§ 3	Asianro 362/02.02.02/2018

 

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2018

 

 

Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen
Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut

 

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2017 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2018 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2018 - 2021.

Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden talousarvion käyttösuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin.

 

Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston päätöksen mukaiseen toimintakatteeseen, joka on valtuustoon nähden sitova taso. Palvelualueen on huomioitava käyttösuunnitelmassa ja toiminnassaan valtuuston palvelualueelle määrittelemät tavoitteet, joilla strategian tavoitteita toteutetaan. Palvelualue voi talousarviovuoden aikana tehdä muutoksia talousarvioonsa lautakunnan päätöksellä, kun toimintakate ei muutu.

 

Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmista tulee ilmetä sitovuustaso käyttösuunnitelman hyväksyvään toimielimeen nähden, jotta toimielimen on mahdollista seurata asettamiensa tavoitteiden toteutumista.

 

Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot.

 

Toiminnan painopisteet

 

Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis‑ ja muutoskaava‑alueilla.

 

Savilahti, Kuntolaakso, Mölymäen ja Kuopionlahden alueet sekä Lehtoniemen pohjoisosa, Pienen Neulamäen yritysalue ja Sorsasalon biotuotetehtaan alue ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2018 toiminnassa. Uusien alueiden osalta kunnallistekninen rakentaminen painottuu Hiltulanlahden, Mölymäen ja Kuikkalammen alueille. Savilahden allianssihankkeen lisäksi parannetaan Savilahteen johtavaa Niiralankatua. Omakotitonttien luovutuksen painopiste on siirtynyt Hiltulanlahti II -alueelle.

 

Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen ovat painopisteinä.

 

Joukkoliikenteen toimivuutta kehitetään Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenne 2025 -ohjelman mukaisesti.

 

Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan edellisenä vuonna aloitettua jätehuollon palvelutason määrittelyä yhteistyössä alueen kuntien ja kunnallisen jäteyhtiön kanssa.

 

Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevat muutokset aiheuttavat uusia järjestelyjä tehtävänjaossa kaupungin ja Kuopion Veden välillä, hulevesien hallinnan suunnittelua mm. kaavoituksen yhteydessä sekä lisäystä viranomaistehtävissä. Tavoitteena on hulevesien hallinnan ja sitä kautta niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen.

 

Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

 

Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus ja samalla koko kaupungin positiivinen kehitys. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut.

 

Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään kaupunkirakenteen kehitystä.

 

Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen digitaalisia palveluita. Asukkaiden vuorovaikutusta osana elinympäristön ja palvelujen suunnittelua lisätään. Mahdollisuuksia vuorovaikutukselliseen toimintaan parannetaan myös Apajan ”Kohtaamo / kaupunkilaisten kohtaamispaikka” – toiminnalla.

 

Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso. Optimointia jatketaan kehittämällä alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Uusia toteutus- ja rahoitusmalleja otetaan käyttöön kuten viime vuoden lopussa alkanut Savilahden allianssihanke. Hankkeessa päästään alkuvuodesta kumppanin valinnan jälkeen allianssin kehitysvaiheeseen.

 

Käyttösuunnitelman laskentaperusteet

 

Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevien sopimusten mukainen palkkakehitys ja henkilöstösuunnitelma. Käyttösuunnitelmaan on varattu varhaiseläkemenoperusteinen varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti.

 

Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja atk-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä.

 

Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllistymisen yksikkö ja määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan työllistymisen yksikön kustannuspaikalle. Työllistymisen yksiköllä on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessi-tasoisesti. Mikäli työllisyysmäärärahaa jää käyttämättä, työllisyyspalvelu voi siirtää sitä käytettäväksi yli 200 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden sekä nuorisotakuun toteuttamiseen liittyviin työllistymistoimenpiteisiin.

 

Henkilöstö

 

Talousarvion laadinnan yhteydessä on valmisteltu henkilöstölaskelmat, jotka tarkennetaan nyt käyttösuunnitelmissa.

 

Kaupunkiympäristön vastuualueet ovat laatineet henkilöstölaskelmat ja koulutussuunnitelmat, joissa on huomioitu henkilöstöohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet pidemmälle aikavälille.

 

Palvelualueella on laadittu työhyvinvoinnin suunnitelmat ja kehittämisen kohteet. Kaupunkiympäristön palvelualueen tavoitteena on vähentää sairauspoissaolopäivä 10,7 päivästä/htv 9,5 päivään/htv.

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintakate vuodelle 2018

                                                                                      

TOT 2016             TA 2017                    KS 2018

1 000 €                 1 000 €                   1 000 €

 

  223                       - 5 034                       - 4 561

 

 

Investoinnit

 

Investoinnit painottuvat uusille asuinalueille Hiltulanlahden, Mölymäen ja Kuikkalammen alueille sekä Saaristokaupunkiin. Savilahden osalta kehitetään Savilahden ja keskustan välistä yhteyttä Niiralankadun saneerauksella. Keskustassa alkavat Kauppakadun ja Snellmanninpuiston perusparannukset. Kohteita on myös muissa taajamissa sekä kaksi ely-kohdetta: Pajulahden kevyen liikenteen väylä ja Muuruveden Rantatie.

 

Liikuntapaikkakohteista suurimmat ovat Puijon urheilualueen rakentaminen ja Lippumäen tekojääratahanke.

 

Investointimäärärahat vuodelle 2018 kokonaisuudessaan ovat:

 

 

	TA + Ta-muut. 2017 1000 € (netto)	TA / KS 2018 1000 € (netto)
Maa- ja vesialueet (bruttomenot)	3 800 + (4,5 M€)	2 400 (3 M€)
Yhdyskuntarakentaminen ·         Liikuntapaikat ·         Lähiliikuntapaikat ·         Yl. alueet, puistot ja virkistysal. ·         Satama ·         Kunnallistekniikka yht.	20 073 1 845 30 1 820 580 15 798	30 600  6 105 (HYV) 100 (HYV) 3 210 680 20 505
Koneet ja kalusto	20	50
YHTEENSÄ	23 893	33 050

 

                                                                

Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet valmistelevat yhdessä kohteet ja kaupunkirakennelautakunta tekee rahoituspäätöksen.

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen käyttösuunnitelma vuodelle 2018 on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä ja käyttösuunnitelmaa esitellään tarkemmin kokouksessa.

 

Vaikutusten arviointi                -

 

 

Esitys                                              Esitän, että lautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle 2018.

 

 

Liitteet

1

362/2018 Käyttösuunnitelma

 

                                                          Valmistelija                                                           

Anne Simonen-Ruuskanen

puh. +358 44 718 5116

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen               

 

Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.