Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 20.05.2021/Pykälä 31

 

 

§ 31	Asianro 8054/10.03.00.02/2020

 

 

Ympäristö- ja maa-aineslupa (YSL 27 §) / Nilsiän Sora Oy / Tarpisentie 188 / 297-499-17-90

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

 

                                                          Nilsiän Sora Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista lupaa murskaukselle ja louhinnalle sekä maa-aineslain 4 §:n mukaista lupaa maa-aineksen ottoon Nilsiässä kiinteistöillä Betonila 297-499-17-90. Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa usean vuoden ajan.

Ottoalueen pinta-ala on 5,2 ha ja otettavan maa-aineksen kokonaisottomäärä on 100 000 m³ktr. Lupaa haetaan 15 vuodeksi.

 

                

Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja               

 

                                                          Nilsiän Sora Oy

                                   y-tunnus1943630-6

                                   Valkeiskylä 50

                                   73300 Nilsiä

 

                                   Yhteyshenkilö

                                   Antti-Jussi Keinänen

                                   040 5692581

                                   Toimitusjohtaja

 

Toiminta ja sen sijainti

                                                   

Maa-ainesten ottaminen ja murskaus ja louhinta toiminnassa olevalla maa-ainesalueella.

Sijainti: Nilsiä, Tarpinen

Kiinteistötunnus: Betonila 297-499-17-90

 

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (KYHL 64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentin perusteella.  Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohdan 6 b perusteella.

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

Asian vireille tulo

Lupahakemus on tullut vireille 19.10.2020.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset

 

                                   Alueella on ollut aiempaa ottotoimintaa ja viimeisin maa-aineslupa on myönnetty 16.5.2011 Nilsiän kaupungin toimesta kymmeneksi vuodeksi. Lupa umpeutuu alueella 30.5.2021. Ympäristölupa alueelle on myönnetty viimeksi 20.6.2011 Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan toimesta ja se on voimassa vuoden 2021 loppuun asti.

 

 

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö sekä ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

 

Maa-ainesalue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli kilometrin päässä pohjoisessa Etelä-Reittiön pohjavesialueella.

Maa-ainesalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai muinaismuistokohteita eikä alue sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella.

 

Betonilan maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Loukkukankaan alueella. Se sijaitsee lähellä Varpaisjärventietä (577) noin 6,4 kilometriä Nilsiän keskustasta luoteeseen. Alueelle liikennöidään Tarpisentien kautta, tie kulkee läpi kiinteistön ja jatkuu kohti pohjoista ja etelää. Ottoalueen liittymät sijaitsevat molemmin puolin Tarpisentietä. Betonilan kiinteistön kautta kuljetaan myös Nilsiän Sora Oy:n kiinteistölle Hoikka (297-499-17-40). Lähin osoite Betonilan kiinteistölle on Tarpisentie 188.

 

Betonilan ottoalueella ei ole voimassa asemakaavaa, mutta alue kuuluu vuonna 2003 hyväksyttyyn Tahkovuoren osayleiskaavaan. Tässä kaavassa alue on varattu EO-alueeksi eli maankamaran ainesten ottoalueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa ottotoiminnan päätyttyä urheilutoimintojen alueeksi (VU-4 alue). Betonilan ottoalue sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) alueelle, joka on määritetty maa-aineksen ottoalueeksi soran- ja hiekanottoa varten sekä kalliokiven louhintaan (EO2). Maa-aineslain 10§:n mukaan maa-ainesten lupa-ajaksi voidaan myöntää 10 vuotta pidempi aika, kun alue sijaitsee maakuntakaavassa merkityllä maa-ainesten ottoalueella. Enimmäisaika maanottamiselle tällaisessa erityisessä syyssä on 15 vuotta, ja kalliokiven louhinnan osalta 20 vuotta.

 

Alueen ympäristön tila

 

Betonilan ottoaluetta lähinnä oleva vesistö on Loukkulampi, joka sijaitsee ottoalueen keskipisteestä 400 metriä länteen päin. Betonilan kiinteistön alueella ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Välitön ympäröivä alue on pääsääntöisesti kalliokiven/soranotto- tai maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät luonnonsuojelualueet Niittysuo ja Luotteinen sijaitsevat noin 1,4 kilometrin päässä ottoalueesta itään ja etelään. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähin mahdollisesti toiminnasta häiriintyvä, loma-asuntona oleva kiinteistö (297-499-17-112 Hoikanranta) sijaitsee ottoalueesta n. 220 metriä etelään päin. Etäisyys on mitattu ottoalueen kiinteistön lähimmän rakennuksen kulmaan. Ottoalueen ja asutuksen välillä on Kankaalan tilan sora-alue, metsää ja Loukkulampi.

 

Maa-ainesalue on nykytilanteessa avointa maa-ainesten ottoaluetta. Ottotoimintaa on tarkoitus jatkaa nykyiseltä ottoalueelta alueen pohjoispuolelle.

 

Kuvaus toiminnasta

 

                                   Maa-ainesten otto

 

Betonilan ottoalueella otetaan soraa, murskataan kalliokiviainesta sekä kuormataan ja varastoidaan eri murskelajikkeita. Soran ottotoiminta suoritetaan suunnitelmakartoissa ja leikkauksissa esitettyjen periaatteiden mukaisesta. Nyt ottolupaa haetaan 5,2 hehtaarin kokoiselle alueelle 100 000 m3ktr määrälle.

 

Koska eri käyttötarkoitukseen soveltuvat materiaalit pyritään erottelemaan jo ottamistoiminnan alkuvaiheessa, tapahtuu ottaminen eri suuntiin ja mahdollisesti eri tasoissa kulloinkin tarvittavan materiaalin mukaisesti. Ottamistoiminnan aikana rintauksesta mahdollisesti esiin tulevat rakennustoimintaan kelpaamattomat kerrostumat varastoidaan alueen reunoille ja käytetään alueen maisemointiin. Ottotoiminnan aikana jyrkät luiskat merkitään lippusiimoilla. Pintamaakerrokset varastoidaan alueen reunaosiin maisemointia varten. Pintamaakerrokset levitetään alueen luiskiin ja pohjalle ottotoiminnan edetessä sitä mukaa, kun se toiminnan kannalta on mahdollista. Ennen levittämistä pintamaat toimivat suojavalleina. Tarpisentie siirretään ottotoiminnan edetessä. Lopulliseen paikkaansa ja tasoon tie siirretään, kun tien länsipuoli on kokonaan otettu. Tien lopullinen pinnan taso määräytyy alimman louhintatason +143.28 (N2000) mukaan. Tarpisentien alimpaan kohtaan rakennetaan tien alitse rumpu, josta vedet johdetaan itäpuolelta länsipuolelle.

 

Betonilan etelä- ja itäpuolella kiinteistöllä 297-499-17-118 Kankaala sijaitsee Savon Kuljetus Oy:n soranottoalue. Betonilan alueen ottotaso on yhdistetty aiemmissa hakemuksissa Savon Kuljetuksen soranottoalueen ottotasoon rajalla. Suunnitelmien yhdistämistä haetaan myös jatkossa, sillä nyt haettava alin ottotaso ei ole muuttunut nykyisestä luvasta. Nilsiän Sora Oy:n kiinteistöllä 297-499-17-118 Hoikka on myös maa-ainesten ottoa kalliopintaan asti tasolle +151.0 (N2000). Ottoa tehdään tätä rajaa kohti samassa tasossa. Vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella paljonkin kulloisenkin kysynnän mukaan, mutta keskimäärin vuosittaisen ottomäärän arvioidaan olevan noin 5 000 – 10 000 m3ktr.

 

Alueelle on erillinen tukitoiminta-alue, mikäli alueella säilytetään pyöräkuormaajaa tai kaivinkonetta, ja samalla alue toimii tankkauspaikkana. Samalla alueella toimii myös alueen sosiaalitilat ja koneiden polttoainesäiliöt. Tukitoiminta-alue on kooltaan noin 20 x 20 m. Tukitoiminta-alueen maarakenteet tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Tukitoiminta-alue on tiivistetty 20 cm paksuisella tiiviillä maa-aineskerroksella, jonka päälle laitetaan 20 cm suojahiekkaa suojauskerrokseksi.

 

                                   Murskaus, seulonta ja kuljetukset

 

Arvioitu vuosittainen ottomäärä on noin 5 000 – 10 000 m3ktr soraa ja kiviainesta, mutta ottomäärä voi vaihdella paljonkin kiviaineksen tarpeen mukaan. Murskausta ja louhintaa suoritetaan alueella arviolta 1-2 vuoden välein tarpeen mukaan n. 20-30 vuorokautta kerrallaan. Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 2000 tonnia eri murskelajikkeita. Kerrallaan murskattavan keskimääräisen vuosituoton arvioidaan olevan noin 13 000 tn ja maksimivuosituoton noin 22 000 tn. Otettavasta kallioaineesta lähes kaikki otetaan louhimalla, jonka jälkeen kalliokiviaines murskataan. Louhintaa suoritetaan alueella tarvittaessa murskauksen yhteydessä arkipäivisin klo 7.00 – 21.00, kuitenkin rikotuksen ja räjäytysten tapahtuessa klo 8.00 –18.00 välisenä aikana.

Kallion louhinnan vaiheita ovat poraus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa irrotetun kiviaineksen pienentäminen (rikottaminen). Louhintaa alueella suoritetaan arviolta 1-2 krt/a. Louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Vuosittainen louhittava määrä on noin 19 000 tn kiinteää kalliota, mutta voi vaihdella menekin mukaan. Louhintaa ja murskausta ei ole luonnonvarojen kestävän käytön ja kustannustehokkuuden periaatteilla järkevää suorittaa, jos kiviainekselle ei ole menekkiä.

 

Tarvittaessa louhinnassa irronneita ylisuuria kalliolohkareita rikotetaan ennen murskausta. Sekä louhinnassa että rikotuksessa käytettävä kalusto määräytyy ulkopuolisen urakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Louhinnassa syntyvät, mahdolliset ylisuuret lohkareet tipahtavat räjäytettävältä seinämältä suoraan seinämän alareunan läheisyyteen. Tästä syystä rikotusta tehdään mahdollisimman lähellä louhoksen reunaa, jolloin siitä syntyvä meluhaitta on mahdollisimman pieni. Sekä louhinta että rikotus ovat luonteeltaan lyhytkestoisia toimintoja, joten niiden aiheuttamat häiriöt ovat ajallisesti varsin rajattuja.

 

Murskausaseman vuosittainen toiminta-aika on korkeintaan 30 työpäivää ja murskaus voi ajoittua mihin vuodenaikaan tahansa. Murskausta suoritetaan arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo 7.00 -22.00. Jokaisesta murskauskerrasta ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Kiinteistön Hoikka soran murskaus tapahtuu myös Betonilan ottoalueella ympäristöluvan mukaisesti. Hoikan tuorein lupa kattaa 10 000 m3-ktr määrän vuodessa, mutta osa tästä seulotaan valmiiksi Hoikan tilalla.

Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle erikseen ja ne viedään pois toimintajakson jälkeen. Aseman koneet voivat olla alueella varastoituna odottamassa uuden toimintakauden alkua. Murskattava kiviaines siirretään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja murskauksen jälkeen kiviaineslajitteet varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Murskaus suoritetaan joko liikkuvalla tela-alustaisella ja polttomoottorikäyttöisellä Lokotrack-tyyppisellä murskauslaitoksella tai vaihtoehtoisesti perinteisellä murskauslaitoksella johon energia otetaan polttoöljykäyttöisestä aggregaatista kaapeleilla. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla. Laitteistoon kuuluu lisäksi seuloja ja kuljettimia.

Murskausasema sijoitetaan kulloinkin parhaaksi katsottuun kohtaan. Murskausaseman sijoittamisessa otetaan huomioon eri materiaalilaatujen varastointi ja lastausmatkan minimointi maa-aineksen ottokohtaan nähden. Murskeiden varastointipaikka määritellään murskauksen aloituksen yhteydessä lastausmatkojen mukaan mahdollisimman edulliseen kohtaan. Murskausaseman sijoittelussa pyritään ottamaan aina parhaalla mahdollisella tavalla huomioon toiminnasta aiheutuva melu ja sen torjuminen. Murskauslaitosta ei tulla sijoittamaan alle 300 metrin päähän lähimmistä rakennuksista.

Murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Voiteluaineet säilytetään vaihtolavalla olevassa lukitussa teräskontissa. Akut ja muut erikoistuotteet varastoidaan asianmukaisesti. Öljynvaihdossa tarvittavat vaihtoöljyt tuodaan huoltoautolla murska-asemalle ja jäteöljyt kuljetetaan alueelta pois välittömästi öljynvaihdon jälkeen.

 

Betonilan ottoalueelle liikennöidään kiinteistön poikki kulkevan Tarpisentien kautta. Ottoalue jakaantuu itä- ja länsipuolelle Tarpisentietä. Henkilökunnan autojen paikoitusalueet ovat varastoalueen reunoilla. Murskausaseman toiminta-aikana alueelle tulee arviolta 10 - 15 kevyen liikenteen ja 1 - 2 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Murskaustoimintaan liittyvää liikennettä alueella on arkipäivisin klo 6.00 - 22.00. Mursketta kuljetetaan alueelta myös silloin, kun murskausasema ei ole käytössä.

 

Alueella varastoidaan polttoaineita urakoitsijan polttoainesäiliössä. Voiteluaineet varastoidaan suljetussa kontissa. Räjähdysaineita alueella ei varastoida.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus

 

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaisu: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Julkaisuun on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Maa-ainesalueella käytetään toiminnan laajuus huomioiden parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Murskausalan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan yleisesti pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotannon optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, koneiden ja laitteiden säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Louhinnassa ja murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu.

 

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

 

Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

 

Jätteitä syntyy lähinnä murskaustoiminnan ajaksi työmaalle tuotavista, liikuteltavista toimistorakennuksesta ja sosiaalitiloista sekä koneiden ja laitteiden mahdollisista kunnossapito- ja huoltotoimenpiteistä. Sosiaalitilat ja mahdollisesti alueelle tuotava WC ovat siirreltäviä ja ne tuodaan alueelle vain murskausjaksojen ajaksi. Mikäli murskausjaksot ovat lyhyitä, alueelle ei välttämättä tuoda sosiaalitiloja tai WC:tä. Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte sekä paperi ja pahvi kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Kuopion kaupungin osoittamalle jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan Kuopion jätekeskukseen. Työntekijöiden käytössä olevan WC:n umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle. Vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella, vaan ne toimitetaan urakoitsijan huoltokorjaamolle, josta ne toimitetaan määräajoin Fortum Oyj:lle.

 

Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen

 

Maa-ainesalueella pölyä syntyy louhinnassa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Kiviaineksen jalostuksessa syntyvä pöly on pääosin suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Louhinnassa käytettävä porausvaunu on varustettu pölynkeruulaitteella, joka vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Murskaustoiminnassa syntyvää hienojakoisemman pölyn leviämistä ja syntymistä ehkäistään seuraavin toimenpitein:

Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, joka ehkäisee hienojakoisemman pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitokselta tulevan jalostetun murskeen pudotuskorkeus kasaan pidetään mahdollisimman matalana, jotta murske ei kasaantuessaan pääsisi pölyämään. Varastokasat sijoitetaan murskauslaitoksen lähelle ehkäisemään pölyn ja melun mahdollista leviämistä lähiympäristöön sekä alentamaan varastoinnista aiheutuvaa polttoaineenkulutusta. Maa-ainesalueelle johtava tie on murskepintainen, jonka pölyämistä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelemalla. Mahdollinen pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla.

 

Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintavesiin sekä niiden rajoittaminen

 

Betonilan ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, joten ottotoiminnalla tai käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjaveteen. Alueella ei ole pohjaveden korkeutta mittaavaa putkea. Louhokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois louhoksesta louhimalla louhoksen pohja n. 1% kallistuksella nousevaksi. Suunnitellussa laajuudessa ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon jää vähäiseksi. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita, joten ottamisesta ei arvioida koituvan ns. kauniin maisemakuvan turmeltumista tai sellaista huomattavaa ja laajaa haittaa tai vahinkoa luonnonolosuhteissa, mitä MAL:n 3§:ssä tarkoitetaan. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa varastoitujen polttoainesäiliöiden, työkoneiden, seulontayksikön tai murskauslaitoksen poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan toimintahäiriöistä, laiterikoista, tulipalosta tai ilkivallasta johtuen. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista estetään säilyttämällä polttoainesuojarakenteellisissa säiliöissä ja siten, että murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Myös murskauslaitoksen alapuolinen maa on suojattu mahdollisia poltto- ja voiteluainevuotoja varten. Vuodon sattuessa alue puhdistetaan ja pilaantunut maa-aines poistetaan välittömästi ja toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen toimipaikkaan jatkokäsittelyä varten. Pilaantuneiden maiden toimituksista pidetään kirjaa ja siirtoasiakirjoista toimitetaan kopiot valvovalle viranomaiselle. Murskaustyön aikana mahdollisiin poltto- ja voiteluainevuotoihin on varauduttu suojaamalla maaperä, varaamalla öljynimeytysmateriaalia työkoneisiin ja murskauslaitokseen sekä huoltamalla ja tarkkailemalla työkoneiden ja laitteistojen kuntoa. Työkoneet on varustettu myös alkusammuttimilla ja jokainen työyksikkö on varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin estäen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon tapahtuessa sekä katkaisee öljyn virtauksen esim. katkenneesta öljyputkesta. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle. Alueella ei ole vesijohtoja tai viemäriä, koska soranottotoiminnassa ei käytetä vettä muuhun kuin tarvittaessa pölynsidontaan. Mahdollisesti käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöautolla.

 

                 Melu ja sen rajoittaminen

 

Betonilan ottoalueen kiviainestoiminnassa syntyy melua kiviaineksen louhinnassa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Toiminta-alueella ympäristö ehkäisee melun leviämistä. Murskauslaitos sijaitsee alueella, jossa ympäristössä on suojana metsää ja pehmeä aluskasvillisuus. Murskauslaitos sijoitetaan louhoksen pohjalle, jolloin louhosrinteet toimivat meluesteenä.Melua voidaan vaimentaa lisäksi laitoksen koteloinnein, pienentämällä materiaalin pudotuskorkeutta, meluestein sekä varasto-, pintamaa- ja kantokasojen sijoittelulla.Koska lähimpään asutukseen on matkaa ottoalueen lähimmältä reunalta alle 300 metriä, teetettiin kiinteistölle meluselvitys kesällä 2020 melutasojen selvittämiseksi. Suomen GPS-mittauksen tekemässä meluselvityksessä melutaso laskettiin jokaiseen lähellä olevaan kiinteistöön kuudella erilaisella meluleviämismallilla. Näiden selvitysten avulla on helpompaa huomioida meluntorjunta alueella lähimpänä häiriintyviin kohteisiin. Meluselvityksestä selvisi meluarvojen ylittyvän ilman meluntorjunta keinoja lähimpiin kohteisiin vapaa-ajan kiinteistöllä Hoikanrannassa, Loukkulammen vastakkaisella rannalla sekä Niittysuontien varrella oleviin kiinteistöihin. Mallinnettujen meluvallien jälkeen raja-arvoja ei enää ylitetty. Huomioitavaa on, että laskennallinen mallinnus ei ota huomioon kuin maanpinnan muodot ympäristössä, jolloin esimerkiksi puut ja muu kasvillisuus jää huomioimatta melua heikentävinä kohteina. Betonilan ottoalueen sekä Niittysuontien kiinteistöjen väliin jää koko matkalta metsäalue, joten melutasojen voidaan arvioida laskevan tarvittavan määrän jo pintamaiden keräämisellä alueen ympärille, kun huomioon otetaan ympäristön vaikutus melun heikentämisessä. Raja-arvot ylittyivät näillä alueilla vain vähäisissä määrin. Suurinta huomiota meluntorjunnassa on kuitenkin syytä kiinnittää eteläpuolelle leviävään meluun sekä Loukkulammelle länsisuuntaan leviävään meluun. Näiden osalta tullaan tekemään ehkäisevää meluntorjuntaa varastokasoin sekä porauksen yhteydessä pystyttämällä siirrettävät suojavallit poravaunun ympärille ainakin etelä- ja länsisuuntaisesti.

 

                                                          Tärinä

 

Murskauksen aiheuttama lievä tärinä, jota ei havaita kuin murskaimen välittömässä läheisyydessä, ei Suomen ympäristökeskuksen julkaisun ”Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” (2010) mukaan aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Työmaaliikenne aiheuttaa tärinää, mutta työmaaliikenteestä johtuvaa tärinää voidaan pienentää tekemällä kulkuväylät tasaisiksi ja kantaviksi ja rajoittamalla ajoneuvojen nopeuksia. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -oppaan mukaan hydraulisella iskuvasaralla tehtävästä rikotuksesta syntyy tärinää, mutta tärinä ei leviä rikotettavan kiven ulkopuolelle.

 

Toiminnan ympäristövaikutukset

                                                   

                                                          Etäisyydet lähimpiin kohteisiin

 

Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähin mahdollisesti toiminnasta häiriintyvä, loma-asuntona oleva kiinteistö (297-499-17-112 Hoikanranta) sijaitsee ottoalueesta n.305 metriä etelään päin. Etäisyys on mitattu ottoalueen eteläreunasta Hoikanrannan kiinteistön lähimmän rakennuksen kulmaan. Ottoalueen ja asutuksen välillä on metsää ja Tarpisentie. Betonilan ottoaluetta lähinnä oleva vesistö on Loukkulampi, joka sijaitsee ottoalueesta 310 metriä lounaaseen päin. Betonilan alueella tai sen viereisillä kiinteistöillä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Lähin suojelukohde on kaakossa ja itäsuunnassa sijaitsevat Luotteisen ja Niittysuon luonnonsuojelualueet, joihin ottoalueelta on matkaanoin 1,4 kilometriä. Ottoalueen läheisyydessä ei hakijan tietojen mukaan ole kaivoja. Ottoaluetta lähinnä oleva lähde sijaitsee noin 1,4 kilometrin päässä ottoalueesta etelään Lehtomäentien ja Tarpisentien välisellä metsäalueella. Ottoaluetta ympäröivä alue on pääsääntöisesti soranotto- tai maa- ja metsätalouskäytössä. Toteutuva suojaetäisyys lähimpään tiehen eli Tarpisentiehen on nolla metriä, sillä tie halkaisee ottoalueen itä- ja länsiosiin. Tarpisentie on metsäautotie. Varpaisjärventien ja Tarpisentien liittymään etäisyyttä on noin 1,6 kilometriä. Etäisyys ottoalueen rajoista naapurikiinteistöjen rajoihin vaihtelee. Ottoalueen pohjoispuolella etäisyys kiinteistön rajaan on pienimmillään 30 metriä. Ottoalueen länsi- ja eteläpuolella etäisyys kiinteistön rajoihin on nolla metriä, mikäli ottoalueiden yhdistäminen kiinteistön 297-499-17-118 Kankaala ottoalueen kanssa toteutuu. Samoin etäisyys itäpuoleiseen kiinteistöön 297-499-17-40 Hoikka on pienimmillään nolla metriä. Nykytilanteen sekä maisemointia kuvaavan tilanteen avulla tehtiin alueelle meluselvitys toiminnasta aiheutuvan melumäärän vuoksi. Melun määrää tarkasteltiin laskennallisesti ottamalla huomioon ympäristön korkeussuhteet ja etäisyydet lähimpiin rakennuksiin. Tehdyn selvityksen perusteella lähimpien kiinteistöjen osalta toiminta aiheuttaa häiritsevää melua ympäristöön. Tämän vuoksi melun määrää tulee vähentää sijoittamalla varastokasoja ja suojavalleja lähimpien kohteiden suuntaisesti.

                                                                                      

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

 

                                                          Laitteiden tarkkailu

 

Räjäytystyöstä tehdään aina räjähdeasetuksen mukaiset ilmoitukset viranomaisille. Lisäksi kenttien räjäytys ilmoitetaan puhelimitse lähimpien talojen asukkaille ja ennen kentän räjäytystä asetuksenmukaisilla summerin äänimerkeillä. Louhittaessa tehdään jokaisesta räjäytyskentästä erikseen poraus- ja panostussuunnitelmapöytäkirja kolmena kappaleena, josta yksi kappale jää työmaapäiväkirjaan. Pöytäkirjasta ilmenee jokaisen räjäytettävän kentän räjähdysaine määrä, kentän koko tonneina tai kiintokuutioina, ominaispanostus ja sytytyskaavio. Tarvittaessa tehdään kentän aiheuttamat tärinämittaukset yhdellä tai kahdella tärinäanturilla, joka tai jotka asetetaan lähimpien rakennustenkivijalkaan tms. kiinteään kohteeseen. Pöytäkirjaan merkitään lisäksi räjäytyshetki kellonaikoineen. Murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, laitteiden mahdolliset huoltotoimenpiteet ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan viranomaiselle.

 

Päästöjen, haittojen ja jätteiden tarkkailu

 

Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrää seurataan ja ehkäistään koneiden huollolla. Pölyämistä ja tärinää seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti ja tarpeen tullen pölyämistä. ehkäistään mursketta kastelemalla. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Mahdollisesti syntyvien pilaantuneiden maiden toimituksista säilytetään siirtoasiakirjat ja ne toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

 

                                   Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat työkoneiden vuoto riski sekä murskausaseman toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot. Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilta sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti. Ottoalueen reunoille kasattavat pintamaat toimivat suojavalleina ehkäisten myös alueelle joutumista ja onnettomuusriskiä. Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- tai voiteluainevuodon varalle. Alueella ei synny jätevesiä. Suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee taajama-asutuksesta syrjässä, minkä vuoksi alueelle ei oleteta kohdistuvan suurta ilkivallan riskiä. Maa-ainesten vuosittainen ottomäärä raportoidaan lupaviranomaiselle maa-aineslain mukaisesti. Raportointi tehdään sähköisesti NOTTO-rekisteriin.

 

Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aikana

 

Toimintahäiriön sattuessa työkone tai murskausasema pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Poltto- tai voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aineimeytysaineeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja kuljetetaan asianmukaiseen kohteeseen, jolla on tarvittavat luvat. Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

Maisemointi

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi. Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edistyessä ottamisalueen pohjoisreunalla kaltevuuteen 1:2,5-3. Ottamisalueen etelä- ja länsireunoilla Kankaalan kiinteistöllä (297-499-17-118) sijaitsevaa sora-aluetta vastaan ottotasot liitetään toisiinsa tasolla +143.28 (N2000). Ottamisalueen itäreunalla kaakkoiskulmassa Hoikan kiinteistön (297-499-17-40) sora-aluetta vastaan ottotasojen liittäminen tapahtuisi tasossa +151.0 (N2000). Pohja-alueet voidaan maisemoida vasta, kun ottaminen on kokonaan loppunut, koska koko aluetta tullaan käyttämään eri murskelaatujen varastokenttänä ja murskauksen toiminta-alueena. Pintamaa varastoidaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin siinä vaiheessa, kun ottamista ei siihen suuntaan enää jatketa. Luiskien kulmat pyöristetään maastoon luontaisesti sopiviksi. Luiskia muotoiltaessa vältetään suuria tasaisia pintoja ja käytetään mieluummin loivia kumpareita maiseman elävöittämiseksi. Alueelle voidaan tuoda puhtaita ylijäämämaita maisemointia varten. Ottotoiminnan jälkeen alue tulee toimimaan Tahkovuoren osayleiskaavan mukaisesti VU-4 alueena eli urheilutoimintojen alueena. Alueelle saa myös sijoittaa autourheilua palvelevia toimintoja. Metsän uudistuksessa käytetään luontaista uudistusta siltä osin kuin on mahdollista. Tarvittaessa alueelle tehdään taimien täydennysistutusta.

 

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja asiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupungin internetsivuilla 16.3-23.4.2021

 

Naapureille on tiedotettu asiasta 12.3.2021 lähetetyllä kirjeellä.

 

Muistutukset ja mielipiteet

                                                                                      

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen on antanut asiasta lausunnon.

 

Vastine

Hakijalta on pyydetty vastine lausunnosta.

Hakija on ilmoittanut 27.4.2021, ettei se jätä vastinetta.

 

Tarkastukset

                                                          Alueella on tehty vuosittainen valvontakäynti 2020.

 

 

 

 

 

 

Esitys                                             

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Nilsiän Sora Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelman mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen tilalla Betonila 297-499-17-90

 

                                                          Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

 

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

 

1.       Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmassa rajatulta 5,2 ha:n ottoalueelta. Ottamismäärä on enintään 100 000 m³ktr. (MAL 11 §)

 

2.       Alin ottotaso on +143.28 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen koskematon maakerros. (MAL 11 §)

 

3.       Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin maa-ainesta otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja varustettava varoituskyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä. (MAL 11 §)

 

Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan kannalta. Ottamisalueen merkintävaatimuksella varmistetaan, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi merkintä helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät rintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. Tien siirrosta ja muista kulkuyhteyksistä on syytä sopia kulkuyhteyksiä käyttävien kanssa, jotta voidaan varmistua kyseisiä kulkuyhteyksiä käyttävien turvallisuudesta.

 

 

4.       Murskausta voi alueella tehdä arkipäivisin klo 7.00-22.00. Kallion porausta alueella saa tehdä arkipäivisin klo 7.00-21.00 ja räjäytykset ja rikotusta arkipäivisin klo 8.00-18.00. Valmiiden kiviainestuotteiden lastausta ja kuljetuksia alueella saa tehdä arkipäivisin klo 6.00-22.00. (YsL 7 ja 52 §, VnA 800/2010)

 

Perustelut: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Tällä rajoitetaan häiritsevimpien toimintojen aiheuttamaa melua alueella iltaisin. Toiminta-ajat ovat asetuksen 800/2010 mukaiset.

 

 

5.       Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiatehokkuuden kehittymistä sekä varauduttava oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että ne hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin. (YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)

 

Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä siten, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätelaki edellyttää, että toiminnassa ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.

 

Päästöt ilmaan ja meluntorjunta

 

6.       Pöly- ja melupäästöjen leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan seuraavia toimia:

 

·         Murskaimen eniten pölyävät ja meluavat osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.

·         Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.

·         Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat.

·         Kastelemalla pölyävimpiä kohteita.

·         Tuotekasojen sekä pintamaiden sijoittelulla tulee vähentää pölyn ja melun leviämistä lähimpään asutukseen päin.

 

 

Maa-ainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että haitallinen pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava. (YsL 7 ja 52 §)

 

 

Perustelu: Pöly ja melu ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä pöly- ja melupäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia kaikilla murskaimilla. Pöly- ja melupäästöjä on kuitenkin aina torjuttava osalla mainituista ratkaisuista.

 

7.       Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 79/2017 4 §:n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja. Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ilmanlaatuun on osoitettava mittauksin. Ilmanlaatumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. (YsL 6, 7 ja 52 §, VnA 480/1996, VnA 79/2017)

 

Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Toiminnan keskeisin vaikutus ilmanlaatuun on vaikutus pölypitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta ,79/2017. Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

 

Määräys on annettu siten, että ilmanlaadun arvioinnissa otetaan huomioon myös muut alueen päästölähteet, kuten tieliikenne.

Ilmanlaatumittaukset paikalla voivat olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan aiheuttamasta pölystä valitetaan tai jos valvonnan yhteydessä toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa ottoalueen ulkopuolelle.

 

8.       Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

(YsL 52 §, VnA 413/2014)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 413/2014 mukaisena.

 

 

9.       Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuva päiväaikainen (klo 7-22) A-painotettu keskiäänitaso (L_eq) ei saa ylittää seuraavia arvoja

 

                                                                                       klo 7-22               klo 22-7

 

ympäröivien asuinkiinteistöjen   55 dB                   50 dB

piha-alueet

ympäröivien loma-asuntojen       45 dB                   40 dB

piha-alueet

 

 

Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ympäristön melutilanteeseen on osoitettava mittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mittausaikana toiminnasta aiheutuva yksittäisen tunnin (1 h) keskiäänitaso saa ylittää em. päivä- ja yöajan keskiäänitasot enintään 5 dB:llä.

 

Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan altistuvassa kohteessa olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin.

(YsL 52 §, VnP 993/1992)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Mahdollisten melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.

 

 

Tärinä

 

10.    Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että heilahdusnopeus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei ylitä arvoa 7 mm/s.

(YsL 52 §)

 

                                                          Perustelu: Määräyksessä on annettu suurin sallittu räjäytystöistä aiheutuva heilahdusarvo. Tällä ensisijaisesti estetään tärinästä kiinteistöille aiheutuvat haitat, mutta myös tärinästä ihmisille aiheutuvia haittoja. Räjäytystöitä koskevat myös muut säädökset, joilla turvataan se, että tärinän aiheuttamat haitat estetään. Tällaisia säädöksiä ovat valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeista (410/1986) sekä työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) ja sen nojalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat turvallisuusmääräykset

 

 

Maaperän pohja- ja pintaveden suojaaminen

                                                         

11.    Työkoneiden tankkaus sekä mahdolliset tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Alueella käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia. Polttoainevarastosäiliöt ja tankkauspistooli on varustettava lukituksella sekä polttoainesäiliöt ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu. Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VNA 800/2010, MAL 11)

 

 

12.    Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava luvallisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Toiminnassa syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. (YsL 7,16, 17, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 72 §, VNA 800/2010 11 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksillä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta. Suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille, joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa. Murskauslaitoksen osalta vaatimus on ehdollinen, koska liikkuvien murskauslaitosten alle pysyvää suojausrakennetta ei välttämättä pystytä tekemään. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen estämiseksi, estämään ympäristön roskaantumista sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja.

 

Kaivannaisjätteiden jätehuolto

 

13.   Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. (YsL 52 ja 112-114 §, MAL  5a ja 16b §, VNA 190/2013)

                                                                                      

Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskeva jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

 

Toiminnan tarkkailu, häiriö- ja onnettomuustilanteet

                                                           

14.   Toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon merkitään muodostuneet jätteet ja toimituspaikka, päästöt, sekä selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä sekä selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista. Kirjanpito on oltava valvontaviranomaisten saatavilla. Tiedot on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (Ysl 6-8,16, 17, 52, 62 ja 66 §, MAL 11 §, JäteL 12, 118-120 §, VNA jätteistä 179/2012 20 §)

 

Perustelu: Kirjanpito- ja raportointimääräys on tarpeen toiminnan valvontaa varten.

 

15.    Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle NOTTO-tietokantaan. (MAL 23a §, VNA maa-ainesten ottamisesta 9 §)

 

Perustelu: Luvan haltijan on tehtävä lupaviranomaiselle maa-aineslain 23a §:n mukainen ilmoitus vuosittain otetun aineksen määrästä ja laadusta.

 

16.    Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua. (YsL 52 §)

 

Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria, ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä.

 

 

 

Toiminnan muutokset, jälkihoitotyöt tai lopettaminen

 

17.    Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.  (YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

 

18.    Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. Oton jälkeen on alue siistittävä niin, ettei sinne jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa.

 

Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Lohkareita ja isoja kiviä ei saa haudata alueelle. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja maa-aineksia. Tiivistyneet tiepohjat ja varastokasojen pohjat tulee pehmentää toiminnan loputtua. Luiskien ja pohjien tasaukseen on käytettävä puhtaita, vettä johtavia maa-aineksia.

 

Kokonaisuudessaan hakemuksen mukaiset jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä luvan päättymispäivämäärään mennessä. (YsL 52 ja 94 §, MAL 10-11 §, VNA maa-ainesten ottamisesta 7-8 §)

 

Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua, ettei alueelle jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä riskiä maaperän eikä pohjaveden pilaantumiselle ole.

 

Vakuus

19.    Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvansaajan toimitettava 19 400 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 1.10.2036 saakka (4 kuukautta yli luvan voimassaoloajan). Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa. (MAL 12 §)

 

Perustelu: Vakuudella varmistetaan, että lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee suoritettua.

 

 

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut

                                                         

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

·         terveydellistä haittaa

·         muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

·         maaperän tai pohjaveden pilaantumista

·         erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

·         vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

·         kohtuutonta rasitusta naapurustossa

 

Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätelain vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä.

 

Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden jätehuollosta. Luvassa on asetettu ottoalueen maisemointiin liittyvä vakuus.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevien ratkaisujen voidaan katsoa täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset.

 

Päätöksessä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus 800/2010 sekä sen muutos 314/2017, joissa on annettu ns. vähimmäisvaatimukset mm. kivenmurskaustoiminnalle.

 

Muistutuksessa ja lausunnoissa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen

 

 

Terveysvalvontaviranomaisen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä.

 

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa 31.6.2036 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on uusi lupa kuitenkin haettava tätä ennen.

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

                                                                                      

Sovelletut oikeusohjeet

 

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4a, 5, 6, 7, 10-16, 19-21, 23, 23a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §

                                                          Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 29,34, 39-44, 47a, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 87, 94, 113-114, 133-134, 170, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15, 17, 72, 118 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), (314/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 28)

Kuopion kaupunki, alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 27)

 

Maksut ja niiden määräytyminen

                                                         

Yhteisluvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään taksan mukaisesti 3880 €. Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja kivenmurskaamoa koskevan ympäristöluvan maksuun (220 € + 0,0120 €/k-m3 x 100 000 k-m3 + 0,6 x 4100 € = 3880 €).

 

Vuotuinen valvontamaksu peritään voimassaolevan taksan mukaisesti.   

                                                         

Muutoksenhaku

                                                          Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Viiteaineisto

*

Kartta toiminta-alueesta

                                                         

                                                   

                                                          Valmistelija                                                               

Pirkko Nevalainen

puh. +358 44 748 2398

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.