Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 23.10.2017/Pykälä 45

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa


 

Perusturva- ja terveyslautakunta

15 §

22.8.2017

Kaupunginhallitus

89 §

4.9.2017

 

§ 45

Asianro 4326/05.15.00/2017

 

 

Valtuustoaloite / selviämisasema Kuopioon

 

 

Päätöshistoria

 

Perusturva- ja terveyslautakunta 22.8.2017 15 §

 

 

Valtuustoaloite 22.5.2017

Kaija Räsänen ja kahdeksan muuta valtuutettua:

 

 

Valtuustoaloitteessa todetaan seuraavaa:

 

Suomessa on nykyään 14 selviämisasemaa. Nyt olisi sopiva aika perustaa Kuopioon selviämisasema. Sisäministeri esittää, että niiden määrää olisi lisättävä Suomessa. Ministeriön mukaan rauhallisesti käyttäytyvät juopuneet olisi syytä viedä poliisiputkan sijaan säilöön selviämisasemalle.

 

Poliisista vastaava sisäministeri Paula Risikko perustelee (Savon Sanomat 17.5.2017) asiaa sillä, että poliisin vastuu kevenee päihtyneiden säilyttämisessä. Se toisi säästöjä. Rauhallisesti päihtyneiden kiinniotto- ja muut tehtävät sekä säilytys maksavat tänä vuonna poliisille kahdeksan miljoonaa euroa. Risikon mukaan tuo summa voitaisiin jatkossa kohdistaa muuhun poliisityöhön.

 

On myös kyse työnajosta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja poliisin välillä. Poliisi tekee vuosittain Suomessa noin 60 000 päihdekiinniottoja. Joka kolmas käyttäytyy rauhallisesti, mutta heidät viedään selviämään poliisin putkaan ilman terveydenhuollon ammattilaisten valvontaa. Selviämisasema vähentäisi putkakuolemia.

 

Ministeri Risikon mukaan selviämisasemia tarvitaan lisää myös silloin, jos eduskunta päättää vapauttaa vahvat oluet, siiderit ja lonkerot ruokakauppaan. Silloin alkoholihaitat voivat lisääntyä ja voi tulla tilapula poliisiputkassa.

 

Me Kuopion kaupunginvaltuutetut esitämme, että Kuopioon perustetaan selviämisasema.

 

Vastaus valtuustoaloitteeseen

 

Yleisesti ottaen voi todeta, että haitallinen päihdekäyttö on meillä Pohjois-Savossa yleinen ja heikentyvään suuntaan mennyt hyvinvointiongelma. Vallitsevin osa siitä on edelleen alkoholismia, mutta sekakäyttö ja uudet huumeet valtaavat alaa, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten piirissä. Alkoholikuolemat, joihin luetaan alkoholin liikakäyttöön liittyvät taudit ja tapaturmat, ovat yleisiä ja maakuntavertailuissa Pohjois-Savossa olemme ko. asiassa miltei hännillä varsinkin miesten osalta ja erityisesti kun vertaillaan kuolleisuuseroja

suuri- ja pienituloisten välillä tilanne on huonoin. Tältä osin asia on luonnollisestikin hyvin monipolvinen yhteiskuntapoliittinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia.

 

Itse päihtymystilan hoitoon liittyy kansallista lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Päihtyneiden hoidon osalta on käytännössä huomioitava se, että voimakkaan päihtymystilan ja mahdollisesti aggressiivisen ja väkivaltaisen käytöksen yhteydessä saattaa olla kyse myös lääketieteellistä hoitoa vaativasta sairaudesta tai vammasta. Päihtymystilan ei tule muodostaa estettä terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioimiselle ja itse hoidolle.

 

Päivystysasetuksen (2014) mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää hakemuksesta luvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämiseen.

 

Potilas on otettava hoidettavaksi päivystysyksikössä, jos potilaan terveydentila ja toimintakyky sekä sairauden tai vamman ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen hoitoa ei voi kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai jos kiireellisen hoidon toteutuminen muualla on epävarmaa. Päivystysyksikköön hakeutuneen tai sinne tuodun päihtyneen henkilön hoidon tarve on arvioitava päivystysyksikössä. Päihtymys ei saa estää henkilön hoidon tarpeen arviointia tai hoidon järjestämistä. Päihtyneen henkilön kiireellisen hoidon yhteydessä on arvioitava potilaan päihdehuollon tarve. Päihdehuollolla tarkoitetaan kiireetöntä jatkohoitoa esim. päihdepalvelusäätiöllä. Kuopiossa KYSin päivystys toimii tässä mielessä yhteispäivystyksenä, jossa on syrjimättä hoidettava myös päihtyneiden henkilöiden akuutit päivystysluontoiset sairaustilat (potilaalla voi olla esim. kirurgista hoitoa vaativa umpilisäkkeen tulehdus), vammat ja alkoholimyrkytystila. Väkivaltaisesti käyttäytyvä tai väkivaltaiseksi tiedetty päihtynyt sekä päihtynyt, jota ei muusta syystä voida toimittaa selviämisasemalle tai hoitopaikkaan, on otettava poliisin säilytystilaan.

