Juankosken pitäjäraati
Pöytäkirja 12.03.2020/Pykälä 9

 

 

§ 9	Asianro 7067/00.01.01/2019

 

 

Juankosken pitäjäraatialueen perusturvan ja terveydenhuollon palvelujen nykytilanne ja tulevaisuus.

 

 

 

                                                    Juankosken pitäjäraati, yhdessä viiden muun Kuopion pitäjäraadin kanssa, on perustettu huolehtimaan omalta osaltaan siitä, että alueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittymiseen.

 

Pitäjäraatitoiminta on osa kansalaisyhteiskunnan rakennetta ja edustaa uutta käsitettä kuntalaisuudesta ja asukkaan osallistumisesta oman ympäristönsä kehittämiseen.

 

Kuopion kaupunginvaltuuston vuonna 2016 hyväksymän toimintasäännön mukaan pitäjäraadit ovat osa kaupungin lähidemokratian edistämistä koskevaa toimintaa. Pitäjäraadeilla on yleinen lausunto- ja aloiteoikeus alueen palveluista, elinkeinoista ja demokratiasta.

 

Juankosken pitäjäraati on kutsunut Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen asiakkuusjohtajat, kuntoutusjohtaja Mikko Korhosen ja vs. terveysjohtajan Pertti Lipposen mukaan pitäjäraadin kokoukseen. Tarkoituksena on yhdessä käsitellä Juankosken alueen terveydenhuollon ja perusturvapalvelujen nykytilannetta, kehitysnäkymiä ja kehittämisen linjauksia.         

 

 

Päätösehdotus                          

 

Puheenjohtaja: Käydään keskustelu ja yhteinen pohdinta Juankosken perusturvan, vanhusten huollon sekä terveydenhuollon palvelujen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä kehittämisen linjauksista.

 

 

Päätös                                         Aluksi puheenjohtaja kertoi lyhyesti pitäjäraadin tehtävästä ja toiminnan periaatteista. Esittelykierroksen jälkeen käytyjen alustusten ja keskustelun pohjalta yhteenvetona voidaan todeta, että perusterveyden huollon osalta Juankosken terveysasema ja akuuttivastaanotto sekä vuodenosasto muodostavat ainakin tällä hetkellä toimivan perusterveydenhuollon kokonaisuuden. Talouden näkökulmasta katsottuna yksikkö toimii kustannusneutraalisti, joka on perusedellytys järkevän palvelutuotannon näkökulmasta katsottuna. Lääkärivirat ovat täynnä ja osin Juankoskelta paikataan naapuriyksiköiden lääkärivajetta. Yksikön asiakastyytyväisyys on ollut hyvä, n. 90 %. Vertailun vuoksi kantakaupungissa luku on n. 70 -80 prosentin luokkaa.

Akuuttivastanoton viikonlopun päivystysajan supistus kahdella tunnilla ei näytä aiheuttavan kovin suurta paniikkia. Tulevaisuudessa on huomio keskitettävä lääkärivastaanotossa viikonlopun ja päivystysvastaanoton ostolääkärirekrytointiin. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on syytä kehittää, jotta tilanne voidaan säilyttää hyvänä myös tulevaisuudessa.

 

Perusturvan osalta tarkastelu kohdistettiin kotihoitoon ja asumispalveluihin.

Kotihoidosta yhteenvetona todettiin, että viime aikoina palvelun laatua heikentävät seikat, kuten sijaisisten saatavuutta, on pyritty korjaamaan oppisopimuskoulutuksella. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisellä ja ajantasaistamisella pyritään myös parantamaan palvelun laadussa ilmenneitä puutteita. Virtuaalikotihoitopalvelun kehittämisessä ei Juankoskella ole päästy vielä edistymään, samoin kehitettävää on lääkkeiden annosjakelussa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen pyritään myös kiinnittämän huomiota.

 

Asumispalveluiden kohdalla Juankoskella on paikkoja yli kansallisten kriteereiden. Näillä näkymin asumispalvelupaikat riittävät hyvin tulevaisuuden tarpeeseen. Yhdeksi erityishuomion kohteeksi voidaan kuitenkin nostaa Iivolan kiinteistön kunto. Iivola muodostaa kokonaisuuden, jossa eri toiminnot tukevat toinen toisiaan ja pitkän aikavälin kiinteistön kuntoarviointi ja siitä seuraavat toimenpiteet tulevat tarkasteltavaksi.

 

Keskustelun aikana esiin nousi erityisesti mielenterveyskuntoutujien tämän hetken, akuutti päivätoiminnan järjestämisen ongelma. Virkamiesten vahva näkemys on, että perusterveydenhuollon puolelta ei voida järjestää totutun mukaista tukijärjestelmää mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisen päivätoimintaan. Tilanteeseen on ryhdyttävä etsimään toista ratkaisua.

 

Todettiin myös, että kaupungin talouden tilanne hankaloittaa entisestään uusien toimintatapojen kehittämistä.