Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 19.10.2016 Pykälä 173


 

 

§ 173

Asianro 2584/10.02.03/2012

 

 

Asemakaavan muutosehdotus /Rönön muutokset/ selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle

 

 

Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti
Asemakaavoitus

 

 

Tiivistelmä

                                                          Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt Kuopion kaupunginhallitukselle 22.9.2016 päivätyllä kirjeellä valittajien Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituslupahakemuksen ja valituksen selityksen antamista varten. Selitys liitteineen ja läheteasiakirjat pyydetään toimittamaan 28.10.2016 mennessä.

 

Valituksenalainen päätös       Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksessään 16/0097/3 (30.3.2016) hylännyt valitukset koskien Kuopion kaupunginvaltuuston päätöstä (13.4.2015 § 31) hyväksyä otsikossa mainittu asemakaava.

 

Valitus                                            Valittajat ovat 28.4.2016 päivätyllä kirjeellään korkeimmalle hallinto-oikeudelle hakeneet valituslupaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden 30.3.2016 antamaan päätökseen nro 16/0097/3, diaarinro 01000/15/4103 asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevassa asiassa ja valittaneet samalla päätöksestä vaatimuksenaan, että korkein hallinto-oikeus kumoaa valituslupahakemuksen ja valituksen kohteena olevan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja Kuopion kaupunginvaltuuston 13.4.2015 31 §:n kohdalla tekemän päätöksen, jolla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rönön kaupunginosan asemakaavamuutoksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon siltä osin, kun päätöksellä on hyväksytty tontin 18-10-3 käyttötarkoituksen muutos ja lisätty tontin rakennusoikeutta.

Valituslupahakemus ja valitus:

1. Valituslupahakemus

Pyydämme jäljempänä mainituilla perusteilla, että korkein hallinto-oikeus myöntää meille luvan hakea muutosta valituksenalaiseen päätökseen kokonaisuudessaan.

1.1 Valituslupaperuste

Pyydämme valituslupaa koska lain soveltamisen kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (ennakkopäätösperuste). Korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa edellyttävä kysymys koskee ns. postimerkkikaavan hyväksymisen edellytyksiä. Kuopion kaupunki (kaupunki) on valituslupahakemuksen kohteena olevalla kaavamuutoksella lisännyt omistamansa yhden, pienehkön tontin rakennusoikeutta noin 93 prosentilla verrattuna voimassaolevan asemakaavan mukaiseen rakennusoikeuteen ja alueen muiden tonttien rakennusoikeuteen . Ratkaistavina kysymyksinä ovat;

 

1. onko esillä olevan kaltainen, pelkästään yhden tontin rakennusoikeuden olennainen kasvattaminen huomattavasti muiden alueen tonttien rakennusoikeutta suuremmaksi (ns. postimerkkikaava) ylipäätänsä sallittua,

 

2. loukkaako postimerkkikaava maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta,

 

3. vaikuttaako postimerkkikaavan hyväksyttävyyteen se, että kaava koskee kaavoittajan itsensä omistamaa tonttia ja

 

4. millaisia selvityksiä kaavamuutoksen vaikutuksesta tulee tehdä, jotta esillä olevan kaltainen kaavamuutos on sallittu. Erityisesti, tuleeko selvittää millainen vaikutus alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen asuinympäristönä olisi, jos vastaavan kaltainen rakennusoikeuden lisäys toteutettaisiin useiden tai alueen kaikkien tonttien osalta.

 

1.2 Tapahtumatiedot ja asian aikaisempi käsittely

 

Asiassa on kysymys Kuopion keskustasta noin 2,5 kilometrin päässä sijaitsevaa Rönön saarta koskevasta asemakaavamuutoksesta. Rönö on pieni asuinalue, jonka asukasluku on tällä hetkellä noin 600. Rönön nykyinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1988, jolloin myös saareen johtava autolla ajettava silta valmistui. Rönöstä on 1990 -luvun alusta alkaen purettu vanhaa rakennuskantaa ja korvattu sitä uudella, nykyisen asemakaavan mukaisella rakennuskannalla. Rönön rakennuskanta on nykyisin yksi- ja kaksikerroksisia pientaloja. Joissakin taloissa on kolmantena kerroksena pääosin maanalaisia varastotiloja. Asemakaavan mukainen 7 metrin rakennusten enimmäiskorkeus ei mahdollista korkeampien rakennusten rakentamista. Rönössä on kokonaan rakentamatta kaavamuutoksen kohteena oleva tontti ja lisäksi muutamalla tontilla on elinkaarensa loppupuolella olevia, noin 1950 -luvulla rakennettuja rakennuksia.

 

Vuonna 1988 vahvistetun asemakaavan mukaan Rönön tonttien tehokkuusluvuksi määrättiin 0,25. Sittemmin tehokkuusluku nostettiin O,4:ään. Muutoksen perusteena oli helpottaa varasto- ym. aputilojen rakentamista .

 

Valituksen kohteena oleva tontti tarkoitettiin alun pitäen lasten päiväkotia varten. Muista Rönön tonteista poiketen tontille saa rakentaa keskimäärin 8 metrin korkuisen rakennuksen. Ilmeisesti rakennuskorkeudella on varauduttu monimuotoisen päiväkodin rakentamiseen. Koska päiväkodin rakentaminen on kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa epärealistista, kaupunki ryhtyi loppuvuodesta 2013 muuttamaan päiväkotitonttia asuntotontiksi. Kaupungin tarkoituksena on kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi myydä tontti rakennusliikkeelle käytettäväksi asuinrakentamiseen.

 

Alkuperäisissä kaavamuutosvaihtoehdoissa ei ollut lainkaan mukana vaihtoehtoa, jonka mukaan ainoastaan tontin käyttötarkoitus olisi muutettu asuin-ja liiketontista asuintontiksi. Kaikki kaupungin valmistelemat kaavamuutosvaihtoehdot merkitsivät tontin rakennusoikeuden merkittävää lisäämistä. Maltillisimmassa rivitalovaihtoehdossa lisäys olisi ollut 343 k-m 2 (e=O,58), eli 45 % ja hurjimmassa, 8-kerroksisen kerrostalon rakentamisen mahdollistavassa vaihtoehdossa lisäys olisi ollut 2.081 k-m2 (e=l,5), eli 275 %. Vaihtoehto, jossa rakennusoikeutta ei olisi lainkaan lisätty, otettiin mukaan valmisteluun vasta Rönön asukkaiden vaatimuksesta.

 

Kuten hallinto-oikeuden päätöksestäkin käy ilmi, kaupunki on perustellut kaavamuutosta erityisesti tarpeillaan saada lisää rahaa kaupungin käyttömenoihin. Koko kaavamuutosprosessin ajan taloudelliset seikat ovat korostuneet voimakkaasti kaavamuutoksen perusteena. Epäselväksi ei ole jäänyt, että kaupungin tarkoituksena on saada tontilleen mahdollisimman paljon rakennusoikeutta ja siten tontin myynnillä mahdollisimman paljon rahaa kaupungin kassaan. Valituksen kohteena olevan päätöksen mukainen rakennusoikeus 1.470 k-m 2 onkin suurempi, kuin esim. valmisteluvaiheessa esillä olleen, nelikerroksisen kerrostalon rakentamisen mahdollistavan vaihtoehdon mukainen 1.300 km2.

 

Valituksen kohteena oleva päätös merkitsee asuin-liikerakennukseksi (ALY) osoitetun tontin muuttamista asuinkäyttöön ja tontin rakennusoikeuden kasvattamista 757 km2:sta (e=O,4) 1470 k-m2 :iin (e=O,77), eli tontin rakennusoikeuden kasvattamista n. 93 %:lIa. Rakennuksen enimmäiskorkeus säilyy 8 metrinä.

 

Käytännössä kaavamuutos tarkoittaa sitä, että kaavamuutoksen kohteena olevalle tontille voidaan rakentaa maanpinnalle kolme asuinkerrosta. Kaikille muille Rönössä sijaitseville tonteille on voitu ja voidaan rakentaa korkeintaan kaksi maanpäällistä kerrosta. Muita tontteja suuremman rakennuskorkeuden säilyttäminen kaavamuutoksessa on ollut kaupungin kannalta tarpeen, jotta tontille sopisi koko rakennusoikeuden hyödyntävä rakennus. Mikäli rakennusoikeutta ei olisi kasvatettu, ei olisi mitään perusteita rakentaa tontille kahta kerrosta korkeampaa rakennusta.

 

Kaupunki ei ole edes väittänyt selvittäneensä kaavan valmistelun yhteydessä, millainen vaikutus Rönön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen asuinympäristönä olisi, jos vastaavan kaltainen kaavamuutos toteutettaisiin kaikkien Rönön tonttien osalta, tai edes niiden tonttien osalta, joilla olevat rakennukset on rakennettu ennen voimassa olevan asemakaavan vahvistamista ja jotka ovat lähellä elinkaarensa päättymistä. Kaupunki on hallinto-oikeudessa ilmoittanut, että tulevaisuudessa se tulee maanomistajien aloitteesta korottamaan heidän tonttiensa rakennusoikeuden määrää vastaavan kaltaisilla postimerkkikaavoilla. Näin tuleekin epäilemättä tapahtumaan jo lähivuosina. Valituksen kohteena olevan kaltaisten postimerkkikaavojen haitallisuus korostuu siinä, että useiden perättäisten postimerkkikaavojen yhteisvaikutus Rönön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen asuinalueena ei tule missään vaiheessa selvitettäväksi.

 

On yleisesti tunnettua, että kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa. Tästä syystä kunnat pyrkivät saamaan varoja käyttömenojensa kattamiseen mitä erilaisimmilla keinoilla. Yhtenä keinona on täydennysrakentaminen, johon liittyy vanhoilla asemakaava-alueilla olevien yksittäisten tonttien rakennusoikeuden kasvattaminen. Rakennusoikeuden lisääminen tällaisille tonteille on kuntien kannalta taloudellisesti hyvin kiehtova vaihtoehto, koska tontin arvo riippuu rakennusoikeuden määrästä ja rakennusoikeuden lisäämisestä ei aiheudu kunnalle lainkaan lisäkustannuksia . Muiden kuin kunnan omistamien tonttien osalta kunta voi periä maanomistajalta kaavoitusmaksun ja kunnan omistamien tonttien osalta lisärakennusoikeuden arvo tulee suoraan kunnan hyväksi. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 1982 A I 4 ottanut kielteisen kannan postimerkkikaavoittamiseen. Olisi tärkeää, että nyt saataisiin korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto esillä olevan kaltaiseen tapaukseen, jossa postimerkkikaava koskee pelkästään kaavoitusmonopolin haltijan omistamaa tonttia. Erityisen kiinnostava kysymys on, poikkeaako kunnan asema muiden maanomistajien asemasta ja millä edellytyksillä ja selvityksillä kunta voi kasvattaa oman tonttinsa rakennusoikeuden muiden alueen tonttien rakennusoikeutta suuremmaksi.

 

2. Valitus

 

Pyydämme, että korkein hallinto-oikeus kumoaa valituslupahakemuksen ja valituksen kohteena olevan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja Kuopion kaupunginvaltuuston 13.4.2015 31 §:n kohdalla tekemän päätöksen, jolla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rönön kaupunginosan asemakaavamuutoksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon siltä osin, kun päätöksellä on hyväksytty tontin 18-10-3 käyttötarkoituksen muutos ja lisättytontin rakennusoikeutta.

 

3. Perustelut

 

Lisäksi pyydämme, että Kuopion kaupunki velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa 97 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta lukien.

 

3.1 Yleisperustelut

 

1. Kaavamuutoksella on lisätty kaavamuutoksen kohteena olevan tontin rakennusoikeus olennaisesti voimassaolevan kaavan ja alueen muiden tonttien rakennusoikeutta suuremmaksi. Kaavamuutosta valmisteltaessa on ainoastaan selvitetty, millainen vaikutus kyseessä olevalla, yhtä tonttia koskevalla kaavamuutoksella on Rönön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen asuinalueena. Kaavamuutosta valmisteltaessa ei ole selvitetty, millainen vaikutus kaavamuutoksella on Rönön muiden tonttien rakentamiseen. Kaupungin taholta on ilmoitettu, että se on tulevaisuudessa valmis tekemään vastaavan kaltaisia kaavamuutoksia Rönön muidenkin tonttien osalta. Kaupunki ei kuitenkaan ole edes väittänyt, että se olisi kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä selvittänyt, millainen yhteisvaikutus kaavamuutoksella ja Rönön muiden tonttien vastaavan kaltaisella rakennusoikeuden lisäyksellä olisi Rönön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen asuinalueena. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisusta KHO 1982 A I 4 ilmenevän oikeusohjeen mukaan valituksen kohteena olevan kaltainen kaavamuutos on lain vastainen.

 

2. Kaupunki omistaa kaavamuutoksen kohteena olevan tontin. Kaupungin tarkoituksena on luovuttaa tontti asuinrakennuskäyttöön, eli myydä se rakennusliikkeelle. Kaavamuutoksen ainoana todellisena perusteena on kaupungin pyrkimys saada omistamalleen tontille lisää rakennusoikeutta ja siten kasvattaa sen myynnistä saatavaa kauppahintaa. Rahan hankkiminen kaavamuutoksesta päättäväIle taholle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, hyväksyttävä peruste kaavamuutokselle. Kaupunki ei ole edes pyrkinyt esittämään mitään lain mukaista perustetta kaavamuutokselle. Koska kaavamuutos perustuu muuhun kuin lain mukaiseen perusteeseen, on kaavamuutosta koskeva päätös kaupungilla olevan harkintavallan väärinkäyttämistä. Kaupunki on siten ylittänyt toimivaltansa tai päätös on joka tapauksessa lain vastainen.

 

3.2 Yksityiskohtaiset perustelut

 

Yksityiskohtaisina perusteina viittaamme valituslupahakemuksen perusteisiin. Lisäksi esitämme seuraavan.

 

Kuten hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, kaavoituksessa alueen maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Kaupungin asema maanomistajana ei poikkea tässä suhteessa muiden maanomistajien asemasta. Kaavamuutoksella kaupunki kuitenkin kasvattaa ainoastaan omistamansa  yhden tontin rakennusoikeutta merkittävästi verrattuna alueen muihin tontteihin. On selvää, että tällainen kaavamuutos on kaavoituksessa noudatettavan maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista. On myös selvää, että kaavamuutoksesta seuraa Rönön muiden maanomistajien taholta vaatimuksia heidän tonttiensa rakennusoikeuden lisäämistä yhtä suureksi, kuin kaupunki on nyt kaavoittamassa omalle tontilleen. Rönössä on useita tontteja, joiden rakennuskanta alkaa olla elinkaarensa päässä, ja joiden osalta rakennusoikeuden lisäysvaatimukset tulevat hyvin pian ajankohtaisiksi. Toisin kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, Rönössä on siten muitakin maanomistajia, jotka ovat kaupungin kanssa vastaavassa asemassa.

 

Kaupunki on hallinto-oikeudelle antamassaan vastauksessa todennut, että kaavoituksessa noudatettava tasapuolisuusperiaate täyttyy siten, että kaupunki on maanomistajien aloitteesta jatkossa valmis tekemään lisää kaavamuutoksia, joilla lisätään yksittäisten tonttien rakennusoikeutta valituksen kohteena olevaa kaavaa vastaavalla tavalla. Kaupunki on siis myöntänyt, että sen tarkoituksena on vastaavan kaltaisilla postimerkkikaavoilla lisätä asteittain Rönön tonttien rakennusoikeutta lähes kaksikertaiseksi nykyiseen verrattuna.

 

Valituksen kohteena olevan kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa kaupunki ei ole edes yrittänyt selvittää, millainen vaikutuksia kaikkia, tai useita Rönön tontteja koskevalla rakennusoikeuden 93 %:n suuruisella lisäyksellä olisi Rönön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen asuinalueena, tai esimerkiksi Kuopion keskusta-alueen ja Väinölänniemen liikenteeseen.

 

Mikäli rakennusoikeuden lisäykset tullaan jatkossakin tekemään valituksen kohteena olevan kaltaisilla postimerkkikaavoilla, ei kaavamuutosten kokonaisvaikutusta tulla missään vaiheessa arvioimaan. Kutakin postimerkkikaavaa valmisteltaessa kaupunki voi selvittää ainoastaan kyseisen kaavan, eli kuten esillä olevassa tapauksessa ainoastaan yhden tontin lisääntyneen rakennusoikeuden vaikutuksen liikenteeseen, naapurustolle aiheutuvaan haittaan ja muihin alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin. Koska kyse on vain yhdestä, pienehköstä tontista, on kaupungin helppo todeta, kuten kaupunki on valituksen kohteena olevan kaavan valmistelun yhteydessä todennut, että vaikutukset ovat vähäiset.

 

Olemme hallinto-oikeudessa viitanneet esimerkkinä siitä, miten postimerkkikaavat loukkaavat maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta MRL 12 a luvussa tarkoitettujen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten epätasapuoliseen jakautumiseen. tilanteessa, jossa useita postimerkkikaavoja vahvistetaan eri aikoina samalle alueelle. Hallinto-oikeus on erehtynyt, kun se on jättänyt esimerkin tutkimatta ja katsonut, että kyse on ollut uudesta, vasta hallinto-oikeudessa esitetystä ja siten kielletystä perusteesta. Kyse ei ole ollut uudesta perusteesta, vaan nimenomaan esimerkistä siitä, millaisiin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisiin tilanteisiin postimerkkikaavat johtavat. Pyydämmekin, että korkein hallinto-oikeus ottaa esimerkin huomioon päätöksessään.

 

On selvää, että MRL 12 a luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla eivät kyseisessä luvussa tarkoitetut yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset jakaudu tasapuolisesti postimerkkikaavoja hakevien maanomistajien kesken. Ensimmäisenä kaavamuutoksen saavat maanomistajat pääsevät hyödyntämään Rönössä olemassa olevia ja aikoinaan maksettuja rakenteita, kuten tie- sekä vesi- ja viemäriverkostoja. Nämä maanomistajat eivät joudu osallistumaan verkostojen laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Postimerkkikaavoja vahvistettaessa tullaan kuitenkin jossakin vaiheessa vääjäämättä tilanteeseen, jossa olemassa olevat verkostot eivät riitä, vaan niitä joudutaan laajentamaan. Tämän jälkeen kaavamuutoksia hakevat maanomistajat joutuvat maksamaan verkostojen laajentamiskustannukset.

 

Kuten kaavamuutoksen selostuksesta käy ilmi, kaupungin taloudellinen intressi on ollut voimakkaasti vaikuttamassa päätökseen. Kaikissa valmistelun vaiheissa on laadittu taloudelliset laskelmat siitä, kuinka paljon kaupunki saa missäkin vaihtoehdossa lisää rahaa tai menettää rahaa verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Kaavamuutoksella tavoitellun lisärakentamisoikeuden arvoksi on kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa arvioitu 150.000 euroa. Rönön asukkaat ovat useita kertoja huomauttaneet kaupungille, että rahan hankkiminen kaupungille ei ole lain mukainen kaavoituksen peruste. Kaupunki on kuitenkin tyrmännyt nämä väitteet. Mm. asiasta järjestetyssä yleisötilaisuudessa kaavamuutoksesta vastaava virkamies on ilmoittanut, että kaupunkilaisten velvollisuutena on uhrautua tämänkaltaisissa asioissa, jotta kaupunki saisi varoja käyttömenojensa kattamiseen.

 

Muodollisesti kaupunki on perustellut kaavamuutosta työllisyyssyillä, kaupunkirakenteen eheyttämisellä ja sillä, että kaavamuutos on kaupungin ilmastopoliittisen ohjelman mukainen. Nämä perustelut eivät kuitenkaan ole todellisia, eivätkä ne kestä lähempää tarkastelua. On selvää, että yhden talon rakentamisella 713 m2:ä suuremmaksi kuin voimassaoleva kaava sallisi, ei ole juuri työllisyysvaikutuksia . On myös selvää, että yhden pienen tontin kaavamuutoksella ei yhtenäistetä kaupunki rakennetta, varsinkaan kun tontille rakennettavien asuntojen lukumäärä ei kasva, vaan ainoastaan niiden koko. Lisäksi Rönö sijaitsee näennäisestä keskustan läheisyydestään (torilta n. 2,5 km) huolimatta varsin kaukana palveluista ja työpaikoista. Kuten hallinto-oikeuden päätöksessäkin on todettu, Rönössä ei ole lainkaan palveluja tai työpaikkoja. Myöskään Rönön ja keskustan välissä ei ole juurikaan palveluja tai työpaikkoja. Etäisyydet lähimpiin suuriin kauppoihin ovat; Ykkösrasti 3,2 kilometriä ja Lidl 4,2 kilometriä. Etäisyys yliopiston ympäristön suureen työpaikkakeskittymään on noin 5,5 kilometriä . Käytännössä rönöläisten asiointi- ja työmatkat tapahtuvatkin yksityisautolla keskustan läpi. Tällaiselle paikalle rakentaminen ei yhtenäistä kaupunkikuvaa, eikä se ole minkään järkevän ilmastopoliittisen ohjelman mukaista. Edellä kerrotulla tavalla kaupunki ei ole pyrkinytkään selvittämään millaisia vaikutuksia olisi, jos kaikkien Rönön tonttien rakennusoikeutta nostettaisiin merkittävästi.

 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on tyhjentävästi selitetty kaavoituksessa noudatettavat periaatteet ja kaavan perusteet. Kaupungin esittämät perusteet, erityisesti rahan hankkiminen kaupungille, eivät ole lain mukaisia kaavamuutoksen perusteita. Kaupungin asema kaavoitusmonopolin haltijana ei vapauta sitä noudattamasta kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä.

 

Näillä perusteilla valituslupahakemuksen perusteiden lisäksi valituksen kohteena olevapäätös on lain vastainen ja se tulee kumota .

 

4. Todistelu

 

Muutoksenhakijat vetoavat asiassa aikaisemmin esittämiin todisteluihin.

 

Asian käsittely                             Kaupungin selityksen antaa johtosäännön perusteella kaupunginhallitus. Selitys on toimitettava myös sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen                       

                                                          korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi tai valtioneuvoston suojatun sähköpostipalvelun kautta:https://turvaposti.om.fi/. Käytettävyyden vuoksi liitetiedosto pyydetään toimittamaan ensisijaisesti odt-, rtf- tai doc-tiedostomuodossa tai vaihtoehtoisesti pdf-tiedostona.

 

 

Vaikutusten arviointi                -

 

 

Esitys                                              Esitän kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle pyydettynä selityksenä korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien valittajienvalituslupahakemusta ja valitusta esitetään seuraavaa:

 

Tonttia koskeva asemakaavan muutos vastaa osaltaan hyvin Kuopion kaupungin strategisia tavoitteita. Kuopion kaupunkistrategia 2020 periaatteena on keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen, Kuopion kasvuohjelma 2020 tähtää vuosittaiseen 1 100 - 1 200 asukkaan väestönkasvuun ja vähintään 800 uuden asunnon valmistumiseen sekä yhdyskuntarakenteen taloudelliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen tiivistämiseen alueiden käyttöä tehostamalla.

 

Kaupunginhallitus on 2.7.2012 hyväksynyt Y-tonttiselvityksen käytettäväksi ohjeena yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa. Selvityksen mukaan tontti luovutetaan asumiseen. Selvityksessä tontista todetaan seuraavaa:

 

”Rönön ALY-tontti sijaitsee alueen keskellä, pääkatujen Honkasaarentien ja Rönöntien risteyksessä. Rönö kuuluu ns. autokaupunkiin, vaikka sieltä etäisyys kaupungin keskustaan on verrattain lyhyt. Rönössä ei ole mitään kaupallisia tai julkisia palveluja ja alueen saavutettavuus julkisen bussiliikenteen avulla on heikohko. Tontin tehokkuutta voidaan nostaa risteysalueen asemakaavan yhteydessä (esitetään vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan)”.

 

Kaavaa valmisteltaessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, jotka perustuvat Arkkitehtipalvelut Oy:n laatimiin suunnitelmiin ja lisäksi on kuvattu asukkaiden esittämä puistovaihtoehto. Nähtäville asetettujen vaihtoehtojen vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan, lähiympäristöön ja luontoon sekä tekniseen huoltoon, liikenteeseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen on selvitetty ja arvioitu. Lisäksi on arvioitu vaihtoehtojen ilmastopoliittisia ja yritysvaikutuksia, vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen sekä sosiaalisia vaikutuksia. Rakentamisen vaikutuksesta Rönön, Väinölänniemen ja keskustan liikennemääriin ja sitä kautta turvallisuuteen mainittakoon, että voimassa olevan asemakaavan mahdollistama päiväkoti aiheuttaisi moninkertaisen liikennemäärän (kaavaselostuksen kohta 4.5.4). Tontille tulee vain 7 asuntoa, joten niiden aiheuttama liikennemäärän lisäys on erittäin pieni. Vaihtoehdoista on valittu kaupunkiomakotitalovaihtoehto, joka on kaksikerroksisista omakotitaloista muodostuva rivitalomainen kokonaisuus. Tonttia ei ole tarkoitus, kuten valituksessa todetaan, myydä rakennusliikkeelle vaan yksittäisille asuntorakentajille kaupunkiomakotitalotontteina.

 

Tontin 18-10-3 pinta-ala on säilynyt ennallaan. Korttelialueelle ei ole merkitty numeerista tai tehokkuus luvulla esitettyä rakennusoikeutta. Kaupunkikuvalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteeton pyritty saavuttamaan tiukoilla rakennusaloilla, rakennusten korkeutta säätelevällä määräyksellä, autopaikkamääräyksillä ja muilla asemakaavamääräyksillä sekä sitovalla rakentamistapaohjeella (rto-2). Määräyksillä on samalla pyritty mahdollistamaan tilojen mahdollisimman tehokas ja joustava hyödyntäminen. Tontin kokonaiskerrosala on noin 1 470 k-m2 (e=0,77), josta asuinrakentamisen osuus on noin

1 260 k-m2 ja auton säilytyspaikkojen ja varastojen osuus noin 210 k-m2. Korttelialueelle muodostuu seitsemän kytkettyjen pientalojen tonttia (AP-12).

 

Rakennuksen korkeutta koskeva määräys säilyy voimassa olevan asemakaavaan (suurin sallittu keskikorkeus 8 m) mukaisena. Rakennuksen keskikorkeus on rakennuksen vaipan pinta-ala jaettuna rakennuksen kehällä. Keskikorkeuden ollessa h=8, se johtaa pääosin kaksikerroksiseen rakentamiseen, mutta mahdollistaa tarvittaessa pienten 3-kerroksisten rakennusosien rakentamisen elävöittämään joidenkin asuntojen sisätilaratkaisuja sekä rakennuksen massoittelua ja julkisivuja. Rakennustapaohjeen määräyksellä, jonka mukaan ”rakennusten korkomaailman täytyy noudattaa olevaa maanpintaa ja näin ollen massasta saadaan luontevasti maanpintaa myötäilevä”, tarkoituksena on rakennuksen istuttaminen luontevasti olevan maanpinnan korkeuksiin, jolloin vältytään tarpeettomilta maansiirtotöiltä ja louhinnoilta sekä mahdollistetaan tontin itäosan puuston säilyttäminen.

 

Valituksessa mainitun kaavoituksen tasapuolisuusperiaatteen osalta todettakoon, että mikäli jollekin tontille jatkossa halutaan lisää rakennusoikeutta, se on mahdollista, mikäli hanke sopii kaupunkikuvaan ja ympäristöön, autopaikat ja muut pihajärjestelyt voidaan toteuttaa, hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle ja muutoksen hakija tekee kaupungin kanssa maankäyttösopimuksen, jolla sitoutuu suorittamaan MRL 59 §:n tarkoittaman, asemakaavan laatimisesta perittävän korvauksen sekä asemakaavan muutoksesta kaupungille MRL 12a luvun mukaiset yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, mikä varmistaa kaavaprosessissa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Toisaalta kuten Itä-Suomen hallinto-oikeus päätöksessäänkin toteaa, maanomistajien yhdenvertaista kohtelua tarkasteltaessa ja yhdenvertaisuusperiaatetta sovellettaessa samanlaisiin tapauksiin on huomioitava, ettei alueella ole muita vastaavassa asemassa olevia maanomistajia kuin Kuopion kaupunki tässä kaavahankkeessa.

 

Kiristyvä taloustilanne pakottaa kaupungin etsimään täydennysrakentamiskohteita rakennetuilta alueilta. Kuluvan vuoden asemakaavoitusohjelmassa on jo yli puolet kaavatöistä täydennysrakentamiskaavoja. Kun täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta, on tarkoituksen mukaista tutkia mahdollisimman tehokas, ympäristöön sopiva ratkaisu. Täydennysrakentaminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista sekä luonnollisesti myös kaavatalouden kannalta perusteltua. Nyt käsiteltävä oleva asemakaavan muutos on viimeinen kokonaan rakentamatonta korttelialuetta koskeva kaavahanke Rönössä. Mikäli nykyinen rakennuskanta jonkin tontin osalta tulee elinkaarensa päähän, asemakaavan muutoksella on periaatteessa mahdollista ja toivottavaakin tehostaa maankäyttöä, mikäli edellä kuvatut ehdot täyttyvät. Kaupunkiympäristö on jatkuvasti elävä, muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on noudatettu. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin liittyvää koko-naisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja, ja kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja myös kaupungin tavoitteisiin. Kaupunginvaltuusto on ollut tietoinen valittajien mielipiteistä ja muistutuksista toimivaltaansa kuuluvaa asema-kaavan hyväksymispäätöstä tehdessään ja käyttänyt tällöin toimivaltaansa lainmukaisesti.

 

Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 30.3.2016 jättänyt tutkimatta valittajien vastineen kaupunginhallituksen lausunnon johdosta. Siinä he ovat esittäneet valituksena perusteluksi, että postimerkkikaavoihin liittyy maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta se ongelma, että yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset eivät jakaudu tasapuolisesti eri aikoina kaavamuutoksia hakevien maanomistajien kesken ja että eri aikoina vireille pantuja kaavamuutoksia käsitellään erilaisissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. On kuitenkin huomattava, että erilaisissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa kaavoituksessa tulee aina noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, mikä lähtökohtaisesti turvaa kaavaprosesseihin liittyvien käsittelyjen tasapuolisuuden.

 

Maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusratkaisuja tehtäessä yhdenvertaista kohtelua ja tapausten samankaltaisuutta ei voi soveltaa täysin suoraviivaisesti, vaan asiaan vaikuttavat keskeisesti suunnittelualueen lähtökohdista ja kaavoituksen tarkoituksesta johtuvat seikat. Näiden perusteella yhdenvertaisuus ei tarkoita suoraan esimerkiksi saman rakennus-oikeuden soveltamista kaikille alueille. Tässä tapauksessa asemakaavan mukaiselle ratkaisulle on ollut olemassa kaava-aineistossa sekä kaupungin valituksesta antamassa lausunnossa ja lausumassa esitetyt hyväksyttävät ja riittävät maankäytölliset perusteet, minkä vuoksi kaavaratkaisulla ei ole syrjäytetty vaatimusta yhdenvertaisesta kohtelusta.

 

Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin sekä kunnan maapolitiikkaan liittyvää kokonaisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaihtoehtojen vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja sekä kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja myös kaupungin tavoitteisiin. Tällöin joudutaan tekemään ratkaisuja ja kompromisseja, jotka eivät luonnollisestikaan täytä kaikkien osapuolien vaatimuksia.


 

Yhteenveto:

Valittajat ovat valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan esittäneet samansisältöisiä vaatimuksia ja perusteluja, jotka ovat sisältyneet jo aiemmin kaavoitusprosessin yhteydessä annettuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin sekä hallinto-oikeuteen tehtyyn valitukseen.

 

Valitusluvan osalta kaupunginhallitus toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia hallintolainkäyttölain mukaisia, ennakkopäätökseen, virheeseen eikä muuhun painavaan syyhyn liittyviä perusteita, joiden mukaan asiassa tulisi lähtökohtaisestikaan myöntää valituslupa.

 

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin näkee aiheelliseksi tulkita muutoksenhakua rajoittavaa MRL 188 §:ää sanamuotoaan suppeammin ja katsoo valitusluvan myöntämisen perustelluksi, toteaa kaupunginhallitus, että asemakaavan muutosehdotus on kaupunginhallituksen hyväksymien yleiskaavallisten tavoitteiden mukainen. Se perustuu MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavalla ei aiheuteta sellaista MRL 54 §:n tarkoittamaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Sillä ei myöskään aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää. Kaavoituksen yhdenvertaisuusperiaate on jatkossa huomioitavissa kaavoitusprosessiin liittyvien selvitysten ja perusteiden kautta MRL:n asettamien vaatimusten täyttyessä.

 

Esitetyssä valituskirjelmässä ei ole esitetty mitään oleellista uutta verrattuna aiempaan asian käsittelyyn liittyvään aineistoon. Kaupunginhallitus yhtyy Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun ja sen perusteluihin sekä toteaa osaltaan, että valitus tulee hylätä aiheettomana.

 

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

 

Valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvauksesta tulee hylätä perusteettomana. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut millään perusteella viranomaisen virheestä eikä asiassa ole muutoinkaan kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan. Näin ollen valittajan vaatimukselle hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaisesta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta ei ole perusteita.

 

Lisätietoja antaa asemakaavapäällikkö Martti Lätti, p. 044 7185 417.

 

Asiakirjoissa:

- Korkeimman hallinto-oikeuden lähettämät asiakirjat.

- Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös.

- Kuopion kaupunginhallituksen lausunto hallinto-oikeudelle

- Ehdotusvaiheessa saatu lausunto ja muistutukset vastineineen

- Valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen

 

                                                          Valmistelija                                                           

Anne Turkia

puh. +358 44 718 5415

Jussi Partanen

puh. +358 44 718 5416

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen

 

Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.