Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 21.01.2016/Pykälä 8

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 8

Asianro 4624/11.01.00/2015

 

 

Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta/Finnpulp Oy Kuopion biotuotetehdas

 

 

Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut

 

 

Pohjois-Savon  ELY-keskus on varannut ympäristö- ja rakennuslautakunnalle mahdollisuuden antaa lausunto Sorsasaloon suunniteltavan Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lautakunta on antanut 11.6.2015 lausunnon biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

 

Arviointiselostuksessa on tarkasteltu tehtaan rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutuksia hankealueella ja sen ulkopuolella. Ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty selvitys ympäristön nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä aiemmin kerätyn tiedon ja YVA-menettelyä varten tehtyjen selvitysten perusteella. Merkittävimpiä ovat selostuksen mukaan toiminnan aikaiset vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutukset. Myös luonnonvarojen käytön on todettu aiheuttavan kohtuullisia vaikutuksia. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu kokonaisuutena kohtalaisiksi ja hankkeen lähialueella suuriksi tai erittäin suuriksi. Positiiviset vaikutukset korostuvat kauempana hankealueesta. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat arviointiselostuksen mukaan toteuttamiskelpoisia, mikäli jatkosuunnittelussa otetaan huomioon selostuksessa esitetyt vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot. 

 

Arviointiselostuksen mukainen yhteenveto tehtaan vaikutuksista on esityslistan viiteaineistossa. YVA-selostus liitteineen löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fi/finnpulpyva. Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustaja selostaa asiaa ennen lautakunnan kokousta.

 

 

 

Vaikutusten arviointi                 Hankkeella on suuri vaikutus sekä ympäristöön että yrityksiin ja aluetalouteen.

 


 

 

 

Esitys                                            Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää Finnpulp Oyn biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta lausuntonaan seuraavaa:

 

Yleistä

 

Suunniteltu Finnpulp Oy:n tehdaskokonaisuus on niin iso, että sovellettavasta parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) huolimatta se lisäisi ympäristön kuormitusta Kuopiossa, eikä haitallisilta ympäristövaikutuksilta voitaisi kokonaan välttyä.  Tehdas tulisi lisäksi sijoittumaan jo osin rakennetun Kuopion ja Siilinjärven taajamarakenteen keskelle tai ainakin sen reuna-alueelle. Hyvin lähelle tehdasta sijoittuu sekä vakituista asutusta että loma-asutusta. Tehtaan vaikutusalue toimii osin myös virkistysalueena.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus kuitenkin osoittaa, että haitallisia ympäristövaikutuksia on mahdollista rajoittaa niin, että muutokset mm. melutilanteessa ja ilmanlaadussa jäävät hyväksyttävälle tasolle. Tämä kuitenkin edellyttää erittäin korkeatasoista tehtaan suunnittelua sekä toimia ja tekniikkaa päästöjen ja ympäristövaikutuksien rajoittamiseksi. BAT-tasoa voidaan eräin osin pitää jopa minimitasona tehtaan päästöille.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus osoittaa myös sen, että laskentamallit eivät kaikissa tapauksissa vastaa ympäristössä todella tapahtuvia muutoksia. Vesistövaikutusten arvioinnissa käytetyt mallit ovat antaneet toisistaan ja aiemmasta seurantatiedosta poikkeavia tuloksia, mikä aiheuttaa epävarmuutta esitettyjen arviointien luotettavuudesta.

 

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ei ole ollut kaikin osin käytettävissä kovinkaan yksityiskohtaisia tietoja tehtaasta ja sen teknisistä ratkaisuista, mistä syystä ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätökset pohjautuvat osittain varsin yleisiin lähtökohtiin. Tehtaan jatkosuunnittelussa ja ympäristölupahakemuksessa on tarkennettava teknisiä ratkaisuja ja arvioita ympäristövaikutuksista. Erityistä huomiota jatkosuunnittelussa on vielä kiinnitettävä toimenpiteisiin onnettomuustilanteiden ja häiriöpäästöjen torjumiseksi. Mikäli tehtaan teknisissä ratkaisuissa tai toimintojen sijoittelussa tulee muutoksia siihen, miten niitä on käsitelty tässä YVA-prosessissa, on ympäristövaikutusarvioita päivitettävä.

 

Ympäristövaikutusten kannalta suositeltava ratkaisu olisi Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n tehtaan integrointi (vaihtoehto VE1b). Tällöin mm. tärkeimpien savukaasujen päästöt ja ilmanlaatuvaikutukset jäisivät vähäisemmiksi, kuin jos molemmat laitokset toimisivat omina yksikköinään. Myös jätteiden ja jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin integraatiovaihtoehdossa hyötyjä.

 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

 

Tehtaan rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät lautakunnan käsityksen mukaan muodosta merkittävää rasitusta ympäristöön. Tehtaan sijoituspaikalla on aiemmin toiminut usean vuoden ajan kivenlouhimo ja –murskaamo valtatie 5:n parantamistoimien aikana ilman kohtuuttomia haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin esimerkiksi melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutukset Sorsasalon ulkopuolella jäivät varsin vähäisiksi. Merkittävin vaikutus tulee lautakunnan käsityksen mukaan olemaan työmaan raskaalla liikenteellä.

 

YVA-selostuksesta puuttuu massataselaskelma, vaikka rakentamisessa todetaan muodostuvan runsaasti ylijäämämaita. Esimerkiksi muodostuvien louheiden määrä (530 000 m3) on niin suuri, että murskattunakin se ylittää moninkertaisesti Kuopion seudulla vuosittain tarvittavan määrän.  Massoja on mahdollisimman paljon hyödynnettävä Sorsasalossa muun muassa meluvalleina tehtaan pohjois- ja koillispuolella. Kaikkia massoja ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin pystytä käyttämään alueella. Suunnittelun edetessä ylijäämämassoille on etsittävä muu sijoituspaikka yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

 

Sedimentin haitta-aineet on tutkittava jo ympäristölupaa/vesitalouslupaa haettaessa niiltä alueilta, joilla on tehtävä ruoppaus- ja perustustöitä uutta purku- ja lastauslaituria varten.

 

Vaikutukset maankäyttöön

 

Tehdas tulisi kuulumaan Seveso III –direktiivin soveltamisalan piiriin suuronnettomuusvaaraa aiheuttavana laitoksena. Tämä edellyttää sitä, että TUKES määrittelee laitokselle ns. konsultointivyöhykkeen, jonka kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kiinnitettävä laitoksen aiheuttamiin riskeihin ja suuronnettomuusvaaran torjuntaan. YVA-selostuksessa ei ole otettu kantaa siihen, millaisia vaikutuksia ja miten laajalti tehdas voi aiheuttaa lähiympäristön maankäyttöön. Vaikka konsultointivyöhykettä ei olekaan vielä määritelty, olisi näitä seurausvaikutuksia maankäyttöön tullut tarkastella, koska vastaavan tyyppisistä laitoksista on kuitenkin olemassa kokemuksia.

 

 

Liikenne

 

Laitokselle suuntautuu merkittävästi raskasta liikennettä, joskin kuljetukset jakautuvat eri pääteille varsin tasaisesti. Liikenteen aiheuttamat paikalliset melu- ja ilmanlaatuvaikutukset eivät näin ollen muodostu kovin merkittäviksi, varsinkin kun otetaan huomioon ko. teiden nykyiset liikennemäärät. Tehtaan aiheuttama lisäys liikennemääriin on suurin valtatie 5:llä Sorsasalossa ja Vuorelassa, missä kuitenkin jo nyt liikennemäärä on lähes 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi olisi kuitenkin toivottavaa, että erityisesti tavara- ja raaka-ainekuljetuksista oletettua suurempi osa kyettäisiin hoitamaan rautatiekuljetuksina rekkakuljetusten sijaan.

 


 

Vaikutukset melutilanteeseen

 

Tehdyn meluselvityksen mukaan tehtaan ja sen liikenteen vaikutukset alueen melutilanteeseen jäävät varsin vähäisiksi ja paikallisiksi. Laitoksen melualueelle tehtaan koillis- ja itäpuolelle jää jonkin verran loma-asutusta, jonka alueella ylittyvät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset loma-asutuksen meluohjearvot (45 dB päivällä ja 40 dB yöllä). Lautakunnan tulkinnan mukaan kyseinen alue Ranta-Toivalan puolella ei ole kuitenkaan puhdas loma-asuntoalue, koska loma-asutuksen joukossa on myös lukuisia vakituisia asuinrakennuksia. Lautakunnan näkemyksen mukaan Sorsasalon ja Ranta-Toivalan alueella loma-asutukseen tulisi soveltaa pysyvän asutuksen ohjearvoja (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä), koska alue on tulkittavissa taajama-alueeksi.

 

Tehtaan jatkosuunnittelussa tulee edellä mainitusta kannanotosta huolimatta pyrkiä sellaisiin teknisiin ratkaisuihin ja toimintojen sijoitteluun, joilla saavutetaan mahdollisimman alhaiset ympäristön melutasot. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää mm. massiivisen meluvallin rakentamista ylijäämämaista tehtaan pohjois- ja koillispuolelle.

 

Tehtaan ympäristölupahakemuksessa tulee meluselvitystä tarkentaa ja täydentää osoittamalla, mikä on eri melupäästölähteiden keskinäinen merkitys vallitsevaan melutilanteeseen eri osissa Ranta-Toivalaa. Näin pystytään tarkemmin arvioimaan eri melulähteiden vaimentamistarvetta ja –mahdollisuuksia.  Jos laitoksen jatkosuunnittelussa tulee muutoksia lähtöoletuksiin, joita on käytetty meluselvityksessä, tulee meluselvitys päivittää.

 

Meluhaittojen ehkäisemis- ja lieventämismahdollisuuksia on YVA-selostuksessa tarkasteltu varsin yleisellä tasolla ja osin jopa teoreettisesti. Esimerkiksi kuljetusten meluhaittojen vähentämistä nopeusrajoituksin voidaan pitää varsin epärealistisena keinona.

 

Vaikutukset ilmanlaatuun

 

Vaikka laitoksen keskeisten savukaasupäästöjen (hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi ja pelkistyneet rikkiyhdisteet) aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet maanpintatasolla jäävät alhaisiksi korkeasta piipusta johtuen, tulevat laitoksen päästöt ilmaan lisäämään ko. yhdisteiden kokonaispäästöjä ilmaan Kuopion ja Siilinjärven alueella merkittävästi. Esimerkiksi typen oksidien päästöt lähes kaksinkertaistuisivat.

Lautakunnan käsityksen mukaan merkittävimmin tehtaan savukaasupäästöt vaikuttavat pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (ns. hajurikkiyhdisteet) pitoisuuksiin. Tehdyn leviämismallilaskelman mukaan tehtaan normaalissa toiminnassa hajurikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät kohoa merkittävästi suuremmiksi, kuin nyt on mitattu Sorsasalossa. Jos Finnpulp Oy:n tehtaan toiminta integroitaisiin Savon Sellu Oy:n tehtaan toimintaan, voisivat hajut aivan lähialueella Sorsasalossa jopa hieman vähentyä. On kuitenkin todennäköistä, että vaikka TRS-pitoisuudet Sorsasalossa parhaassa tapauksessa jopa hieman alenisivat, tulisi lieviä hajuhaittoja esiintymään nykyistä laajemmalla alueella, etenkin vallitsevien tuulien alapuolella tehtaan pohjoispuolella. Suomen muiden sellupaikkakuntien kokemusten mukaan lähialueella on varauduttava myös satunnaisiin, häiriötilanteista aiheutuviin ja nykyistä vakavampiin hajuepisodeihin lähialueella.

Hajuhaittojen torjunta edellyttää tehtaalla erittäin korkeatasoisia teknisiä ratkaisuja hajukaasujen keräilyltä ja käsittelyltä sekä tähän liittyviä varajärjestelyjä.

 

Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

 

Tehtaan toiminta tulisi lisäämään Kuopion fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 30 %. Päästöjen lisäys olisi samaa tasoa, kuin Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2014. Näin suurten kasvihuonekaasupäästöjen lisäyksen jälkeen ei Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman mukainen päästöjen vähentämistavoite ole enää saavutettavissa. Jos kasvihuonekaasulaskelmissa otettaisiin huomioon myös metsien hiilinielut, tehtaan toiminnalla saattaa olla suurempikin negatiivinen vaikutus koko Pohjois-Savon hiilitaseisiin, jos suuren puuraaka-ainetarpeen vuoksi metsien hakkuut ylittävät vuotuisen puubiomassan kasvun.  Tehtaalla tuotetulla bioenergialla voi toki olla koko Suomen tasolla myös huomattavia myönteisiä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, kun tehtaalla tuotetulla bioenergialla vältetään muuta energiantuotantoa Suomessa.

