Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.12.2021/Pykälä 160

 

 

§ 160

Asianro 7850/00.04.00/2019

 

 

Lausunto Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman linjaratkaisuun

 

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen
Kaupunginhallitus

 

 

Lausuntopyynnön tausta

 

Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on edennyt linjaratkaisuvaiheeseen, jossa laadittavan varsinaisen kaupunkiseutusuunnitelman pohjaksi valitaan skenaario tai skenaarioiden yhdistelmä, joka luo parhaat edellytykset ja yhteiset suuntaviivat kestävälle kaupunkikehitykselle sekä seudullisen kilpailukyvyn ja elinvoiman lisäämiselle. Kaupunkiseutusuunnitelman jatkotyöstön pohjaksi jokainen seudun kunta antaa oman lausunnon esitettyyn linjaratkaisuun.

 

Kuvaus esitetystä linjaratkaisusta

 

Skenaarioiden vaikutusten arvioinnin, liikennemallitarkastelujen sekä kaupunkiseutusuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisessä työryhmäkokouksessa (14.9.2021) saadun evästyksen perusteella on päädytty esittämään jatkotyötä ohjaaviksi kehittämisperiaatteiksi, ns. linjaratkaisuksi, skenaarioiden 1, 2 ja 3 parhaista piirteistä muodostettua yhdistelmää.

 

Linjaratkaisuehdotuksen mitoituksen lähtökohtana on 16 800 asukkaan ja 7 000 työpaikan lisäys suunnittelualueella vuoteen 2035 mennessä. Kasvutavoite on linjassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 luonnosvaihtoehdon 2, Rohkea kasvaja, kanssa. Linjaratkaisuehdotuksen mukaan kaupunkiseudun kasvusta 83 % sijoitetaan ydinkaupunkialueelle ja sitä ympäröivälle alueelle 17 %, josta merkittävin osuus osoitetaan nykyisten rautatieasemien, kunta- ja seutukeskusten sekä kylien yhteyteen. Seudun monikeskuksisen aluerakenteen tukemisella pyritään säilyttämään olemassa olevia palveluita ja pitämään yllä joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä. Alla olevassa kuvassa on esitetty linjaratkaisuehdotuksen mukainen kasvun sijoittuminen eri keskuksiin.

 

 

Keskuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykettä (= noin 2,5 km suuntaansa keskuksen nykyisen jalankulkuvyöhykkeen reunasta).

 

Linjaratkaisuehdotuksessa esitetään, että mahdollisesti pidemmällä aikajänteellä käynnistyvän taajamajunaliikenteen potentiaalia tuetaan osoittamalla 50 % kasvusta Savon radan nykyisille asemanseuduille ja varautumalla uusien seisakkeiden toteuttamiseen Savilahdessa ja Matkuksessa. Linjaratkaisun pääperiaate on, että maankäyttöä kehitetään ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla, mikä parantaa joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia sekä palvelujen saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen. Linjaratkaisussa ehdotetaan, että ydinkaupunkialueella joukkoliikennettä kehitettäisiin määrittelemällä runkobussilinjat nykyisiin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Runkobussilinjoilla tavoiteltaisiin nopeutta, tehokkuutta ja laatua, jotka houkuttelevat käyttämään joukkoliikennettä nykyistä enemmän. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella seutukeskuksia palvelevat seutulinjat, joista tiheävuoroisimmat liikennöisivät seudun suurimpiin taajamiin ja harvemman vuorotarjonnan linjat seudun muihin pääkeskuksiin. Haja-asutusalueiden liikkuminen perustuisi henkilöautoilun lisäksi kutsupohjaisiin liikennepalveluihin.

 

Taajamajunaliikenteen kehittäminen edellyttää Savon radan merkittävää parantamista (kaksoisraide). Kaksoisraiteen ensisijaisena perusteena on kaukojuna- ja tavaraliikenteen palvelutason parantaminen, mutta taajamajunaliikenteen mahdollinen kehittäminen toisi hankkeelle lisäperusteen. Toteutuessaan seudullinen/maakunnallinen raideliikenne tukisi entistä laajemman työssäkäyntialueen rakentumista, raideliikenteen matkustajamäärien kasvattamista sekä ympäristöystävällisen liikkumisen lisääntymistä etenkin työmatka- ja opiskelijaliikenteessä.

 

 

Taustaa kaupunkiseutusuunnitelman suunnitteluprosessista

 

Linjaratkaisuehdotuksesta saatavien kuntien lausuntojen pohjalta laaditaan kaupunkiseutusuunnitelmaluonnos (12/2021-1/2022).  Luonnos laaditaan lähtökohtaisesti siten, että se tukee MAL-sopimuksen kärkitavoitteiden saavuttamista; edistetään vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän kehittämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaupunkiseutusuunnitelmassa tullaan lisäksi tarkastelemaan kaupunkiseudun viherrakenteen kokonaisuutta ja sen kehittämisen periaatteita alueiden kytkeytyneisyyden, ekologisten yhteyksien, luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen ja rakentamisen painopistealueiden näkökulmista. Luonnosta käsitellään KSS- ja LJS-työryhmäkokouksessa sekä asiantuntijatyöpajassa. Luonnoksen vaikutukset arvioidaan hyödyntäen skenaariovaiheessa laadittua vaikutustarkastelua (3/2022). Erikseen sovittaessa liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää myös KUOMA-liikennemallia.

 

Työn kuluessa vuorovaikutus on pyritty hoitamaan laajasti ja tehokkaasti kahden rinnakkain laadittavan seudullisen strategisen tason suunnitelman (kss /ljs) yhteisillä työryhmäkokouksilla ja työpajoilla. Vuorovaikutuksessa on pyritty huomioimaan myös päättäjien vaihdokset toimikausien vaihtuessa. Aihetta on esitelty uusille päättäjille seutuseminaarissa ja erikseen järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa.

 

Kaupunkiseutusuunnitelmaluonnos esitellään kuntajohtajakokouksessa ja seutuseminaarissa (3/2022), ennen sen hallinnollista käsittelyä kunnissa ja nähtäville asettamista (3-4/2022). Vuorovaikutusta voidaan järjestää erikseen sovittaessa myös laajemmin (esim. vastaavanlaiset tiedotustilaisuudet kuin skenaariovaiheessa). Suunnitelmaluonnoksesta saatu palaute käsitellään (4/2022) ja suunnitelmaluonnos tarkistetaan kaupunkiseutusuunnitelmaksi (4-5/2022) kevään aikana. Tavoitteena on, että kaupunkiseutusuunnitelma valmistuu kuntien hyväksymiskäsittelyä varten kesäkuussa 2022.

 

Kaupunkiseutusuunnitelman aineistoa on esitelty kaupunginhallituksen jäsenille 22.11.2021 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen (yhteyspäällikkö Tero Piippo). Kaupunginhallituksen 29.11.2021 kokouksen yhteydessä sovittiin, että kaupunginhallituksen jäsenet voivat antaa kommenttinsa viranhaltijoiden laatimaan lausuntoluonnokseen 7.12.2021 mennessä. Määräaikaan mennessä saapui vihreiden kommentit, jotka ovat ohessa liitteenä.

 

 

Vaikutusten arviointi                  Seutusuunnitelma on strategisen tason suunnitelma.

 

Hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia, koska seutusuunnitelman tavoitteena on ohjata uudisrakentaminen olemassa olevan rakenteen äärelle. Joukkoliikennettä pyritään vahvistamaan, mistä huolimatta liikenne voi lisääntyä hieman, mutta lisäys ei ole merkittävä.

 

Hankkeen vaikutuksia kaupunkikuvaan ei voida tässä yhteydessä arvioida kovinkaan tarkkaan, vaan ne arvioidaan tarkentuvan suunnittelun yhteydessä, Kuopion keskeisen kaupunkialueen ja Siilinjärven kunnan väliselle alueelle laadittavassa kaupunkirakennesuunnitelmassa.

 

Seutusuunnitelma ei tarkkuudellaan ota kantaa asuntojakaumaan, minkä vuoksi lapsivaikutuksia ei pystytä tarkasti arvioimaan vaan ne täsmentyvät tarkentuvan edellä mainitun suunnittelun yhteydessä.

 

Seutusuunnitelman linjaratkaisun mukaisesti kaupunkikeskustaan sijoittuvat ja täydennettävät asuin- ja yritystilat lisäävät osaltaan keskustan palvelujen kysyntää ja vahvistavat näin ollen niiden säilymistä. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset.

 

 

Esitys                                            Kaupungin-/kunnanhallitus antaa Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman linjaratkaisusta seuraavan lausunnon: 

 

-         Linjaratkaisun perusajatus eri skenaarioiden yhdistämiselle on perusteltu:

−       Lähijunaliikenteen edellytysten sekä raideliikenteeseen perustuvan liikkumisen ja kuljettamisen edistäminen on liikenteen päästöjen näkökulmasta tarpeen.

−       Houkuttelevat lähijunaliikenteen toteutuminen edellyttää kuitenkin mittavia investointeja mm. valtion rataverkkoon, minkä vuoksi maankäytön kehittämisen ratkaisut eivät voi perustua raideliikenteen varaan.

−       Taloudellisesta ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta on tarkoituksen mukaista vahvistaa olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen kehittämisen toimintaedellytyksiä.

−       Ratkaisussa on huomioitu MAL-sopimuksen tavoitteet maankäytön tiivistämisestä.

 

-         Linjaratkaisun kasvun suuntaamisessa on Kuopion alueiden osalta tarkennettavaa:

−       Kuopion merkittävin kaupunkikehityshanke Savilahdessa mahdollistaa 7 000 asukkaan sijoittumisen Savilahden alueelle, mikä tulee huomioida linjaratkaisussa. Myös uusien työpaikkojen osalta linjaratkaisussa esitetty määrä on verrattain maltillinen laadittuihin suunnitelmiin nähden.

−       Matkuksen mahdollisen seisakkeen vaikutusalueen työpaikkamäärän kasvattaminen 2 000 työpaikalla edellyttää Hepomäen alueen sekä Matkuksen logistiikka-alueeksi varatun alueen toteutumista. Sen sijaan Matkuksen alueen asukasmäärän kasvattaminen olemassa olevien työpaikka-alueiden ja valtakunnallisten liikenneväylien läheisyyteen vaikuttaa haastavalta.

−       Rahusenkankaan mahdollisen tulevaisuuden seisakkeen vaikutuspiirin kuuluvan Kelloniemen osayleiskaavatarkasteluissa on alueelle kaavailtu noin 1 600 uutta asukasta. Näin ollen Päivärantaan osoitettu kasvu voidaan sijoittaa Kelloniemeen Rahusenkankaan mahdollinen seisake huomioiden.

−       Entisissä kuntataajamissa on pääosin jo olemassa linjaratkaisussa esitetyn kasvun edellyttämät kaavavarannot.

−       Linjaratkaisussa esitettyjä kasvutavoitteita jouduttaneen osittain tarkistamaan runkobussilinjojen täsmentymisen jälkeen.

−       Kuopion keskustaan esitetyille asukasmäärien lisäyksille on olemassa paljon kaavavarantoa keskustan liepeillä olevilla kaava-alueilla, kuten Mölymäellä, Hatsalassa, Itkonniemellä, minkä lisäksi vireillä on myös muita, keskustan asukasmäärää lisääviä kaavahankkeita.

 

-         Linjaratkaisuehdotuksen mukaisessa jatkosuunnittelussa huomioitavaa:

−       Erityisesti keskeisen kaupunkialueen osilla nykyistä rakennetta täydentävä ja tiivistävä asuntorakentaminen vaatii kulttuuri- ja viherverkostoarvot huomioivaa jatkosuunnittelua.

−       Tulevaisuuden rakentamisalueilla – Vanuvuori, Neulaniemi ja Kelloniemi - asuntorakentamisen rooli ja aikataulutus tulee kirkastaa.

−       Kaupungin pitkäjänteisessä maapolitiikassa ja maanhankinnassa sekä osayleiskaavoituksessa on Vanuvuoren alueelle varauduttu merkittävään omakotirakentamiseen. Alueen toteuttaminen kokonaisuudessaan ulottuu 2040-luvulle. Vanuvuoren rakentamisen vaikutus runkobussilinjoihin tulee selvittää.

−       Neulaniemi on nykyisessä liikennemallissa määritelty autovyöhykkeeksi: jatkosuunnittelussa tulee linjata, panostetaanko alueella hyvän sijainnin vuoksi joukkoliikenteeseen aiempaa aikataulua nopeammin.

−       Kelloniemen alueen merkitys keskustahakuisten yritysten toiminta-alueena on kaupungilla tiedostettu: jatkossa aluetta kehitetään hybridirakenteena, jossa asumista ja työpaikkoja pyritään tuomaan rinnakkain. Osayleiskaavatyössä varaudutaan seisakkeen mahdollisuuteen.

−       Matkuksen alue on ajateltu kehitettävän edelleenkin vahvasti yritysalueena, joten seisakkeen mahdollista toteuttamista, tulevaa potentiaalia ja vaikutuksia tulee tutkia tarkemmin.

−       Varsinkin uusilla alueilla huolehditaan rakenteen tiiviydestä, tehokkuudesta sekä eri maankäyttömuotojen sekoittuneisuudesta. Mahdollistetaan niissä yhä useammin kävelyn ja pyöräilyn valitseminen liikkumismuodoksi, luodaan matkaketjut toimiviksi.

−       Laaditaan ydinalueen kaupunkiseutusuunnitelma = kaupunkirakennesuunnitelma Kuopion ja Siilinjärven kanssa.

−       Kuopion keskeisen kaupunkialueen lähiöitä koskeva täydennysrakentamisselvitys laaditaan kaupunkirakennesuunnitelman rinnalla.

−       Kootaan ja analysoidaan alueen yleis- ja asemakaavat tarkemmin paikkatietoa ja kaupunkitutkimustietoa hyödyntäen niistä tutkimuksista, joihin kaupunki on osallistunut.

−       Taajamajunatarkasteluun tarvitaan seudulta yhtenäinen ja selkeä poliittinen päätös. Kysymys on ennakoinnista; mikäli taajamajunaliikenteen potentiaalia halutaan aktiivisemmin edistää, on se kirjattava oikein ja kuvaavin sanamuodoin myös kaupunkiseutusuunnitelmaan.

−       Taajamajunaliikenteen investointi- ja operointikustannukset on arvioitu olevan suuret saavutettavaan palvelutasoon nähden verrattaessa bussiliikenteen järjestämiskustannuksiin. Toisaalta raideliikenteen investointien toteutuminen riippuu ensisijaisesti valtion tekemistä linjauksista.

−       Runkobussilinjojen tarkoituksenmukaiset linjastot ja niiden rooli tulee selvittää erillisen selvityksen kautta sitovasti. Joukkoliikenteen sujuvoittamiseen runkoreiteillä tarvitaan myös investointeja. Tavoitteena tulee olla joukkoliikenteen järjestäminen edullisesti ja vähintään 70 % käyttöasteen mahdollistuminen.

−       Asuntorakentamisessa on pystyttävä luomaan edullista, toteuttamiskelpoista rakentamista.

−       Maaseudulla asuminen ohjataan entistä vahvemmin aktiivisiin kyliin, joissa on mahdollisesti palveluja ja/tai jotka sijoittuvat maakuntakeskuksen ja seutukeskusten välillä liikennöivien seutulinjojen reiteille (tai niiden välittömään läheisyyteen).

−       Maaseudulla asumisen ohjaamisen periaatteet huomioidaan alueiden yleiskaavoissa ja lupaprosesseissa. Seurannan ja analysoinnin kautta rakentamisen edullisuusvyöhykkeet tarkistetaan ja hyväksytetään ne päättäjillä (kh).

−       Haasteena tulee olemaan kuntakeskuksiin suuntautuvien seutulinjojen mahdollinen priorisointi. Liityntäpysäköinnin kehittäminen ja potentiaalinseutureittien varsille jää harkittavaksi ja vaatii selvittämistä sekä jatkosuunnittelua.

−       Vaikka haja-asutusalueilla liikkuminen perustuu jatkossakin pääosin henkilöautoiluun, tulee ilmastotavoitteiden sekä liikkumisen tasa-arvoisuuden vuoksi, kehittää kutsuohjaukseen perustuvia liikkumispalveluja, kuten juuri käynnistetty MUKKE-hanke.

 

 

 

Liitteet	12	7850/2019 Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman esittelyaineisto, liite 1
	13	7850/2019 Vihreiden kommentit Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman lausuntoon, liite 2

 

 

                                                      Valmistelija                                                          

Heli Laurinen

puh. +358 44 718 5430

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                            Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus hyväksyy apulaiskaupunginjohtajan tekemän esityksen.

 

 

Päätös                                           Yhteyspäällikkö Tero Piippo oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Hän poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen.

 

Kaupunginjohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan siten, että esityksessä oleva kohta:

 

"Maaseudulla asuminen ohjataan entistä vahvemmin aktiivisiin kyliin, joissa on mahdollisesti palveluja ja/tai jotka sijoittuvat maakuntakeskuksen ja seutukeskusten välillä liikennöivien seutulinjojen reiteille (tai niiden välittömään läheisyyteen)." muutetaan kuulumaan seuraavasti:

 

"Maaseudulla asuminen ohjataan entistä vahvemmin kyliin, joissa on mahdollisesti palveluja ja/tai jotka sijoittuvat maakuntakeskuksen ja seutukeskusten välillä liikennöivien seutulinjojen reiteille (tai niiden välittömään läheisyyteen)."

 

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän täydennetyn päätösehdotuksen.