun lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on liikaa asiakkaita vastuullaan. Vaikuttavan lastensuojelun edellytyksenä on, että lasta, nuorta ja hänen perhettään kuullaan häntä koskevissa asioissa ja että palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan lapsen tai nuoren hätään oikea-aikaisesti.

 

Lastensuojelun kehittäminen edellyttää sitä, että

1.       henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen

2.      lastensuojelutyön sisältöjä ja tehtäväkuvia edelleen selkiytetään

3.      työntekijöiden välistä tehtäväjakoa edelleen kehitetään

4.      lastensuojelutyössä toimitaan monialaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa

5.      lastensuojelutyössä vahvistetaan systemaattista oman toiminnan arviointia ja kehitetään dokumentointia

6.      resurssit tarkastellaan sisällön ja tehtäväkuvien tarkastelun jälkeen kokonaisuuden pohjalta.

 

 

Vaikutusten arviointi        Uuden sosiaalihuoltolain myötä kaupungin järjestämisvastuu on laajentunut ja lapsiperheiden ja perhetyön lisäresursoinnin osalta taloudellinen vaikutus on n. 185 000 euroa vuodelle 2015. Taloudellisen vaikutuksen ennakoidaan olevan suurempi lain edellyttämien kaikkien uusien velvoitteiden johdosta (mm. tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, sosiaalinen kuntoutus, valvotut lasten tapaamiset). Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano mahdollistaa painopisteen siirtämisen varhaiseen tukeen korjaavien toimien sijasta, mikä vähentää lastensuojelun tarvetta.

 

 

Esitys                                Perusturvajohtaja Mari Antikainen

 

Perusturva- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle/-valtuustolle.

 

 

                                            Valmistelija                                          

Marketta Kolari

puh.  044 718 3802

Mari Annika Antikainen

puh.  044 718 6401

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen.

 

Päätös                              Keskustelun kuluessa jäsen Juha Hujanen esitti jäsen Risto Asikaisen kannattamana, että kaupunki palkkaa lisää viisi (5) sosiaalityöntekijää lastensuojeluun.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana tehtiin palvelualuejohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jolloin asia joudutaan ratkaisemaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että asia ratkaistaan nimenhuutoäänestyksellä äänestysluettelon mukaisessa järjestyksessä siten, että ne, jotka kannattavat palvelualuejohtajan ehdotusta äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat jäsen Juha Hujasen ehdotusta äänestävät ”EI”. Äänestystapa ja -järjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Suoritetussa äänestyksessä palvelualuejohtajan ehdotusta kannattivat Olli-Pekka Ryynänen, Tiina Kaartinen, Sylvi Kananen, Antti Kivelä, Arja Hiltunen, Marjatta Parviainen, Veikko Tiihonen. Jäsen Hujasen ehdotusta kannattivat Risto Asikainen, Juha Hujanen ja Sanna Mertanen. Tyhjiä ääniä ei annettu.

 

Puheenjohtaja totesi, että ”JAA” -ääniä annettiin seitsemän (7) ja ”EI”-ääniä kolme (3).

 

Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella äänin 7 - 3, että lautakunnan päätökseksi tulee palvelualuejohtajan ehdotus. 

 


 

Kaupunginhallitus 14.9.2015 262 §

 

 

Päätösehdotus               Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. esittää kv:lle perusturva- ja terveyslautakunnan laatiman selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                              Keskustelun kuluessa jäsen Minna Reijonen teki jäsen Erkki Virtasen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "Esitän, että kaupunki palkkaa lisää viisi (5) sosiaalityöntekijää lastensuojeluun." Perustelut liitteenä 5.

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Minna Reijosen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin.

 

Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin yhden jäsenen poissa ollessa 8 jaa-ääntä (Auvinen, Kantanen, Pulkkinen, Rytsy, Röppänen, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 2  ei-ääntä (Reijonen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.  

 


 

 

 

Liitteet

5

1965/2015 Valtuustoaloite

 

6

1965/2015 Minna Reijosen muutosesityksen perustelut

 

7

1965/2015 Äänestystulokset 28.9.2015

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kv. merkitsee perusturva- ja terveyslautakunnan laatiman selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Keskustelun kuluessa valtuutettu Sirpa Kulin esitti valtuutettu Minna Reijosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Sirpa Kulinin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

 

Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin yhden valtuutetun poissa ollessa 50 jaa-ääntä ja 14 ei-ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä. 

 

Merkittiin, että valtuutettu Kimmo Kivelä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Matti Vanhanen.

 

Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa