Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 30.05.2016 Pykälä 157


 

 

§ 157

Asianro 3045/10.03.00.01/2016

 

 

Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-429-2-16

 

 

Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
Strateginen maankäytön suunnittelu

 

 

Selostus                                       Kiinteistölle haetaan lupaa asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten (kiinteistön rakennusoikeus 700 k-m2) rakentamiseksi yleiskaavan MT -alueella.

 

Rakennuspaikka                         Kuopion kaupunki, 1,065 ha:n tila Latoharju, kiinteistötunnus 297-429-2-16.

 

 

 

                                                     

 

Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan

 

Rakentaminen vastoin yleiskaavaa (MRL 43.1 §).

 

Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL:n 72.1 §:ssä tarkoitettua kaavaa.

 

Kaavoitustilanne                        13.12.1994 vahvistetussa Maaseutualueen yleiskaavassa (Kaislastenlahti) ao. kohta on merkinnällä MT, jonka määräys kuuluu: ”Maa- ja metsätalousalue, peltoalue. MRL:n 41 §:n nojalla määrätään, että alueeseen sisältyvä peltoalue tulee säilyttää rakentamattomana siten, että muu kuin maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sijoitetaan olevien tilakeskusten yhteyteen tai ryhmiin niin, että yhtenäistä peltoaluetta ei pirstota ja rannat säilyvät vapaana rakentamiselta.” (Yleiskaavamääräys 110)

 

Naapureiden kuuleminen        

Naapureiden kuuleminen on suoritettu viranpuolesta ja määräaikaan mennessä saapui kiinteistön 297-429-2-45 omistajalta muistutus. Siinä todetaan, että suunniteltu rakennus tulee 77 m:n päähän rantaviivasta. Ainakin Kallavedellä Lamperilan alueella, on rantarakentamisessa käytetty 150 m:n etäisyysvaatimusta rantaviivasta uuden asuinrakennuksen rakentamisessa (tällöin ei katsota rantarakentamiseksi). Samalla kysytään, ”avaako tämä poikkeamislupa myös muille halukkaille mahdollisuuden rakentaa asuinrakennuksen lähemmäksi rantaa kuin tähän asti on ollut mahdollista? Asukkaiden tasapuolisen kohtelun nimissä pitää olla samat pelisäännöt, toisella alueella ei voi olla tiukemmat vaatimukset kuin toisella. Voidaanko olettaa, että tämän rakennushankkeen hyväksyminen avaa mahdollisuuden rakentaa myös Latoharjun naapurissa olevalle metsitetylle pellolle? Samanlainen mahdollisuus olisi myös minulla myydä ok-tontteja puron yläpuolella olevalle peltoalueelle? Tämän ranta-alueen tonttipolitiikkaan pitää kaupungin viranomaisten ja luottamushenkilöiden mielestäni jo tässä vaiheessa ottaa kantaa ja luoda suuntaviivoja laajemmalle tulevaisuuteen.”

 

Vesihuolto, liikenne                   Rakennuspaikka kuuluu Haminalahden vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeseen ja rakennuspaikka on velvollinen liittymään osuuskunnan vesijohtoverkkoon, jollei ole saanut vapautusta siitä. Alueella ei ole viemäverkkoa ja jätevedet käsitellään rakennuspaikalla. Rakennuspaikka ei ole pohjavesialueella ja yksityiskohtainen käsittelytapa ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.

 

Tieyhteys rakennuspaikalle on olemassa.

 

Sijainti                                          Hakemus sijoittuu Kaislastenlahden kylään kuuluvan Joutenjärven alueelle.

 

Oleva tilanne                              Rakennuspaikka on rakentamaton ja aikaisemmin peltomaana olleella kiinteistöllä kasvaa nyt istutettu koivikko.

 

Perustelut                                    Poikkeaminen yleiskaavasta:

 

Hanke edellyttää poikkeamista yleiskaavan maankäyttömääräyksestä MT maa- ja metsätalousalue, peltoalue. Yleiskaavan tekoaikaan kiinteistön alue on ollut peltoa, mutta nykyisin se on istutettua nuorta koivikkoa. Näin ollen aika on ajanut ohi kaavamääräyksestä ja poikkeaminen kaavamääräyksestä voidaan myöntää.

 

                                                      Poikkeaminen MRL 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelusta:

 

Lupakäsittelyssä on katsottu, että koska rakennettava kiinteistö sijaitsee lähimmillään noin 40 m:n päässä rantaviivasta, rajoittumatta kuitenkaan rantaviivaan, on tarpeellista arvioida MRL 72 §:n mukaisen rannan suunnittelutarpeen poikkeamisen edellytykset.

 

Haettu rakentaminen sijoittuu Joutenlammen ranta-alueelle. Lampi on pituudeltaan noin 300 m ja leveimmillään n. 130 m, pinta-alaltaan noin 2,5 ha. Voimassa olevassa yleiskaavassa periaatteena on ollut, että alle 4 ha:n suuruisille lammille ei osoiteta rakennusoikeutta ja näin on menetelty Joutenlammen rantakiinteistöilläkin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole määritelty yksiselitteisesti rantavyöhykkeen metrimääräistä etäisyyttä vesirajasta. Rantavyöhykkeen katsotaan lain perusteluissa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ympäristöministeriön oppaassa Rantojen maankäytön suunnittelu, määritellään rantavyöhyke seuraavasti: ”Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jonka luonnonolosuhteisiin meren tai vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita (HE 79/1996). Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maaston muodot ja muut luonnonolosuhteet. Rantavyöhykkeen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hallintokäytännössä rantavyöhykkeen vähimmäisleveytenä on pidetty 50 metriä.”

 

Koska kysymyksessä on pinta-alaltaan pieni lampi, rantavyöhyke voidaan määritellä kapeammaksi kuin suurempien vesistöjen rannalla. Rakennettava kiinteistö ei rajoitu rantaviivaan, vaan välissä on noin 40 metrin levyinen taimikkokaistale eri maanomistajan hallitsemaa kiinteistöä 297-417-1-320. Näin ollen rakennettavalle kiinteistölle ei voida katsoa kohdistuvan rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita. Rakennuspaikalta ei tällä hetkellä maaston metsäisyydestä johtuen ole näköyhteyttä lammelle.  Edellä mainitut seikat katsotaan tässä lupapäätöksessä kiinteän maan rakentamisen tunnusmerkeiksi. Suunniteltu rakentaminen 77 metrin päässä rantaviivasta katsotaan myös kiinteänmaan rakentamista puoltavaksi seikaksi. Haettu lupa voidaan myöntää ehdolla, että ko. kiinteistöllä rakennuksia ei sijoiteta 70 metriä lähemmäksi Joutenlammen rantaviivaa.

 

Muistutuksessa esitettyihin kysymyksiin todettakoon, että tässä päätöksessä määritellään rakentaminen ainoastaan Latoharjun tilan alueella.  Päätös ei automaattisesti avaa naapurikiinteistöille mahdollisuutta rakentamiseen, vaan rakentamisen edellytykset ja rakennusoikeudet tutkitaan kiinteistökohtaisesti.

 

Emätilamitoitus                          Kiinteistön 297-429-2-16 emäkiinteistö on vuonna 1958 rekisteröity kiinteistö 297-429-2-11, pinta-alaltaan 231 ha. Emäkiinteistöstä on lohkottu vuonna 1963 kiinteistö 297-429-2-13, pinta-alaltaan 207 ha ja tämä on lohkottu edelleen vuonna 1966 kiinteistöiksi 297-429-2-14, 2-15, 2-16 ja 2-17. Kiinteistöllä 297-429-2-16 on emätilan perusteella kiinteän maan rakennusoikeus.

 

Sopeutuminen lain edellytyksiin

 

Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska alueen maankäyttö on ratkaistu yleiskaavalla.  Poikkeaminen yleiskaavan maankäyttömääräyksestä on perusteltua, koska olosuhteet alueella ovat muuttuneet avoimesta viljelymaasta metsätalousmaaksi. Haettu rakentaminen ei edellytä muita tilavarauksia alueen tai sen lähiympäristön maankäyttöön.  Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, koska alueella, eikä sen läheisyydessä ole luonnonsuojelu- tai rakennetun ympäristön suojelukohteita. Hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, sillä omakotirakentamista ei voida pitää vaikutuksiltaan merkittävänä, koska lähiympäristössä on lukuisia omakotitaloja entuudestaan ja jätevesien vaikutukset ympäristön vesistöihin minimoidaan rakennusluvassa hyväksyttävällä jätevesien käsittelymenetelmällä. Päätöksen liitteenä ovat kriteerit vakituisen asumisen sijoittumiseksi ko. rakennuspaikalle ja ne täyttyvät hyvin. Näin ollen hanke on Kuopion kaupungin haja-asutus rakentamisen periaatteiden mukainen ja sille on siten olemassa erityinen syy (MRL 172 §).

 

Päätösesitys                                Lupa myönnetään ehdolla, että rakennuksia ei sijoiteta ko. kiinteistöllä 70 metriä lähemmäksi Joutenlammen rantaviivaa.  Haettu rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavat edellytykset.

Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta, jona aikana vastaava rakennuslupa on haettava.

 

Päätöksestä peritään kaupunginhallituksen 11.1.2016tekemän päätöksen mukaisesti 520 € ja lisäksi naapurien kuulemisesta (3kpl) 150 €.

 

Poikkeamispäätös tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualueelle.

 

Toimivallan peruste                   Kaupunginhallitus (MRL 171.1 §).

 

Vaikutusten arviointi                 Lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, eikä luonnonsuojelulain 65.1 §:n mukainen arviointi ole tarpeen.

 

Hankkeella ei ole merkittäviä ilmasto- tai yritysvaikutuksia.

 

 

 

Esitys                                            Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen.

 

 

 

Liitteet

10

3045/2016 alueen rakennuskanta

 

11

3045/2016 asemapiirustus 1:1000

 

12

3045/2016 kartta ja kaavaote

 

13

3045/2016 muistutus

 

14

3045/2016 kriteerit

 

Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen.

 

 

                                                      Valmistelija                                                         

Timo Kortelainen

puh.  044 718 5433

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

Päätösehdotus                          Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kaupunginhallitus hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                          Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.