Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 27.09.2018/Pykälä 16

 

 

§ 16	Asianro 7648/14.06.00.00/2018

 

 

Asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä uusilla asuinalueilla

 

 

Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

 

 

Asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä                     

 

Asuntoaluekohtaisella jätteenkeräysjärjestelmällä tarkoitetaan tietylle alueelle luotua keskitettyä jätteenkeräysjärjestelmää, jossa useat kiinteistöt käyttävät yhteistä jätteenkeräyspistettä. Keräyspisteitä järjestetään korttelikohtaisesti tai niin, että yhteinen keräyspiste on järjestetty usean korttelin yhteiseksi. Tästä järjestelmästä käytetään myös nimeä korttelikohtainen jätteenkeräys, mutta nyt on päädytty käyttämään ensisijaisesti termiä asuntoaluekohtainen jätteenkeräys, joka kuvaa järjestelmää paremmin.

 

Jätelain 35 §:n mukaisesti kunnan on huolehdittava sen vastuulle kuuluvan jätteen kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten 11 §:n mukaan alueilla, joilla on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä tämän järjestelmän käyttäjiksi.

 

Jätehuoltomääräysten sääntelyssä on noudatettu Suomen Kuntaliiton mallia, jossa asuntoaluekohtainen jätteenkeräys tulkitaan yhdeksi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen muodoksi. Tällöin asuntoaluekohtaiset jätteenkeräyspisteet toimivat alueen kiinteistöjen jätteiden vastaanottopaikkoina.

 

Asuntoaluekohtaisissa jätteenkeräyspisteissä kerätään sekajätettä ja kierrätettäviä hyötyjätteitä. Järjestelmän käyttöönotolla pyritään parantamaan jätteenkeräyksen palvelutasoa, kun lähelle asuinkiinteistöjä järjestetään kierrätettävien hyötyjätteiden keräys sekajätteen keräyksen lisäksi. Jotta järjestelmä toimii, kaikki alueen asuinkiinteistöt käyttävät nimenomaan asuntoaluekohtaisia jätteenkeräyspisteitä, eikä kiinteistökohtaisia jäteastioita voida ottaa käyttöön. Näin ollen kiinteistöille ei ole tarvetta järjestää paikkaa jätteiden keräykselle.

 

Keräyspisteiden toteutus ja käyttömaksut

 

Yhteiset keräyspisteet toteutetaan alueen kaavassa tai muussa suunnitelmassa varatuille paikoille. Keräyspisteet sijoitetaan keskeisten kulkuväylien varrelle niin, että jätteet voi tuoda pisteelle muun asioinnin yhteydessä. Keräyspisteitä suunniteltaessa huomioidaan myös se, ettei matka keräyspisteelle muodostu liian pitkäksi miltään keräysjärjestelmään kuuluvalta kiinteistöltä.

 

Tavoitteena on, että asuntoaluekohtaisilla keräyspisteillä kerätään biojäte, paperi, lasi, metalli, kartonki ja muovi. Tarvittaessa asuntoalueelle järjestetään tiheämmin seka- ja biojätteen keräyspisteitä, koska näiden jätteiden ominaisuudet ovat sellaiset, että keräyspisteiden on oltava lähempänä kiinteistöjä kuin paperin, lasin, metallin, kartongin ja muovin keräyspisteet. Tavoitteellinen enimmäisetäisyys kiinteistöiltä bio- ja sekajätteen keräyspisteelle on 200 metriä.

 

Lähtökohta on, että asuntoaluekohtaiset jätteenkeräyspisteet ja niiden tyhjennykset ovat valmiina asukkaiden muuttaessa alueelle. Kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, vastaa keräyspisteiden rakentamisesta ja ylläpidosta, kuten keräyspisteiden kunnossapitotöistä ja siivoamisesta.

 

Jätetaksassa vahvistetaan erikseen maksut asuntoaluekohtaisen jätteenkeräyksen käytölle. Näillä maksuilla katetaan pisteiden rakentaminen, ylläpito sekä jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely. Maksu on huoneistokohtainen käyttömaksu, joka on ainakin alkuvaiheessa aluekeräyspisteen käyttömaksun suuruinen. Keräysjärjestelmän maksut ovat samaa suuruusluokkaa kuin kiinteistökohtaisen keräyksen maksut. Joillakin kiinteistöillä kiinteistökohtaisen keräyksen maksut olisivat asuntoaluekohtaisen jätteenkeräyksen käyttömaksua edullisemmat, joillakin kalliimmat.

 

Niin kuin kaikille asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille, myös asuntoaluekohtaiseen keräysjärjestelmään kuuluville kiinteistöille määräytyy perusmaksu järjestetyn jätehuollon maksun lisäksi. Perusmaksu määräytyy alemman perusmaksuluokan mukaan, koska asuntoaluekohtaisissa jätteenkeräyspisteissä lajitellaan erikseen biojäte, eikä sitä pitäisi ohjautua sekajätteen joukkoon.

 

Alueet, joissa keräys otetaan käyttöön

 

Asuntoaluekohtainen jätteenkeräys on mahdollista ottaa käyttöön sellaisilla uusilla asuinalueilla, joiden kaavoituksessa tai muussa suunnittelussa on varattu tilat yhteisille jätteenkeräyspisteille ja todettu asuntoaluekohtaisen jätteenkeräyksen käyttö alueella. Tieto asuntoaluekohtaiseen jätteenkeräykseen liittymisestä sisällytetään myös kuntien tonttien luovutussopimuksiin.  

 

Asuntoaluekohtainen jätteenkeräys otetaan käyttöön ensimmäisessä vaiheessa Kuopion Savilahteen rakennettavilla asuinalueilla ja Siilinjärven Taivallahden uudella asuinalueella. Kuopion Savilahteen on rakentumassa alkuvaiheessa kerrostaloja ja myöhemmässä vaiheessa myös rivitaloja ja pientaloja. Siilinjärven Taivallahteen kaavoitetaan rivitaloja ja omakotitaloja. Asuntoaluekohtainen jätteenkeräys otetaan huomioon molemmilla alueilla asemakaavassa. Asuntoaluekohtaista jätteenkeräysjärjestelmää ollaan ottamassa käyttöön myös Tervon Koti rannalla -alueella. Tälle alueelle rakentuu pientaloja.

 

Jatkossa asuntoaluekohtainen jätteenkeräys voidaan ottaa käyttöön muillakin alueilla. Jätelautakunta tekee nyt periaatepäätöksen siitä, että keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön sellaisilla uusilla asuinalueilla, joilla on osoitettu paikat asuntoaluekohtaisille jätteenkeräyspisteille ja joihin Jätekukko toteuttaa kyseiset keräyspisteet. Käytännössä käyttöönotto edellyttää kunnan ja Jätekukon välistä yhteistyötä asuinaluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Se, millä alueilla kyseinen järjestelmä otetaan käyttöön, ratkaistaan siis kunkin alueen kaavoituksen tai muun suunnittelun yhteydessä.

 

Vaikutusten arviointi                Asuntoaluekohtaisten jätteenkeräysjärjestelmien käyttöönotolla on positiiviset ympäristövaikutukset. Kun kiinteistöillä ei ole omia jäteastioita, tehostetaan jätteiden keräystä ja kuljetusta, minkä ansiosta jäteauton liikennöinti alueella ja päästöt ympäristöön vähenevät. Kierrätettävien hyötyjätteiden erilliskeräys voi lisäksi tehostua, kun niitä kerätään kattavasti lähellä kiinteistöjä.

 

                                                          Keräysjärjestelmän vaikutukset alueen asukkaisiin ovat osin positiiviset ja osin negatiiviset. Toisaalta asuntoaluekohtaisen jätteenkeräysjärjestelmän käyttäjät saavat entistä parempaa palvelua, kun lähellä kiinteistöjä kerätään sekajätteen lisäksi kierrätettäviä hyötyjätteitä. Toisaalta taas sekajätteen keräystä ei ole omalla kiinteistöllä eli sekajätteen keräyspiste on kauempana kuin tilanteessa, jossa kiinteistöllä on käytössä kiinteistökohtainen sekajäteastia.

 

                                                          Asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä järjestetään asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä varten eli lähtökohtaisesti muilla alueen toimijoilla, kuten yrityksillä, on käytössä kiinteistökohtainen jätteenkeräys. Mahdollista kuitenkin on, että sellaiset yritykset ja muut yhteisöt, jotka toimivat samalla asuntoalueella ja joilla syntyy asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavaa yhdyskuntajätettä, liittyvät järjestelmän käyttäjiksi. Näihin yrityksiin järjestelmän käyttöönotolla on vastaavat vaikutukset kuin asukkaisiin.

 

 

Esitys                                              Jätelautakunta päättää, että asuntoaluekohtainen jätteenkeräys otetaan käyttöön sellaisilla uusilla asuinalueilla, joiden kaavassa tai muussa suunnittelussa on todettu alueelle toteutettava keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä ja osoitettu paikat asuntoaluekohtaisille jätteenkeräyspisteille. Edellytyksenä käyttöönotolle on myös se, että Jätekukko toteuttaa yhteiskäyttöiset keräyspisteet alueelle.

 

                                                          Valmistelija                                                           

Saija Pöntinen

puh. +358 44 718 5066

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

 

Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.