Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 05.05.2022/Pykälä 25

 

 

§ 25	Asianro 475/10.03.00.02/2022

 

 

Päätös ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksesta / Destia Oy / Suonenjoki, Eteläkangas (778-401-1-62)

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

 

Destia Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista lupaa murskaukselle sekä maa-aineslain 4 §:n mukaista lupaa maa-aineksen ottoon Suonenjoella kiinteistöllä Eteläkangas 778-401-1-62. Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa usean vuosikymmenen ajan. Toiminta-alue sijaitsee Eteläkankaan 2-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue).

 

Ottamisalueen pinta-ala on 5,5 ha ja otettavan maa-aineksen kokonaisottomäärä on 100 000 m³ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

 

Destia Oy hakee alueelle ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain (555/1981) 21 §:n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman.

 

 

Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja                     

 

Destia Oy/Kiviaines ja kiertotalous

Toikansuontie 11

53500 Lappeenranta

Y-tunnus: 2163026-3

 

Toiminta ja sen sijainti

                                                                                      

Maa-ainesten ottaminen ja kiviaineksen murskaus toiminnassa olevalla maa-ainesalueella.

Sijainti: Suonenjoki

Kiinteistötunnus: Eteläkangas 778-401-1-62

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (KYHL 64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentin perusteella.  Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohdan 6 b perusteella.

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

Asian vireille tulo

Lupahakemus on tullut vireille 15.12.2021.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset

 

Eteläkankaan soranottoalueella on ollut ottotoimintaa jo useamman lupakauden ajan. Viimeisimmän maa-ainesluvan on myöntänyt Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta 20.12.2011. Lupa on voimassa 21.1.2022 asti. 18.8.2017 maa-aineslupaan on myönnetty

ottorajan muutos, jolloin ottoalueen pinta-ala kasvoi noin hehtaarin 5,5 hehtaariin. Luvan mukainen ottomäärä on 130 000 m3ktr ja alin ottotaso +105,0 (N60).

 

Viimeisimmän ympäristöluvan on myöntänyt Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta 20.12.2011. Ympäristölupa on voimassa 21.1.2022 saakka.

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö sekä ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

Alueella ei ole voimassa olevia kunnallisia yleis-, osayleis- tai asemakaavoja. Suonenjoen kaupungilla on vireillä Suonteen alueen rantaosayleiskaava, jonka ehdotuksessa alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi.

 

Pohjois-Savon vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on merkitty tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi.

 

Suunnitelma-alue on olemassa oleva soranottoalue. Puusto on lähes kokonaisuudessaan poistettu suunnitelma-alueelta, pienpuustoa lukuun ottamatta. Alueen ympäristö on maankäytöltään maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Koska suunnitelma-alue on metsien ympäröimä, se erottuu kaukomaisemassa heikosti.

 

Suunnitelma-alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja. Alueen ympäristössä kasvaa tavanomaista sekapuustoista talousmetsää. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Naapurikiinteistöllä (778-401-1-65) noin 70 metriä suunnitelma-alueesta luoteeseen sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Lähin Natura-alue on Paas- ja Puruveden suot ja metsät (FI0600003), joka sijaitsee noin 2,5 km suunnitelma-alueesta kaakkoon. Suunnitelma-alueesta noin 3,5 km kaakkoon sijaitsee Hulkonniemensuon yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA200848).

 

Suunnitelma-alue sijoittuu Eteläkankaan vedenhankintaan soveltuvalle 2-luokan pohjavesialueelle (0877805). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,44 km² ja pohjaveden muodostamisalueen pinta-ala 0,2 km². Alueen antoisuuden arvioidaan olevan 82 m³/d sadannan imeytyessä 25 %:sti pohjavedeksi.

 

Lupavelvoitteena Destia on mitannut pohjaveden pinnan korkotasoa vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.  Havaintoputken HP1 pohjaveden korkotason keskiarvo vuosilta 2006-2020 on 99,97 m (N2000), ylin havainto samalla aikavälillä on 100,27 m (N2000) ja alin havainto 99,49 m (N2000).

 

Lähin vesistö, Suontienselkä, sijoittuu lyhimmillään noin 65 metrin etäisyydelle suunnitelma-alueesta itään. Noin 170 metriä suunnitelma-alueesta etelään sijaitsee Jylhänlampi.

 

Ottotoiminnan kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä 2 rajanaapurikiinteistöä. Alle 500 metrin etäisyydelle suunnitelma-alueesta sijoittuu yhteensä kuusi asuinrakennusta, joista yksi on vakituinen asuinrakennus ja loput viisi ovat loma-asuntoja.

 

 

Alueen ympäristön tila

 

Suunnitelma-alue on olemassa oleva soranottoalue. Puusto on lähes kokonaisuudessaan poistettu suunnitelma-alueelta, pienpuustoa lukuun ottamatta. Alueen ympäristö on maankäytöltään maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Koska suunnitelma-alue on metsien ympäröimä, se erottuu kaukomaisemassa heikosti.

 

Alueen ilmanlaatuun ja melutilanteeseen vaikuttaa maa-ainesten ottotoiminta.  Alueen ilmanlaatua voidaan luonnehtia hyväksi.

 

Kuvaus toiminnasta

 

                                                          Maa-ainesten otto

 

Otettava kiviaines on soraa ja hiekkaa. Kiviaines käytetään joko sellaisenaan tai jalostetaan seulomalla tai murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan.

 

Suunnitelma-alue on suunnittelun ulkoraja ja sen pinta-ala on 10,29 hehtaaria. Suunnitelma-alueeseen sisältyy ottamisalueen lisäksi sen ympärille jätettävä suojapuusto.

 

Suunnitelma-alueen sisäpuolella on 5,5 hehtaarin suuruinen ottamisalue eli alue, jolle sijoittuvat kaikki ottamiseen liittyvät toiminnot: maa-ainesten ottaminen, maisemointi, tukitoimintojen alue, tuotteiden ja pintamaan varastointi, kulkuyhteydet jne.

 

Kokonaisottamismäärä on 100 000 m³ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on noin 10 000 m³ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittain markkina- ja työtilanteen mukaan.

 

Suojaetäisyys naapurikiinteistöihin on vähintään kymmenen (10) metriä niiltä osin, joissa soraa otetaan ja suojakerros pohjaveteen vähintään viisi (5) metriä. Alin ottotaso on +105,0 (N2000).

 

Pintamaa on poistettu aikaisempina toimintavuosina noin 4 hehtaarin suuruiselta alueelta ja varastoitu alueen reunoille. Varastossa olevaksi määräksi arvioidaan noin 10 000 m³. Alueella on yhteensä noin 1,5 hehtaarin alueella pintamaa vielä poistamatta. Välivarastoitavaa pintamaata syntyy tältä alueelta arviolta noin 4500 m³ (kuorittava ala n. 15 000 m², pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,3 m). Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen maa-aines hyödynnetään. Pintamaa hyödynnetään kokonaisuudessaan alueen kasvukerroksessa ottamisen päätyttyä. Mahdollinen jalostukseen kelpaamaton maa-aines esim. moreeni hyödynnetään alueen muotoilussa.

 

 

                                                          Murskaus, seulonta ja kuljetukset

 

Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 10 000 tonnia, maksimissaan 30 000 tonnia vuodessa. Aikaisemman toiminnan kautta arvioituna alueella on murskaustoimintaa noin 4 vuoden välein. Yksi murskausjakso kestää tyypillisesti noin 2 viikkoa, jonka aikana murskataan karkeaa soraa noin 10 000 – 30 000 tonnia. Murskauslaitos ja muu kalusto ovat siirrettäviä eli laitokset tuodaan alueelle jokaista toimintajaksoa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Toiminnan

päätyttyä alue maisemoidaan ja siistitään viranomaislupien mukaisesti ja se palautuu metsätalouskäyttöön.

 

Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa. Murskauslaitoksen toimiessa alueella on lisäksi laitoksen työntekijöiden toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitokset ovat aliurakoitsijan omistuksessa.

 

Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle ottorintausta, sille alueelle, josta soraa kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla murskauksesta aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee.

 

Murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa, enintään 30 000 tonnia vuodessa. Vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen 1 500 - 4 000 tonnia. Murskelajikkeet varastoidaan kasoihin ottamisalueelle. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen.

 

Murskeen tuotanto tapahtuu jaksoittain, aikaisemman toiminnan kautta arvioituna alueella on murskaustoimintaa noin 4 vuoden välein. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 1-3 viikkoa (5-15 työpäivää). Esimerkiksi keskimääräisenä tuotantovuonna, murskausmäärän ollessa 10 000 tonnia (oletuksena päivittäinen tuotantomäärä 2000 tonnia), murskausjakson kesto on 5 työpäivää. Kiviaineksen myynti riippuu kysynnästä, mutta myyntikuormausta ja kuljetuksia voi olla ympäri vuoden.

 

Päivittäiset toiminta-ajat ovat:

·         murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 22.00 välisenä aikana,

·         kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Murskausta ei suoriteta 16.6–14.8. välisenä aikana.

 

Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet ja niiden varastointi

 

Murskauslaitoksen energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energianlähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Alueella varastoidaan polttonesteitä vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Säiliöiden alla oleva maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä hienojakoinen maa-aineskerros.

 

Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg.

Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

 

Konekalusto (sis. murskauksen kaluston sekä työkoneet) kuluttaa kevyttä polttoöljyä keskimääräisenä (10 000 t) tuotantovuonna yhteensä noin 9400 litraa. Maksimituotantomäärällä kulutus on noin 25 000 litraa vuodessa. Arvio polttoöljyn kulutuksesta on keskiarvo, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään (kevyen polttoöljyn kulutus tonneina / tuotettu tonni mursketta).

 

Tankkaus on aina valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läiskät kerätään heti talteen ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m³/vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100-200 litraa/vrk.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus

 

Murskaustoiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Toimintaa ohjaa ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä sekä toimialan BAT-ohje

Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Lisäksi toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita toimintatapoja (BEP) hakemuksessa esitetyllä tavalla.

                                                                                                                                                

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

 

Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

 

Toiminnassa voi syntyä työn jatkumisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien huoltotoimenpiteiden yhteydessä vähäisiä määriä vaarallisiksi luokiteltuja jätteitä, kuten jäteöljyjä, kiinteitä öljyjätteitä (öljyisiä rättejä, trasseleita, öljynsuodattimia yms.) ja akkuja, joita välivarastoidaan omissa jätesäiliöissään tiiviissä ja lukitussa varastokontissa. Vaaralliset jätteet toimitetaan murskausjakson päätyttyä asianmukaiseen jatkokäsittelyyn laitokseen, jolla on lupa

ko. jätteen käsittelyyn.

                            

Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen

 

Toiminnan päästöt aiheutuvat pölypäästöistä sekä polttoprosessiperäisistä päästöistä. Pölyä syntyy murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta ja jonkin verran työmaaliikenteestä. Polttoprosessiperäisiä typpi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheutuu energian tuotannosta eli koneiden polttomoottoreista. Toiminnasta aiheutuviksi ilmapäästöjen keskimääräisiksi määriksi on arvioitu hiilidioksidi 24,8 t, typen oksidit 0,1 t ja hiukkaset 0,2 t.

 

Edellä esitetty päästöarvio on suuntaa antava, sillä päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa, valmistettavat tuotteet sekä esimerkiksi kiviaineksen kastelu.

 

Murskauksessa syntyviä pölypäästöjä vähennetään murskauslaitoksen osien kotelointien lisäksi kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja murskattavan kiviaineksen kastelulla. Tarpeen mukaan myös työmaa-alueen kulkuväyliä kastellaan. Moottoreiden päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa.

 

Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintavesiin sekä niiden rajoittaminen

 

Kiviainestoiminnassa ei synny suoria päästöjä vesiin tai maaperään eikä merkittäviä määriä jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää.

Toiminnassa ei synny hulevesiä, vaan vesi on luontaista sade- tai sulamisvettä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät normaalisti maaperään. Merkittävää pintavaluntaa ei sora-alueilla synny.

 

Pohjaveden suojelemiseksi alueella jätetään vähintään 5 metrin koskematon maakerros pohjaveteen. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurataan säännöllisesti toiminnan aikana.

 

Alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta pohjavettä likaavia aineita ei pääse maaperään. Polttoaineet varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Suoja-alueen maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Öljyvahingon varalta alueella pidetään riittävä määrä imeytysturvetta, -raetta tai -mattoa.

 

Melu ja sen rajoittaminen

                                                         

Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Aikaisemman toiminnan kautta arvioituna alueella on murskaustoimintaa noin 4 vuoden välein. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa, kuormauksessa ja seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteiden ja vuorokaudenajan mukaan.

 

Alueelle laadittiin ympäristömeluselvitys, jonka perusteella toiminta on mahdollista toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu melun ohjearvojen ylityksiä asutuksen kohdalla. Murskatessa alueen eteläosassa ottamisen alku- ja loppuvaiheessa melua vaimennetaan eteläsuuntaan sijoittamalla murskauslaitos rintauksen läheisyyteen. Melun leviäminen koillissuuntaan estetään tekemällä 5 m korkea murskeen varastokasa murskauslaitoksen viereen meluesteeksi. Mikäli murskauslaitosta ei saada sijoitettua rintauksen läheisyyteen, melun leviäminen estetään tekemällä eteläsuuntaan 6 m ja koillissuuntaan 5 m korkea murskeen varastokasa. Meluhaittaa vähennetään myös kaluston säännöllisellä kunnossapidolla ja huollolla sekä muilla laiteteknisillä ratkaisuilla.

 

 

Toiminnan ympäristövaikutukset

                                                                                      

Maa-ainesten ottaminen hävittää tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden ja sen tarjoamat elinympäristöt. Toisaalta soranottoalueen on havaittu tarjoavan elinympäristöjä esimerkiksi kuivia paahdeympäristöjä suosiville lajeille, esim. kasveille ja perhosille. Pystysuorat

sorarintaukset voivat toimia mm. törmäpääskyjen pesäpaikkoina.

 

Maisemoinnilla ympäristö palautetaan pitkällä tähtäimellä luonnontilaiseksi metsämaaksi. Metsittymistä edistetään palauttamalla alueelle pintamaakerros ja istuttamalla. Pohjan muoto jää lopputilanteessa kumpuilevaksi. Lisäksi esim. etelään viettävät reunaluiskat voidaan jättää paahderinteiksi. Ottamisen päätyttyä alue palautuu metsätalouskäyttöön. Pitkällä ajanjaksolla alueen luontoarvot palautuvat. Suunnitelma-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Alue on lähes kokonaisuudessaan avattua maa-ainestenottoaluetta, jolla ei ole tehty havaintoja suojelluista kasvi- tai eläinlajeista.

 

Suunnitelma-alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Asutus sijoittuu suunnitelma-alueen pohjois-, koillis- ja eteläpuolelle. Alle 500 metrin etäisyydelle suunnitelma-alueesta sijoittuu yhteensä kuusi asuinrakennusta, joista yksi on vakituinen asuinrakennus ja loput viisi ovat loma-asuntoja. Yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat toiminnasta aiheutuva melu, pöly sekä liikenne.

 

Melu- ja pölyvaikutukset ovat toiminnanaikaisia. Hakemuksen mukainen soranotto ja jalostus vastaa alueen aiempaa toimintaa. Toiminta järjestetään siten, että toiminnan aiheuttamat keskiäänitasot jäävät VNa 800/2010 raja-arvojen alapuolelle ja VNa 79/2017 annetut raja-arvot ilmanlaadusta eivät ylity.

 

Toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia maankäyttöön tai rakennettuun ympäristöön. Alue ei näy ympäristöönsä, vaan ottamistoiminnan seurauksena syntyvä maisemavaurio on paikallinen ja vaikuttaa vain alueen sisäiseen maisemakuvaan. Maisemavaurio korjautuu maisemoinnin myötä ja alueen maisema monipuolistuu nykyisestä.

 

Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön, kalastoon eikä muihin vesieliöihin.

 

Toiminnasta aiheutuvilla polttomoottoriperäisillä päästöillä (typpi-, rikki- ja hiilidioksidipäästöt) ei ole oleellisia tai mitattavia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon. Murskauksessa käytetään tarvittaessa kastelua vähentämään pölyämistä ja tarpeen mukaan myös kulkuväyliä kastellaan. Toiminta järjestetään siten, etteivät VNa 79/2017 mukaiset ilmanlaadusta annetut raja-arvot ylity.

 

Murskaustoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden käsittely tehdään huolellisesti hakemuksessa esitetyllä tavalla.

 

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

 

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen kirjataan päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella syntyneistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään kirjaa.

 

Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Mikäli on syytä epäillä raja-arvojen ylittyvän lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla, voidaan tarvittaessa tehdä melu- ja pölymittauksia. Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan kaksi kertaa vuodessa, esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Eteläkangas kuuluu myös Suonenjoen kaupungin pohjavesialueiden pohjaveden laadun yhteistarkkailuohjelmaan.

 

Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23a §:n mukaisesti.

 

 

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 

Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esimerkiksi työkoneiden letkurikkojen, varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä.

 

Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella, jotta öljyjä ei päädy maaperään. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Vuotojen ehkäisemiseksi koneet ja laitteet huolletaan säännöllisin väliajoin. Huollot tehdään muualla, lukuun ottamatta toiminnan turvallisen jatkumisen kannalta välttämättömiä pieniä ja säännöllisiä huoltoja.

 

Henkilö- ja ympäristövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeiden osaamista ja noudattamista. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden tai autojen työskentelyä. Alue

pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä.

 

Alueella varastoidaan polttonesteitä vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Työkoneiden polttoaineen varastosäiliöt (1-2 m³) ovat kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-säiliöitä. Säiliöissä on kaksoisvaippa tai kiinteä valuma-allas, ylitäytönestin, laponesto ja tankkauslaitteistossa on lukittava sulkuventtiili. Säiliöitä ei säilytetä alueella, vaan ne ovat tilapäisesti maahan sijoitettuna tukitoiminta-alueella. Tukitoimintojen

alueen pohja suojataan nesteitä läpäisemättömällä muovikalvolla (HDPE).

 

Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Kuopion kaupungin ympäristöviranomaiselle, joka toimii myös Suonenjoen alueella. Lisäksi ilmoitus tehdään Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi.

 

Toiminnan aloittaminen

 

Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 9.2. – 21.3.2022 Kuopion kaupungin ja Suonenjoen kaupungin sähköisillä ilmoitustauluilla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajia. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuopion kaupungin internetsivuilla.

 

Muistutukset ja mielipiteet

                                                                                      

Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksenantaja toteaa:

 

”Ottamisalueen rajat ja ottotasot ovat pääosin yhteneväisiä nykyisen maa-ainesluvan kanssa, lukuun ottamatta alueen kaakkoiskulmaan esitettyä ottamisalueen laajennusta. Tällöin suunnitelma-alue kasvaisi 10,29 hehtaariin 5,5 hehtaarista. Pinta-alan kasvu on merkittävä.

 

Korkeimmillaan alueen maanpinta nousee tasoon noin +120 (N2000). Nykyisellä kaivetulla alueella maanpinta vaihtelee pääosin tasovälillä +105…+107 (N2000). Hakija on esittänyt, että puusto on lähes kokonaisuudessaan poistettu suunnitelma-alueelta, pienpuustoa lukuun ottamatta. Suunnitelmassa on kuitenkin esitetty, että metsä toimisi melu-ja pölyhaittojen esteenä ja että suunnitelma-alueeseen sisältyy ottamisalueen lisäksi sen ympärille jätettävä suojapuusto. Suojaetäisyys naapurikiinteistöihin on vähintään kymmenen (10) metriä. Onko tämä suojapuusto hakijan laajennus alueella?

 

Olen muiden tilanomistajien kanssa huolissani siitä, että onko hakija jättämässä riittävän ja puustoisen suojavyöhykkeen kaakkoisreunaan. Alue on laajennettavan alueen korkein kohta noin +120 (N2000). Tällöin jyrkässä rinteessä on aina sortumisvaara. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi katsoisimme laajennusalan vaativan vähintään 20 m metsäisen suojakaistan hakijan suunnitelma-alueella. Tällöin myös jälkitöihin kuuluva kaivualueen luiskien loiventaminen kaltevuuteen 1:2-1:3 suunnitelmapiirustusten mukaisesti mahdollistuisi.”

 

Lausunnot

 

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.

 

                                                          Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan seuraavaa:

 

”Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lisäksi sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä laissa terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettua sairautta, muuta terveyshäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteenesiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

 

Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä edistetään ja terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.

 

Eteläkankaan sora-alueella (778-401-1-62) tapahtuvasta toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Vnp 993/92mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, eikä aiheuttaa terveyshaittaa lähialueen kiinteistöjen asukkaille tai käyttäjille. Tarvittaessa luvan haltijan on tehtävä melumittauksia. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB asumiseen käytettävillä alueilla.

 

Maa-ainestenotosta, murskaustoiminnasta tai alueensisäisestä tai ulkoisesta liikenteestä ei saa aiheutua pöly-, melu-, tärinä- tai muutakaan haittaa lähialueiden kiinteistöjen asukkaille tai käyttäjille. Ympäristön kuormitus ja pölypäästöt tulee minimoida parhaalla mahdollisella käytössä olevalla tekniikalla.

 

Alueen pohjaveden laatua tulee tarkkailla, että toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle, eikä toiminta heikennä pohjaveden muodostumista. Maa-ainesten otto voi aiheuttaa muutoksia muun muassa pohjaveden laatuun, muodostumiseen tai virtaamiseen.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa lähialueella sijaitsevien kiinteistöjen talousvesikaivojen vedenlaadulle tai -saannille. Lähialueen kiinteistöjen kaivoveden laatua ja saantia tulee tarvittaessa tarkkailla. Toiminta ei saa heikentää toiminta-alueen läheisyydessä olevien vesistöjen uimavettä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STMa 354/2008) eikä elintarvikkeiden pintakasteluun käytettävän vedenlaatua (maa-ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista MMMa 134/2006).

 

Toiminnassa käytettävät polttoöljyt, öljyt ja muut kemikaalit on säilytettävä asianmukaisissa säiliöissä. Polttoöljyjen, jäteöljyjen, jätteiden ym. terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään tai pohja- ja pintaveteen on estettävä.

 

Pohjavesialueen luokittelut on tarkastettu vuonna 2019 ELY-keskuksen toimesta. Eteläkangas säilytetään pohjavesialueluokituksessa, koska se voi tulevaisuudessa olla alueellisesti tärkeä vedenhankinnan kannalta. Eteläkangas luokitellaan uuden luokitustavan mukaisesti 2-luokkaan eli vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu yhdyskunnan vedenhankintaan.

 

Muilta osin ei terveydensuojeluviranomaisella ole lausuttavaa Suonenjoen kaupungissa vireillä olevaan Destia Oy:n maa-aines -ja ympäristölupahakemukseen kiinteistöllä Eteläkangas 778-401-1-62.”

 

Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa

 

”Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään ja pohjaveteen on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle.

 

Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi. Myös siirrettävän murskauslaitoksen ja motorisoitujen seulojen alla oleva maaperä on suojattava suojarakenteilla öljy- ja polttoainevahinkojen varalta.

 

Hakemuksessa mainitaan, että alin ottotaso on +105,0 m mpy (N2000). Lopputilannekartassa on kutenkin alin ottotaso + 104.0 m mpy (N2000). Pohjois-Savon ELY-keskus huomauttaa, että suojakerrospaksuudeksi alueella on jätettävä pohjaveden ylimpään havaittuun pohjaveden pinnantasoon vähintään 4 metrin suojakerrospaksuus.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että koska toiminta-alue kattaa suuren osan pienimuotoisen pohjavesialueen muodostumisalueesta, on toiminnantarkkailua varten asennettava toinen pohjaveden havaintoputki tarkkailun laajentamiseksi alueella. Uusi pohjaveden havaintoputki on asennettava toiminta-alueen itäosaan. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava vähintään 2 kertaa vuodessa alueen pohjaveden havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte on otettava alueella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista (Avoin Tieto -palvelu, tunnus HP1 ja uusi asennettava havaintoputki) ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, COD_Mn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10). Pohjavesinäytteenotto on tehtävä sertifioidun näytteenottajan toimesta.

 

Toiminta-alueelle on suositeltavaa tehdä varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta.

 

Jälkihoitotoimenpiteenä on alueelle muodostettava kasvukerros kasvillisuudelle. Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että jälkihoitotoimenpiteiden toteuttaminen heti toiminnan sen salliessa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen lupa-ajan loppumista.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että ottotoimintaa voidaan toteuttaa alueella hakemuksen mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.”

 

Vastine

Hakijalta on pyydetty vastine hakemuksen johdosta annettuihin lausuntoon ja muistutukseen. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa:

 

” Vastaus Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon (POSELY/598/2022)

 

Lausunnossa todetaan ”Hakemuksessa mainitaan, että alin ottotaso on +105,0 m mpy (N2000). Lopputilannekartassa on kuitenkin alin ottotaso +104,0 m mpy (N2000).” Alueen länsiosassa nykyinen maanpinnantaso on +104 (N2000). Länsiosasta ottoa ei tehdä.

Muutoin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon.

 

Vastaus Tervon kunnan ympäristöterveyspalveluiden lausuntoon (25.2.2022)

 

Hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon.

 

Vastaus muistutukseen (21.3.2022)

 

Muistutuksessa todetaan ”Ottamisalueen rajat ja ottotasot ovat pääosin yhteneväisiä nykyisen maa-ainesluvan kanssa, lukuun ottamatta alueen kaakkoiskulmaan esitettyä ottamisalueen laajennusta. Tällöin suunnitelma-alue kasvaisi 10,29 hehtaariin 5,5 hehtaarista.” Alueella 21.1.2022 saakka voimassa olleessa maa-ainesluvassa suunnitelma-alueen pinta-ala on 10,29 ja ottamisalueen pinta-ala 4,5 ha. Lupahakemuksessa suunnitelma-alue on säilynyt 10,29 ha:ssa ja ottamisalueen pinta-ala kasvanut 5,5 ha:iin. Ottamisalueen pinta-ala on kasvanut siis vain noin yhden hehtaarin.

 

Muistutuksessa todetaan myös ”onko hakija jättämässä riittävän ja puustoisen suojavyöhykkeen kaakkoisreunaan. Alue on laajennettavan alueen korkein kohta noin +120 (N2000). Tällöin jyrkässä rinteessä on aina sortumisvaara.” Destia katsoo, että 10 metrin suojaetäisyys on riittävä Ympäristöministeriön julkaiseman Maa-ainesten ottaminen - Opas ainesten kestävään käyttöön oppaan mukaisesti. Olemassa olevaa puustoa ei poisteta 10 metrin suojaetäisyydeltä. Rintaus luiskataan kunkin oton jälkeen vakaaksi.

 

Muutoin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon.”

                            

Tarkastukset

                                                          Alueella on käyty vuosittaisten valvontakäyntien yhteydessä.

 

 

 

Esitys                                                Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelman mukaiselle ottamisalueelle Suonenjoella kiinteistöllä Eteläkangas (778-401-1-62) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen tilalla Eteläkangas (778-401-1-62).

 

Toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

                                                          Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

 

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

 

1.       Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmassa rajatulta 5,5 ha:n ottoalueelta. Ottamismäärä on enintään 100 000 m³ktr. (MAL 11 §)

 

2.       Alin ottotaso on +105 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään 4 metrin paksuinen koskematon maakerros. (MAL 11 §)

 

3.       Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin maa-ainesta otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja varustettava varoituskyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä. (MAL 11 §)

 

 

Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan kannalta. Ottamisalueen merkintävaatimuksella varmistetaan, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi merkintä helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät rintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi.

 

 

4.       Murskausta voi alueella tehdä ma-pe klo 7.00-22.00, rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00 ja valmiiden kiviainesten kuormaamista ja kuljetusta ma-pe klo 6.00-22.00.

 

Murskausta ei saa suorittaa 16.6.-14.8. välisenä aikana.

 

(YsL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

Perustelut: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Tällä rajoitetaan häiritsevimpien toimintojen aiheuttamaa melua alueella iltaisin. Kesäaikaisella murskauskiellolla rauhoitetaan melulta keskeisin lomakausi. Kielto on perusteltu, koska toiminnan vaikutuspiirissä on loma-asutusta ja niiden alueella melutasot ovat selvitysten mukaan ohjearvojen tuntumassa.

 

5.       Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiatehokkuuden kehittymistä sekä varauduttava oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että ne hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin. (YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)

 

Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä siten, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätelaki edellyttää, että toiminnassa ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.

 

Päästöt ilmaan ja meluntorjunta

 

6.       Pöly- ja melupäästöjen leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan seuraavia toimia:

·         Murskaimen eniten pölyävät ja meluavat osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.

·         Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.

·         Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat.

·         Kastelemalla pölyävimpiä kohteita.

·         Murskauslaitoksen, tuotekasojen sekä pintamaiden sijoittelulla tulee vähentää pölyn ja melun leviämistä luonnonsuojelualueeseen ja lähimpään asutukseen päin.

 

Maa-ainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että haitallinen pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa. (YsL 7 ja 52 §)

 

 

Perustelu: Pöly ja melu ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä pöly- ja melupäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia kaikilla murskaimilla. Pöly- ja melupäästöjä on kuitenkin aina torjuttava osalla mainituista ratkaisuista. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyn torjunnassa ei ole mahdollista. Koska alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, jolla on useampi vedenottamo, pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa.

 

 

7.       Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,00 painoprosenttia. (YsL 52 §, VNA 698/2006)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 689/2006 mukaisena.

 

 

8.       Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso (Leq) ei saa ylittää seuraavia arvoja:

klo 7-22              klo 22-7

asuinkiinteistöjen piha-alueet     55 dB                   50 dB

loma-asuntojen piha-alueet        45 dB                   40 dB

luonnonsuojelualueet                                                45 dB                   40 dB

 

Toiminnan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee varmistaa tarvittaessa melumittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluille hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä.

 

Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan olevan altistuvassa kohteessa impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB ennen niiden vertaamista raja-arvoihin. (YsL 52 §, VNp 993/1992)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle.

 

Melumittaustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.

 

 

9.       Melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa vähintään seuraavat toimet:

·         Melulähteet tulee sijoittaa teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja siten, että seinämät toimivat meluesteenä

·         Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen lähimpien asuin- ja loma-asuinkiinteistöjen suuntaan estyy.

·         Mahdollisuuksien mukaan kiviaineksen murskauksessa esimurskaimen syöttösuppilo ja pääseula tulee olla kumitettu.

(YsL 52 § ja VNa 800/2010)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on määrätty toiminnassa sovellettavaksi toimialan yleisimpiä käyttökelpoisia meluntorjuntatoimia.

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

10.     Työkoneiden tankkaus sekä mahdolliset tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Alueella käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia. Polttoainevarastosäiliöt ja tankkauspistooli on varustettava lukituksella sekä polttoainesäiliöt ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi öljynkestävä HDPE-muovikalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n hienojakoisella suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut, niin että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan. Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VNA 800/2010, MAL 11)

 

 

11.     Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava luvallisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Toiminnassa syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. (YsL 7,16, 17, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 72 §, VNA 800/2010 11 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksillä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta. Suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille, joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa. Murskauslaitoksen osalta vaatimus on ehdollinen, koska liikkuvien murskauslaitosten alle pysyvää suojausrakennetta ei välttämättä pystytä tekemään. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen estämiseksi, estämään ympäristön roskaantumista sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja.

 

 

12.     Välittömästi kunkin murskausjakson päätyttyä tulee kenttämittauksin tai laboratorioanalyysein osoittaa maaperän öljyhiilivetypitoisuus murskaamon alueella. Näytteet tulee ottaa murskauslaitoksen alueelta, aggregaattivaunun alueelta sekä polttonesteiden varastointi- ja tankkausalueelta. Tulokset tulee toimittaa viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristöpalveluille. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

 

Perustelu: Analyysien avulla voidaan varmistua nopeasti maaperän puhtaudesta kunkin toimintajakson jälkeen. Tarkkailu on tarpeen, koska toiminta sijoittuu pohjavesialueelle. Esim. öljyhiilivetyjen jäämät voidaan havaita maaperästä, ennen kuin niitä ehtii kulkeutua pohjavesiin.

 

 

Kaivannaisjätteiden jätehuolto

 

13.    Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. (YsL 52 ja 112-114 §, MAL  5a ja 16b §, VNA 190/2013)

                                                                                      

Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskeva jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

 

Toiminnan tarkkailu, häiriö- ja onnettomuustilanteet

                                                           

14.     Toiminnantarkkailua varten on asennettava toinen pohjaveden havaintoputki tarkkailun laajentamiseksi alueella. Uusi pohjaveden havaintoputki on asennettava toiminta-alueen itäosaan. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata asennettavasta havaintoputkesta ja havaintoputkesta HP1. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa em. havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte on otettava asennettavasta havaintoputkesta ja havaintoputkesta HP1 säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10). Pohjavesinäytteenotto on tehtävä sertifioidun näytteenottajan toimesta. (YsL 6, 52 ja 62 §, MAL 11 §)

 

 

15.    Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Suonenjoen pohjavesien yhteisseurantaan. Pohjaveden laatunäytteiden ottaminen toteutetaan kyseisessä yhteisseurannassa. (YsL 52, 62 ja 63 §)

 

 

Perustelu: Toiminnan mahdollisesti aiheuttamien pohjavesivaikutusten vuoksi on syytä tarkkailla pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua.

 

16.     Toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon merkitään muodostuneet jätteet ja toimituspaikka, päästöt, sekä selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä sekä selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista. Kirjanpito on oltava valvontaviranomaisten saatavilla. (Ysl 6-8,16, 17, 52, 62 ja 66 §, MAL 11 §, JäteL 12, 118-120 §, VNA jätteistä 179/2012 20 §)

 

Perustelu: Kirjanpito- ja raportointimääräys on tarpeen toiminnan valvontaa varten.

 

17.     Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle NOTTO-tietokantaan. (MAL 23a §, VNA maa-ainesten ottamisesta 9 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

18.     Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua. (YsL 52 §)

 

Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria, ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä.

 

 

19.     Luvan haltijalla tulee olla varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Vahinkotapausten varalle on toiminnanharjoittajan / urakoitsijan saatavilla oltava selkeät toimintaohjeet ja toiminnalle nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Poikkeuksellista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. (YsL 7, 15, 52 ja 123 §, VNA 800/2010 12 §)

 

Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

 

Toiminnan muutokset, jälkihoitotyöt tai lopettaminen

 

20.     Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.  (YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

 

21.     Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. Oton jälkeen on alue siistittävä niin, ettei sinne jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa.

 

Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Lohkareita ja isoja kiviä ei saa haudata alueelle. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja maa-aineksia. Tiivistyneet tiepohjat ja varastokasojen pohjat tulee pehmentää toiminnan loputtua. Luiskien ja pohjien tasaukseen on käytettävä puhtaita, vettä johtavia maa-aineksia.

 

Kokonaisuudessaan hakemuksen mukaiset jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä luvan päättymispäivämäärään mennessä. (YsL 52 ja 94 §, MAL 10-11 §, VNA maa-ainesten ottamisesta 7-8 §)

 

Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua, ettei alueelle jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä riskiä maaperän eikä pohjaveden pilaantumiselle ole.

 

Vakuus

22.     Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvansaajan toimitettava   20 450 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 30.9.2032 saakka (4 kuukautta yli luvan voimassaoloajan). Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa. (MAL 12 §)

 

Perustelu: Vakuudella varmistetaan, että lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee suoritettua.

 

Toiminnan aloittaminen

23.     Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. (MAL 21 §, YsL 199 §)

 

Perustelu: Kyseessä on maa-ainesluvan ja ympäristöluvan myöntäminen alueella jo aiemmin harjoitetulle toiminnalle toiminnassa olevalla maa-ainesten ottoalueella. Toiminnan aloittamisesta ei aiheudu sellaista pysyvää haittaa tai vahinkoa, mikä estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut

                                                         

Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.

 

Ottamistoiminta ei lisää aiemmasta maa-aineksen otosta aiheutunutta kaukomaiseman muutosta. Maisemakuvan muutos tapahtuu ensisijaisesti lähimaiseman muutoksena. Ottosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Näin ollen ottamistoiminta ei turmele maisemakuvaa.

 

Toiminta sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Lupamääräyksissä on edellytetty, että pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 4 metrin paksuinen suojamaakerros. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

·         terveydellistä haittaa

·         muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

·         maaperän tai pohjaveden pilaantumista

·         erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

·         vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

·         kohtuutonta rasitusta naapurustossa

 

Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätelain vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä.

 

Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden jätehuollosta. Luvassa on asetettu ottoalueen maisemointiin liittyvä vakuus.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevien ratkaisujen voidaan katsoa täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset.

 

Päätöksessä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus 800/2010 sekä sen muutos 314/2017, joissa on annettu ns. vähimmäisvaatimukset mm. kivenmurskaustoiminnalle.

 

Muistutuksessa ja lausunnoissa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen

 

Päätöksessä on huomioitu Suonenjoen terveydensuojeluviranomaisen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto sekä hakemuksesta annettu muistutus. Päätösratkaisussa on huomioitu myös hakijan vastine edellä esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen.

 

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa 31.5.2032 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on uusi lupa kuitenkin haettava tätä ennen.

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

                                                                                      

Sovelletut oikeusohjeet

 

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4a, 5, 6, 7, 10-16, 19-21, 23, 23a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §

                                                          Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 29,34, 39-44, 47a, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 87, 94, 113-114, 133-134, 170, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15, 17, 72, 118 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), (314/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 28)

Kuopion kaupunki, alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 13.8.2020 § 55)

 

Maksut ja niiden määräytyminen

                                                         

Yhteisluvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään taksan mukaisesti 3 520 €. Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja kivenmurskaamoa koskevan ympäristöluvan maksuun (220 + 0,0120 x 100 000) + 0,6 x 3500 = 3 520 €).

 

Vuotuisena valvontamaksuna peritään voimassaolevan taksan mukaisesti 500,00 €.                       

                                                         

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

 

Viiteaineisto

1

475/2022 sijaintikartta Destia Eteläkangas

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Mikko Sokura

puh. +358 40 718 2147

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Merkittiin, että ympäristötarkastaja Sokura poistui asiakohdan käsittelyn jälkeen.