Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 26.10.2017/Pykälä 33

 

 

§ 33	Asianro 4564/11.01.00/2017

 

 

Päätös ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksista / Savon Kuljetus Oy / Siikajärvi, Venepuro 297-505-4-18

 

 

Savon Kuljetus Oy on 29.5.2017 jättänyt maa-aineslain 4 §:n mukaista lupaa koskevan hakemuksen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee kalliokiven louhintaa ja murskausta Siikajärven kylässä Pentumäen maa-ainesalueella tilalla Venepuro (297-505-4-18). Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Lupa esitetään myönnettävän.  

 

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen.

 

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja

 

Savon Kuljetus Oy

Suurahontie 5

70460 KUOPIO

y-tunnus: 0171337-9

 

Toiminta ja sen sijainti

Maa-ainesten ottoalue, kiviainesten louhinta ja murskaus 

Kuopion kaupunki, Siikajärvi, tila Venepuro 297-505-4-18.

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta 

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 § 1 momentin perusteella.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (KYHL 64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 1 momentin kohdan 6a ja b perusteella.

 

Asian vireille tulo

Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 29.5.2017.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset

 

Toiminnalla on aiemmin ollut 1.6.2017 saakka voimassa ollut maa-ainesten ottolupa. Alueella on myös aiemmin louhittu ja murskattu meluilmoituksella.

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 alueella tai sen ympäristössä ei ole kaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.

 

Toiminta ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura- tai luonnonsuojelualueita. Lähimpään vesistöön, Suuri-Paavaliseen ottoalueen lounaispuolella on noin 600 metriä.

 

Lähimpiin asuinkiinteistöihin alueen pohjois- ja luoteispuolella on matkaa 300 - 350 metriä.

 

Alueen ympäristön tila

       

Pentumäen maa-ainesalue on avattu maa-ainesalue, josta on otettu maa-ainesta noin 3,5 ha alueelta. Pääosa alueen puustosta on kaadettu nykyisen ottotoiminnan aikana. Maa-ainesalueen ympärysmetsät ovat pääosin kuusi-koivu –sekametsiköitä.

 

Toiminta sijoittuu maaseutumaiselle alueelle, jossa alueen ilmanlaatuun ja melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä alueen läpi kulkeva Saarimäentie. Tieliikenteen lisäksi alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Kokonaisuutena alueen ilmanlaatua ja melutilannetta voidaan luonnehtia hyväksi. Ottoalueella ei ole pohjavesiseurantaa.

 

Kuvaus toiminnasta

Venepuro (4:18) tilalla otetaan kiviaineksia kymmenen vuoden ajan noin 8 000 m³ vuodessa, yhteensä 80 000 m³. Toiminta käsittää tilalta otettavan kalliokiven louhinnan ja murskauksen.

 

Alueen pintamaat ja puusto poistetaan vaiheittain ottamisen edetessä. Pintamaat varastoidaan maisemointia varten ottoalueen reunoille. Ottotoiminta aloitetaan itäreunasta ja ottamisen etenemissuunta on länteen. Kalliokiven ottosyvyys on enimmillään noin 8 metriä, suunniteltu alin ottotaso on +135.00 (N60).

 

Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen rikottaminen. Yksittäinen louhintajakso kestää noin 2-4 viikkoa. Louhintajaksolla irrotetaan 10 000 -30 000 t kiviainesta, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä.

 

Räjäytyksessä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix –putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin 400-600 g/m³ kiveä kohti, jolloin räjähdysaineiden vuosikulutus on enimmillään noin 6,6 t ja keskimäärin 3-5,5 t. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiittiräjähdysaineita, räjähdyksissä vapautuu ainoastaan pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään.

 

Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kiviaineslajikkeiksi. Murskauksessa käytetään aliurakoitsijoiden Lokotrack-tyyppistä tela-alustaista murskauslaitosta tai siirrettävää murskauslaitosta. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Maa-aines syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Esimurskaimesta materiaali siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Seulontaa ja murskausta jatketaan jälkimurskaimissa. Pentumäen maa-ainesalueen kalliokiven murskeita tuotetaan noin 20 000-30 000 t yhden murskausjakson aikana. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 2-4 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin 3 000 t vuorokaudessa.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytettävien työkoneiden polttoaine (kevyt polttoöljy) varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Säiliöt varastoidaan suoja-alueella, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään 9 000 litraa. Työkoneiden voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Alueella on myös imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta. Louhintajaksoa kohti kevyttä polttoöljyä kuluu 2-5 t ja voiteluöljyä 0,1-0,5 t. Murskausjaksoa kohti kevyttä polttoöljyä kuluu 5-15 t ja voiteluöljyä 0,5-1 t.

 

Toiminnassa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen (800/2010) kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta mukaisia toiminta-aikoja. Kallion porausta tehdään arkipäivisin klo 7-21 välisenä aikana. Varsinaiset kallion räjäytykset tehdään arkipäivisin klo 8-18 välisenä aikana. Louheen rikotusta tehdään arkipäivisin klo 8-18 välisenä aikana. Murskausta tehdään arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-22 välisenä aikana. Tuotteiden lastaus ja kuljetukset tapahtuvat pääosin arkipäivisin klo 6-22 välisenä aikana.

 

Ottotoiminnan päätyttyä alueelle jätetään noin 5 metriä korkeat, pystyt kallioseinämät. Jyrkkien rintausten yläosiin rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Alueen pohja tasataan ja muotoillaan ylijäämämassoilla siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita. Mikäli alueen jälkikäyttö on metsätalous, tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuisella orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla. Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan maa-aineslupaviranomaisen kanssa maa-ainesalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksella.

 

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)  ja energiatehokkuus

 

Toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Savon Kuljetus Oy:llä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka pitää sisällään ISO 9001 laatujärjestelmän ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmän. Tulevaisuudessa Savon Kuljetus Oy tulee mahdollisesti myös sertifioimaan OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän.

 

 

Päästöt ja jätteet sekä niidenkäsittely

                     

1. Muodostuvat kiinteät ja nestemäiset jätteet ja niiden käsittely

 

Toiminnassa syntyy pieniä määriä sekajätettä, joka kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan lukittavassa kontissa tai tilassa. Lisäksi voi syntyä pieniä määriä ongelmajätteitä, kuten kiinteitä öljyisiä jätteitä, akut ja voiteluaineet, jotka säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella ei suoriteta työkoneille suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja.

 

Jätteet kerätään ja varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

 

Ottoalueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Ottoalueella muodostuu pintamaita sekä kantoja ja hakkuutähteitä, jotka luokitellaan kaivannaisjätteeksi. Pintamaat ja muut sekalaiset maamassat läjitetään maa-ainesalueen reunoille ja käytetään toiminnan päätyttyä alueen maisemointiin.

 

2. Päästöt ilmaan sekä niiden käsittely ja ehkäiseminen

 

Pentumäen maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, louheen murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Lisäksi pölypäästöjä syntyy alueella tehtävästä liikennöinnistä sekä vähäisemmässä määrin kiviainesten varastokasoista. Työkoneista ja kuljetuksista syntyy pakokaasupäästöjä, jotka sisältävät mm. typen oksideja, häkää, hiilidioksidia ja hiukkasia.

 

Kallionporauksen pöly on hienojakoista ja se kerätään porausvaunun pölynkeräyslaitteistolla. Louhinnan ja lastauksen pöly on sen sijaan suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön.

 

Murskaamon pölypäästöjä voidaan estää laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Teknisiin toimiin kuuluvat kuljettimien koteloinnit ja pölynerotinlaitteistot. Murskaimen pölyämistä voidaan estää myös kastelulla pakkaskauden ulkopuolella. Kiviaineksen putoamiskorkeuden säätämisellä voidaan vaikuttaa varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämiseen. Työkoneiden ja liikenteen päästöjä estetään lähinnä tyhjäkäyntiä ja turhaa liikennöintiä rajoittamalla ja kastelemalla maa-ainesalueen tiepintoja.

 

3. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden rajoittaminen

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Maa-ainesalueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita vain louhinnan ja murskaustoiminnan yhteydessä. Polttoaineet varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa lukittavissa, lapon- ja ylitäytönestolla varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Suoja-alueen maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöiden ja maaperän suojauksen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta mahdollisen maaperään kohdistuvan öljyvahingon torjumiseksi.

 

4. Päästöt vesistöön ja niiden rajoittaminen

 

Ottoalueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Pintavesissä saattaa esiintyä kiintoainesta sekä pieniä määriä räjähdysaineiden typpijäämiä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat Saarimäentien sivuojaan. Pintavedet voidaan ohjata myös vaihtoehtoisesti rumpuputken kautta Saarimäentien ali ympäröivään maastoon.

 

5. Melu ja tärinä ja niiden rajoittaminen

 

Yksi louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimmistä lähialueen ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on melu. Pentumäen maa-ainesalueella melua syntyy kalliokiven louhinnassa (poraus, räjäytykset, rikotus), louheen murskauksessa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Toiminnan merkittävin melunlähde on kallionporaus, joka suoritetaan usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelu leviää hetkellisesti ympäristöön. Räjäytysten aiheuttama melu sen sijaan on lyhytkestoista ja kertaluonteista.

 

Kalliokiven ottotoiminnassa tärinää aiheuttavat erityisesti louhintaräjäytykset. Muut louhinnan työvaiheet tai murskaustoiminta aiheuttavat vain lievää tärinää, jota ei havaita kuin toimintojen välittömässä läheisyydessä.

 

 

Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Uusimmissa murskainmalleissa esimerkiksi esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja, mikä osaltaan vähentää murskaimesta lähtevää melua. Murskaamisessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Melun etenemistä kallioalueelta rajoittavat maastonmuodot ja muut mekaaniset esteet, sääolosuhteet sekä puusto ja muu kasvillisuus. Syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää myös toimintojen sijoittamisella siten, että melun leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.

 

Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma tai louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lähin asuinrakennus sijoittuu 300 metrin etäisyydelle ottoalueesta, joten laskennallinen louhintatärinän heilahdusnopeuden ohjearvo ko. kiinteistöllä on noin 7 mm/s. Louhintatyöt suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että lähimpien kiinteistöjen heilahdusnopeuden ohjearvot eivät ylity.

 

 

Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset

 

Toiminnan vaikutukset ottoalueen ympäristön ilmanlaatuun arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Ympäröivän maaston muodot ja puusto sekä tarvittaessa tehtävät pölyntorjuntatoimenpiteet estävät pölyn leviämistä ympäristöön ottoalueen ulkopuolelle. Pölypäästöjen arvioidaan rajoittuvan pääosin toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.

 

Työkoneiden ja liikenteen kaasumaisilla päästöillä ja hiukkaspäästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Päästöt laimenevat nopeasti ilmavirtauksien mukana eivätkä merkittävästi heikennä ilmanlaatua ottoalueen ympäristössä.

 

Ottoalue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella tai laajemman vesistön välittämässä läheisyydessä, eikä toiminnalla siten arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- ja pintaveteen. Ehyillä kallioalueilla louhinnan vaikutukset pohjaveteen ovat epätodennäköisiä. 

 

Melumallinnuksen perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei päiväaikaan ylitä ohjearvoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melumallinnuksessa toiminnasta aiheutuvalle melulle ei ole tehty impulssimaisuuskorjausta, toisaalta mallinnuksessa ei ole myöskään huomioitu meluntorjuntakeinoja tai kasvillisuuden vaimentavaa vaikutusta. Tilanteessa, jossa melun oletettaisiin olevan impulssimaista, melutaso ylittää ohjearvon lievästi kahdella lähimmällä asuinkiinteistöllä (K1 ja K2) ja loma-asunnolla laskentapisteessä K4. Meluntorjuntakeinoin melutaso oletettavasti alittaa ohjearvon.

 

Kalliokiven ottotoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemakuvaan. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta metsämaaksi. Alueen näkyvyys kaukomaisemakuvassa on varsin pieni, sillä alue ei kohoa merkittävästi muuta ympäristöään korkeammalle. Pentumäen alueelle on kohdistunut jo maisemallinen muutos alueella käynnissä olevan ottotoiminnan seurauksena.

 

Pentumäen maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000 –verkostoon kuuluvia alueita. Pentumäen maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisema-alueita. Näin ollen maa-aineksen ottotoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa.

 

 

Toiminnan sekä päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu

 

Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. Murskausjaksoilla työhön valittu urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. päivittäiset tuotantomäärät, toiminta-ajat, käytetyt raaka-aineet sekä laitteiden huollot ja mahdolliset poikkeustilanteet. Kirjanpito on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-rekisteriin sähköisellä lomakkeella.

 

 

Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen

 

Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- voiteluaineiden varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään aiemmin kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; säiliöiden rakenne ja varustelu sekä maaperäsuojaukset. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Alueelle varataan imeytysainetta, jonka avulla mahdolliset vuodot työkoneista voidaan kerätä talteen.

 

Mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvat ympäristö- ja muut vahingot pyritään estämään tai rajaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

 

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin valtuustotalon ilmoitustaululla 28.6.-28.7.2017 . Asian vireilläolosta on tiedotettu Viikkosavossa 28.6.2017 ja Pitäjäläisessä 29.6.2017. Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu naapureita 27.6.2017 päivätyllä kirjeellä.

 

Muistutukset, mielipiteet ja lausunto sekä hakijan vastine niihin

 

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue on antanut 18.8.2017 saapuneen lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavasti:

 

”Pintavedet on suositeltavaa johtaa laskeutusaltaan kautta ympäristöön. Toiminnan vaikutuksia on myös suositeltavaa seurata ympäristöön johdettavasta pintavedestä.

 

Hakemuksessa ei ole mainintaa lähteistä tai lähikiinteistöjen talousvesikaivoista. Toiminnan vaikutuksia on seurattava pohjaveden pinnantason ja laadun osalta alueen mahdollisista lähteistä ja talousvesikaivoista.

 

Toimintaan tarvittavista laitteistoista ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennakolta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus, aggregaatti ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla.

 

Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi.

 

Jälkihoitotoimenpiteenä alueelle on muodostettava kunnollinen kasvualusta. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet tulee suorittaa ennen luvan päättymistä. Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

 

Toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä lausunnossa mainitut asiat ja liitteenä oleva ohjeistus otetaan lupamääräyksissä huomioon.”

 

Toiminnanharjoittaja ei ole antanut vastinetta lausuntoon.

 

 

Tehdyt tarkastukset

 

Viimeisin tarkastuskäynti on tehty 24.10.2016. 

 

 

 

Esitys                                            Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamolle sekä maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Siikajärven kylään, tilalle Venepuro 297-505-4-18.

 

Sen lisäksi, mitä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

 

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

 

1.      Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 5,7 ha alueelta. Ottamismäärä on enintään 80 000 m3.

 

(MAL 11§)

 

2.      Alin ottotaso on +135,00 m (N60). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on kuitenkin jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen koskematon maakerros.

 

(MAL 11§)

 

3.       Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja varustettava varoituskyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

(MAL 11§)

 

4.      Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä alkukatselmus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

(MAL 11 §)

 

Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkukatselmus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että toiminnanharjoittaja on selvillä luvan määräyksistä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi.

 

 

5.      Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiatehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä.

Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin.

(YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)

Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.

 

 

6.      Kallion porausta alueella saa tehdä arkipäivisin klo 7.00-21.00, räjäytykset ja rikotusta arkipäivisin klo 8.00-18.00 ja murskausta arkipäivisin klo 7.00-22.00.  Valmiiden kiviainestuotteiden lastausta ja kuljetuksia alueella saa tehdä ma-pe klo 6.00-22.00.

 

(YsL 7 ja 52 §, VnA 800/2010)

 

Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Toiminta-ajat ovat asetuksen 800/2010 mukaiset.

 

Valumavesien käsittely

 

7.      Mikäli louhinta-alueelle kertyy valumavesiä tai louhinta-alueelta syntyy pintavaluntaa, tulee valumavedet koota yhteen ja käsitellä riittävän suuressa selkeytysaltaassa ennen maastoon tai ojaan johtamista. Selkeytysaltaat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein kertyvästä kiintoaineesta.

 

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhinta-alueen valumavedet eivät lammikoidu louhokseen ja että ne riittävästi esikäsiteltyinä johdetaan hallitusti maastoon.

 

 

Päästöt ilmaan ja meluntorjunta

 

 

8.      Pöly- ja melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ainakin seuraavia toimia:

 

−       Murskaimen meluavimmat ja pölyävimmät osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.

−       Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.

−       Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat.

−       Kastelemalla pölyävimpiä kohteita, kuten murskaimia ja kuljettimia.

−       Murskauslaitos ja aggregaatti tulee sijoittaa alueelle mahdollisimman alas ympäristöön nähden ja siten, että ottoalueen seinämät toimivat meluesteenä.

−       Tuote- ja raaka-ainekasat sekä ottoalueen pintamaat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat melu- ja pölyesteinä lähimpään asutukseen päin.

 

Melupäästöjä ja pölyämistä tulee ehkäistä aina, kun murskauslaitos on toiminnassa.

 

Kiviainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava.

 

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Melu ja pöly ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä melu- ja pölypäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia kaikilla murskaimilla. Melu- ja pölypäästöjä on kuitenkin torjuttava aina jollakin mainituista ratkaisuista.

 

Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä. Myös tällaisesta hajakuormituksesta aiheutuvia pölypäästöjä on torjuttava.

 

 

9.       Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 79/2017 4 §:n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja.

 

Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ilmanlaatuun on osoitettava mittauksin. Ilmanlaatumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä.

 

(YsL 6, 7 ja 52 §, VnA 480/1996, VnA 79/2017)

 

Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Toiminnan keskeisin vaikutus ilmanlaatuun on vaikutus pölypitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

 

Määräys on annettu siten, että ilmanlaadun arvioinnissa otetaan huomioon myös muut alueen päästölähteet, kuten tieliikenne.

 

Ilmanlaatumittaukset paikalla voivat olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan aiheuttamasta pölystä valitetaan tai jos valvonnan yhteydessä toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa ottoalueen ulkopuolelle.

 

10.   Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

 

(YsL 52 §, VnA 413/2014)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 413/2014 mukaisena.

 

 

11.   Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuva päiväaikainen (klo 7-22) A-painotettu keskiäänitaso (L_eq) ei saa ylittää seuraavia arvoja

 

                                                                                                             klo 7-22                             klo 22-7

 

ympäröivien asuinkiinteistöjen                           55 dB                            50 dB

piha-alueet

ympäröivien loma-asuntojen   45 dB                 40 dB

piha-alueet

 

Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ympäristön melutilanteeseen on osoitettava mittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mittausaikana toiminnasta aiheutuva yksittäisen tunnin (1 h) keskiäänitaso saa ylittää em. päivä- ja yöajan keskiäänitasot enintään 5 dB:llä.

 

Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan altistuvassa kohteessa olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin.

 

(YsL 52 §, VnP 993/1992)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Mahdollisten melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.

 

 

Tärinäntorjunta

 

12.  Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että heilahdusnopeus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei ylitä arvoa 7 mm/s.

 

(YsL 52§)

 

Perustelu: Määräyksessä on annettu suurin sallittu räjäytystöistä aiheutuva heilahdusarvo. Tällä ensisijaisesti estetään tärinästä kiinteistöille aiheutuvat haitat, mutta myös tärinästä ihmisille aiheutuvia haittoja. Räjäytystöitä koskevat myös muut säädökset, joilla turvataan se, että tärinän aiheuttamat haitat estetään. Tällaisia säädöksiä ovat valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeista (410/1986) sekä työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) ja sen nojalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat turvallisuusmääräykset.

 

Kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely

 

13.   Murskauslaitoksen tarvitsema polttoöljy ja työkoneiden polttoaineet tulee varastoida hyväkuntoisissa 2-vaippasäiliöissä tai suljetulla vuotoaltaalla varustetuissa 1-vaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä.

 

(YsL  7, 16, 17, 52 ja 66 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta.

 

14.   Työkoneiden tankkaus sekä tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi HDPE-muovikalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut niin, että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan.

 

Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan.

 

Koneiden tilapäisiä huoltotöitä varten paikalla tulee lisäksi olla suoja- ja imeytysmattoja maaperän suojaamista varten.

 

(YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VnA 800/2010)

Perustelu: Usein suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille, joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa.

 

 

15.   Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa, katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.

 

(YsL  7, 16, 17 ja 58 §, JL 13 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisista jätteistä ja muista vaarallisista kemikaaleista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

 

Kaivannaisjätteiden jätehuolto

 

16.  Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 31.12.2022. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

 

(YsL 52 ja 112-114 §, MAL 16b § ja VnA 190/2013)

 

Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskevassa jätehuoltosuunnitelmassa on sitovasti esitetty toiminnassa muodostuvien pintamaiden ja kantojen varastointi ja käsittely. Suunnitelma on hyväksytty osana ympäristölupahakemusta. Kaivannaisjätteiden käsittelylle ei ole tarpeen asettaa muita määräyksiä. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

 

Toiminnan tarkkailu, häiriö- ja onnettomuustilanteet

 

17.  Louhosalueella muodostuvien ja selkeytysaltaassa käsiteltyjen maastoon tai ojaan johdettavien valumavesien laatua tulee tarkkailla vuosittain näytteenotoin.

 

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että alueelta maastoon tai ojaan johdettavat valumavedet eivät aiheuta haittaa ympäristölle.

 

 

18.   Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua.

 

 (YsL 7, 15 ja 52 §)

 

Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä. 

 

19.   Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahingoista tulee lisäksi ilmoittaa Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

 

Laitoksella on oltava alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustoa sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan aloittamista.

 

(YsL 7, 15, 52 ja 123 §, VnA 800/2010)

 

Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

 

20.  Räjäytystöiden aiheuttamaa tärinän heilahdusarvoa on mitattava vuosittain lähimmällä asuinkiinteistöllä. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista.

 

(YsL 6 ja 62 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksen 12 valvomiseksi ovat tärinämittaukset tarpeen. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpee, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset.

 

 

21.   Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

 

Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille tulee esittää vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta:

 

−       toiminta alueella (laitoksen päivittäiset toiminta-ajat, tuotantomäärät jne.)

−       polttoaineiden kulutus

−       muodostuneet jätteet

−       yhteenveto tarkkailutiedoista

−       selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista ja  niiden syyt ja kesto

−       pölynpoistolaitteiden huollot

−       selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista.

 

(YsL 62 ja JL 118-120 §)

 

Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti.

 

 

Toiminnan muutokset tai lopettaminen

 

22.   Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

 

 (YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

 

23.   Oton jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle niin, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan saajan esittää 1.4.2027 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristöviranomaiselle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

 (YsL 52, 94 §, MAL 10-11§ ja 13-14§, MaA 7-8§)

 

Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua mm., että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on käsitelty tai poistettu paikalta asianmukaisesti. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

 

Vakuus

 

24.  Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi luvansaajan on toimitettava  19 690 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 31.10.2028 saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa.

 

(MAL 12 §)

 

Perustelu: Vakuudella varmistetaan, että lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee suoritettua.

 

 

Toiminnan aloittaminen

 

25.  Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.

 

(MAL 21 §, YsL 199 §)

 

Perustelu: Kyseessä on ympäristöluvan ja maa-ainesluvan myöntäminen alueella jo aiemmin harjoitetulle toiminnalle toiminnassa olevalla maa-ainesten ottoalueella. Toiminnasta ei ole todettu aiheutuneen merkittäviä ympäristövaikutuksia aiemman toiminnan aikana, joten toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole estettä. (MAL 21 §, YSL 199 §)

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska alueen ympäristöstä on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.

 

Ottamisalueen jälkihoitotyönä tehtävässä muotoilussa huomioidaan ympäristön vallitsevat maastonmuodot. Lisäksi puustoa ja muuta kasvillisuutta uusitaan ottamistoiminnan jälkeen. Näin ollen maisemakuva ei turmellu ja alue palautuu metsätalousmaaksi. Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Havaitun ylimmän pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetään riittävän paksu suojakerros. Näin ollen pohjaveden laatu tai antoisuus ei vaarannu. Huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

 

−       terveydellistä haittaa

−       muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

−        maaperän tai pohjaveden pilaantumista

−       erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

−       vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

−       kohtuutonta rasitusta naapurustossa.

 

Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätteiden hyötykäytön vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain vaatimus jätteiden synnyn ehkäisemisestä.

 

Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden jätehuollosta. Kaivannaisjätteiden jätehuoltoon liittyen toiminnanharjoittajalta ei ole vaadittu vakuutta, koska luvassa on asetettu ottoalueen maisemointiin liittyvä vakuus.

 

Toiminnan sijoituspaikalla ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maakuntakaavan kanssa.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevät ratkaisut täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset.

 

Päätöksessä on otettu huomion kivenmurskaamoja koskevan valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimukset.

 

Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

 

 

Muistutuksissa, mielipiteissä ja lausunnossa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen

 

Päätöksessä on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen antama lausunto.

 

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa 31.10.2027 saakka. Uusi lupa on kuitenkin haettava tätä ennen, mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia.

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

 

Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.

 

Sovelletut säännökset

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014 YsL) 6-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 34, 39-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 94,113-114, 170, 199 ja 205 §

Jätelaki (646/2011 JL)  8, 13 ja 118 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 12, 13, 14, 15 ja 18 §
Valtioneuvoston asetus (VnA) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös (VnP) melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus (VnA) ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus (VnA) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (413/2014)

Valtioneuvoston asetus (VnA) kaivannaisjätteistä (190/2013)

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 18.5.2017 § 51 Kuopion alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksasta

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 18.5.2017 § 52 Kuopion maa-ainestaksasta

 

 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 

Yhteisluvasta peritään 4500,00 euroa. Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja louhintaa ja murskausta koskevan lupahakemuksen perusmaksuun (220 + 0,0110 x 80 000 + 0,5 x (3400 + 3400) = 4500).

 

Lisäksi peritään kuulutuskustannukset 805,50 euroa (alv 24%).

 

Vuotuisena valvontamaksuna peritään voimassa olevan taksan mukaisesti 388 euroa.

 

Perustelut: Luvan käsittelymaksu ja valvontamaksu perustuu Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan taksaan (ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 18.5.2017 § 51 ja § 52).

 

 

 

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.

 

 

 

Viiteaineisto

*

4564/2017 Sijaintikartta

                                                

 

 

                                                      Valmistelija                                                         

Mikko Sokura

puh. +358 40 718 2147

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                          Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

Päätös                                          Esittelijä muutti päätösesitystä niin, että kohdassa "Käsittelymaksu ja sen määräytyminen" ensimmäisen kappale muutetaan seuraavasti:

"Yhteisluvasta peritään 3650 euroa.  Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja louhintaan ja murskausta koskevan lupahakemuksen perusmaksuun (220 + 0,0110 x 80 000 + 05 x (3400 + 0,5 x 3400) = 3650).

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan muutetun esityksen.

 

Merkitään, että ympäristötarkastaja Mikko Sokura poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.