 

Ns. rauhallisten päihtyneiden osalta Kuopion kaupunki on jo vuosia hankkinut (sopimus on voimassa edelleenkin) ns. asumispäivystystoimintaa Työterapia yhdistykseltä. Asumispäivystys toteutetaan yöpäivystyksenä siten, että asumispäivystykseen voi hakeutua (myös poliisi toimittaa) klo 21.00 alkaen henkilöt (myös päihtyneet), joilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta yöpymiseen. Päivystyksessä arvioidaan asiakkaan vointi kuten päihtymystilan aste ja mahdolliset vieroitusoireet sekä turvataan asiakkaan perustarpeet kuten lepo, lämpö, ravinto ja puhtaus siten, että asumispäivystyksessä on mahdollisuus ruokailuun, peseytymiseen ja puhtaiden vaatteiden saantiin entisten tilalle. Asumispäivystyksestä toimitetaan tarvittaessa asiakas katkaisuhoitoon tai lääkärin vastaanotolle. Päivystyksessä ollessaan asiakas saa joko välipalan tai lämpimän aterian. Henkilöllä on halutessaan mahdollisuus jatkaa pidemmällä kartoitusjaksolla asumispalvelukeskuksessa. Kyse on siis selviämisasematyyppisestä sisällöstä niiden päihtyneiden osalta, joista huolehtimiseen ei tarvita voimakeinoja (poliisi) eikä lääketieteellistä hoitoa tai toimenpiteitä. Asumispäivystyksessä on aina paikalla henkilökuntaa, ml. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

 

Maakuntauudistuksen myötä (kaavailtu v. 2020 alusta) vastuu päihtyneiden hoidon järjestämisestä siirtyy maakunnalle ja sen liikelaitokselle, joka ylläpitää myös yhteispäivystystoimintoja. Siinä yhteydessä tämä kokonaisuus ja toimijuudet on järkevää miettiä uudelleen ja koota esim. selviämisasematoiminta yhteen liikelaitoksen päivystysyksikön yhteyteen. POSOTE yhteisten ja työikäisten palveluiden lopunraportista tällä hetkellä ehdotetaan päihdepalveluiden osalta, että maakunnassa suunnitellut mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskukset tarjoavat selviämishoitoa, katkaisuhoitoa sekä riippuvuuksien hoitoa ja kuntoutusta. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti avopalveluna, mutta laitoshoitoa järjestetään tarpeen mukaisesti. Selviämishoitoa tarjotaan niille päihtyneille henkilöille, jotka ovat päihtymyksensä takia kykenemätön huolehtimaan itsestään, mutta eivät käyttäytymisellään aiheuta vaaraa muille. Riittävän alueellisen kattavuuden vuoksi palvelukeskus järjestäisi selviämis- ja katkaisuhoitoa Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että selviämishoito voitaisiin tarjota päivystysyksiköiden yhteydessä tai läheisyydessä. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on todennäköisintä, että selviämishoidon osalta noudatetaan siirtymäaikaa, jonka aikana maakunta voisi sopia poliisihallituksen kanssa, että poliisi huolehtii rauhallisten päihtyneiden seurannasta siirtymäajan.

 

Esitämme, että Kuopioon ei juuri nyt perustettaisi erillistä selviämisasemaa, vaan kehittäisimme ja hyödyntäisimme tehokkaammin jo olemassa olevaa järjestelmää ja odottaisimme selviämisaseman osaltakin maakunta ja sosiaali- ja terveysuudistusta ja sen maakunnallisia linjauksia.

 

 

 

Esitys                                Terveysjohtaja Jari Saarinen ja perusturvajohtaja Mari Antikainen:

 

Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa kaupunginvaltuuston tietoon yllä olevan terveysjohtaja Jari Saarisen ja perusturvajohtaja Mari Antikaisen antaman lausunnon selviämisaseman perustamisesta.

 

 

                                            Valmistelija                                          

Jari Saarinen

puh. +358 44 718 6301

Mari Annika Antikainen

puh. +358 44 718 6401

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy  terveysjohtajan ja perusturvajohtajan esityksen.

Päätös                             

 

 


 

 

 

 

 

Kaupunginhallitus 4.9.2017 89 §

 

 

                                           

Päätösehdotus               Vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuustolle  saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Päätös                              Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti vs. kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

 


 

 

 

Liitteet

26

4326/2017 Äänestystulos, kv. 23.10.2017

 

                                                         

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.


Päätös                                            Keskustelun kuluessa valtuutettu Laura Meriluoto teki valtuutettujen Marjaana Mikkonen, Pia Punkki, Hanna Happonen, Liisa Pietikäinen ja Rauno Taskinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Esitän, että valtuustoaloite selviämisaseman perustamisesta palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että selvitetään aseman paikallinen tarve ja vaihtoehtoiset toteuttamistavat."

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Laura Meriluodon tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 jaa-ääntä ja 26 ei-ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä. 

Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.  Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä 26.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa