Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.10.2015/Pykälä 282

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

Perusturva- ja terveyslautakunta

83 §

22.9.2015

 

§ 282

Asianro 2858/06.00.00/2015

 

 

Valtuustoaloite / Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana

 

 

Päätöshistoria

 

Perusturva- ja terveyslautakunta 22.9.2015 83 §

 

Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen
Vanhus- ja vammaispalvelujen hallinto

 

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja 11 muun valtuutetun 13.4.2015 allekirjoittama valtuustoaloite on kirjattu vastaanotetuksi Kuopion kaupungille 13.4.2015. Allekirjoittaneet pyytävät Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 §:ään vedoten selvittämään aloitteessa esille tuotujen vanhusten hoidon ja palvelujen laatuun liittyvien asioiden nykytilan vanhuspalveluissa. Lisäksi he pyytävät esittämään valtuustolle mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Aloite on esityslistan viiteaineistona.

 

Perusturva- ja terveyslautakunta on käsitellyt ja hyväksynyt yksimielisesti asiasta laaditun selvityksen kokouksessaan 16.6.2015, 57 §.  Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 10.8.2015, 227 §, ja keskustelun jälkeen yksimielisesti palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi

 

 

Aloitteessa pyydetään vastauksia neljään eri kysymykseen

 

 

Kysymys                             1. Miten kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa?

 

Vastaus                              Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan ensisijaisesti asiakkaalle yksilöllisesti laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman avulla ja vuosittain tehtävällä asiakaspalautekyselyllä. Lisäksi seurataan asiakkaan kokemaa hoitoa saatujen palautteiden ja Kuopion kotihoidossa käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmästä saatujen tietojen avulla.

 

Asiakkaan yksilöllistä hoitoa, hoivaa ja palveluja ohjaava asiakirja on asiakkaan ja omaisen/läheisen kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelma, johon suunniteltu palvelukokonaisuus kirjataan. Siinä on kuvattu palvelut, jotka tuotetaan, arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Asiakaskohtaista hoidon ja hoivan vaikuttavuutta arvioidaan 3 kk:n välein asiakkaan kanssa tehtävällä ja kirjatulla palvelu- ja hoitosuunnitelman väliarvioinnilla. Palvelu- ja hoitosuunnitelmien kirjaamisen auditoinnit tehdään säännöllisin välein kaikissa vanhuspalveluiden yksiköissä. Asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnissa käytetään asiakaskortti menetelmää, jonka avulla arvioidaan yksilöllisesti ja esimerkiksi kotihoidon tiimeittäin tai koko kaupungin kotihoidon suunnitellun palvelun vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Tämän avulla saadaan tarkkaa tietoa mm. asiakkaiden toimintakyvyn muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi asiakaskortin pisteytys määrittelee palvelutarpeen edellyttämää palvelujen määrää ajallisesti. Asiakaskorttiraporttien avulla saadaan tieto tiimikohtaisesti kotihoidon henkilöstöresurssitarpeesta. Asiakaskorttia käytetään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa palveluohjausyksikössä, kotihoidossa ja vanhusten asumispalveluissa. Vanhusten päivähoitoryhmien toiminnan sisältö suunnitellaan ryhmäkohtaisesti asiakkaiden kanssa yhdessä.

 

Asiakkaan kokemaa vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta kartoitetaan kotihoidon asiakaspalautekyselyllä. Menetelmänä käytetään palautekeskustelua yhdessä asiakkaan kanssa. Keskustelun pohjana käytetään KASTE -ohjelmassa kehitettyä kotihoidon laatumittaristoa. Keskusteluun pyydetään mukaan asiakkaan perhe tai muu hänelle tärkeä ihminen. Ensimmäinen asiakaspalaute kysely on tehty 9.3.–20.3.2015 Kuopion kotihoidossa, jolloin säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli 1015. Heistä 203 satunnaisotannalla valittua asiakasta osallistui palautekeskusteluun omahoitajan tai korvaavan hoitajan kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa asiakkaan ja hänen perheensä aktivoinnissa yhteistoimintaan kotihoidon kanssa ja kotihoidon laadun kehittämiseen. Vastaava asiakaskysely ja palautekeskustelut toteutetaan kaikille hoiva-asumisen asiakkaille/perheenjäsenille syksyn 2015 aikana. Asiakaspalautekyselyt toteutuvat jatkossa kaikille vanhuspalveluiden asiakkaille säännöllisesti vuosittain. Toimintakeskusten vanhusten päiväryhmien asiakasryhmille on tehty yhteisiä asiakaskyselyjä aiemmin erilaisia mittareita soveltaen. Vanhusten päiväryhmiin on suunnitteilla ottaa käyttöön vuonna 2015 ryhmäpalautteiden rinnalle, kaikille asiakkaille/ perheille yhtenäinen palautejärjestelmä. Omaishoidossa kirjallinen asiakaspalaute on pyydetty omaishoitoperheiltä 1,5 vuotta sitten ja nyt on kehittämistyön pohjaksi suunnitteilla uusi asiakaspalautekysely, joka toteutetaan kerran vuodessa.

 

Kuopion kaupungin käytänteiden mukaisesti vanhuspalveluita koskevaa asiakaspalautetta kerätään kaupungin yleisen palautepalvelun kautta, yleisellä palautelomakkeella, tai sähköpostilla suoraan virastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin, jota kehitetään asiakasystävällisemmäksi kaupungin sähköisten palvelukanavien kehittämisen myötä. Asiakaspalautelaatikot ovat käytössä kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Lisäksi palautteena toimivat viralliset reklamaatiot ja muistutukset. Nykyisin asiakkaat ja omaiset lähettävät vapaamuotoista palautetta myös suoraan kotihoidon esimiehille. Saatu palaute käsitellään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Reklamaatiot tilastoidaan ja tiedot raportoidaan puolivuosittain potilas- ja asiakasturvallisuusraportin yhteydessä. Erillistä yhteenvetoa reklamaatioista ei ole tällä hetkellä kaupungin internet-sivuilla.

 

Kirjallisesti asiakaspalautelaatikkoon tai esimiehelle lähetetty palaute käsitellään palautetta koskevassa toimintayksikössä. Palautteeseen vastataan lähimmän vastuullisen esimiehen toimesta siinä muodossa, jossa vastinetta on pyydetty, puhelimitse tai kirjallisesti. Palautteen antaminen sähköpostitse on hyväksyttävä siinä tapauksessa, että palaute on tullut sähköpostitse ja/tai vastaus on pyydetty sähköpostitse, ja että kysymyksessä on yleisluontoinen selvitys ilman riskiä henkilötietosuojan rikkomisesta. Palaute annetaan tiedoksi toiminnasta vastaavalle palvelupäällikölle, joka vastaa palvelun laadun hallinnasta ja toiminnan kehittämisestä. 

 

Vuosittain tehdään sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys, jossa kerrotaan syiden mukaan eriteltyinä vuoden aikana tapahtuneet yhteydenotot palveluprosesseittain. Selvitys julkaistaan kaupungin internetsivuilla ja se käsitellään lautakunnassa.

 

Kuopion kaupungissa käytössä olevan Hilkka –toiminnanohjausjärjestelmästä saatua raportointitietoa hyödynnetään muun muassa seurattaessa asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunnitellun palveluajan toteutumista. Toiminnanohjausjärjestelmästä saadunreaaliaikaisen tiedon perusteella voidaan jakaa töitä työntekijöille joustavasti ja ohjata resursseja siten, että asiakkaalle jää enemmän aikaa.

 

 

Kysymys                             2. Kehittyvätkö Kuopion kaupungin vanhuspalvelut asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta saadun palautteen ohjaamina?

 

Vastaus                              Vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi” korostetaan, että eri palveluissa on turvattava asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Asiakkaan rooli on laadun kokijana, palveluiden suunnittelijana ja kehittäjänä. Asiakaspalautteen kerääminen tulee tapahtua säännöllisesti, osallistavalla tavalla ja saatu tieto hyödynnetään monipuolisesti.

 

Vanhuspalveluiden laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden parantamisessa on lähtökohtana asiakasnäkökulma ja erityisesti asiakkaan kokema hoiva.  Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä on ollut painopisteenä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen ja valtakunnalliset suositukset vanhuspalveluissa. Tällä hetkellä kehittämisen painopistealueita ovat muun muassa lähipalvelumallin, ympärivuorokautisen kotihoidon, yksilöllisten turvateknologisten ratkaisujen, kotikuntoutuksen, kotihoidon lääkäripoolin, vuoro- ja kriisihoidon kehittäminen. Saadaksemme käyttöön kehittämisessä asiakkaan ja omaisen palautteen palveluista, olemme ottaneet käyttöön tänä keväänä edellä kuvatun asiakkaan palautekyselyn. Asiakkaat/perheenjäsenet ja muut ikäihmisten edustajat (vanhusneuvosto, asiakasraadit, ikätiimi jne.) pyydetään mukaan palvelujen suunnitteluun.  Konkreettisina esimerkkeinä tästä on kotihoidon asiakkaille/perheenjäsenille elokuussa 2015 järjestetty avoin infotilaisuus kevään asiakaspalautekeskustelujen tuloksista.  Tilaisuudessa asiakkaista ja henkilöstöstä kootut ”porinaryhmät”, nostivat tuloksista esille asiakkaiden mielestä keskeisiä kehittämiskohteita.  Myös vanhusneuvostolta on pyydetty kommentteja ja näkemyksiä asiakaspalautteiden tuloksista.

 

Kuopion kaupunki on valinnut yhteiseksi laatutyön menetelmäksi CAF laadun-hallintamallin (Common Assessment Framework), joka on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. CAF -mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation / työyksikön toimintatapoja ja joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen ja palveluiden laadun kehittyminen asiakaslähtöisesti. Arvioinnin kohteina ovat muun muassa palvelujen laatu, prosessit, palvelulupausten täyttyminen, asiakkaiden osallistaminen jne.  Arviointitulosten perusteella henkilöstö valitsee kehittämiskohteet ja laatii kehittämissuunnitelman vuosittain. Kuopion kaupungin laatutiimi on määritellyt vuoden 2015 laatutyön tuen kaupunkitasoiset painopistealueet. Vanhuspalveluihin on laadittu kaupunkitason painopistealueisiin pohjautuva laatutyön toteuttamissuunnitelma vuodelle 2015.  Suunnitelman mukaisesti kotihoidon ja asumispalvelun ydinprosessit päivitetään syksyllä 2015 henkilöstöstä kootuissa työryhmissä. Keskeiset palvelulupaukset kirjataan prosessikuvauksiin, jotka liitetään osaksi omavalvontasuunnitelmia. Omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä työyksiköissä ja kaupungin internetsivuilla.  Julkiset palvelulupaukset ovat kaupungin laatutiimiltä saadun tiedon mukaan kehittämisvaiheessa kaikilla alueilla. Prosessipäivitykset tehdään jatkossa vuosittain.

 

Vanhusten hoivapalveluissa on toiminut vuodesta 2011 aktiivisesti kymmenen vanhusten hoivan keskeisiin aihealueisiin (muistisairaanhoito, mielenterveysasiakkaan hoito, ravitsemus, saattohoito, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, hyvinvointiteknologia, toimintakykyä edistävä hoito, diabeteksen hoito, kirjaaminen, perehdytys ja osaaminen) erikoistunutta, vanhustyön henkilöstöstä koottua kehittämisryhmää. Ryhmät kokoavat, päivittävät ja kehittävät aihealueensa toimintatapoja muun muassa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Lisäksi he kouluttavat sekä antavat konsultaatioapua ja vertaistukea omasta aihealueestaan muille vanhuspalveluiden työntekijöille.

 

 

Kysymys                             3. Jos systemaattisia mittaus-/palautejärjestelmiä ei ole, miten asiakaslähtöisyyttä aiotaan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa edistää palvelutuotannon ohjauskeinona?

 

Vastaus                              Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa on linjattu, että asiakastietoa kootaan, ja asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa asiakasta/perhettä osallistavalla menetelmällä.  Saatujen tulosten perusteella valitaan vuosittaiset kehittämisen kärkikohteet yhteistyössä henkilöstön, asiakkaiden/perheen ja muiden ikäihmisiä edustavien tahojen kanssa.   Palautejärjestelmän käyttöönotto on aloitettu kotihoidossa maaliskuussa 2015. Toinen keskeinen systemaattinen arviointi ja mittausmenetelmä on asiakaskortti, joka tehdään kaikille kaupungin oman tuotannon ja ostopalvelupaikkojen vanhusasiakkaille. Asiakaskortista saadaan monipuolisesti tietoa asiakaslähtöisesti muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat toimintakyvyn muutoksiin tai miten palvelujen tuottamistavat kehittyvät. Asiakaslähtöisyyttä edistetään myös edellä kuvattuja, muita palaute- ja mittaus-menetelmien käyttöä jatkaen ja kehittäen.  Saatu tieto hyödynnetään palvelujen parantamisessa. Palvelutuotannon ydinprosessit päivitetään v. 2015 aikana, ja jatkossa vuosittain.  Tavoitteena on asiakasnäkökulman korostuminen niissä aiempaa vahvemmin. Vanhuspalveluja tuotetaan kiinteässä yhteistyössä kaupungin sisäisten sidosryhmien (palveluohjausyksikkö, terveydenhuollon yksiköt, kotiutustiimi jne.) ja ulkoisten sidosryhmien (tukipalvelut, KYS, jne.) kanssa. 

 

 

Kysymys                             4. Annetaanko Kuopion kaupungin vanhusten palveluissa julkisia palvelulupauksia, ja tiedotetaanko kuntalaisille kuinka palvelutuotannossa palveluiden kysyntään on pystytty vastaamaan?

 

Va§staus                            Vanhuspalveluiden palvelulupaukset päivitetään ja kirjataan ydinprosessien kuvauksiin. Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka pidetään julkisesti esillä mm. työyksiköiden ilmoitustauluilla. Vanhuspalveluissa käyttöönotetun asiakaspalautekyselyn tuloksista on tehty tiedote, joka on lähetetty julkaistavaksi tiedottajan kautta. Tulokset on käyty esittelemässä vanhusneuvostossa, eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa ja kotihoidon asiakkaille/ perheenjäsenille järjestetyssä avoimessa infotilaisuudessa. Vanhuspalvelulain lakisääteisten kotihoidon, omaishoidon, tukipalveluiden, vanhusten asumisen ilmoituksien (aikaviive palvelutarpeen arvioinnin pyynnöstä arvioinnin tekemiseen sekä aikaviive arvioinnin tekemisestä ja hoidon aloittamiseen) julkaiseminen kaupungin internetsivuilla tulee säännölliseksi tämän syksyn aikana. Tämän hetken tilanteen mukaan kotihoidon, omaishoidon ja tukipalveluiden viive on 1-3 vrk ja asumispalvelupaikan saaminen on alle 3 kuukautta riippuen asiakkaiden toiveesta asuinpaikasta. 1.1.–30.8.2015 on 246 vanhuspalveluiden asiakasta saanut asumispaikan. Ikääntyneen palveluntarpeiden selvittäminen tulee tapahtua viipymättä palvelun tarpeesta tehdyn ilmoituksen jälkeen. Kiireellisessä tapauksessa jokaisella on oikeus päästä sosiaalipal­velujen tarpeenarviointiin välittömästi. Kiireettömissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi aloitetaan mahdollisimman pian viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton tultua. 

 

 

Esitys                                Kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen:

 

Perusturva- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

 

 

                                            Valmistelija                                          

Paula Smolander

puh.  044 718 3640

Merja Ylönen

puh.  044 718 6406

Mikko Tapio Korhonen

puh. +358 044 718 6200

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kuntoutusjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                              Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

 

 


 

 

 

Liitteet

12

2858/2015 Valtuustoaloite

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kh. esittää kv:lle perusturva- ja terveyslautakunnan laatiman selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa