Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.09.2016 Pykälä 256


 

 

§ 256

Asianro 2012/10.02.02/2012

 

 

Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle / Savilahden osayleiskaava

 

 

Asia

Korkein hallinto-oikeus on jättänyt Kuopion kaupungille 14.6.2016 päivätyn selityspyynnön kuntalaisen valituksesta koskien Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä 4.4.2016, joka koskee Kuopion kaupunginvaltuuston (2.2.2015 8§) tekemää Savilahden osayleiskaavan hyväksymispäätöstä.

 

Kuntalainen vaatii valituksessaan hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätösten kumoamista ja asian palauttamista kokonaisuudessaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluina ovat kaavan laatijan esteellisyys, osallistumisen ja vuorovaikutuksen puutteellisuus, yleiskaavan tavoitteiden puutteellisuus sekä selvitysten riittämättömyys ja virheellisyys.

 

Vaatimukset

Kuopion kaupunki vaatii, että kuntalaisen valitus on hylättävä ja Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset on pysytettävä voimassa.

 

Oikeudellinen arviointi

 

Kuopion kaupungin strateginen maankäytön suunnittelu kuuluu kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Strateginen maankäytön suunnittelu suorittaa ja valmistelee kaupunginhallituksen sille määräämiä tehtäviä. Strategisen maankäytön suunnitteluun kuuluu varsinaisen yleiskaavoituksen ja sen ajantasalla pitämisen lisäksi palveluverkosto, liikennejärjestelmä ja maaseuturakentaminen sekä näihin liittyvät seuranta ja kehitysennusteet. Yleiskaavajohtajan tehtäviin kuuluu vastata näiden strategisten suunnittelutehtävien suorittamisesta ja valmistelusta päätöksentekoa varten. Päätökseen menevistä töistä yleiskaavajohtaja tekee esityksen ja kaupunginjohtaja ehdotuksen kaupunginhallitukselle. Vaikka yleiskaavajohtaja on osana virkatehtäviään ollut osallisena valmistelemassa ja määrittelemässä yleiskaavoituksen lähtötietoina käytettäviä tavoitteita, yleiskaavajohtaja ei ole Savilahden yleiskaavan valmistelussa esteellinen eikä näin ollen hänen toiminnassaan ole hallintolain vastaisuutta.

 

Kaupunkirakenteen suunnittelu on kaupungin strategista suunnittelua, asioiden tarkastelua, jossa on luotu pohjaa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kaupunkirakenne 2025 suunnitelmaluonnos, jonka tavoitteet kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2015, osoittaa strategisen periaatteen kahden eri osa-alueen, Neulaniemi ja Neulamäki, kytkemisestä toisiinsa - Neulaniemi kytketään joukkoliikennevyöhykkeeseen ja Neulamäen palvelurakenteeseen. Kaupunkirakenne 2025 tarkentaa 3.7.2008 vahvistettua maakuntakaavaa ja luo suunnitteluvalmiuksia muulle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja tässä tapauksessa Savilahden osayleiskaavan laadinnalle, jossa yhteydessä varsinainen MRL:n mukainen keskustelu ja vuoropuhelu tielinjauksesta käydään.

 

Katuyhteyden linjausvaihtoehtoja Neulamäen kautta on tutkittu. Yksi mahdollinen reitti on Neulamäentien päästä pohjoiseen. Tämä kuitenkin edellyttää päiväkodin purkamisen eikä näin ollen tule kyseeseen. Toinen mahdollinen reitti on Rosokujan kautta, mutta tämä edellyttää rakentuneen kerrostalotontin kautta linjausta, mikä tilanahtauden kautta ei tule kyseeseen. Kolmas reittivaihtoehto sijoittuu Varsitien ja Pokarakujan väliseen puistokaistaan. Tämä taas sulkee pois keskeisen ulkoilureitin ja on muutonkin leveydeltään kapea ja toisi uuden katuyhteyden kaavassa esitettyäkin ratkaisua lähemmäksi olevia asuinrakennuksia. Vaihtoehdoista realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi tieyhteysvaraukseksi soveltuu osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Se tukee myös osaltaan osayleiskaavassa uusien asuinkäyttöön osoitettujen alueiden kytkemistä nykyrakenteeseen.

 

Tieratkaisu on ollut koko osayleiskaavaprosessin ajan esillä ja valittaja on ratkaisumahdollisuudesta ollut tietoinen. Hän on kannanotossaan tuonut myös esille omat vaihtoehtolinjauksensa, joissa osayleiskaavan mukainen linjaus on säilynyt ja ainoastaan satulanotkon yli menevä linjaus on muuttunut. Kaavan laajuus ja tarkkuustaso huomioon ottaen näitä linjauksia on tutkittu kaavan valmistelussa ja siinä on katsottu, että ne eivät tue kaupunkirakenteellisia ja liikenteellisiä tavoitteita ja eivät myöskään vastaa katuteknisiä ja katuverkostollisia vaatimuksia. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on myös tuotu selkeästi esille yhteyksien selvittäminen Neulaniemen suuntaan.

 

Kaavaprosessi täyttää riittävästi vuorovaikutuksen ja kaavasta tiedottamisen näkökohdat. Osayleiskaavan vaiheista on tiedotettu ja kuulutettu asianmukaisesti kaupungin virallisissa tiedotuskanavissa ja pidetty aloitus-, luonnos- ja ehdotusvaiheen yleisötilaisuudet sekä viranomaisneuvottelut. Osayleiskaava täyttää edellä mainituin perustein lain edellytykset eikä se näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen (MRL 6§, 62-67§).

 

Savilahden osayleiskaavan mukainen asunto- ja työpaikkarakentaminen antaa edellytykset MRL:n mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle ja uuden hyvän, turvallisen, terveellisen, ekologisesti kestävän sekä ympäristö- ja maisemanäkökohdat huomioivan elinympäristön rakentamiselle. Osayleiskaava täyttää perustuslain näkökohdan toiminnan lainmukaisuudesta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa osayleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL39§). Kaava edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja kaavassa on otettu huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus. Vaikutusten arviointi on riittävä ja kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset kaavavaikutuksista ja kaavavertailusta nykytilaan. Päätöksenteossa on ollut riittävät ja asianmukaiset tiedot, jotka täyttävät myös hallintolain näkökohdat. Kaavan tavoitteet ovat kaavan luonne, sisältö ja tarkkuustaso huomioiden riittävät eivätkä ne näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain vastaiset.

 

Osayleiskaava tukeutuu kaavatasoon nähden riittäviin selvityksiin, joiden pohjalta kaavaratkaisu on perusteltu. Kuopion väestöennuste tarkistetaan säännöllisesti noin 3-4 vuoden väliajoin. Tällä varmistetaan se, että ennusteen taso on aina kehitys- ja suhdannetilanteen ja kaupunginhallituksen tahdon mukainen. Kaupunginhallitus hyväksyi uuden ennusteen yksimielisesti suunnittelun pohjaksi 16.6.2014. Maankäytössä Kuopion on varauduttava vahvan väestönkasvun jatkumiseen myös tulevina vuosina. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Savilahden osayleiskaavalla huolehditaan siitä, että Kuopiossa on tarjolla riittävästi tonttimaata asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Savilahden tontteja tarvitaan rakentamiseen jo tämän vuosikymmenen lopulla, jotta asuntotuotannon riittävä taso voidaan turvata. Osaltaan kaava-alue vastaa myös yritys- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymiin ja työpaikkatavoitteisin, jotka kaupunki on asettanut.

 

Palveluverkosto on osayleiskaavassa tutkittu. Savilahdessa sijaitsee runsaasti palveluja. Palvelutarpeen määrä lisääntyy voimakkaasti uuden rakentamisen myötä ja julkiset kunnalliset palvelut sijaitsevat hyvin lähellä asukkaita ja alueen toimijoita. Kunnallisten palvelujen osalta alue tukeutuu suuressa määrin keskustan ja lähialueiden palveluihin. Julkisia koulutus- ja terveyspalveluja sijaitsee sen sijaan jo alueella. Kaavan mukaan alueelle on suunniteltu sijoittuvan 1-2 pientä päiväkotia (Savilahti ja Savisaari), lähikauppa sekä runsaasti uusia yksityisiä palveluja. Alakoulut ja kirjastot sijaitsevat lähialueilla (1-1,5 km) ja terveyspalvelut keskustassa, Harjulassa ja KYS:n alueella eli aivan alueen välittömässä tuntumassa. Alueen rakentaminen ja sen suhde palveluihin on MRL:n tavoitteiden mukaista, koska uusi täydennysrakentaminen tukee myös nykyisten palvelujen säilymistä ja kasvava väestönmäärä luo myös edellytyksiä uusien palvelujen syntymiselle. Palvelujen osalta alueen rakentaminen vastaa MRL:n tavoitteisiin ja on erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista rakentamista.

 

 

Savilahden osayleiskaavassa on tehty meluselvitykset ja ne ovat kaavatasoon sen luonteeseen ja tarkkuustasoon nähden riittävät eikä ne näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain MRL9§ vastaiset eikä kaava ole myöskään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden vastainen (MRL5§). Melulaskennat on tehty 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.0 laskentaohjelmistolla. Aluevarausten yhtenä perusteena on käytetty asiantuntijakonsultin laatimia, valtakunnallisesti yleisesti hyväksytyn menetelmän mukaisesti laskettuja meluennusteita. Kaavavarausten johtopäätökset on laadittu valtioneuvoston ohjearvojen puitteissa ottaen huomioon, että valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta sisältyy keinoina myös mahdollisuus melulle altistuvien kohteiden suojaamiseen, toimintojen tarkoituksenmukaiseen sijoitteluun sekä asuntojen ja peruskorjauksen suunnittelun välineisiin. Osayleiskaavan yhteydessä laadittuja meluennusteita tullaan käyttämään lähtötietoina yksityiskohtaisessa suunnittelussa arvioitaessa lisäselvitysten tarpeita, uusien rakennusten massoittelua, sijoittelua ja suuntausta suhteessa katuun sekä verkostojen teknisiä ratkaisuja (mm. kadun katugeometria, poikkileikkaus ja ajonopeus). Asemakaavaa, katusuunnitelmia ja muita yksityiskohtaisempia suunnitelmia laadittaessa tavoitteena pidetään meluhaittojen minimoimista valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti.

 

Osayleiskaavan meluselvitysten tarkkuus on riittävä jo osoittamaan, että asuntoalueilla ohjearvot eivät pääsääntöisesti ylity ja että kaikkien kaavassa esitettyjen meluesteiden toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Melusuojausten toteutustavat ja kustannusten jakaminen ratkaistaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä, kun tiedetään todellinen tarve ja sen mukainen ratkaisu. Myös kansirakenteen osalta meluselvitykset kuten myös kustannukset tarkentuvat yksityiskohtaisen suunnittelun myötä. Kansirakenteen osalta osayleiskaava esittää kehittämisen periaatteet. Perustelut käyvät ilmi kaavaselostuksesta (s.25). Kannen toteutuksen aikajänne voi olla useita vuosia. Osayleiskaavan mukaisen kansirakenteen toteuttamismahdollisuus on selvitetty yhdessä ELY -keskuksen kanssa asiantuntijatyönä.

 

Kaavaselostuksessa on tuotu esille myös meluntorjuntaan tai häiriön lieventämiseen liittyviä toimenpiteitä, joilla aiotaan ehkäistä haitallisia ympäristövaikutuksia. Mikroautoradan melu on huomioitu osayleiskaavassa. Melu on ajoittaista. Osayleiskaavan lähtökohtana on radan siirtyminen toisaalle ja siirrosta on kustannusarvio esitetty kaavaselostuksessa. Neulamäen rinteen käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi radan siirron jälkeen. Rinnealueen jatkosuunnittelun näkökohdat ja ehdollisuudet on tuotu kaavaselostuksessa esille (s.22).

 

Osayleiskaavan tarkoitus ja ohjausvaikutus huomioon ottaen yleiskaavan pohjalta on laadittavissa Savilahden alueelle asemakaavat siten, että terveellisyyden ja viihtyvyyden näkökohdat ja muut asemakaavoituksen sisältövaatimukset täyttyvät. Lisäksi on todettava se, että jonkin sanan maininta tai mainitsematta jättäminen kaavaselostuksessa, ei kuvaa millään tavalla sitä, onko kaavan peruslähtökohtina pidetyt MRL:n yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettu huomioon.

 

Puijon valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue on Savilahden osayleiskaavassa otettu kaavatasoon nähden laajasti ja riittävästi huomioon. Kaavassa uuden rakentamisen vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen on selvitetty. Kaava ei ole ristiriidassa maisema-alueen tavoitteiden ja arvokriteerien kanssa. Maisema-alueeseen kuuluu sekä rakentamattomia että rakennettuja alueita. Lisäksi asia on tutkittavissa osayleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta tarkemmin vielä asemakaavoituksessa. Osayleiskaava on ottanut huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja täyttää MRL 39§ mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset eikä se näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

 

Osayleiskaavassa esitetyt rakentamisen alueet jäävät lähes kokonaan maisema-alueen aluerajauksen ulkopuolelle. Uusi rakentaminen koskettaa vain pientä aluetta Savisaaressa ja Loimutien pohjoispuolella Neulamäessä. Vaikutukset on selvitetty ja arvioitu kaavaselostuksen sivuilla 32 ja 33. Rakentamisen toteuttamiseen on suositus kaavaselostuksen sivulla 24, kohdassa Neulamäki. Savisaaressa rakennusten korkeudet tulevat maisemassa esille, mutta ne jäävät maaston korkeussuhteista johtuen selkeästi alisteiseksi Puijonlaakson kerrostalojen korkeuksille. Uudet rakennukset ovat samassa kaukomaiseman näkemäsektorissa Puijonlaakson rakennetun ympäristön ja rakennusten kanssa eivätkä ne poikkea merkittävästi Puijon tornista avautuvasta maisemakuvasta. Myöskään vaikutukset maantasolta avautuviin maisemiin ja maisemarakenteeseen eivät merkittävästi poikkea puustosta ja topografian vaihtelevuudesta johtuen.

 

Vaikutukset lähi- ja kaukomaisemaan sekä erikseen Puijon tornista avautuvaan maisemaan eivät siis ole merkittäviä. Koska lopullinen kerroskorkeus määritetään asemakaavoituksessa yleiskaavan suositukset (maastoon, luontoon ja maisemaan sovittaen) huomioon ottaen, ei ole osayleiskaavavaiheessa tarpeen tehdä erillisiä kuvasovituksia kaavaselostuksessa esitettyjä enempää, kun rakentaminen jää pääsääntöisesti selkeästi alle puustokorkeuksien.

 

Kaavaselostuksessa esitetyt vaikutustarkastelu- ja tavoitevertailutaulukot on asiantuntijatyönä arvioitu. Valittajan arvio taulukoiden oikeellisuudesta perustuu paljolti valittajan asenteisiin, tarkoitusperiin ja mielipiteisiin eikä näkemyseroja tässä mielessä voida välttää. Tämän pohjalta voidaan todeta, että taulukot täyttävät roolinsa ainakin keskustelun herättäjänä. Savilahden osayleiskaava ei kuitenkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen sillä perusteella, että valittajalla on erilainen käsitys kaavan toteuttamisen vaikutuksista kuin mitä kaavaselostuksessa kaavan vaikutuksista on esitetty.

 

Edellä kuvattuihin näkökohtiin ja perusteluihin viitaten kuntalaisen valitus on hylättävä lainvastaisena ja Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset on pysytettävä voimassa. Muilta osin Kuopion kaupunki viittaa selityksessään aiemmin Itä-Suomen hallinto-oikeudelle annettuun lausuntoon kuten myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja toteaa, että hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja niistä ilmenevät johtopäätökset ovat sisällöltään oikeat. Kuopion kaupunki toteaa vielä, että valittaja ei ole valituksessaan tuonut esille seikkoja, jotka osoittaisivat Kuopion kaupunginvaltuuston ja Itä-Suomen hallinto-oikeuden tekemät päätökset lainvastaisiksi.

 

Yllä lausuttu huomioon ottaen kaupunki katsoo, että päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tämän vuoksi valitus ja tehty oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.

                                                     

 

 

Liitteet

5

2012/2012  Valitus

 

6

2012/2012 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös

 

 

                                                      Valmistelija                                                         

Mika Mäkäräinen

puh.  044 718 5012

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                          Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa edellä olevan selityksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

 

 

Päätös                                          Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.