 

YVA-selostuksessa tehdyt kasvihuonekaasutaselaskelmat pitävät paikkansa vain sillä oletuksella, että biopolttoaineiden käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat koko elinkaaren ajan ilmastovaikutusten kannalta neutraaleja (= ei luokitella kasvihuonekaasupäästöiksi).

 

Kiinteät jätteet

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely ovat hoidettavissa asianmukaisesti ilman ongelmia. Toiminnassa muodostuu merkittäviä määriä jätejakeita (viherlipeäsakka, meesa), joita ei nykyisellään pystytä hyödyntämään ja joiden ainoa käsittelyvaihtoehto on loppusijoitus kaatopaikalle. Mahdollisena sijoituspaikkana mainitaan vain Sorsasalossa sijaitseva Ekokem-Palvelut Oy:n jätteenkäsittelykeskus tai Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskus. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan ole mitenkään otettu kantaa siihen, mikä on Ekokem-Palvelut Oy:n Sorsasalon kaatopaikkojen ja Jätekukko Oy:n kaatopaikkojen loppusijoituskapasiteetti koko Finnpulp Oy:n laitoksen elinkaaren aikana. Myöskään lähinnä vain lannoitteina ja/tai viherrakentamisessa hyödynnettävien tuhkien, meesauunin kalkkipölyn ja puunkäsittelyn rejektien osalta ei ole esitetty arvioita siitä, mitkä ovat näiden jätejakeiden osalta realistiset mahdollisuudet hyötykäyttöön Kuopion seudulla.

 


 

Vaikutukset vesistöihin

 

Vesistövaikutuksia on arvioitu varsin kattavasti erityisesti YVA-selostuksen liitteessä. Arvioinnit pohjautuvat kuitenkin esimerkiksi jätevesien kulkeutumisen ja syvyyskäyttäytymisen osalta laskentamalleihin, joiden antamat tulokset eivät kaikilta osin vastaa toisiaan eivätkä aikaisempien seurantojen tuloksia. Mallit eivät myöskään kuvaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksia vesistössä. Vesistövaikutusten arviointi -osaan jää epävarmuutta siitä, mikä jätevesien todellinen vaikutus Kallavedessä tulee olemaan.

 

Kallaveden vesistökuormitus kasvaisi hankkeen toteuttamisen seurauksena erityisesti COD:n ja kokonaisfosforin osalta, joiden suuruus olisi samaa tasoa kuin metsäteollisuuden kokonaiskuormitus 1980-luvulla. Suurimmillaan kuormitus olisi purkualueen lähistöllä Kelloselän syvänteissä, missä alusveden talvisen fosforilisäyksen arvioidaan olevan enimmillään noin 50 ug/l. Tällä hetkellä hapettamattoman Kelloselän syvänteen alusveden fosforipitoisuus on ollut luokkaa 30–50 ug/l.

 

Kallaveden tila on kuormituksen pienentymisen ja syvänteiden hapetuksen ansiosta parantunut olennaisesti kuluneiden vuosikymmenien aikana eikä sitä saa päästää samaan tilaan kuin 1980-luvulla.  Vaikutusten hallinnan ja lieventämisen osalta YVA-selostuksessa viitataan vain syvänteiden hapetuksen jatkamiseen.  Jatkosuunnittelussa tulisi lautakunnan mielestä vielä selvittää, onko Kallaveteen kohdistuvaa kuormitusta mahdollista vähentää. Erityisen tärkeää olisi Kallavedessä minimiravinteena toimivan fosforin kuormituksen pienentäminen.

 

Biotuotetehtaan jätevedet sisältäisivät runsaasti sulfaattia, jonka määrä olisi noin seitsenkertainen verrattuna Savon Sellun tehtaiden nykyiseen kuormitukseen. Huonohappisiin syvänteisiin joutuessaan sulfaatti voi pelkistyä rikkivedyksi, joka on myrkyllistä eliöstölle. Sulfaatin on todettu myös voivan lisätä vesistöjen rehevöitymistä.  Sulfaatin vaikutusten arviointi on YVA-selostuksessa jäänyt varsin yleiselle tasolle.

 

Jätevedet sisältäisivät myös muun muassa sellun valkaisussa käytettäviä orgaanisia halogenoitua yhdisteitä (AOX-yhdisteet), joita Kallaveteen ei tällä hetkellä johdeta. AOX-yhdisteet ovat hitaasti hajoavia, elimistöön kertyviä ja ravintoketjuissa rikastuvia yhdisteitä.  Biotuotetehtaan jätevesien AOX-pitoisuus olisi YVA-selostuksen mukaan 8,8 mg/l.  Mainittakoon, että HELCOM on suositellut Itämereen johdettavien teollisuusjätevesien raja-arvoksi pitoisuutta 1 mg/l. AOX-yhdisteidenkin vaikutusarvio on YVA-selostuksessa hyvin yleisellä tasolla. Ravintoketjuun kertyvän yhdisteen pitkäaikaisvaikutuksia ei ole tarkasteltu ollenkaan.

 


 

Jäte- ja jäähdytysvesien johtamisen seurauksena vesistöön kohdistuu suuri lämpökuorma. Veden käyttäytyminen on hyvin lämpötilasidonnaista, mistä syystä lämpötilan kohoamisella on monenlaisia vaikutuksia vesiekosysteemiin sekä jätevesien leviämiseen. Veden lämpeneminen heikentää myös Kelloselän jäätilannetta. Leutona talvena jäätön alue saattaa ulottua lähes Kettulanlahden edustalle saakka, millä on vaikutusta myös alueen virkistyskäytön kannalta.

 

Lämpökuorman vaikutustenkin arviointi on jäänyt selostuksessa hyvin yleiselle tasolle.  YVA-selostuksesta ei käy ilmi, onko hukkalämmön talteenottoa selvitetty suunnittelun yhteydessä.  Lautakunnan mielestä jäte- ja jäähdytysvesien sisältämä lämpö tulee vesistöön purkamisen sijaan ottaa talteen BAT-periaatteen mukaisesti.

 

Suurimmat vesistövaikutukset kohdistuvat suunnilleen samalle alueelle Kelloselälle niin ravinteiden, sulfaatin ja AOX-yhdisteiden kuin lämpökuormankin osalta. Lähes kaikki kuormitustekijät heikentävät syvänteiden happitilannetta alueella, jolla jo tällä hetkellä veden laatu edellyttää hapettimien käyttöä.  Eri tekijöiden yhteisvaikutusta ei YVA-selvityksessä ole kuitenkaan tarkasteltu. Yhteisvaikutuksia koskeva tarkastelu tulee lautakunnan mielestä tehdä ainakin Kelloselän syvänteiden osalta.

 

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

 

Häiriövalon vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Kuvasovite esittää tilannetta Vuorelan venesatamasta nähtynä, jolloin väliin jää valaistu moottoritie. Häiriövalon vaikutuksia tulee selvittää myös Virtasalmen toisella puolella olevan lähiasutuksen suuntaan.

 

Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön

 

Tehdas olisi erittäin merkittävä luonnonvarojen, erityisesti havukuitupuun käyttäjä. Yhdessä Metsä Groupin Äänekosken biotehdashankkeen sekä Stora Enson Varkauden ja UPM:n Kuusankosken hankkeiden kanssa havukuitupuun hakkuumärät nousisivat jopa lähelle kestävää hakkuumahdollisuutta koko Suomen tasolla.  Tämä voi jo vaarantaa ainakin paikoin metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viiteaineisto

3

7627/2015 Arviointiselostuksen mukainen yhteenveto tehtaan vaikutuksista

 

                                                     


 

Valmistelija                                

Erkki Pärjälä

puh.  044 718 2142

Eila Pulkkinen

puh.  044 718 2143

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                          Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

 

Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.

 

 

Päätös                                          Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtaja päätösehdotuksen.

 

Merkitään, että asiaa koskeva selostus kuultiin kokouksen alussa.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa