Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 14.10.2021/Pykälä 17

 

 

§ 17	Asianro 7229/11.01.00/2021

 

 

Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Jätekukko Oy, Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan nykyisten läjitysalueiden korottaminen, uusien käsittelykenttien rakentaminen jätemateriaaleista ja toiminnan aloittamislupa, Heinälamminrinne, Kuopio                   

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 20.9.2021 mennessä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan nykyisten läjitysalueiden korottamista ja uusien käsittelykenttien rakentamista jätemateriaaleista. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 20.10.2021 saakka.

 

Kuopion jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin länsipuolella, noin 15 kilometrin etäisyydellä Kuopion kaupungin keskustasta osoitteessa Kaatopaikantie 315/316. Jätekeskuksen alueella sijaitsevat vastaanottoalue, tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, murskauslaitos, vaarallisten jätteiden vastaanottorakennus, biokaasulaitos, sekä jätteiden käsittely- ja varastoalueita. Kenttäalueita on mm. rakennusjätteelle, maa- ja kiviainekselle, hyötyjätteille, puutarhajätteille, energiajätteelle ja lietteiden käsittelylle.

 

Jätekeskukselle vastaanotetaan jätteitä noin 150 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavasta jätteestä suurin osa hyödynnetään alueen ulkopuolisissa laitoksissa tai infrarakentamisessa. Osa jätteistä hyödynnetään jätekeskuksen alueella ja ainoastaan hyötykäyttöön soveltumaton jäte loppusijoitetaan. Jätekukko Oy:n arvion mukaan loppusijoitettavien jätteiden määrä pienenee.

 

Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen toimintaa koskeva voimassa oleva ympäristölupa on myönnetty Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 16.10.2015 nro 68/2015/1. Ympäristölupaan sisältyvät muiden toimintojen ohella tavanomaisen jätteen kaatopaikan läjitysalueet I-III, uudet tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikat ja jätteenkäsittelykenttien rakentaminen jätemateriaaleista.

 

Nyt käsiteltävä hakemus koskee nykyisen kaatopaikan läjitysalueiden II ja III korottamista, tuhkien ja betonimurskeiden hyödyntämiseen liittyviä muutoksia ja vastaanotto- ja käsittelykenttäalueiden laajentamista. Hakemuksessa on esitetty, että haetuista muutoksista ei aiheudu nykyisestä merkittävästi poikkeavia ympäristövaikutuksia jätekeskuksen alueella ja sen ympäristössä.

 

Hakemukseen sisältyy ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen pyyntö saada aloittaa hakemuksen mukainen toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

 

Loppusijoitusalueen korottaminen

 

Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti nykyisin käytössä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikan läjitysalueiden lopullinen korkeustaso pintaeristerakenteineen saa olla enintään tasolla N2000 +153,3 metriä. Käytössä olevan läjitysalueen III pinta-ala on yhteensä 3,1 hehtaaria. Vuoden 2019 kartoitusten mukaan täyttötilavuutta oli jäljellä noin 27 600 kuutiometriä. Jätekukko Oy pyytää jätetäytön korottamista viidellä metrillä niin, että lopulliseksi korkeudeksi muodostuisi N2000 +158,3 metriä.

 

Lupahakemuksessa on tarkasteltu jätetäytön korottamista kahdelle vaihtoehtoiselle alueelle. Vaihtoehdossa 1 korotetaan vuonna 2012 suljettua läjitysaluetta II ja nykyisin käytössä olevaa läjitysaluetta III. Vaihtoehdossa 2 korotus tehdään vain läjitysalueelle III.

 

Kaatopaikkakaasupäästöjen ehkäisemiseksi kaasunkeräysjärjestelmät ja pumppaamo ovat käytössä. Loppusijoitusalueen korotusosassa on hyvin vähän orgaanista jätettä, joten hajuhaitat pysyvät matalina. Hajuhaittoja ei katsota merkityksellisiksi, koska alue avataan vaiheittain. Jätekeskuksella kaatopaikkakaasun pumppaamista on lisätty ja kaasut puhdistetaan ja johdetaan sen jälkeen hyötykäyttöön.

 

Hakija perustelee loppusijoitusalueiden korottamista sillä, että kiertotalous ja jätteiden hyödyntäminen on kehittynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee. On mahdollista, että uuden kaatopaikan avaamiseen alueelle ei jatkossa enää olisi tarvetta. Korottamisella saadaan lisäaikaa jätejakeiden hyötykäytön kehittymiselle. Hakija ei kuitenkaan halua luopua voimassa olevaan ympäristölupaan sisältyvästä mahdollisuudesta avata uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Tarve aluekohtaiselle keskitetylle loppusijoituspaikalle esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamiseksi selviää vasta myöhemmin.

 

Loppusijoitusalueiden korotus lisää hieman suotovesien määrää, mutta vähemmän kuin uuden kaatopaikka-alueen rakentaminen.

 

Vastaanotto- ja käsittelykenttäalueiden laajentaminen

 

Jätekeskuksen voimassa olevaan ympäristölupaan sisältyy yhteensä 13 vastaanotto- ja käsittelykenttää. Näistä kolmen kenttäalueen rajausta muutetaan poistamalla kenttien vierustoille ja/tai väleihin osoitetut väylävaraukset ja rakentamalla kentät kiinni ympäröiviin kenttiin. Kenttien pinta-alat kasvavat yhteensä 2,7 hehtaaria. Uutena toimintona jätekeskusalueen pohjoisosaan varataan alue kentälle nro 12, minkä koko on noin kaksi hehtaaria.

 

Tuhkien ja betonimurskeiden hyödyntämisen muutos

 

Voimassa olevassa ympäristöluvassa on mahdollistettu Heinälamminrinteen jätekeskuksen uusien jätteenkäsittelyalueiden rakentaminen lasi-, posliini- ja betonimursketta, asfalttia, tiiliä, lievästi pilaantuneita maa-aineksia sekä polttolaitosten kuonia, tuhkia ja pohjahiekkoja ja vastaavia tarkoitukseen soveltuvia materiaaleja hyödyntäen. Jätemateriaalien soveltuvuus maarakentamiseen tulee osoittaa kulloinkin voimassa olevien säädösten ja ohjeistuksen mukaisesti. Jätteiden hyödyntämiskelpoisuus määräytyy käytännössä valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan valtioneuvoston asetuksen 843/2017 (ns. MARA-asetus) mukaisten laatuvaatimusten perusteella.

 

Nyt hakija pyytää lievennyksiä MARA-asetuksen mukaisiin liukoisuusvaatimuksiin, hyödynnettävien jätteiden palakokoon ja jätetäytön kerrospaksuuksiin.

 

Pyyntö saada poiketa MARA-asetuksen mukaisista vaatimuksista koskee voimalaitostuhkan sulfaatin, kloridin, fluoridin, molybdeenin ja kromin liukoisuuksia yhdellä jätekeskuksen eteläiselle alueelle rakennettavalla kentällä.

 

Kaikkien kenttien osalta hakija on esittänyt, että yksittäisessä näytteessä hyväksyttäisiin 30 prosentin raja-arvon ylitys, jos rakenteeseen sijoitettavia tuhkia edustavien näytteiden keskiarvopitoisuudet täyttävät MARA-asetuksen mukaiset päällystettyä rakennetta koskevat kriteerit.

 

Kerrospaksuuksien osalta hakija haluaa hyödyntää jätemateriaaleja jätekeskuksen kenttä- ja väylärakenteissa MARA-asetusta suurempina kerrospaksuuksina niin, että hyödynnettävän jätemateriaalin maksimikerrospaksuus olisi enintään viisi metriä.

 

Palakoon osalta hakija esittää, että kenttä- ja väylärakenteissa voitaisiin hyödyntää betonimurskeita, joiden suurin palakoko olisi enintään 150 millimetriä. MARA-asetuksessa suurin palakoko on 90 millimetriä. Lisäksi hakija esittää kenttärakenteissa hyödynnettäväksi sellaisia maa-aineksia, joissa voi esiintyä roskaisuutta, kuten betoni- ja tiilimurskeita. Hakija pyytää myös, että yksittäiseen kenttään tai muuhun rakenteeseen voitaisiin hyödyntää asfalttimurskeita noin 5 000 tonnia. MARA-asetuksessa määrä on rajoitettu 1 000 tonniin.

 

Hakemuksen täydennyksessä 14.5.2021 hakija on tarkentanut suunnitelmaa kenttäalueista, joilla on tarkoitus käyttää MARA-asetuksesta poikkeavia materiaaleja tai kerrospaksuuksia. Näitä kenttäalueita ovat voimakkaiden tuhkien kentän lisäksi jätekeskuksen pohjoisosan kentät 12 ja 14 sekä ja kaakkoisosan kenttä 7B, joissa on suunniteltu hyödynnettäväksi jätemateriaaleja (betonimurske, asfalttimurske/-rouhe, tuhka) siten, että paikoitellen voi ylittyä MARA-asetuksessa määritetty enimmäiskerrosvahvuus, ylittyä MARA-asetuksen mukainen raja-arvopitoisuus yksittäisen haitta-aineen osalta enintään 30 % ja/tai ylittyä MARA-asetuksessa määritetty materiaalin palakoko. Täydennykseen on liitetty kyseisten kenttien sijainnit osoittava karttapiirros, yleissuunnitelmatasoiset piirrokset kenttien rakenteista ja vesienjohtamisjärjestelyistä sekä kenttien rakentamiseen liittyvä riskinarvio.

 

Hakemusasiakirjat ovat nähtävissä aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa: Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan nykyisten läjitysalueiden korottaminen, uusien käsittelykenttien rakentaminen jätemateriaaleista ja toiminnanaloittamislupa, Kuopio,

 

 

 

 

Esitys                  

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon Itä-Suomen aluehallintovirastolle:

 

Lausunnon antaa ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena että kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

 

Alueen maankäyttö

 

Alueen maankäyttö- ja ympäristöolosuhteet on hakemuksessa ja perustilaselvityksessä kuvattu asianmukaisesti ja oikein. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla on runsaasti erilaisia teollisia toimintoja, jotka vaikuttavat etenkin alueen pinta- ja pohjavesien tilaan, melutilanteeseen ja ilmanlaatuun. Alueen maankäytössä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia nykyisen ympäristöluvan myöntämisen, vuoden 2015 jälkeen.

 

Ympäristön tila ja toiminnan vaikutus siihen

 

Alueen ympäristön tilaa on kuvattu perustilaselvityksessä pinta- ja pohjavesien tilan osalta seikkaperäisesti. Alueen pinta- ja pohjavesien tilaa on seurattu jätekeskuksen perustamisesta, vuodesta 1991 lähtien. Tarkkailu on laajentunut kaikkien alueen toimijoiden yhteistarkkailuksi vuonna 2006. Alueen pinta- ja pohjavesissä on havaittavissa hyvin paikallisesti alueen toimintojen vaikutuksia. Erityisesti Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Pelastusopiston harjoitusalueen ja Silmäsuon vanhan kaatopaikan lähialueilla pinta- ja pohjavesien laadussa havaitaan vähäisiä muutoksia. Ne ovat ilmenneet mm. sähkönjohtavuuden sekä typpipitoisuuksien nousuna. Laajemmin alueen pinta- ja pohjavesien laatu on hyvä.

 

Jätekeskuksen vaikutuksia pohjavedessä on ollut havaittavissa melko suppealla alueella jätekeskuksen koillis- ja pohjoisreunalla etenkin pohjavesiputkissa J14 ja J15. Kyseiset pohjavesiputket on alun perin asennettu vuosina 1993-1994 havaitun kaatopaikan suotovesivuodon seurantaan vuonna 2005, jolloin ne korvasivat paikalla olleet aiemmin asennetut pohjavesiputket. Putket J14 ja J15 eivät sijaintinsa puolesta oikeastaan edusta pohjaveden laatua varsinaisen jätekeskusalueen ulkopuolella. Pohjavesivaikutusta on ollut lievemmin havaittavissa myös pohjoispuolisessa pohjavesiputkessa J11/01 ja vähäisemässä määrin myös putkessa J12/01. Nämä pohjavesiputket on asennettu alun perin vuonna 1995 tehdyn alueen hydrogeologisen selvityksen pohjalta kallioruhjeiden pohjaveden seurantaan. Tasausaltaan luona vaikutuksia on havaittavissa myös pohjavesiputkissa J105u ja J108, mistä maanpintaan purkaa paineellista pohjavettä.

 

Pintavesivaikutuksia on ollut havaittavissa välittömästi tasausaltaan luona havaintopisteessä J211. Tämän havaintopisteen edustavuus ei kuitenkaan ole välttämättä kovin hyvä kuvaamaan laajemmin pintavesivaikutuksia. Kaiken kaikkiaan lieviä pintavesivaikutuksia on ollut havaittavissa tarkkailussa lähinnä vain tasausaltaan välittömässä läheisyydessä.

 

Alueen ilmanlaatu on pääosin tyydyttävä. Ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Gasum Oy:n biokaasulaitoksen ajoittaiset hajupäästöt, Pelastusopiston harjoitusalueen sammutus- ja savusukellusharjoitusten savukaasupäästöt sekä alueen kivenlouhimoiden ja -murskaamoiden sekä tieliikenteen päästöt, etenkin pölypäästöt

 

Haminalahdessa lähimmän asutuksen piirissä on mitattu jatkuvatoimisesta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2013 lähtien. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon 10 µg/m³ verrannolliset vuorokausiarvot ovat olleet Haminalahdessa vuosina 2017-2020 tasoa 0,5-4,0 µg/m³. Tätä ennen vuosian 2013-2016 pitoisuudet olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeampia, mutta pääosin alle ohjearvon. Eli pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat viime vuosian selvästi laskeneet. Tätä pitoisuuksien laskua tukevat myös hajuhaittahavainnot alueelta.

 

Alueella on tehty kampanjaluoteisia ilmanlaadun mittauksia Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuspiirissä sekä alueen itä- ja pohjoispuolella lähimpien asuinkiinteistöjen luona vuosina 2006-2009. Heinälamminrinteellä Jätekukko Oy:n jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä mitattiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden ajan ajanjaksolla 14.5.2008 - 2.7.2009. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvoon 70 µg/m³ verrannolliset vuorokausiarvot olivat 9-49 µg/m³. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja kesällä.  Mittausjaksolta laskettu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien keskiarvo oli 11 μg/m³. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskeva raja-arvo on 40 μg/m³.

 

Kaiken kaikkiaan ilmanlaadun Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella arvioidaan viime vuosina parantuneen, kun päästöt paitsi Jätekukko Oy:n jätekeskuksen alueelta, niin myös Pelastusopiston harjoitusalueelta ja alueen kivenlouhimoilta ovat pienentyneet. Jätekukko Oy:n ilmanlaatuvaikutukset ovat nykyisellään melko paikallisia.

 

Alueen melutilannetta on seurattu yhteismelutarkkailun puitteissa vuodesta 2008 alkaen. Alueen melutilanteeseen vaikuttavat tieliikenteen ohella ajoittain etenkin kivenlouhimot ja -murskaamot. Viime vuosina melutasot eivät ole ylittäneet ympäristölupien raja-arvoja.  

Jätekukko Oy:n toiminnan vaikutus melutasoihin lähimmän asutuksen piirissä on melko vähäinen. Meluvaikutusta on lähinnä jätekeskukseen suuntautuvalla tieliikenteellä ja jätekeskuksessa työskentelevillä työkoneilla.

 

Kannanotot lupahakemuksen johdosta

 

Yleistä

 

Lautakunta huomauttaa, että lupahakemusasiakirjat kaikkine muutoksineen ja lisäyksineen ovat joiltakin osin epäselvät ja epätarkat. Myös tämän hakemuksen ja BAT-päätelmiä koskevan lupahakemuksen välinen rajaus on hakemuksesta osin vaikeasti hahmotettavissa eli mitä lopulta ratkaistaan minkäkin hakemuksen pohjalta.

 

Lautakunta toteaa, että hakemuksen mukaisille uusille toiminnoille (jätemateriaalien hyödyntäminen kenttärakenteissa MARA-asetuksesta poikkeavasti, kaatopaikan jätetäyttöalueiden korotus ja uusien käsittelyalueiden rakentaminen) ei ole estettä. Kyseiset uudet toiminnat eivät juurikaan lisää jätekeskuksen ympäristö- terveysvaikutuksia verrattuna siihen, mitä voimassa oleva ympäristölupa mahdollistaa.

 

Lautakunta toteaa, että toiminnan aloittamiselle voidaan myöntää lupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska haettavat muutokset ovat ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä.

 

Jätemateriaalienhyödyntäminen uusissa kenttärakenteissa

 

Uudet jätteiden vastaanotto- ja käsittelyalueet pohjoisessa (kenttä 12) ja etelässä (kenttä 7) sijoittuvat osin Hepomäen osayleiskaavassa merkityille luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille (luo). Ennen luvan myöntämistä näille alueille tulee pyytää Pohjois-Savon ELY-keskukselta kannanotto, onko luo-alueella vesilain tarkoittama luonnontilainen noro ja edellyttääkö sen hävittäminen poikkeamista vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta kiellosta.

 

Jätekeskuksen nykyinen ympäristölupa mahdollistaa tiettyjen jätemateriaalien hyödyntämisen jätekeskuksen rakenteissa, kun jätemateriaalien soveltuvuus maarakentamiseen on osoitettu. Käytännössä materiaalien hyväksyntä tapahtuu tapauskohtaisesti valvontatoimena. Lautakunta esittää, että ympäristöluvassa tulee tarkemmin määritellä, mitä materiaaleja rakentamisessa voidaan hyödyntää ja millä kriteereillä hyväksyntä voidaan tehdä. Yksinomaan MARA-asetuksen kriteerit eivät välttämättä ole käyttökelpoisi kaikkien jätemateriaalien hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnissa, koska hakemuksen mukaan tarkoitus on hyödyntää rakentamisessa muitakin materiaaleja, kuin mitä MARA-asetus koskee. Tuhkille, betonille ja tiilelle luvassa tulee määritellä yksiselitteiset haitta-aineiden enimmäispitoisuudet/liukoisuudet, jotka hyödynnettävien materiaalien tulee täyttää. Hakijan esitys lupamääräyksen 2 muutokseksi ei ole em. syistä lautakunnan mielestä riittävän tarkka ja yksiselitteinen.

 

Jätemateriaalien hyödyntäminen kussakin käyttökohteessa tulee esittää valvontaviranomaisen erikseen hyväksyttäväksi, missä tarkennetaan käytettävät materiaalit, niiden määrät ja rakenteet, mihin niitä on tarkoitus sijoittaa.

 

Rakenteisiin ei saa sijoittaa maa-aineksia, joissa on vieraslajeja, ellei voida varmistua, että vieraslajikasvustot tukahtuvat riittävän paksun ja tiiviin rakennekerroksen alle.

 

Uusien kenttien rakentaminen tulee tehdä niin, että kentät rakennetaan aina valmiiksi tai että rakentaminen tehdään vaiheittain/lohkoittain. Näin turvataan se, että rakenteilla olevat kenttärakenteet ovat avoinna mahdollisimman lyhyen aikaa. Tämä vähentää pölyämistä ja vesien suotautumista ja liukenevien ainesten kulkeutumista täyttöjen läpi. Rakentamisessa käytettäviä materiaaleja saa varastoida alueella enintään 3 vuotta ennen hyödyntämistä.

 

Hakemuksessa esitettyjä arvioita kenttien rakentamisen aikaisista pölypäästöistä lautakunta pitää korkeintaan suuntaa-antavina. Materiaalien varastointi on tehtävä niin, että ne eivät pölyä. Pölyhaittaa ei saa aiheutua myöskään viereiselle Pelastusopiston harjoitusalueelle. Tarvittaessa varastokasat on peitettävä tai niitä on kasteltava.

 

Kaatopaikan loppusijoitusalueiden korotus

 

Lautakunta toteaa, että molemmat loppusijoitusalueen korotusvaihtoehdot ovat mahdollisia ilman, että niistä aiheutuu ympäristöhaittaa tai myöskään maisemallista haittaa. Kokonaisuuden kannalta on perusteltua korottaa vanhoja loppusijoitusalueita, jos sillä estetään kokonaan uuden loppusijoitusalueen rakentaminen.

 

Vesienkäsittely

 

Uusien jätteiden vastaanotto- ja käsittelyalueiden vesien johtamisjärjestelyt ja käsittely hakemuksessa on jätetty auki, samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristöluvassakin. Lautakunta ei pidä hyvänä lähtökohtana sitä, että tällaisia keskeisiä ratkaisuja jätettäisiin lopullisesti ratkaistavaksi ja hyväksyttäväksi myöhemmin valvontatoimena.

 

Hakemukseen liittyvässä 12.5.2020 päivätyssä riskinarvioinnissa lisäksi esitetään, että kentillä, joiden rakentamisessa käytetään materiaaleja, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät MARA-asetuksen rajat, voidaan jo rakentamisen aikana toteuttaa vesien keräys ja käsittely. Tältä osin ei kuitenkaan ole mitenkään tarkennettu, miten tämä tehtäisiin ja millä menetelmillä.

 

Eri vesijakeiden keräilystä, tarvittavista ojituksista ja vesien tasaus- ja käsittelyratkaisuista tulee esittää valvontaviranomaisille yksityiskohtainen selvitys sen pohjalta, mitä ympäristöluvan muutoksessa hyväksytään. Selvityksestä tulee myös ilmetä mahdollinen vesijärjestelyjen rakentamisen vaiheistus, jos rakentaminen tapahtuu vaiheittain pitkällä aikavälillä.

 

Käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailu

 

Jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman ja ennaltavarautumissuunnitelman ajantasaisuus tulee arvioida vähintään vuosittain ja ne tulee päivittää tarpeen mukaan.

 

Jätekeskuksen vesitarkkailuja, johon sisältyy myös jätekeskuksen alueella toiminta-alueiden sisäistä vesien laadun tarkkailua, tulee jatkossa tarkastella kokonaisuutena niin, että sen on mahdollisimman johdonmukaista ja selkeää. Tarkkailussa on otettava huomioon myös tulevaisuudessa vaiheittain rakentavat uudet kenttäalueet.

 

Jätekeskuksen jätevesitarkkailua, myös teollisuusjätevesisopimuksen puolesta, tehdään nyt osana Hepomäen ja Heinälamminrinteen jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailua. Jätevesien tarkkailua olisi suositeltavaa edelleen jatkaa ensisijaisesti osana yhteistarkkailua ja samalla myös päättää tarkkailun sisällöstä yhteistarkkailuohjelmassa. Mikäli uudessa ympäristölupapäätöksessä kuitenkin määrätään teollisuusjätevesisopimuksesta poiketen vesipäästöjen raja-arvoista ja jätevesitarkkailusta, on jätevesitarkkailu tarkoituksenmukaista kuitenkin irrottaa yhteistarkkailusta omaksi erilliseksi tarkkailuksi.

 

Toiminnanharjoittajan on edelleen tarpeen osallistua Kuopion ilmanlaadun yhteisseurantaan. Tarkkailun yksityiskohdat on tarkoituksenmukaista ratkaista ilmanlaadun tarkkailua koskevassa seurantasuunnitelmassa. Tällä hetkellä Jätekukko Oy:n hajukaasujen (pelkistyneet rikkiyhdisteet) pitoisuuksia mitataan lähimmän asutuksen piirissä Haminalahdessa. Mittauksia on sovittu jatkettavaksi toistaiseksi vuoden 2023 loppuun. Tarkkailutarve on kuitenkin selvästi vähentynyt viime vuosina.

 

Jätekukko Oy on osallistunut Kuopion yhteismeluseurantaan, joka on kattanut mm. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen. Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut on kuitenkin päättänyt lopettaa yhteistarkkailun vuoden 2021 lopussa, koska tarkkailutarve alueella on selvästi vähentynyt ja melutasot ovat alueella lähes koko tarkkailun ajan alittaneet ympäristölupien raja-arvot. Lautakunta toteaa kantanaan, että nykyisellään Jätekukko Oy:n aiheuttamia melutasoja ympäristössä ei ole välttämätöntä seurata mittauksin, koska alueen melutilanteeseen vaikuttavat eniten muut toiminnat.

 

                                                          Valmistelija                                                               

Erkki Pärjälä

puh. +358 44 718 2142

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.