Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 02.03.2022/Pykälä 32

 

 

§ 32	Asianro 3109/10.02.03/2020

 

 

Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Vanhan varikon pohjoisosa

 

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen
Kaupunginhallitus

 

Tiivistelmä          

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella selvitetään uuden asuinalueen sijoittamista alueelle. Kaavatyössä tutkitaan myös lähipalvelukeskuksen (koulu ja päiväkoti) sekä liike- ja toimitilarakentamisen, teollisuusrakentamisen, viher- ja virkistysalueiden, katu- ja infraverkostojen sekä pysäköinnin sijoittamista alueelle. Kaavatyössä pyritään kehittämään viherverkostoja ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä turvaamaan tärkeiden luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kaava-alue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta, joka on ollut Puolustusvoimien asevarikon aluetta. Osalla alueen katuverkkoa on lainvoimainen kaava ja alueen kokoojakadun Sarastuskaaren sekä tonttikatujen Loistekatu, Hehkukatu ja Sädekuja rakentamistöitä ollaan jo viimeistelemässä.

 

Kaavatyön aikana järjestettiin alueluovutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kumppaneita kehittämään aluetta sekä kehittää maankäytöllinen kokonaisratkaisu, joka parhaiten vastaa Savilahden alueen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin (mm. asuminen, elinkeinoelämä, opiskelu, vapaa-aika, toiminnallinen sisältö, hyvinvointi, kaupunkikuva, liikkuminen, energia, älykkäät ratkaisut, resurssiviisaus, yhteiskäyttöisyys ja luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot). Kilpailun ratkettua kaavaratkaisua on kehitetty yhdessä voittajakonsortion kanssa.

 

Uusi rakennusoikeus on kaava-alueella yhteensä noin 160 000 k-m2, josta noin 95 000 k-m2 on asuinrakentamista ja 61 000 k-m2 työpaikkarakentamista. Kaavahanke on osa laajempaa Savilahti-projektia, jossa kehitetään Savilahden aluetta kokonaisuutena. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen nähtäville asetettavaksi.

 

Kaava-alue                                       Suunnittelualue sijaitsee Neulamäen (26) ja Savilahden (13) ja kaupunginosissa n. 3 km Kuopion torilta länteen. Alue rajautuu pohjoisessa Neulaniementiehen, idässä rakenteilla olevaan oppilaitos- ja yritysalueeseen, etelässä Neulamäentiehen sekä lännessä Neulamäkeen. Aluerajaus on laajentunut kaavatyön edetessä.

 

Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat

 

Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt alueluovutuskilpailun käynnistämisen 22.1.2020. Asemakaavan vireilletuloaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 6.5.2020, jonka jälkeen kaava-aineisto (OAS) on ollut julkisesti nähtävänä. Kaupunkirakennelautakunnalle on annettu tiedoksi aluetta koskeva asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto 2.9.2020, jonka jälkeen aineisto on ollut julkisesti nähtävänä. Valmisteluaineistoon sisältyi mm. kilpailun ensimmäisen vaiheen kilpailutyöt. 28.10.2020 kaupunkirakennelautakunta on valinnut kilpailun toiseen vaiheeseen ehdotuksen Lohkare, jonka on laatinut konsortio PEAB Oy, Arkkitehtipalvelu Oy, Sweco Finland Oy, Kesko Oyj, Hoivatilat Oyj, Taaleri Oyj, Kaupunkivarasto (Eselko Oy) ja TA-Yhtymä Oy. Kilpailun kehitysvaiheessa konsortio on kehittänyt kilpailuehdotustaan kaupungin ohjauksessa. Kaupunkirakennelautakunta on tehnyt päätöksen alueluovutuskilpailun ratkaisemisesta ja alueen kehittämisen jatkamisesta konsortion Lohkare kanssa 29.9.2021.

 

Asemakaavoituksen vuosien 2019 -2022 työohjelmissa on varauduttu kaavatyöhön ja hanke on sisältynyt vuosien 2019 - 2021 kaavoituskatsauksiin. Kaavatyö on osa laajempaa Savilahti-projektia.

 

Kaavoitustilanne                             Kuopion seudun maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Lisäksi aluetta koskee kohdemerkintänä osoitettu keskustatoimintojen alakeskus-merkintä (ca-v), jolla on korostettu Savilahden merkitystä kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävänä opetuksen, työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alueena.

 

Savilahden osayleiskaavassa itäosa suunnittelualueesta on merkitty vaihtoehtoisella käyttötarkoitusmerkinnällä, joka mahdollistaa työpaikkarakentamisen (TP) tai kerrostalovaltaisen asuinalueen rakentamisen (AK). Suunnittelualueen länsiosaan – kalliotasanteelle – on osoitettu työpaikka-alue (TP). Suunnittelualueelle on osoitettu luonnonmukaisina ulkoilu- ja virkistysalueina säilytettäviä alueita (V) ja näille yhteensä kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo). Suunnittelualueelle on osoitettu katualueita ja kevyen liikenteen pääyhteyksiä alueen itäosaan sekä kohti kalliotasannetta ja Neularinnettä. Osayleiskaavassa on merkitty Neulamäentielle alikulku ja meluntorjuntatarve. Kalliotilat on esitetty osayleiskaavassa merkinnällä maanalainen tila (ma) ja ne on esitetty osittain virkistysalueelle (V) ja osittain työpaikka-alueelle (TP). Kalliotasanteen työpaikka-alueelle on osoitettu SR-3 merkinnällä suojeltavat rakennukset ja laaksoon sr-5 merkinnällä osoitettu aluerajaus, johon sisältyvistä rakennuksista osa pyritään säilyttämään.

 

Suunnittelualueelle on laadittu yleiskaavaa tarkentava Savilahden maankäytön yleissuunnitelma.

 

Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta maa-aluetta. Osalla suunnittelualueesta on voimassa asemakaava n:o 842. Kaavan alueelle on osoitettu toimitilarakennusten, yleisten rakennusten ja tutkimusrakennusten korttelialueita (KTY-11), yleisten pysäköintilaitosten alue (LPY), katu- ja lähivirkistysalueita (VL) sekä pieni yhdyskuntateknisille laitteille varattu alue (ET). Osalla suunnittelualueesta on voimassa asemakaava n:o 1329. Pieni alue sijoittuu ko. asemakaavan puolustusvoimien alueelle (EP) sekä viereiselle puistoalueelle (VP) ja Neulaniementien katualueelle.

 

Nykyinen tilanne                            Kaavoitettava alue on vanhaa Puolustusvoimien asevarikon aluetta, joka on pääosin metsäistä, väljästi rakennettua, ihmistoiminnan muokkaamaa aluetta. Maisemaa hallitsevat alueen jyrkät korkoerot.

 

Alueella on entisiä asevarikon rakennuksia, hiekkapintaisia huoltoteitä sekä huoltopihoja. Alueelle on rakenteilla katuverkkoa. Kaava-alueelle sijoittuu kolme osayleiskaavassa SR-3 -merkinnällä suojeltua rakennusta sekä kolme sr-5 aluerajaukseen sisältyvää rakennusta. Rakennukset ovat vuosien 1941-45 välillä rakennettuja betoni/tiilirunkoisia ja rapattuja varastoja tai työhuoneita.

 

Maanomistus                                  Suunnittelualue on kokonaan Kuopion kaupungin omistuksessa. 

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa kortteli 40 on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja korttelit 33, 34, 37, 38, 39 sekä korttelin 29 tontit 4…5 ja korttelin 35 tontit 2…4 on kaavoitettu asuin-, liike-, toimisto-, palvelu- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALPY).  Kortteli 36 on kaavoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Kortteli 41 on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Korttelit 30 ja 42 sekä korttelin 35 tontti 1 ja korttelin 31 tontit 3…7 on kaavoitettu toimitilarakennusten, yleisten rakennusten ja tutkimusrakennusten korttelialueeksi (KTY-11). Kortteli 32 ja korttelin 29 tontit 2…3 on kaavoitettu yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi (LPY). Korttelin 31- tontti 2 on kaavoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU-3). Lisäksi alueelle on kaavoitettu katu‑, virkistys- ja erityisalueita (VP, VL, EV ja ET). Kaava-alueella on yhteensä 4 kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, jotka on osoitettu suojelumerkinnällä (sr-41). Virkistysalueilla (VP ja VL) on turvattu luontoarvot suojelumerkinnöin (luo-1, /s-15 ja pl-28).

 

Alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä n. 160 000 k-m², josta yhteensä 26 000 on luolastojen maanalaista rakentamista. Asuinrakentamista on kaava-alueella yhteensä n. 95 000 k‑m² (AK ja ALPY). Liike- ja toimitilarakentamista (KTY-11, K, 400/k, kl-1) alueella on yhteensä 61 000 k-m², josta 10 000 k-m² on luolastojen maanalaista rakentamista. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueille (YL) rakennusoikeutta muodostuu n. 8 620 k-m² ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueille (YU-3) n. 19 500 k-m², josta 16 000 k-m2 on maanalaista rakentamista. Paikoitus yleisten pysäköintilaitosten korttelialueilla (LPY) on ajateltu avonaisena rakenteena, jolloin niille ei muodostu rakennusoikeutta pysäköinnin osalta. Maanaisen rakennusoikeuden muodostumista on kaavaselostuksessa kuvattu tarkemmin. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU-3) sekä yleisten pysäköintilaitosten korttelialueilla (LPY) on lainvoimainen kaava, ja ko. kortteleiden osalta rakennusoikeus ei ole lisääntynyt. 

 

Alueen pysäköinti järjestetään pääosin yhteiskäyttöisissä pysäköintilaitoksissa. Yleiselle pysäköinnille varatuille alueille saa sijoittaa kaupunginosan 13 (Savilahti) autopaikkoja.

 

Korttelikohtaisella merkinnällä (yap min00/max00) on osoitettu yleisiin pysäköintilaitoksiin sijoitettavien autopaikkojen vähimmäis- ja

enimmäisprosenttiosuudet. Kortteleiden 36, 37, 38, 39, 41, 42 ja korttelin 31 tonttien 3…7 autopaikat on sijoitettava ensisijaisesti korttelin 40 yleiseen pysäköintilaitokseen. Kortteleiden 29, 30, 33, 34 ja 35 ja korttelin 31 tontin 2 autopaikat on sijoitettava ensisijaisesti joko korttelin 29 tai 32 yleiseen pysäköintilaitokseen.

 

Autopaikkanormi on esitetty asumiselle (1 ap/85 k-m2), palveluasumiselle (1 ap/200 k-m2), opiskelija-asumiselle (1 ap/300 k-m2), liike-, toimisto- ja niihin verrattaville tiloille (1 ap/80 k-m2), teollisuus- ja varastorakentamiselle (1 ap/150 k-m2), opetustoiminnalle (1 ap/175 k-m2), luolastoille (1 ap/1000 k-m2). Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU-3) autopaikkoja on rakennettava yhteensä 210 ap (ap=210). Lisäksi tontin kokonaisautopaikoista on varattava 1 vierasautopaikka 10 asuntoa kohti. Autopaikkanormista voi saada vähennyksiä joustavan pysäköintinormin mukaisesti riippuen pysäköinnin toteutustavasta, kävely- ja pyöräilyolosuhteita edistävillä toimenpiteillä ja/tai ottamalla käyttöön yhteiskäyttöautoja.

 

Kaavaan sisältyy myös polkupyöränormit asumiselle (1 pp/30 k-m2), palveluasumiselle (1 pp/30 k-m2), opiskelija-asumiselle (1 pp/25 k‑m2), liike-, toimisto- ja niihin verrattaville tiloille (1 pp/50 k-m2), teollisuus- ja varastorakentamiselle (1 pp/100 k-m2) ja opetustoiminnalle (1 pp/4 oppilasta). Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU-3) on osoitettu 150 polkupyöräpaikan vähimmäismäärä (150 ppp-1).

 

Alueelle toteutetaan uusia katuja, kunnallistekniset verkostot sekä laajat kävelyn ja pyöräilyn verkostot. Laakson alue ja kalliotasanne yhdistetään puurakenteisilla kulkusilloilla, jotka toimivat myös identiteettitekijänä alueella.

 

Alueelle tavoitellaan korkealaatuista kaupunkikuvaa ja omaleimaista identiteettiä. Suunnittelun tarkentuessa kilpailun voittajaehdotuksessa esitetty perusajatus on säilynyt. Sen ytimen muodostavat raikas ilme ja korttelirakenne, rinteen lohkaremainen muotokieli, laakson urbaani ympäristö sekä aluetta nivovat puurakenteiset kulkusillat. Rakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoista ja mittasuhteiltaan sopusuhtaista. Kaava-aineistoon sisältyy sitova rakentamistapaohje (rto-2).

 

Asuinrakentamisen osalta alueelle edellytetään monipuolista asuntojakaumaa sekä monimuotoisia ja muuntojoustavia asuntoja. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 48 htm² tonteittain tarkasteltuna (poikkeuksena opiskelija- ja erityisasumisen kohteet, jotka kaupunki hyväksyy erilliseen tarkasteluun perustuen). Korttelit tulee suunnitella kokonaisuutena ja yhteiskäyttöisyys huomioiden. Kortteleissa tulee toteuttaa yhteisöllisiä yhteistiloja vähintään 1% kerrosalasta (esim. kerhohuone, harrastetila, juhlatila, yhteisolohuone, viherhuone, pelihuone jne.). Tilat saa sijoittaa korttelikohtaisesti keskitettyinä. Yhteisöllisiä yhteistiloja saa rakentaa kerrosalan lisäksi.

 

Kaava-alueelle on puu-1 merkinnällä osoitettu yhteensä seitsemän rakennusalaa, joilla on määrätty, että rakennusten tulee olla julkisivuiltaan ja maanpäällisiltä rakenteiltaan pääosin puuta. Puurakentamisesta on tarkoitus muodostaa Sarastuskaaren varrelle kaupunkikuvallinen aihe, jota on mahdollista jatkaa kaavoituksen edetessä Savisaaren suuntaan. Piharakennusten ja rakennelmien tulee olla julkisivuiltaan ja rakenteiltaan pääosin puuta. Myös laaksoa ja kalliotasannetta yhdistävät kulkusillat toteutetaan puurakenteisina. 

 

Kaavaratkaisulla mahdollistetaan 3D-kiinteistönmuodostaminen luolaston ja osittain maanalalle sijoitettavien pysäköintirakenteiden osalta kortteleissa 31, 38, 40 ja 42. 

 

Kaavakartan yleismerkinnöissä on lisäksi määrätty mm. yhteisväestönsuojaan, talotekniikkaan, porrashuoneisiin ja maanpinnan käsittelyyn liittyviä seikkoja.

 

Käsittelyvaiheet                              Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt alueluovutuskilpailun käynnistämisen 22.1.2020. Asemakaavan vireilletuloaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 6.5.2020, jonka jälkeen kaava-aineisto (OAS) on ollut julkisesti nähtävänä 14.5.-15.6.2020.

 

Kaupunkirakennelautakunnalle on annettu tiedoksi aluetta koskeva asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto 2.9.2020, jonka jälkeen aineisto on ollut julkisesti nähtävänä 10.9.-9.10.2020. Valmisteluaineistoon sisältyi mm. kilpailun ensimmäisen vaiheen kilpailutyöt.

 

Kaupunkirakennelautakunta on 28.10.2020 valinnut kilpailun toiseen vaiheeseen ehdotuksen Lohkare, jonka on laatinut konsortio PEAB Oy, Arkkitehtipalvelu Oy, Sweco Finland Oy, Kesko Oyj, Hoivatilat Oyj, Taaleri Oyj, Kaupunkivarasto (Eselko Oy) ja TA-Yhtymä Oy.

 

Kilpailun kehitysvaiheessa konsortio on kehittänyt kilpailuehdotustaan kaupungin ohjauksessa. Kaavatyön valmisteluaineisto annettiin toisen kerran tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 25.8.2021, jonka jälkeen se on ollut uudelleen nähtävänä 1.9.-2.10.2021. Toisessa valmisteluaineistossa oli nähtävänä kehittynyt suunnitelma sekä valmisteluvaiheen kaavakarttaluonnos.

 

Kaupunkirakennelautakunta teki päätöksen alueluovutuskilpailun ratkaisemisesta ja alueen kehittämisen jatkamisesta konsortion Lohkare kanssa 29.9.2021.

 

Kaava-aluetta on työn edetessä laajennettu kattamaan korttelit 29, 30, 31 ja 32, sekä laajemmin viher-, virkistys- ja erityisalueita.

 

Kaavakehitysvaiheessa alueen suunnittelua on jatkettu yhteistyössä Lohkare konsortion kanssa kaupungin ohjauksessa. Ehdotusaineisto on laadittu saatujen kannanottojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta.

 

Jatkotoimenpiteet                          Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

 

Hyväksyvä viranomainen             Kaupunginvaltuusto

 

 

Vaikutusten arviointi                     Asemakaava ja asemakaavan muutos toteuttavat Kuopion strategiaa ja kasvuohjelmaa. Hanke mahdollistaa Vanhan varikon alueen kehittymisen monimuotoiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi lähipalveluineen.

 

Asemakaava ja asemakaavan muutos toteuttaa kaupungin ilmastopoliittista ohjelmaa mm. mahdollistamalla Savilahden alueen uuden asuin- ja työpaikka-alueen sekä lähipalvelukeskuksen syntymisen lähelle olemassa olevaa infraverkostoa ja palveluja. Sijoittamalla monipuolisesti toimintoja samalle alueelle vähennetään liikkumistarvetta. Rakentamisella tiivistetään kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä. Rakentaminen keskustan läheisyyteen vähentää painetta kaupunkirakenteen ulkopuolelle suuntautuvaan rakentamiseen. Rakentamisessa on tavoitteena suosia vähähiilisiä ratkaisuja, kuten puurakentamista.

 

Kaavan mukainen rakentaminen lisää alueen liikennemääriä. Vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset ottaen huomioon Savilahden alueen liikenneverkon tulevaisuuden muutokset ja niitä pyritään ehkäisemään liittymien valo-ohjausta kehittämällä sekä liikkumisen ohjauksen keinoin. Suunnittelulla pyritään hillitsemään ajoneuvoliikenteen määrän kasvua ja panostamaan kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen ja houkuttelevuuteen, ja tätä kautta vähentämään liikenteestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä ja muita haittoja.

 

Kaavalla on positiivisia vaikutuksia kaupungin kilpailukykyyn, vetovoimaan ja yritystoimintaan. Se toteuttaa Kuopion kaupungin yritysstrategiaa lisäämällä yritystonttitarjontaa lähellä keskustaa. Uusi asuinrakentaminen lisää palvelujen kysyntää ja vaikuttaa positiivisesti yritysten työvoiman saantiin. Uusi työpaikkarakentaminen mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen sijoittumisen alueelle. Rakennusaikana syntyy uusia työpaikkoja ja alueen tiivistyminen hyödyttää alueen yrittäjiä.

 

Uudella rakentamisella ja liikennejärjestelyillä on vaikutuksia ihmisiin sekä rakennettuun ja luonnonympäristöön. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia lapsiin, sillä hanke mahdollistaa uusien asuinalueiden, koulun, päiväkodin ja puistoon sijoittuvien liikunta- ja virkistysalueiden syntymisen. Hankkeen kautta ympäristö muuttuu kaupunkimaisemmaksi, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia joillekin kasvi- ja eläinlajeille. Luontoarvot pyritään turvaamaan kaavatyössä mm. viherverkostosuunnittelulla.  Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen pyritään turvaamaan kaavatyössä säilyttämällä kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. 

 

Kaavaratkaisun myötä kaupunkikuva alueella kohenee, alueelle syntyy viihtyisää kaupunkirakennetta, ja uutta vahvaa identiteettiä näkyvälle paikalle. Ratkaisu vahvistaa Savilahden alueen ja koko kaupungin imagoa ja houkuttelevuutta.

 

Hankkeen kustannukset katujen, infraverkostojen ja yleisten alueiden osalta arvioidaan olevan yhteensä n. 11,7 milj. €. Talonrakentamisen kustannukset kaupungin osalta arvioidaan olevan n. 77,5 milj. €. (sis. lähipalvelukeskuksen, kaksi pysäköintilaitosta sekä liikunta- ja tapahtumakeskuksen). Edellä mainitut infra- ja talonrakennuskustannukset palvelevat Varikon aluetta kokonaisuutena sekä laajemmin myös koko Savilahtea. Vanhan Varikon alueen muiden toimijoiden asuin- ja toimitilainvestointien arvioidaan olevan n. 550 Me. Kaupungille tulee tuloja mm. kiinteistöverojen ja tontinvuokratulojen muodossa. Liike- ja työpaikkarakentaminen mahdollistaa kaupungin kasvun, mikä vaikuttaa positiivisesti verotuloihin.

                                                         

 

Esitys                                                Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

 

Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle.

 

 

Liitteet	19	3109/2020 Kaavaselostus ilman liitteitä
	20	3109/2020 Asemakaavan seurantalomake, liite 1
	21	3109/2020 Pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen, liite 2
	22	3109/2020 Rakentamistapaohje (rto-2), liite 3
	23	3109/2020 Ote ajantasa-asemakaavasta, liite 4
	24	3109/2020 Alueluovutuskilpailun kilpailuohjelma, liite 5.1
	25	3109/2020 Alueluovutuskilpailun periaatekaavio, liite 5.2
	26	3109/2020 Alueluovutuskilpailun tavoitteet, liite 5.3
	27	3109/2020 Liikenneverkko, liite 6
	28	3109/2020 Savilahden hulevesien hallinta raportti, liite 7.1
	29	3109/2020 Vanhan varikon pohjoisosan hulevesien yleissuunnitelma, liite 7.2
	30	3109/2020 Rakennusinventoinnit, liite 8
	31	3109/2020 Savilahden viherverkko, liite 9
	32	3109/2020 Valon kaava, liite 10
	33	3109/2020 Savilahti-ohje versio 2.0, liite 11.1
	34	3109/2020 Savilahtiohjetta täydentävä ja kokoava liite, liite 11.2
	35	3109/2020 Maankäyttösopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutuminen, liite 11.3
	36	3109/2020 Meluselvitys, liite 12
	37	3109/2020 1. vaiheen kilpailutyö A Savolainen metsä, liite 13.1
	38	3109/2020 1. vaiheen kilpailutyö B Varikonlaakso, liite 13.2
	39	3109/2020 1. vaiheen kilpailutyö C Lohkare, liite 13.3
	40	3109/2020 1. vaiheen kilpailutyö D Savilahden pihakaupunki, liite 13.4
	41	3109/2020 1. vaiheen kilpailutyö E Rinteeltä raitille, raitilta rantaan, liite 13.5
	42	3109/2020 Vanhan varikon pohjoisosan ulkovalaistusohje, liite 14
	43	3109/2020 Havainneaineisto, liite 15
	44	3109/2020 Joustavan pysäköintinormin rakennuslupavaiheen soveltamisohje, liite 16
	45	3109/2020 Kaavio velvoiteautopaikkojen sijoittumisesta alueella, liite 17
	46	3109/2020 Maaperäkartta, liite 18
	47	3109/2020 2. vaiheen kilpailutyö Lohkare, liite 19
	48	3109/2020 Valmisteluvaiheen 1 lausunnot ja mielipiteet vastineineen, liite 20
	49	3109/2020 Valmisteluvaiheen 2 lausunnot ja mielipiteet vastineineen, liite 21

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Annika Korhonen

puh. +358 44 718 5074

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 

Lautakunta hyväksyy apulaiskaupunginjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Merkitään, että kaavoitusarkkitehti Annika Korhonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi.

 

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.