Perusturva- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 24.09.2019/Pykälä 54

 

 

§ 54	Asianro 4628/05.03.00/2019

 

 

Lausunto valtuustoaloitteeseen / parisuhteiden varhainen tuki Kuopion kaupungissa

 

 

 

 

                                                         

Valtuustoryhmän ensimmäisenä allekirjoittajana Hanna Happonen ja 23 muuta kaupungin valtuutettua valtuustoaloitteessaan tuovat esille, että parisuhdeongelmat ja erot heijastuvat lasten elämään. Valtuustoaloitteessa mainitaan, että Lapsiasianvaltuutetun vuosikerran 2019 mukaan lapsiasianvaltuutettu on ollut huolissaan avioerojen yleisyydestä sekä puutteellisesta perhe- ja parisuhdeneuvonnasta. Lapsiasianvaltuutettu on esittänyt, että kaikille aviopareille tarjottaisiin parisuhteen tukea.

 

Valtuustoaloitteen mukaan tähän asti tukea on järjestetty järjestöjen ja seurakuntien toimesta, ja että tarjolla olevaa palvelua on liian vähän sen tarpeeseen nähden.

 

Edellä mainittujen perustelujen jälkeen valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että Kuopion kaupunki 1) aloittaa varhaisen tuen järjestämisen parisuhteille parisuhteen laadun parantamiseksi 2) laatii ja toimeenpanee ohjelman kuopiolaisesta mallista parisuhteiden varhaiseksi tukemiseksi ja 3) tiedottaa näistä palveluista kuntalaisille.

 

Vastaus:

 

Asiakokonaisuus on laaja ja se koskettaa useita eri lapsiperhepalveluja tuottavia toimijoita. Parisuhteen varhaista tukea on tarjolla niin perusturvan kuin terveydenhuollon palveluissa. Kuopion kaupungin terveydenhuollon palvelualueella, avohoidon palveluissa, terveydenhoidon palveluissa järjestetään ja tuotetaan yksilön, pariskunnan ja perheen terveyttä edistäviä palveluja. Kaikkiin neuvolan terveystarkastuksiin sisältyy vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen hyvän vuorovaikutuksen ja ohjauksen avulla (THL 2019). Ajanvaraus palveluihin tapahtuu joko puhelimen, sähköisen ajanvarauksen tai avovastaanottojen kautta. Parisuhteen varhaista tukea voi saada neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotoilla tai erikseen sovittuna puhelinpalveluna. Parisuhteen varhaisen tuen palveluja, mukaan lukien vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, tarjotaan seksuaaliterveysneuvolassa, äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja perheneuvolassa. Sosiaalipalveluissa esim. perhetyössä ja lapsiperheiden kotipalvelussa parisuhteen varhainen tuki kuuluu osana kokonaisvaltaista työtä.  Kuopion seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa parisuhteen matalan kynnyksen tukea, ilman lähetettä.  Palvelu on avoin ja maksuton kaikille pareille ja asiakkaaksi voi hakeutua kaikissa parisuhteen kysymyksissä. Perheasiain neuvottelukeskuksessa asiakkaille tarjotaan ohjaus/neuvonta/terapiaa noin kuukauden sisällä yhteydenotosta 1 - 15 kertaa. Tapaamiset kestävät 75 min/kerta. Lisäksi erilaisissa parisuhteen kriisitilanteissa tukea tarjoavat eri järjestöt sekä Kriisikeskus

 

Tukea parisuhteelle on tällä hetkellä kyllä saatavilla, mutta palvelut ovat pirstaleisia ja niistä ei ole kaikilla toimijoilla tietoa. Lisäksi yhteinen toimintamalli ei ole vielä käytössä. Asiakkaan asioissa ja heidän luvallaan on voitu konsultoida eri asiantuntijoita ja järjestöjä tarvittaessa.

 

THL:n tekemän LTH-tutkimuksen mukaan kuopiolaisista 4-vuotiaiden lasten vanhemmista 56% eivät ole maininneet lastenneuvolassa tarvitsevansa tukea parisuhteeseensa. Myös Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE) selvitettiin, millaista tuen tarvetta alueen perheillä on ja miten vanhemmuuden ja parisuhteen tukea tulisi kehittää. Kysely toteutettiin syksyllä 2017. Kyselyyn vastasi 963 vanhempaa, joista 276 Kuopiosta. Koko Pohjois-Savon osalta 38% vastaajista koki, ettei ollut saanut tukea parisuhteeseen, vaikka olisi sitä tarvinnut. Kuopion osalta 159 vastaajaa vastasi kysymykseen parisuhteen tuen toteutumisesta ja heistä 41% koki, ettei ollut saanut tukea parisuhteeseen, vaikka olisi sitä tarvinnut. Tulosten analysoinnin jälkeen koottiin kolme työpajaa, joihin kuntien LAPE työryhmät nimesivät edustajia eri palvelualueilta. Syntyi vanhemmuuden tuen malli.

 

Suunnitelma:

 

Vanhemmuuden tuen malli on kehikko, jota voidaan soveltaa myös parisuhteen varhaisen tuen rakentumiseen Kuopion alueella. Keskeistä on, että parisuhteen tuesta muodostuu yksi yhtenäinen kokonaisuus, joka pitää sisällään lähellä perheitä tapahtuvan neuvonnan, ohjauksen ja tuen. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen on tehtävä tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa mm. parisuhteen ryhmämuotoisen tuen suunnittelussa. Suositeltavaa on, että parisuhteen tuen ryhmät ja erotuen ryhmät kootaan esim. vuosikelloon, jolloin ryhmiin ohjaus ja vanhempien omatoiminen hakeutuminen palvelujen pariin helpottuvat.

 

Parisuhteen tuen malli rakentuu seuraavista kokonaisuuksista:

1) Parisuhdeasioiden puheeksiotto

2) Elämäntilanteisiin kuuluvaa tuki ja ohjaus

3) Yksilö- ja parikohtainen tuki

4) Parisuhteen tuen ryhmät/ vertaistuki

5) Apua ja tukea kriisitilanteessa

 

Keskeistä on jatkossa määritellä, ketkä näitä palveluja tarjoavat ja millaisilla konkreettisilla keinoilla parisuhteen tukea toteutetaan. Pääperiaate on, että tukea tarjotaan kaikille perheille, niissä palveluissa, joissa perheet luontaisesti asioivat. Lähellä perheitä tapahtuvassa tuessa, ohjauksessa, neuvonnassa on keskeistä, että vanhemman kysymyksille ja mahdollisuuksille ottaa huolen aiheita puheeksi löytyy aikaa ja tilaa. Vanhemmalla tulee olla mahdollisuus ottaa huolenaiheita puheeksi myös ilman lasta. Vanhempien mahdollisuuksia ottaa tuen tarpeita esille voidaan tukea mm. työparityöskentelyllä lasten laajojen terveystarkastusten yhteydessä. 

 

Loppupäätelmät

 

Asiantuntijoiden mukaan parisuhteen varhaisen tuen näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla (ks. THL 9/2019). Kuopiossa palvelukokonaisuus-malli on olemassa, mutta se vaatii niin sisällöllistä kuin rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Kehittämistyössä hyödynnetään Pohjois-Savon LAPE-muutosohjelmassa tuotettua vanhemmuuden ja parisuhteen varhaisen tuen mallia, joka kokoaa pirstaleisen tuen yhdeksi kokonaisuudeksi ja joka helpottaa myös perheiden omatoimista hakeutumista parisuhteen varhaisen tuen palveluiden piiriin. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että parisuhteen tuen palveluiden kokonaisuudesta tiedotetaan kuntalaisille aikaisempaa paremmin sekä lisätään kaikkien lapsiperheiden parissa toimivien osaamista ja tietoisuutta Kuopion palvelutarjonnasta huomioiden myös sivistys- ja työterveyspalvelut.

                                                         

Lausunnossa on hyödynnetty THL 9/2019 julkaisua: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.), PunaMusta, Helsinki, 2019.

 

Lausunnon laatijat ja asiantuntijat:

 

Pertti Lipponen, vs. terveysjohtaja

Anneli Reinikainen, va. palvelupäällikkö LMNY

Soile Hiltula, palveluesimies perhetyö

Henna Julkunen, perheneuvoja, Kuopion seurakunnan perheasiain

neuvottelukeskus

Irene Venejärvi, Kuopion seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus

Minna Rytkönen, LAPE-muutosagentti

Margit Lappalainen, palveluesimies neuvolatoiminta ja lasten ja nuorten terapiapalvelut

Hanna-Mari Tanninen, terveydenhoidon palvelujen päällikkö

 

 

Vaikutusten arviointi               

 

 

Esitys                                              Vs. terveysjohtaja Pertti Lipponen:

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä olevan selvityksen ja antaa sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle vastauksenaan tehtyyn aloitteeseen.

 

Liitteet

1

4628-2019-1 Aloite 776474_1_1.pdf

 

                                                          Valmistelija                                                           

Anneli Reinikainen	puh. +358 44 718 6333
Pertti Lipponen	puh. +358 44 718 6271
Soile Hiltula	puh. +358 44 718 3733

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy terveysjohtajan esityksen.

 

Päätös                                            Merkittiin, että terveydenhoidon palvelujen päällikkö Hanna-Mari Tanninen esitteli asiaa ja oli paikalla tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 16.08 – 16.36.

 

                                                          Lautakunta päätti, että lausuntoon lisätään seuraavaa:

 

Lausunnossa esitetyt suunnitelmat viedään käytäntöön vuoden 2020 aikana lasten ja nuorten ja lapsiperheiden työryhmän konkretisoinnin kautta.

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti vs. apulaiskaupunginjohtajan täydennetyn ehdotuksen.