Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.09.2016 Pykälä 258



 

Kaupunkirakennelautakunta

128 §

24.8.2016

 

§ 258

Asianro 5681/14.06.00.00/2016

 

 

Lausuntopyyntö jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunkirakennelautakunta 24.8.2016 128 §

 

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen
Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut

 

 

Yleistä                                         Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan Kuopiossa Savo-Pielisen jätelautakunnassa kuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti. Lautakunnalle kuuluu sopimuksen mukaisesti myös kuntien yhteisen jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Päätöksenteko ohjelmasta kuuluu kuitenkin kunnille. Jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat asettavat yhdessä tahtotilan vastuulleen kuuluvan jätehuollon kehittämiselle alueellaan. Kuopion lisäksi jätelautakunta hoitaa 16 muun lähialueen kunnan jätehuollon viranomaistehtäviä. Jätehuollon palvelutuotannosta vastaa alueella kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Jätekukko Oy.

 

Koska jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan tällä alueella kuntien yhteistyössä kunnallisessa jäteyhtiössä Jätekukossa ja viranomaistehtävät jätelautakunnassa, on tärkeää, että kunnat linjaavat yhteiset tavoitteet alueen jätehuollolle. Tämä mahdollistaa jätehuollon kehittämisen suunnitelmallisesti ja pitäjänteisesti. Jätepoliittinen ohjelma on myös tärkeä kunnallisen jäteyhtiön omistajaohjauksen väline.

 

Edellisen lisäksi jokainen kunta voi halutessaan laatia yhteisen osan tueksi oman kuntakohtaisen lisäosan jätepolitiikkaansa. 

 

Kuntien aikaisempi jätepoliittinen ohjelma on laadittu vuoteen 2015 saakka. Jätelautakunta on valmistellut vuodesta 2015 lähtien yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa uutta jätepoliittista ohjelmaa. Kuntien ja asiakkaiden näkemyksiä jätehuollon kehittämistarpeista on selvitetty ohjelmaa varten mm. kyselyillä ja työryhmätyöskentelyn avulla.

 

Lautakunnan tekemä lausuntopyyntö

 

Jätepoliittisesta ohjelmasta on valmistunut nyt luonnos. Ohjelmaluonnoksessa on asetettu tulevaa varten seuraava visio: ”Alueella on asukkaiden tarpeita palveleva jätehuolto, jonka avuilla edistetään kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua”. Tätä visiota toteuttamaan on asetettu tarkempia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat vastuutettu kunnallisille tahoille.

 

Jätelautakunta on kokouksessaan 2.6.2016 päättänyt asettaa jätepoliittisen

ohjelman luonnoksen yleisesti nähtäville sekä pyytää asiasta lausunnot kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Jätekukolta. Jätepoliittinen ohjelmaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä kunnan ilmoitustaululla 9.6. - 8.7.2016 välisen ajan. Lisäksi luonnos on ollut nähtävillä kaupungin internetsivuilla. Edelleen jätelautakunta on pyytänyt kaupungin lausuntoa asiasta 31.8.2016 mennessä.

 

Kaupungin lausunto on laadittu kaupunkiympäristön palvelualueen rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa yhteistyössä jätehuollon valvontaa tekevän kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa. Siltä osin lausunto on varsin yhtenäinen kunnallisen ympäristöviranomaisen lausunnon kanssa.

 

Lausunnon sisältö, yleistä

 

Jätelautakunnan valmistelemassa esityksessä alueen kuntien jätepolitiikan yhteiseksi osaksi vuoteen 2022 on hyvin kuvattu tilanne tämän hetkisen tiedossa olevan lainsäädännön valossa. Myös jätelain mukaiseen ns. jätehuollon etusijajärjestykseen pohjautuva uusi kokonaisvaltainen kiertotalous -käsite on otettu mukaan jätepolitiikan käsitteistöön. Ohjelman valmistelutyö on ollut kattavaa ja osallistavaa.

 

Käsillä olevan jätepolitiikan ohella jätehuollon käytännön toteutumiseen alueella saattavat vaikuttaa mahdolliset säädösmuutokset, kuten parhaillaan valmisteilla oleva Hankintalain muutos, joka toteutuessaan rajaa voimakkaasti kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita sekä jätelain valmisteilla oleva rajaus, joka myös rajaa kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita. Nämä muutokset saattavat vaikuttaa nopeastikin.

 

Käytännössä jätelain uusi kuntien jätehuollon toimivallan rajaus tarkoittaisi, että julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja yksityisessä sosiaali-, terveys- ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä maatalouden vaarallisen jätteen jätehuollon järjestäminen siirtyisivät kunnan vastuulta jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle.

 

Esimerkiksi mahdollinen tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi siirtää tällöin paljon toimijoita yksityisten palvelujen piiriin. Jos palvelujen saanti etenkään harvempaan asutuilla alueilla, kuten Kuopiossa kaupungin alueen maaseutumaisissa kaupunginosissa ei ole helppoa, eikä kuntien jäteyhtiö voi myydä palveluita toimijoille, saattaa tämä johtaa jätehuoltosäädösten huonompaan noudattamiseen, piittaamattomuuteen jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamisesta ja sitä myötä kiertotalouteen siirtymisen lykkääntymisestä. Jätehuollon valvonnan tarve voi tällöin lisääntyä.

 

Kuopio on myös merkittävä maatalouskunta ja yllä olevat säädösmuutokset voivat hankaloittaa myös maa- ja metsätalouden (vaarallisten) jätteiden käsittelyyn toimittamista. Haja-asutusalueella sijaitsevat muutkin pk-yritykset voivat kokea jätehuollon palveluiden saatavuuden huonontumista. Jätteiden erillinen kuljettaminen ja kuljetusmatkat voivat lisääntyä. 

Jos yllä olevat säädösten muutokset toteutuvat, tämä lisää tarvetta tiedottaa ja auttaa esimerkiksi pk-yrityksiä ja haja-asutusseudun muita toimijoita jätehuollon uusien ratkaisujen etsimisessä. Tähän tarvitaan mahdollisesti uusi toimija, jolla olisi asiaan riittävät resurssit, kun kyseinen toiminta ei kuulu esimerkiksi ympäristönsuojeluviranomaisen rooliin.

 

Kuntien jätepolitiikassa tulisi edelleen linjata suuntaviivoja jätehuollon kehittämistä varten niin jätteiden kuljettamiselle kuin käsittelylle kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, näitä palvelevalle tiedottamiselle ja viestinnälle sekä mahdollisesti ratkaisujen hakemiselle erilaisten tarpeiden mukaan (suuri kaupunkitaajama-alue vs. haja-asutusalue pitkine etäisyyksineen). Tavoitteena on saavuttaa paitsi ”asukkaiden tarpeiden mukainen palvelutaso” myös muussa kunnan sisällä tapahtuvassa toiminnassa jätehuollon etusijajärjestyksen mukainen toiminta kohti kiertotaloutta.

 

Yrityssektori olisi toivottavaa saada entistä voimakkaammin mukaan tähän päämäärään pyrittäessä, vaikka se ei olisikaan sinänsä kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Panostus yrityspuolen neuvontaan ja siihen liittyvään viestintään sekä tässä työssä tarvittaviin resursseihin tulisikin säilyä ja lisääntyä jatkossa.  Myös nk. kolmannella sektorilla voi olla oma tehtävänsä tässä toiminnassa.

 

Kuopio on liittynyt kuntien ns. FISU-verkostoon (resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisö, joka auttaa jäseniään kehittämään uusia vähäpäästöisiä toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka rakentavat kestävää hyvinvointia ja kasvua paikallisiin vahvuuksiin perustuen). Verkoston lopullisena tavoitteena on, ettei jätettä synny ollenkaan, joten tämän tulisi ohjata myös Kuopion kuntakohtaisia jätepoliittisia tavoitteita.

 

Jätepolitiikan yhteydessä on syytä tarkastella myös kuntien todellisia resursseja tehdä jätehuollon valvontaa ja laillisuusneuvontaa. Valvonnan ja neuvonnan rooli tulee korostumaan säädösmuutosten myötä ja nousee uudelle tasolle myös erilaisten hankkeiden myötä (esim. FISU resurssiviisaus -hanke). Olisi hyvä löytää uusia malleja neuvonnan toteutukseen ja kiertotalouden edistämistehtäviin. Esimerkkinä voi mainita jäteyhtiön laajennetun roolin tai ns. Tampereen mallin, jossa on perustettu kunnallinen Ekokumppanit Oy –yhtiö. Toimintamallissa kaupunki, energiayhtiö, seudullinen jäteyhtiö ja paikallinen vesilaitos ostavat tiedotus- ja neuvonta- yms. palvelut omalta yhtiöltään. Ekokumppanit Oy edistää vastuullista elämäntapaa toteuttamalla hankkeita ja ympäristöneuvontaa.

 

Jätepoliittinen ohjelma koskee 17 kuntaa, joilla on kokonsa, asukasmääränsä, yritysmääränsä, etäisyyksiensä ja resurssiensa puolesta varsin erilaiset mahdollisuudet tehdä yksinään jätehuollon ja ympäristönsuojelun valvontaa ja ohjausta, sekä materiaalitalouden edistämistä kiertotaloutta kohti.

 

Lausunnon sisältö, yksityiskohtaisemmat kommentit

 

Seuraavassa on kommentoitu jätepolitiikkaluonnoksessa olevassa visio-osassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin:

Jätteiden synnyn ehkäisy

 

Toimenpiteestä ”Pidetään helposti kuntalaisten saatavilla tietoa korjaus-, lainaus-, vuokraus- ja huoltopalveluista” vastuu ei voi kuulua pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuu kuuluu kaikille, koko kunnan viranomaisille ja toiminnallisille yksiköille, esim. rakennusvalvonnalle, vesilaitoksille, energialaitoksille, kunnan tiedotuksesta/viestinnästä vastaaville sekä jäteyhtiölle.  Tiedon kokoaja ja päivittäjä on sovittava.

 

Ylipäätään keskeinen tekijä jätteiden synnyn ehkäisyssä on kaksisuuntainen viestintä. Tällöin ei riitä, että yksi taho yksin on vastuussa viestinnästä. Tiedottamisessa on aika siirtyä ”valistamisesta” uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin, joissa hyödynnetään entistä enemmän mediaa, sosiaalista mediaa, draaman keinoja jne.

 

Tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen

 

Tavoite ”Asiakkaat ovat tietoisia lajittelun vaikutuksista: annetaan tietoa” on hyvä, mutta pelkkä tieto ei saa ihmisiä muuttamaan käytöstään ilman tunnereaktion syntymistä. Tämän vuoksi tarvitaan uusia lähestymistapoja ja viestintää koko ajan uusiutuvilla menetelmillä ja täsmäkampanjoilla (kuten edellisessä kohdassa).

 

”Tiedottaminen yhteisöjen kierrätyskeskusten ja kirpputorien toiminnasta” ei kuulu pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaan, vaan valvontaviranomainen voi olla vain yksi taho muiden toimijoiden ohella, joka jakaa ko. päivitettyä tietoa. Tietojen kokoaja on tällöin erikseen sovittava.

 

Olisi kenties tarpeen laatia ’jätehuollolle kiertotaloutta kohti’ erillinen päivittyvä viestintäsuunnitelma, jossa hyödynnettäisiin yhteistyötahojen tietämyksen ja kokemuksen lisäksi viestinnän ammattilaisia.

 

Kuntien hankintatoimet, tilahallinnot sekä kohteiden suunnittelijat (tekniset virastot, tilahallinnot, vesilaitokset, energialaitokset sekä muut yksiköt, joissa on omaa suunnittelua) olisi tärkeää saada koulutettua ja sitoutettua kiertotalous-asiaan. Jätepolitiikan tulisi ohjata muitakin kuin varsinaisen jätehuollon toimijoita kunnassa. Ehkä myös ns. Ekotukihenkilö  -toimintaa voisi kehittää kiertotalouden osaamisen suuntaan hankkimalla koulutusta, valmiita malleja ja materiaaleja myös tähän toimintaan (vrt.  edellä mainittu ”Tampereen malli”).

 

Mitä tulee tuotteiden hyödyntämiseen ja uudelleen käyttöön, niin tuotteiden uudelleen valmistelun käyttöön ei tarvinne tapahtua ”kuntien omissa työpajoissa”, vaan palvelu voitaneen ulkoistaa.

 

Kuntien omien toimipisteiden käyttökelpoisten tavaroiden uudelleen käyttöön tarjoamiselle tulisi laatia kunnassa toimintaa joustava ohjeistus (toimintatapaohje). Näin voitaisiin välttyä myös tavaroiden turhalta varastoinnilta kustannuksineen.

 

Syntyvän sekajätteen vähentämiseen ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on tärkeä keino siihen kannustavat taksat. Tällä voitaisiin edistää sekajätteeseen kuulumattomien jakeiden, etenkin biojätteen, lajittelua.

 

Ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa

 

Avainasemassa tämän kohdan tavoitteisiin pääsemisessä ovat onnistunut viestintä ja kuljetukset (tarjottu palvelutaso – helppo saavutettavuus).

 

Automatiikan lisätty käyttöönotto tässä voisi säästää muita kustannuksia. Pienetkin ekopisteet voisi saada tyhjennettyä optimaalisesti, jos esim. astioiden täyttöä valvottaisiin automaatiolla. Kenties lisätty videovalvonta ja siitä tehokas tiedottaminen keräyspisteillä voisivat ehkäistä väärää lajittelua ja parantaa alueiden siisteyttä.

 

Kiinteistöjen jätekatosten olemassaolon valvonta ei ole jätehuollon kokonaisuudessa niin tärkeä asia, että sitä olisi tarvetta nostaa erikseen esille jätepolitiikan tasolla erillisenä asiana muusta jätehuoltomääräysten valvonnasta (etenkin, kun asialle ei ole sinänsä ympäristönsuojelullisia perusteita, vaan lähinnä toiminnalliset perusteet ). Tämä toimenpide on poistettava tästä.

 

Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto

 

Tämän kohdan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin saattavat jatkossa vaikuttaa muutokset, mikäli uusi hankintalaki toteutetaan aiotussa muodossaan (esitys 22.6.2016), ja/tai jos jätelakia muutetaan aiotulla tavalla (YM:n selvitys) siten, että rajataan kuntien omistaman jäteyhtiön mahdollisuuksia huolehtia ja tehdä sopimuksia muista kuin asumisessa syntyvistä jätteistä.

 

Kuljetusjärjestelmänä yhtiön kilpailuttama järjestelmä asiakkaille olisi edullisin myös lietteiden kuljetuksessa, koska tällöin kuljetukset ja samalla kuljetuskustannukset voidaan optimoida. Tätä kohden tulisi jätepolitiikkakaudella yhä pyrkiä.

 

Kuljetukset suoraan keräyksestä käyttö- tai käsittelykohteeseen olisi paras vaihtoehto, mikäli se logistisesti on mahdollista (automaation lisätty käyttö); myös ns. tuottajille kuuluvien jätteiden välityksessä.

 

Kuljetukset pitäisi myös kyetä hahmottamaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös jätehuollon asiakkaan tekemät kuljetukset jätteiden keruupaikoille.

 

Palvelutason onnistumiseksi ja kehittämiseksi myös kaavoituksen etenkin asemakaava-alueella on mahdollistettava uudistunut toiminta (keräyspisteet, logistiikka). Tulevaisuudessa voi tulla kehitettäväksi alueellisia keräysjärjestelmiä (esim. Kuopiossa uudet alueet kuten Savilahti).

 

Tuottajavastuisen pakkauskeräyksen (Rinki-ekopisteet) myötä harkittavaksi tulee palvelutason määrittämisen yhteydessä palvelutason täydentämistarpeet kuntayhtiön toimesta. Keräyspisteiden määrä (ekopisteverkoston tiheys) sekä myös aluekeräyspisteiden määrä alueittain on käytävä läpi kuntia kuullen. Pohdittavaksi tulevat kriteerit (asukastiheys, kuljetusmatkat, asiointimatkat ostopaikkoihin, jne), joilla pisteiden (minimi) määrästä päätetään.  Jos ekopisteverkostoa on kunnan mielestä tihennettävä, on sen heijastuttava kyseisen kunnan jätetaksassa.

 

Suuntaus siihen, että Rinki-ekopisteet ovat kauppaliikkeiden yhteydessä, on oikea, koska asukkaiden asiointi tapahtuu niissä. Näiden ”konttipisteiden” siisteydestä ja sopivuudesta on kuitenkin pidettävä huolta esim. seuranta-automaation avulla.

 

Puutarhajätekysymykseen tulisi etsiä uusia ratkaisuja ja ratkaisumalleja. Esimerkiksi isomman mittakaavan kompostoinnin mahdollisuudet tulisi selvittää muukaan lukien puutarhajätteen keräämiseksi tarjotut kuljetusratkaisut.

 

Puutarhajätteiden vastaanotto koetaan kunnissa vaikeaksi järjestää ilman valvontaa. Esim. jäteasemilla on niiden auki ollessa olemassa oleva valvonta. Kokonaisuuteen nähden pienistä jätemääristä riippumatta puutarhajäte aiheuttaa jatkuvaa valvontatarvetta ympäristönsuojelun valvonnassa, mikä on pois muusta työstä.

  

 

Vaikutusten arviointi             Jätteenkuljetusliikenteen määrä vaikuttaa mm. ilmanlaatuun, päästöihin ja meluun. Lisääntyneiden kerättävien jätejakeiden myötä tarvittava liikenne sekä kiertotalouden vaatimien kuljetusten aiheuttama liikenteen määrä (kuljetus uudelleen käytön valmisteluun, kierrätykseen tai energiahyötykäyttöön) on tärkeä tarkasteltava seikka. Tällä hetkellä lähinnä vain sekajäte kulkee keskitettynä julkisena kuljetuksena, hyötyjätteet ainoastaan osittain (suuret taajamat, kerros- ja rivitalot). Pientaloista hyötyjätteet kuljetetaan omana toimintana, mikä lisää liikennettä. Vaaralliset jätteet kuljetetaan yleensä omana toimintana. Vaikutusten vähentämiseksi kuljetusten logistiikka tulisi optimoida ajatellen kaikkia jätteenkuljetuksen eri vaiheita. Optimoinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää automaatioita täyttöasteen seurannassa ja reittisuunnittelussa.

 

Ohjelma voi vaikuttaa kuntien palveluksessa olevaan ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien valvontatyön lisääntymiseen tai vähenemiseen merkittävästi, siksi ohjelman ja sen toteutumisen onnistuminen on tärkeää. Kun palveluratkaisut ovat toimivia ja tieto niistä on saavuttavissa helposti monin tavoin, tarve puuttua asumisen jätehuoltoon valvontatoimenpitein vähenee.  Ohjelmalla on vaikutusta kunnan henkilöstön käytössä oleviin resursseihin. Tämän takia olisi tärkeää miettiä myös muun resurssin hyödyntämistä edellä kerrotulla tavalla.

 

Kunnan talouteen saattaa jätepoliittista ohjelmaa enemmän jatkossa vaikuttaa, mikäli uusi hankintalaki toteutetaan aiotussa muodossaan; ja/tai jos jätelakia rajataan aiotulla tavalla vain asumiseen siten, että rajataan kuntien omistaman jäteyhtiön mahdollisuuksia huolehtia ja tehdä sopimuksia muista kuin asumisessa syntyvistä jätteistä. Tällä voi olla vaikutuksia kunnallisen jätehuollon kokonaiskustannuksiin ja sitä kautta jätetaksoihin.

 

Kuntien jätepolitiikalla voidaan sanoa olevan moninaiset vaikutukset. Toiminnan toteutuessa suunniteltuna edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, ilman laatua ja melutilannetta. Tätä kautta vaikutukset ulottuvat edelleen kaupungin talouteen ja henkilöstöön (resursseihin) sekä asukkaiden käytössä oleviin palveluihin. 

 

 

Esitys                                         Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

 

 

Liitteet

 

 

 

Viiteaineisto

 

5681/2016 Lausuntopyyntö ja kuulutuksen nähtävillä pitäminen jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta (ei jaeta, julkaistaan internetissä)

 

 

5681/2016 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022, luonnos 20.5.2016 (ei jaeta, julkaistaan internetissä)

 

 

 

                                                      Valmistelija                                                      

Ismo Heikkinen

puh.  044 718 5656

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                     Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen

 

Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen.

 

 

Päätös                                       Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 


 

 

 

Liitteet

9

5681/2016 Lausuntopyyntö ja kuulutuksen nähtävillä pitäminen jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta

 

10

5681/2016 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022, luonnos 20.5.2016

 

                                                     

 

 

Päätösehdotus                          Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

 

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen.

 

 

 

Päätös                                          Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.