Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 06.02.2020/Pykälä 13

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

 

§ 13

Asianro 8989/10.03.01/2013

 

 

Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 21.11.2019 § 88 / Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

                                                          Itä-Suomen hallinto-oikeus on kehottanut 2.1.2010 ja 9.1.2010 päivätyillä lähetteillä Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa viiteen valitukseen asiassa ”Ympäristö- ja rakennuslautakunta 21.11.2019 § 88, Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi – Suuri-Pieksä”. Hallinto-oikeus kehottaa lautakuntaa antamaan lausuntonsa kaikista valituksissa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista.

 

                                                          Lautakunta antaa tällä päätöksellä viisi lausuntoa alla luetelluissa valituksissa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin. Lausunnot on jäsennelty valitusten perustelujen alakohtien tai alaotsikoiden mukaisesti siten, että ensin on referoitu valituksen perustelujen keskeistä sisältöä informatiivisuuden vuoksi, koska valituksia ei tietosuojasyiden vuoksi julkaista. Varsinainen lautakunnan lausunto on kunkin alakohdan referoinnin jälkeen.

 

                                                          Murtolahden kyläyhdistys ry:n valituksen (03022/19/5156) päävaatimuksena on, että päätös tulee kumota kokonaisuudessaan ja tarvittaessa palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Lautakunnan lausunto on jäsennelty vastaamaan alakohdittain valittajan perustelujen otsikoinnin mukaan seuraavasti: Asianosaisten kuuleminen, asian selvittäminen, päätöksen sisältö ja perustelut.

 

                                                          Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n ja valtakirjalla asiakumppaneiden (03156/19/5156) päävaatimuksena on, että päätös on kumottava lainvastaisena. Lautakunnan lausunto on jäsennelty vastaamaan alakohdittain valittajan perustelujen otsikoinnin mukaan seuraavasti: Valituksen perustelut, Maastoliikennelaki, Yleinen tarve, Liikenneturvallisuus, Päästöt, Kustannukset, Yksityisen edun haitat, Valmistelu.

 

                                                          Valittaja AA (03152/19/5156) on kiinteistönomistaja suunnitellun reitin alueella. Valittajan päävaatimuksena on, että päätös on kumottava. Edelleen valittaja vaatii, että moottorikelkkareittiä ei perusteta heidän maalleen, ja samalla koko kyseinen moottorikelkkareittiä koskeva päätös kumotaan. Lautakunnan lausunto on jäsennelty vastaamaan alakohdittain valittajan perustelujen numerointia kohdittain 1, jossa alakohdat 1a-1d, 2, 3 ja 4.

 

                                                          Valittaja BB (03172/19/5156) on kiinteistönomistaja suunnitellun reitin alueella. Valittajan vaatimuksena on, että päätös tulee kumota kokonaisuudessaan ja tarvittaessa palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Valittaja hakee muutosta samoilla perusteluilla kuin Murtolahden kyläyhdistys ry. Toistamatta perusteluita valituksessaan, hän liittää oheen kyläyhdistyksen valituksen, jonka perusteluihin yhtyy. Näiden perustelujen osalta lautakunta lausuu saman, mitä lausunnossa kyläyhdistyksen valitukseen ja sen perusteluihin.

 

                                                          Lisäksi BB esittää valitusperusteena seuraavat alakohdat: Tilojen omistajanvaihdokset, Moottorikelkkareitin haitat sekä Päätöksen sisältö ja perustelut. Lautakunnan lausunto on jäsennelty näiden alakohtien mukaisesti.

 

                                                          Valittaja CC ja DD (03174/19/5156) ovat maanomistajia suunnitellun reitin alueella. Päävaatimuksena on kumota päätös kokonaisuudessaan ja tarvittaessa palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Toistamatta perusteluita enemmälti valituksessaan, valittajat liittävät oheen kyläyhdistyksen valituksen, jonka perusteluihin yhtyvät. Näiden perustelujen osalta lautakunta lausuu saman, mitä lausunnossa kyläyhdistyksen valitukseen ja sen perusteluihin.

 

                                                          Lisäksi CC ja DD esittävät valitusperusteina seuraavat alakohdat: Moottorikelkkareitin tarpeellisuus, Moottorikelkkareittien haitat, Päätöksen sisältö ja perustelut. Lautakunnan lausunto on jäsennelty näiden alakohtien mukaisesti.

                                                         

 

 

Esitys                                               

                                                          1. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan asiassa Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä tehtyyn Murtolahden kyläyhdistys ry:n valitukseen (03022/19/5156), että valitus tulee perusteettomana hylätä kokonaisuudessaan ja antaa seuraavan lausunnon tehdyssä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin:

 

                                                          Asianosaisten kuuleminen

                                                          Valittajan mukaan päätös ei täytä hallintolain 34 §:n vaatimuksia asianosaisten kuulemisesta. Lautakunta ei ole varannut kyläyhdistykselle tilaisuutta esittää mielipidettään.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Moottorikelkkareitin virallistamisen aiheuttamat jonkun etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat pääasiassa rajallisella alueella kiinteistönomistajan omaisuuteen sekä reitin läheiseen asutukseen mahdollisen meluhaitan vuoksi. Lautakunta ei ole katsonut Murtolahden kyläyhdistystä maastoliikennelain mukaisessa moottorikelkkareitin virallistamisasiassa asianosaiseksi, koska kyläyhdistyksellä ei ole sellaista etua, oikeutta tai velvollisuutta, jota reitin virallistaminen koskisi. Sen vuoksi kyläyhdistystä ei ole kuultu.

 

                                                          Asian selvittäminen

                                                          Valittaja katsoo, että lautakunta ei ole selvittänyt itse syväväylän käyttöä, jolla valittajan mukaan on merkittävä osa asian ratkaisemisen kannalta.

                                                          Lisäksi valittaja katsoo, että lautakunta ei ole selvittänyt reitin tarpeellisuutta yleisen edun kannalta, koska reittiyhteys Kuopiosta tahkolle on jo olemassa, minkä vuoksi asian selvittäminen ei täytä hallintolain edellyttämiä vaatimuksia asian selvittämisestä.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Moottorikelkkareitit virallistetaan vain maa-alueille, ei olenkaan jääpeitteiselle vesistölle. Syväväylän ylittämistä moottorikelkoilla tapahtuu ja on vuosia tapahtunut myös muissa kohdissa kuin nyt vahvistettavana olevan reitin kohdalla, joten syväväylä-kysymystä ei ratkaista tämän reittiosuuden hyväksymisen yhteydessä, tässä käsitellään vain maa-alueilla sijaitsevia reittejä. Muutoinkin kaikissa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta haettavissa lupa-, rekisteröinti- ym. asioissa hakija tekee viranomaisen vaatimat selvitykset ja kartoitukset, ei lautakunta itse.

 

                                                          Syväväylästä voidaan vielä taustatietona todeta, että viime vuosina syväväylällä ei ole ollut lainkaan liikennettä keskitalvella, ja keväisin liikenne on alkanut vasta moottorikelkkakauden päätyttyä. Tämä tilanne toki voi muuttua tulevina vuosina, joten menneiden lähivuosien toteutuneella tilanteella ei päätöstä perustella. Valmisteilla olevan Saimaan kanavasulkujen pidentämisen osalta hakija on antanut Väylävirastolta saamansa tiedon vastineena.

 

                                                          Tällä hetkellä Kuopiosta Tahkolle ei ole virallista, kaikkien käytössä olevaa moottorikelkkareittiä. 

 

                                                          Päätöksen sisältö ja perustelut

                                                          Valittajan mukaan lautakunnan päätöksestä ei ilmene, miten oikaisuvaatimuksessa, lausunnoissa ja hakijan vastineissa esitetyt seikat on päätöksessä otettu huomioon, jolloin päätös ei täytä päätöksen sisältöä ja perusteluja koskevia vaatimuksia. Päätöksestä ei käy selvästi ilmi, miten ja millä perusteilla asia on ratkaistu. Päätöksessä tulee ottaa selvästi kantaa kaikkiin vaatimuksiin ja kannanottoihin ja perustella, mitä niistä on hyväksytty ja mitä ei. Valittaja tulkitsee, että päätös perustuu täysin hakijan vastineeseen, eikä päätöksessä ole perusteluja.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Oikaisuvaatimukseen perusteluineen on vastattu hakijan reittisuunnitelmassa ja vastineessaan esittämään selvitykseen tukeutuen, koska näillä faktaperusteilla lautakunta on arvioinut aiheutuvan haitan suuruutta ja mm. kuulemismenettelyn toteuttamista. Näin kirjoitetuilla perusteluilla on tehty johtopäätös, tuleeko jollakin oikaisuvaatimuksessa esitetyllä perusteella lautakunnan tekemä päätös reitin hyväksymisestä kumota vai ei.

                                                          Keskeisenä asiana päätöstä tehdessä on selvittää, aiheutuuko reitistä maastoliikennelain 16 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa oikaisuvaatimuksessa osoitetuilla perusteilla. Hakijan vastineella on olennainen merkitys arvioitaessa, voidaanko aiheutuvaa haittaa pienentää tai rajoittaa. Päätöksessä on keskitytty kuvaamaan faktaperusteita haitan huomattavuuden arvioinnissa sekä väitettyjen menettelyvirheiden osalta, eikä muun muassa oikaisuvaatimuksessa mainittuja säännöksiä ole jokaisen oikaisuvaatimuksen kohdalla toistettu.

 

 

 

 

                                                          2. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan asiassa Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä tehtyyn Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n ja valtakirjalla asia-kumppaneiden (03156/19/5156) valitukseen, että valitus tulee perusteettomana hylätä kokonaisuudessaan ja antaa seuraavan lausunnon tehdyssä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin:

 

                                                          Valituksen perustelut

                                                          Valittajan mukaan lautakunnan perusteluina esittämät asiat eivät täytä maastoliikennelain vaatimia reitin perustamisen edellytyksiä. Perusteluissa ei ole osoitettu, miksi reitti on yleisen tarpeen vaatima, eikä lautakunta ole tehnyt reitin tarpeellisuusharkintaa. Valittajan mielestä reittipäätös voidaan lumota myös muulla kuin oikeudellisella perusteella. Valittaja kysyy, kuja ja koska on tehnyt päätökset, jonka mukaan moottorikelkkailureitti on Kuopiolle tärkeä ja tarve on ilmeinen.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Päätöksen reitin tarpeellisuudesta on tehnyt reitin virallistamista hakiessaan Kuopion kaupunki. Hakijana on toimeenpanevana tahona kaupungin lautakunta, mutta asia on päätetty myös valtuustossa myönnettäessä talousarviossa rahaa moottorikelkkareitteihin, mikä lisäksi asiasta on keskusteltu kaupunginhallituksessa. Tältä osin ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo reitin tarpeellisuuden perustelujen riittävän.

 

                                                          Maastoliikennelaki

                                                          Valittajan mukaan maastoliikennelain tarkoituksena ei ole järjestellä maastoliikennelain olosuhteita yksityisten maille, vaan vähentää maastoliikenteestä aiheutuvia haittoja. Murtolahtelaiset eivät ole valittaneet moottorikelkkailusta aiheutuvista haitoista.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Maastoliikennelaissa ei ole rajattu yksityisomistuksessa olevia maita lain tarkoituksen ulkopuolelle.

 

                                                          Moottorikelkkareitti on verrattavissa mihin tahansa tien, reitin tai johdon sijoittamiseen siinä mielessä, että reitti tai linja on suunniteltava kulkemaan yhdestä paikasta toiseen. Välille voi jäädä alue, jolla asukkaat eivät ole reittiä toivoneet eivätkä sitä halua, mutta silti reitille ei ole löytynyt muut suunnittelussa huomioon otettavat seikat huomioiden parempaa sijoituspaikkaa.

 

                                                          Yleinen tarve

Valittaja vaatii ratkaisemaan reitin perustamisedellytysten täyttymisen jokaisen reitin osalta.

 

Lisäksi valittaja esittää väitteitä siitä, että maanomistajien ja asukkaiden lausuntoja ei olisi Nilsiän kaupungin aikaisessa käsittelyssä annettu lautakunnalle tiedoksi.

 

Lisäksi valittaja väittää, että esittelijä on johtanut lautakuntaa harhaan väitteillä, jolloin maanomistajien oikeusturva vaarantuu. Valittajan mukaan viranhaltija on sisällyttänyt lautakunnalle tekemäänsä esitykseen itse sepittämänsä, mutta sanamuodoltaan lainopilliseksi säännöksi verhoillun väitteen, joka ei perustu lakiin eikä oikeuskäytäntöön.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

Jokaisen reitin tai reitinosan kohdalla hakija on harkinnut reitin tarpeen erikseen. Hakija on ilmoittanut tämän käsittelyssä olevan reitin olevan Kuopion moottorikelkkareiteistä tärkein.

 

Kaikki asian kuulemis- ja lausuntovaiheisiin liittyvä materiaali on ollut lautakunnan käytettävissä lautakunnan kokouksissa.

 

Asia on valmisteltu lautakunnalle virkavastuulla. Asian eri käsittelyvaiheissa ympäristö- ja rakennuslautakunnassa on jätetty muun muassa eriäviä mielipiteitä, joissa päätöstä on ehdotettu kumottavaksi erilaisilla perusteilla, jotka liittyvät mm. kaupungin talouteen, ilmastonmuutokseen yms. Esityslistan asiaa selostava teksti toimii informaationa myös muille asiasta kiinnostuneille, jotka ihmettelevät, miksi lautakunta ei hylkää reittejä esimerkiksi ilmastosyillä. Tämän vuoksi on täysin poikkeuksellisesti jo asian selostusosassa katsottu tarpeelliseksi selventää mm. listatekstiä lukeville kuntalaisille viranomaislautakunnan roolia verrattuna muihin lautakuntiin.  Viranomaislautakuntaan tullut hakemusasia ratkaistaan lakien ja muiden oikeuslähteiden perusteella. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ei voi ratkaista maastoliikennelain mukaista hakemusasiaa esimerkiksi poliittisella perusteella, jota ei ole sovellettavissa säännöksissä mainittu.

 

Valittajan esittämät muut väitteet ovat valittajan mielipiteitä, joilla valittaja ajaa omaa asiaansa.

 

                                                          Liikenneturvallisuus

                                                          Valittaja huomauttaa moottorikelkkailun ohjaamisen jäälle lisäävän liikenneturvallisuusriskiä. Lisäksi valittaja muistuttaa syväväylästä liikenneturvallisuusriskinä.

                                                         

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Reittien suunnittelussa on hakijalta saadun selostuksen mukaan yhtenä tavoitteena ollut vähentää vesistöylityksiä, mutta täysin maalla kulkevia reiteistä ei ole saatu. Lautakunta ei kuitenkaan katso vesistöylityksiä reitin hylkäämisperusteeksi, koska reittien sijoittaminen kokonaan maalle tarkoittaisi Kuopion olosuhteissa huomattavan paljon suurempaa haittaa asutukselle, paljon enemmän risteämiä teiden kanssa ja huomattavan pitkiä vesistöjen kiertoreittejä, koska ajoneuvosillat eivät ole käytettävissä.

 

                                                          Päästöt

                                                          Valittaja katsoo, että moottorikelkkailun suosiminen verovaroin on moraalitonta ja moottorikelkkojen päästöt ovat 500-1000 kertaa suuremmat kuin nykyaikaiset henkilöauton päästöt, jolloin vähäisestäkin liikenteestä aiheutuu huomattavat päästöt.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Valittaja vetoaa hiilivetypäästöihin, jotka nykyaikaisissa autoissa ovat hyvin pieniä, ja luo yhden mitattavan päästön perusteella mielikuvaa, että moottorikelkkojen päästöt ylipäänsä olisivat monisatakertaiset autoihin verrattuna.

 

                                                          Ympäristö- ja rakennuslautakunta ei hylkää moottorikelkkareittiä sillä perusteella, että vanhojen moottorikelkkojen häkäpäästöt ovat huomattavia autoihin verrattuna, koska päästöt kokonaisuudessa eivät ole niin suuria, että reitin käyttäminen aiheuttaisi maastoliikennelain 16 §:ssä säädetyllä tavalla luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa.

                                                         

 

 

                                                          Kustannukset

                                                          Valittaja vastustaa moottorikelkkareittejä yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten perusteella. Valittaja katsoo suurimmiksi kustannuksiksi kelkkailuonnettomuuksista aiheutuvat kustannukset, reittialueen hiilinielun tuhoutumisen ja lisääntyvän liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Yksittäisen reitin tai reittiosuuden aiheuttamat kustannukset, hiilinieluvaikutukset tai vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin eivät aiheuta maastoliikennelain 16 §:ssä säädetyllä tavalla luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa.

 

                                                          Yksityisen edun haitat

Valittaja on arvioinut reitin perustamisen metsätaloudelle aiheuttamia haittoja.

 

Lisäksi valittaja toistaa väitteensä reitin tarpeellisuuden perustelemisen puutteesta, ja perustelee sitä laajemmin mm. sillä, että moottorikelkkailu ei harrastuksena muodosta yleistä tarvetta, koska sitä harrastaa vain 3 % kuopiolaisista.

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Kiinteistönomistajalle reitin virallistamisesta aiheutuva haitta, mm. menetys metsätalouden tuloista arvioidaan ja korvataan reittitoimituksen yhteydessä, joten haitan euromääräistä suuruutta ei tässä virallistamisvaiheessa arvioida, eikä se siten voi olla maastoliikennelain 16 §:ssä tarkoitettu huomattava haitta.

 

Hakija on perustellut reitin tarpeen tehdessään lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa päätöksen reitin hakemisesta, sekä kaupunginvaltuustossa tehdessään päätöksen talousarviosta, jossa reittien suunnitteluun ja rakentamiseen on varattu rahaa. Maastoliikennelaki ei edellytä lautakuntaa tekemään varsinaista intressivertailua.

 

 

                                                          Valmistelu

Valittajan mukaan kaupunki ei ole selvittänyt hallintolain mukaisesti reitin käytön aiheuttamaa meluhaittaa alueella. Valittaja esittää liitteenä Finavian lentokonemeluselvityksen Kuopion lentoaseman osalta vuoden 2008 tilanteesta ja ennusteesta vuodelle 2025, jonka mukaan melutaso jo nyt on Juurusveden rantakaavan alueella suurempi kuin vapaa-ajan asuinalueelle on sallittu taso. Valittajan mukaan kaupunki ei ole päätöksessään ottanut huomioon väitteensä mukaisesti melun ohjearvoja, ja että moottorikelkkailu yhdessä lentomelun kanssa aiheuttaisi kohtuuttoman meluhaitan.

                                                         

Valittaja pitää myös kuulemisia näennäisinä. Lisäksi valittaja katsoo, että ole riittävää, jos osa muutostarpeista toteutetaan reittitoimitusvaiheessa, vaan suunnitelman on oltava tarkka.

 

Edelleen Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry esittää perusteluina kiinteistönomistajien mailla tehdyistä reittilinjauksista mm. seuraavaa: Kiinteistönomistajat ovat vaatineet, että reitti on sijoitettava heidän kohdallaan kulkemaan kiinteistöjen välistä rajalinjaa pitkin. Hakija on perustellut reitin sijoittamista pois rajalinjalta olemassa olevan noron vuoksi. Maanomistajien mielestä ei paikalla ole noroa.

 

Lisäksi yksittäisten kiinteistöjen kohdalta huomautetaan reittilinjan kuvauksen epämääräisyydestä, peltolohkojen jaon muuttumisen vuoksi reitin sijoittamisen uudelleenarvioinnista ja tarvittaessa rumpujen määrittelystä.

 

Edelleen valittaja väittää muun muassa KHO:n ratkaisuun viitaten, että maastoliikennelain mukaan reitinpitäjällä on oikeus poistaa ajoa haittaavia puita ja pensaita, mutta ei rakentaa väylää.

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

Ympäristöhallinnossa on muodostunut yleiseksi linjaukseksi, että toimintojen aiheuttamia meluvaikutuksia ja melualueita tarkastellaan melulähdekohtaisesti. Tämä lähtökohta perustuu siihen, että eri melulähteiden aiheuttama melu on yleensä ominaisuuksiltaan erilaista ja täten myös eri melulähteiden aiheuttamat terveys- ja viihtyisyyshaitat ja niiden kynnystasot poikkeavat toisistaan. Tätä tukevat myös Maailman terveysjärjestön suositukset eri melulähteille annetuista erilaisista melutason ohjearvoista. 

 

Valituksissa esille tuoduilla alueilla Rissalan lentoaseman ympäristössä lentomelutasot eivät ole sellaisia, jotka sellaisenaan estäisivät moottorikelkkareittien sijoittamisen alueella, kun moottorikelkkareittien sijoituksessa on otettu huomioon riittävät suojavyöhykkeet. Päinvastoin kuin valituksissa on todettu, lentomelu – myöskään sotilaslentoliikenteen melu – ei ole lisääntynyt vuodesta 2011, eikä ennusteen mukaan ole myöskään lisääntymässä vuoteen 2025.

 

Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot eivät ole sellaisenaan sitovia, vaan niitä sovelletaan tapauskohtaisesti suunnittelussa. Moottorikelkkojen meluhaittaa voidaan arvioida paitsi ohjearvoihin verrannollisen keskiäänitason perusteella, myös enimmäisäänitason perusteella. Enimmäisäänitaso kuvaa paremmin moottorikelkkamelun häiritsevyyttä harvaan rakennetuilla, maaseutumaisilla alueilla. Melualueiden laajuus riippuu reitillä ajavien kelkkojen määristä ja ajonopeuksista sekä myös lumiolosuhteista.

 

Moottorikelkkareitin reittisuunnitelmassa reitin sijoittamisen lähtökohtana on ollut, että reitin suojaetäisyys asutukseen on vähintään 150 m. Kolmella kiinteistöllä tavoite-etäisyys ei toteudu ja näillä alueilla on varauduttu rajoittamaan ajonopeuksia meluvyöhykkeen pienentämiseksi.

 

Loma-asuinkiinteistöille sovellettava päiväajan keskiäänitaso 45 dB alitetaan olosuhteista riippuen 60 m:n etäisyydellä, jos kelkkamäärä on enintään 100-500 kelkkaa vuorokaudessa ja pysyvään asutukseen sovellettava keskiäänitaso 55 dB puolestaan alitetaan 60 m:n etäisyydellä aina, jos kelkkamäärä on noin 1000 kelkkaa vuorokaudessa. Häiritsevyyden indikaattorina käytettävä enimmäisäänitaso 60 dB alitetaan olosuhteista ja ajonopeudesta riippuen 20-60 m:n etäisyydellä, jos kelkkojen ajonopeus on enintään 60 km/h.

 

Em. perusteella suunnittelussa käytetty 150 m:n suojaetäisyys on riittävä meluntorjunnan kannalta ja myös ympäristöhallinnon suositusten mukainen. Kohteissa, joissa suojaetäisyys ei täyty, meluvyöhykettä voidaan riittävästi rajoittaa, rajaamalla ajonopeutta 40-60 km/h:ssa. 

 

Kuulemiset on suoritettu lainmukaisesti, ja niistä on dokumentit olemassa.

 

Reittisuunnitelman tarkkuus on riittävä ottaen huomioon, että reittitoimituksessa voidaan vielä sijoittamisessa tehdä pieniä muutoksia muun muassa maanomistajien toiveesta.

 

Yksityiskiinteistölle aiheutuvien haittojen osalta jää epäselväksi, onko valitus tältä osin Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry:n tekemä vai sen puheenjohtajan kiinteistönomistajana tekemä. Noron osalta suunnittelu on tehty asianmukaisesti.

 

Reitin ylläpitäjällä on vastuu pitää reitti ajettavassa kunnossa. Tähän sisältyy reitin pinnan tasoittaminen, kuten reittisuunnitelmassa on kuvattu.

 

 

 

 

                                                          3. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan asiassa Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä tehtyyn valittaja AA:n (03152/19/5156) valitukseen, että valitus tulee perusteettomana hylätä kokonaisuudessaan ja antaa seuraavan lausunnon tehdyssä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin:

 

1)       Valittaja pitää reittisuunnitelmaa vanhentuneena ja lautakunnalle annettuja tietoja osin vanhentuneina.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

Hakija on arvioinut reittisuunnitelman ajantasaisuuden, eikä lautakunnalla ole syytä hylätä reittiä pelkästään sen vuoksi, että reitin perustaminen on aloitettu vuonna 2006. Reittisuunnitelma on tämän jälkeen ollut useissa käsittelyvaiheissa, joissa hakija on joutunut reitin linjausten ajantasaisuutta arvioimaan.

                                                         

 

                                                          1a) Valittaja pitää lautakunnalle annettua tietoa moottorikelkkojen määrästä virheellisenä, ja sen vuoksi reitille ei ole tarvetta.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Liikennekäyttöön rekisteröityjen kelkkojen, kuten muidenkin ajoneuvojen, määrä voi vaihdella huomattavastikin, kun ajoneuvo on mahdollista ottaa pois liikennekäytöstä sesongin mukaan. Lautakunta ei ole perustanut päätöstään rekisteröityjen moottorikelkkojen lukumäärään, vaan reitin tarpeellisuuden on ratkaissut hakija reitin virallistamista hakiessaan, ja esittänyt lautakunnalle kokonaisperustelut.

 

                                                          1b) Hakija huomauttaa maa-alueiden muuttuneen vuosien saatossa. Suunnitellun kelkkareitin kohdalla kasvaa kyseisen kiinteistönomistajan kohdalla 3-4 –metrinen kuusentaimikko, jollaista metsän/maastonmuutosta ei hakija ole tarkistanut ajantasaiseksi. Valittaja pitää tältä osin suunnitelmaa puutteellisena ja vanhentuneena.

 

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Ajan kuluessa metsä kasvaa. Joskus reitti joudutaan sijoittamaan taimikkoon, joskus varttuneeseen metsään. Lautakunta ei näe tältä osin suunnitelmassa vanhentuneisuutta tai varsinkaan puutteellisuutta.

 

 

                                                          1c) Hakija huomauttaa ristiriidasta syväväylän käytön osalta.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Moottorikelkkareitti virallistetaan vain maa-alueelle, ei vesistöjen jääpeitteen päälle. Syväväylän sijainti tai käyttöaste ei ole maastoliikennelain 16 §:ssä säädetty este reitin perustamiselle.

 

 

                                                          1d) Kiinteistönomistaja huomauttaa reitin kulkemisesta vain 65 metriä heidän suunnitellun rakennuksensa ulkoseinästä, mikä poikkeaa vastineessa sanotusta, että rakentaminen voidaan toteuttaa riittävän etäälle suunnitellusta reitistä. Maanomistaja on saanut yleiskaavan rakennuspaikasta poikkeamisluvan 9.10.2019, jolla rakennuspaikkaa on siirretty. Valittajaa väittää, että virkaihmiset ovat esittäneet virheellistä tietoa lautakunnan jäsenille.

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Reitti on suunniteltu yleiskaavan mukainen lomarakennuspaikka huomioiden siten, että reitti on sijoitettu rakennuspaikasta katsoen kauemmalle tilan rajalle, mikä käy ilmi aiemmista käsittelyvaiheista. Kiinteistönomistaja on hakenut poikkeamislupaa rakennuspaikan muuttamiseen ja saanut kyseisen luvan. Tällä luvalla rakennuspaikka on siirtynyt lähemmäs suunniteltua reittiä. Kiinteistönomistaja on hakenut tätä päätöstä tietoisena reitin suunnitellusta sijainnista.

 

                                                          Lautakunnan jäsenillä on ollut asiaa marraskuussa 2019 käsitellessään tieto muuttuneesta tilanteesta ja rakennuspaikan sijoittumisesta näin lähelle suunniteltua reittiä. Muuttuneesta rakennuspaikan sijainnista myös keskusteltiin kokouksessa, joten muutos ei ole jäänyt lautakunnan jäseniltä huomaamatta, eivätkä viranhaltijat ole antaneet virheellistä tietoa. Aiemmissa kokouksissa tätä tietoa ei tietenkään ole ollut, koska poikkeamispäätös on tehty lokakuussa 2019.

 

 

                                                          2) Valittaja perustelee asumiselle moottorikelkkareitin läheisestä sijainnista aiheutuvaa haittaa pihapiirin suunnitelluilla toiminnoilla ja käyttöllä. Toisella puolella naapuriin on 77 m, joten lasten liikunnallinen lähiympäristö on suunniteltu juuri sille puolelle pihapiiriä, jonne kelkkareittikin on suunniteltu. Valittaja kokee, ettei halua rakentaa taloa paikkaan, jossa kelkkoja päristelee pitkin talviöitä. Lisäksi valittaja kokee, että lasten ei ole turvallista olla, jos kelkkareitti kulkee heidän leikkipaikaltaan. Lisäksi koiran elämä menisi sietämättömäksi, eikä se kestäisi stressiä, jos kelkat ajelisivat näin läheltä.

 

Valittaja huomauttaa vielä, että kaupunki ei ole ottanut omatoimisesti heihin mitään yhteyttä talon ja reitin aiheuttaman ristiriidan vuoksi, mikä osoittaa huonoa hallintoa.

 

Edelleen valittaja huomauttaa, että melun osalta rakennuspaikkaa ei ole huomioitu reittiä suunniteltaessa. Rakennuspaikka järven rannalla sijaitsee vastapäätä Rissalan lentokenttää. Valittaja viittaa Finavian meluselvitykseen, jonka mukaan rakennuspaikka sijaitsee jo nyt yli 45 dB:n melutason alueella, ja melutason odotetaan kohoavan huomattavasti 2025 mennessä.

 

Lisäksi valittaja katsoo, että tontin jälleenmyyntiarvo laskee niin paljon, että siitä aiheutuva haitta on jo yksinään kohtuuton. Valittaja katsoo, että he eivät voi rakentaa suunnitellusti taloaan ympäristöineen. Eläminen huomioiden lapset ja kotieläimet vaarantuu mahdottomaksi.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Valittaja on reitin suunnitellun sijainnin tietäen hakenut rakennuspaikan muuttamista lähemmäs suunniteltua reittiä perustellen mm. sillä, että naapuri on 77 metrin päässä. Näin ollen kiinteistönomistaja itse on valinnut siirtää rakennuspaikan lähemmäs reittiä ja kauemmas naapurista.

 

Yleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu lomarakennukselle, ja reitin suunnittelussa on aiheutuva haitta suhteutettu siihen, että aiheutuva haitta loma-asunnolle on pienempi kuin ympärivuotiselle asumiselle aiheutuva haitta. Moottorikelkkailukausi sijoittuu talveen, joten suurin meluhaitta ei esiinny kesän lomakaudella, jolloin saatetaan esimerkiksi pitää ikkunoita yölläkin auki. Kiinteistönomistaja on hakenut poikkeamista loma-asunnon paikan muuttamiseksi ympärivuotiseksi asunnoksi. Valittaja on tätä muutosta hakiessaan tiennyt muun muassa alueen lentomelusta ja suunnitellusta reitistä. Lentomelusta huolimatta hän kokee juuri moottorikelkkojen häiritsevän sitä luonnonrauhaa, josta he ovat haaveilleet. Toki on ymmärrettävää, että kiinteistönomistaja pelkää esimerkiksi mainitsemaansa yöllä päristelyä, mutta olemassa olevien reittien ja urien seuranta ei anna aihetta pelätä kovin runsasta yöaikaista liikennettä.

 

Yleiskaavassa rakennuspaikan sijainti on osoitettu kiinteistön toiseen laitaan, ja reitti suunniteltu siitä katsoen toiseen reunaan, jolloin kiinteistönomistajalle jäisi rantaviivaa ja piha-aluetta suunniteltavaksi käyttöönsä varsin väljästi. Pihasuunnittelulla voidaan muuttuneen rakennuspaikan tilanteessakin vaikuttaa huomattavasti muun muassa lasten leikkipaikan turvallisuuteen suhteessa reittiin. Tilan koko huomioiden normaalin asumisen pihatoiminnoille on edelleenkin varsin runsaasti tilaa, ja mahdollisuus sijoittaa toimintoja turvallisesti reitistä kauemmas. Reitti on suunniteltu kulkemaan tilan rajaa pitkin, ei pihapiirin läpi.

 

Reittiä suunnitellessa asumiselle aiheutuvia haittoja arvioidaan yleisten suunnitteluohjeiden perusteella. Aiheutuvat korvaukset arvioidaan vasta reittitoimituksessa. Suunnitteluvaiheessa eikä myöskään virallistamispäätöstä tehdessä ei voida huomioida jokaisen tulevan asukkaan kaikkia tulevia elämäntilanteita ja tulevan pihan suunnitteluratkaisuja.

 

Lautakunta katsoo, että reitin sijoittuminen näin lähelle suunniteltua rakennusta ei ole toivottavaa, ja reitistä aiheutuu maanomistajalle haittaa. Moottorikelkkareittien on kuljettava säännöllisin väliajoin polttonesteen jakeluasemille, jotka usein sijaitsevat asutuksen läheisyydessä, kuten kirkonkylissä ja muissa taajamissa. Näissä paikoissa ei voida täysin välttyä reitin kulkemiselta varsin lähellä ympärivuotista asutusta. Näillä alueilla toki on usein jo tie- tai katuliikenteen aiheuttamaa melua olemassa.

 

Edellä olevat perustelut huomioiden, erityisesti tilalla käytettävissä oleva alue pihan toimintojen sijoittamiseen sekä jo ennestään alueella oleva lentomelu huomioiden haitta reittitoimituksessa määritellyn korvauksen jälkeen jää huomattavan tasoa pienemmäksi. Hakijaa on vielä marraskuussa 2019 tarkastanut reitin sijoittuminen kyseisen tilan rakennuspaikan kohdalla. Reitin siirtäminen kauemmas rakennuspaikasta siirtäisi kuitenkin haitan vain naapurikiinteistölle ja voisi aiheuttaa vastaavan haitan toiselle kiinteistönomistajalle.

 

Meluhaitan arvioinnissa ympäristöhallinnossa on muodostunut yleiseksi linjaukseksi, että toimintojen aiheuttamia meluvaikutuksia ja melualueita tarkastellaan melulähdekohtaisesti. Tämä lähtökohta perustuu siihen, että eri melulähteiden aiheuttama melu on yleensä ominaisuuksiltaan erilaista ja täten myös eri melulähteiden aiheuttamat terveys- ja viihtyisyyshaitat ja niiden kynnystasot poikkeavat toisistaan. Tätä tukevat myös Maailman terveysjärjestön suositukset eri melulähteille annetuista erilaisista melutason ohjearvoista. 

 

Valituksissa esille tuoduilla alueilla Rissalan lentoaseman ympäristössä lentomelutasot eivät ole sellaisia, jotka sellaisenaan estäisivät moottorikelkkareittien sijoittamisen alueella, kun moottorikelkkareittien sijoituksessa on otettu huomioon riittävät suojavyöhykkeet. Päinvastoin kuin valituksissa on todettu, lentomelu – myöskään sotilaslentoliikenteen melu – ei ole lisääntynyt vuodesta 2011, eikä ennusteen mukaan ole myöskään lisääntymässä vuoteen 2025.

 

Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot eivät ole sellaisenaan sitovia, vaan niitä sovelletaan tapauskohtaisesti suunnittelussa. Moottorikelkkojen meluhaittaa voidaan arvioida paitsi ohjearvoihin verrannollisen keskiäänitason perusteella, myös enimmäisäänitason perusteella. Enimmäisäänitaso kuvaa paremmin moottorikelkkamelun häiritsevyyttä harvaan rakennetuilla, maaseutumaisilla alueilla. Melualueiden laajuus riippuu reitillä ajavien kelkkojen määristä ja ajonopeuksista sekä myös lumiolosuhteista.

 

Moottorikelkkareitin reittisuunnitelmassa reitin sijoittamisen lähtökohtana on ollut, että reitin suojaetäisyys asutukseen on vähintään 150 m. Kolmella kiinteistöllä tavoite-etäisyys ei toteudu ja näillä alueilla on varauduttu rajoittamaan ajonopeuksia meluvyöhykkeen pienentämiseksi.

 

Loma-asuinkiinteistöille sovellettava päiväajan keskiäänitaso 45 dB alitetaan olosuhteista riippuen 60 m:n etäisyydellä, jos kelkkamäärä on enintään 100-500 kelkkaa vuorokaudessa ja pysyvään asutukseen sovellettava keskiäänitaso 55 dB puolestaan alitetaan 60 m:n etäisyydellä aina, jos kelkkamäärä on alle 1000 kelkkaa vuorokaudessa. Häiritsevyyden indikaattorina käytettävä enimmäisäänitaso 60 dB alitetaan olosuhteista ja ajonopeudesta riippuen 20-60 m:n etäisyydellä, jos kelkkojen ajonopeus on enintään 60 km/h.

 

Em. perusteella suunnittelussa käytetty 150 m:n suojaetäisyys on riittävä meluntorjunnan kannalta ja myös ympäristöhallinnon suositusten mukainen. Kohteissa, joissa suojaetäisyys ei täyty, meluvyöhykettä voidaan riittävästi rajoittaa, rajaamalla ajonopeutta 40-60 km/h:ssa. 

 

                                                          3) Sen lisäksi, että reitti kulkee läheltä valittajan rakennuspaikkaa, valittaja kertoo reitin kulkevan heidän maillaan noin kilometrin verran, mikä aiheuttaa kohtuutonta haittaa metsätalouden harjoittamiselle.

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Metsätaloudelle aiheutuva haitta arvioidaan reittitoimituksessa ja korvataan kiinteistönomistajalle. Näin ollen haitta ei muodostu huomattavaksi.

 

                                                          4) Valittaja pitää virheellisenä perusteluja, että reitti olisi tarpeellinen kulkuyhteyden saamiseksi Kuopion ja Tahkon välille. Valittajan mukaan yleisenä kulkuyhteytenä Kuopion ja Tahkon välillä toimii autot ja linja-autot. Moottorikelkkojen määrä on niin vähäinen, että niiden eteen ei kannata tehdä merkattua reittiä.

 

Lisäksi valittaja perustelee reitin toimimattomuutta Kuopio-Tahko –välillä syväväylällä. Valittaja katsoo, että reitti ei ole tarpeen yleisen virkistyskäytön kannalta, koska kelkkailun suosio on romahtanut.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Henkilö- ja linja-autoilla kulkeminen Kuopio-Tahko –välillä ei toteuta moottorikelkkailuharrastusta, joten maantien olemassaolo ei poista kelkkareitin tarvetta.

 

Käsittelyssä oleva reittiosuus on osa Kuopiosta pohjoiseen suuntautuvaa maakunnallista ja maakuntarajat ylittävää reitistöä. Kelkkailun suosion romahtamista ei voi Trafin reksiteristä päätellä, koska ajoneuvon voi omistaa myös pitämättä sitä koko ajan liikennekäyttöön rekisteröitynä. Kelkkailun suosio on paremmin pääteltävissä olemassa olevien reittien ja urien käyttöasteella.

 

 

 

 

                                                          4. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan asiassa Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä tehtyyn valittaja BB:n (03172/19/5156) valitukseen, että valitus tulee perusteettomana hylätä kokonaisuudessaan ja antaa seuraavan lausunnon tehdyssä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin:

 

                                                          Valittaja hakee muutosta samoilla perusteluilla kuin Murtolahden kyläyhdistys ry. Näiden perustelujen osalta lautakunta lausuu saman, mitä lausunnossa kyläyhdistyksen valitukseen ja sen perusteluihin.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Siltä osin kuin valittaja yhtyy Murtolahden kyläyhdistyksen muutoksenhaluperusteisin, lautakunnan lausunto on esitetty Murtolahden kyläyhdistyksen valitukseen annetussa lausunnossa.

 

 

                                                          Tilojen omistajanvaihdokset

                                                          Valittaja on saanut suunnitellun reitin alueella sijaitsevat kiinteistöt omistukseensa 1.1.2015. Suunnitelma-asiakirjat ovat olleet nähtävillä 26.1. – 23.2.2015. Kuulutuskirje on lähetetty kiinteistöjen edelliselle omistajalle.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

Kiinteistöillä tapahtuu omistajanvaihdoksia, ja kuten edellä olevat päivämäärät osoittavat, joskus muutoksia rekistereihin tapahtuu juuri sen jälkeen, kun omistajatiedot on haettu. Aina ei edelliseltä omistajalta tieto välity uudelle, kuten pitäisi.

                                                           

 

                                                          Moottorikelkkareitin haitat

                                                          Valittaja katsoo suunnitellusta reitistä aiheutuvan haittaa viljelyskäytössä olevalle pellolle mm. rumpujen ja siltojen rakentamisen vuoksi pellon kaventumisena. Lisäksi kelkkaura katkaisisi pellon ja rajaisi reitin länsipuolelle pienen peltolohkareen, jonka käyttö estyisi.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Reitti kulkee pellon yli vain talvella lumipeitteen aikana, joten muuna aikana pelto on viljelyskäytössä normaalisti. Sulan maan aikana reittiä ei pellolla ole lukuun ottamatta rumpuja ja siltoja. Reittitoimituksessa on kuitenkin mahdollista vielä tarkemmin sijoittaa reitin paikka siten, että maanviljelykselle aiheutuva haitta vähenee.

 

 

                                                          Päätöksen sisältö ja perustelut

                                                          Valittajan mukaan lautakunnan päätöksestä ei ilmene, miten oikaisuvaatimuksessa, lausunnoissa ja hakijan vastineissa esitetyt seikat on päätöksessä otettu huomioon. Valittaja tulkitsee, että päätös perustuu täysin hakijan vastineeseen.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Oikaisuvaatimukseen perusteluineen on vastattu hakijan reittisuunnitelmassa ja vastineessaan esittämään selvitykseen tukeutuen, koska näillä faktaperusteilla lautakunta on arvioinut aiheutuvan haitan suuruutta, joka on keskeinen peruste tulkittaessa maastoliikennelain 16 §:n mukaisia haittoja. Hakijan vastineella on olennainen merkitys arvioitaessa, voidaanko aiheutuvaa haittaa pienentää tai rajoittaa. Päätöksessä on keskitytty kuvaamaan faktaperusteita haitan huomattavuuden arvioinnissa. Näin kirjoitetuilla perusteluilla on tehty johtopäätös, tuleeko jollakin oikaisuvaatimuksessa esitetyllä perusteella lautakunnan tekemä päätös reitin hyväksymisestä kumota vai ei.

 

                                                           

 

                                                         

                                                          5. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan asiassa Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä tehtyyn valittajien CC ja DD (03174/19/5156) valitukseen, että valitus tulee perusteettomana hylätä kokonaisuudessaan ja antaa seuraavan lausunnon tehdyssä valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin:

 

                                                          Valittajat liittävät oheen kyläyhdistyksen valituksen, jonka perusteluihin yhtyvät. Näiden perustelujen osalta lautakunta lausuu saman, mitä lausunnossa kyläyhdistyksen valitukseen ja sen perusteluihin.

 

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Siltä osin kuin valittaja yhtyy Murtolahden kyläyhdistyksen muutoksenhaluperusteisin, lautakunnan lausunto on esitetty Murtolahden kyläyhdistyksen valitukseen annetussa lausunnossa.

 

 

                                                          Moottorikelkkareitin tarpeellisuus

                                                          Valittajat katsovat, että muun kuin hakijan itsensä 13 vuotta sitten suorittamaa tarveharkintaa ei voi pitää pätevänä ja ajankohtaisena, eikä tarvetta voi perustella moottorikelkkojen lukumäärällä, koska osa niistä on esim. puunajossa ja harrastekalastuksessa.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Hakija on joutunut arvioimaan reitin tarpeellisuuden kaikissa asian käsittelyn vaiheissa, joissa on käsittelyä jatkanut, samoin kaupunginvaltuusto hyväksyessään talousarvioon moottorikelkkareittejä koskevat varaukset suunnitteluun ja rakentamiseen. Maastoliikennelain mukaista reitin virallistamista varten ei tarvita ulkopuolisen tahon tekemään intressivertailua. Kaupungin yleiseen käyttöön ylläpitämällä reitillä voi olla yleinen tarve, vaikka tarve olisi kaupungin itsensä arvioima.

 

                                                          Moottorikelkkareittien haitat

                                                          Kiinteistönomistajat ovat jo oikaisuvaatimuksessa esittäneet metsätalouden harjoittamiselle aiheutuvan haittaa mm. sen vuoksi, että avo- ja salaojien suuaukkoja on jäämässä reitin alle.

 

Lisäksi valittaja kokee, että käyttöoikeus ei pysy ennallaan, kun kasvavaa metsää kaadetaan ja reitti tasataan. Siltojen 6000 kg:n painoraja ei tule kestämään nykyaikaisilla maatalous- ja puunkorjuukalustolla.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Ojien ylitysten osalta hakija on vastineessaan oikaisuvaatimukseen osoittanut, että rumpu- ja siltaratkaisuilla veden juoksu ojassa voidaan järjestää, eikä metsälle aiheudu aiempaa suurempaa tulvariskiä.

 

Reitin alle jäävän maa-alueen osalta metsätalouskäyttö tietenkin on estynyt, mutta tältä osin haitta on korvattava.

Reitille rakennettavat sillat on tarkoitettu vain reitin käyttöön. Maatalous- ja puunkorjuukoneilla tulee liikkua kuten ennenkin, ei näitä siltoja käyttäen. Muilta osin maanomistaja voi käyttää reittialuetta mm. liikkuessaan metsänhoitotöissä ja puunkorjuussa, mutta hakija ei ole tällä tarkoittanut rakennettavia siltoja.

 

                                                          Päätöksen sisältö ja perustelut

                                                          Valittajan mukaan lautakunnan päätöksestä ei ilmene, miten oikaisuvaatimuksessa, lausunnoissa ja hakijan vastineissa esitetyt seikat on päätöksessä otettu huomioon. Valittaja tulkitsee, että päätös perustuu täysin hakijan vastineeseen.

 

                                                          Lautakunnan lausunto:

                                                          Oikaisuvaatimukseen perusteluineen on vastattu hakijan reittisuunnitelmassa ja vastineessaan esittämään selvitykseen tukeutuen, koska näillä faktaperusteilla lautakunta on arvioinut aiheutuvan haitan suuruutta, joka on keskeinen peruste tulkittaessa maastoliikennelain 16 §:n mukaisia haittoja. Hakijan vastineella on olennainen merkitys arvioitaessa, voidaanko aiheutuvaa haittaa pienentää tai rajoittaa. Päätöksessä on keskitytty kuvaamaan faktaperusteita haitan huomattavuuden arvioinnissa. Näin kirjoitetuilla perusteluilla on tehty johtopäätös, tuleeko jollakin oikaisuvaatimuksessa esitetyllä perusteella lautakunnan tekemä päätös reitin hyväksymisestä kumota vai ei.

 

Liitteet

3

8989/2013 Valitus Murtolahden kyläyhdistys ry (Ei julkaista internetissä)

 

4

8989/2013 Valitus Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry asiakumppaneineen (Ei julkaista internetissä)

 

5

8989/2013 Valitus AA (Ei julkaista internetissä)

 

6

8989/2013 Valitus BB (Ei julkaista internetissä)

 

7

8989/2013 Valitus CC ja DD (Ei julkaista internetissä)

 

                                                          Valmistelija                                                               

Tanja Leppänen

puh. +358 44 718 2141

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Ympäristöjohtaja täydensi päätösehdotusta:

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen seuraavalla lisäyksellä lausuntoon.

 

Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry on täydentänyt valitustaan 31.1.2020 hallinto-oikeuteen toimittamallaan valitusasiakirjalla. Täydennetty asiakirja on saapunut Itä-Suomen hallinto-oikeudesta Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle lausunnon antamista varten 3.2.2020. Lausunto on pyydetty lautakunnalta 14.2.2020 mennessä. Lautakunta antaa lausuntonsa helmikuun lautakunnassa 6.2. koska seuraava lautakunnan kokous on vasta 12.3.2020. Lautakunnan esityslista on ehtinyt lähteä lautakunnan jäsenille ennen kuin kyseinen täydennetty valitusasiakirja saapui lautakunnalle. Täydennetty asiakirja on toimitettu lautakunnan jäsenten sähköiseen kokousalustaan ennen kokouskäsittelyä.

 

Täydennetyn valituksen perustelut on jaettu kahden alaotsikon alle: A-kohta koskee Kuopion kaupungin lautakuntien välistä tehtävänjakoa ja B-kohta käsittelee valmistelevan ja esittelevän viranhaltijan esteellisyyttä.

Lautakunta toteaa lausuntonaan, että täydennetyssä valitusasiakirjassa esitetyt lisäperustelut eivät tuo esille mitään sellaista maastoliikennelain mukaista perustetta tai menettelyllistä perustetta, jonka vuoksi moottorikelkkareittiä ei voisi virallistaa. Kaupungin toimielinten toimi- ja päätösvalta perustuu kaupungin hallintosääntöön.

 

Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Merkitään, että ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa