RSS-linkki
Kokousasiat:http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 07.12.2017/Pykälä 49
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
2283/2017 Ympäristönsuojelumääräykset, luonnos |
§ 49 | Asianro 2283/11.00.00/2017 |
Kuopion ympäristönsuojelumääräysten tarkistaminen
Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion ympäristönsuojelumääräykset 20.8.2007. Määräyksiä on tarkistettu Karttulan, Nilsiän ja Maaningan kuntaliitosten yhteydessä (kaupunginvaltuusto 19.12.2011, 27.2.2012 ja 17.6.2013 sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.11.2015). Samassa yhteydessä määräyksiin on tehty myös lainsäädännön muutoksista aiheutuneita tarkistuksia. Juankosken kaupungilla on omat ympäristönsuojelumääräykset, jotka on hyväksytty Juankosken kaupunginvaltuustossa 11.4.2012.
Kuntaliitoksen vuoksi Kuopion ja Juankosken ympäristönsuojelumääräykset on yhtenäistettävä, mikä edellyttää määräysten tarkistamista joiltakin osin. Myös lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät määräysten saattamista ajan tasalle. Suurimmat lainsäädännön muutokset koskevat jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella.
Määräysten teksti on korjattu vastaamaan nykytilannetta sekä kuntaliitoksen että lainsäädännön suhteen. Vastaavat korjaukset on tehty perusteluosaan.
Kokouksessaan 28.9.2017,§ 27 ympäristö- ja rakennuslautakunta asetti tarkistetut ympäristönsuojelumääräykset nähtäville sekä valtuutti alueelliset ympäristönsuojelupalvelut pyytämään tarvittavat lausunnot. Tarkistetut ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet nähtävillä 16.10.2017-10.11.2017 ja niistä on pyydetty lausunnot.
Ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa todetaan seuraavaa:
1. Mielipide 1. toteaa mielipiteessään seuraavaa:
A) Muutoskohtia ei ole selkeästi merkitty ehdotukseen – Laitettava nähtäville uudestaan
Miksi ehdotus on tuotu nähtäville ala-arvoisen vaikealukuisella ja epäinformatiivisella tavalla? Ehdotuksessa ei ole rinnakkaistekstejä (ts. nykyiset vs ehdotuksen mukaiset määräykset). Ehdotettuja muutoksia ei ole tekstiin merkitty millään muullakaan yksiselitteisellä tavalla.
Havaitakseen, miltä osin määräyksiä ehdotetaan muutettavan, kuntalainen joutuu vaivalloisesti ensin kaivamaan esiin nykyiset määräykset. Sen lisäksi hän joutuu työläästi kohta kohdalta tekstejä vertaillen tutkimaan, ollaanko määräyksiä miltäkin kohden säilyttämässä ennallaan vai jollain tavoin muuttamassa. Tehtävää vaikeuttaa olennaisesti se, että lähes koko pykälänumerointi samoin kuin tekstin asettelu ja rivitys ovat muuttuneet.
Laiminlyöntinne on johtanut siihen, että kuntalaiset – lukuunottamatta aihepiiriin ennestään hyvin perehtyneitä tai poikkeuksellisen tarkkasilmäisiä – eivät helposti tai lainkaan havaitse tehtyjä muutosehdotuksia, eivätkä siten tule tietenkään ottaneeksi niihin mitään kantaa.
Kaupungille saapuvien vastustavien mielipiteiden vähyydestä ei täten pidä tehdä sitä virhepäätelmää, että kuntalaiset olisivat muutosehdotuksillenne suopeita. He eivät vain ole niitä pääsääntöisesti edes havainneet.
Ehdotus on laitettava uudestaan nähtäville, asianmukaisin tavoin: joko rinnakkaistekstein tai merkitsemällä ehdotetut muutokset tekstiin näkyvästi ja johdonmukaisesti.
B) Kiinteistökonemelumääräyksen rajaaminen vain taajamiin olisi yhdenvertaisuuden vastainen, perinnearvoja loukkaava ja kansanterveydelle vahingollinen muutos
Ehdotuksesta tulee poistaa pykälään 20.3 lisätty aluerajaus "taajaan rakennetulla alueella", joka on useasta syystä ajattelematon, kestämätön ja vahingollinen muutosehdotus:
Muutosehdotuksen mukaan "Lehtipuhaltimia sekä polttomoottorikäyttöisiä kunnossapitoon ja puhtaanapitoon tarkoitettuja laitteita ja koneita saa taajaan rakennetuilla alueilla käyttää asuin- ja lomakiinteistöillä sekä yleisillä alueilla ma–pe klo 8.00–20.00, la klo 9.00–18.00 sekä su ja yleisinä juhlapäivinä klo 12.00–18.00."
Mainittu uusi aluerajaus (jota ei sisälly Kuopion nykymääräyksiin) tarkoittaisi nykytilanteeseen sitä olennaista huononnusta, että esim. maaseudulla tai asemakaava-alueiden liepeillä sijaitsevilla asuinkiinteistöillä saisi vastedes käyttää em. kiinteistökonemelulähteitä myös aamujen ja iltojen tärkeinä lepo- ja virkistysaikoina, eli ma–pe klo 06–08 ja 20–22, la klo 08–09 sekä su ja yleisinä juhlapäivinä klo 09–12.
Koneiden käyttö siis sallittaisiin viikon sellaisina ajankohtina, joina suuri osa kaikenikäisistä viettää aikaansa kotosalla, käyttäen aikansa nukkumiseen ja uuden päivän aloittamiseen taikka virkistymiseen tai muuhun lepoon ja palautumiseen. Ne aamu- ja iltatunnit ovat siksi terveyden, hyvän elämänlaadun, oppimiskyvyn ja työtehon perusta, jota kunnan ei tule antaa sabotoida kiinteistömeluhäiriöin:
- Arkiaamuihin klo 6–8 sisältyy useimmille päivähoitoon, kouluun tai töihin lähtevistä yöunen loppuvaihe sekä heräämisen ja aamurutiinien hetket. Päivän onnistumiseksi ja suotuisan mielialan rakentumiseksi ne hetket on tärkeä saada viettää rauhallisessa, meluttomassa äänimaisemassa.
- Arki-iltaisin klo 20–22 laitetaan lapset ja kouluikäiset nukkumaan, mikä edellyttää rauhallista, melutonta äänimaisemaa. Toisaalta muunikäisille kyse on vuorokaudenajasta, jona useimmiten nautitaan kotosalla levollisista iltatunnelmista – esim. kesäiltaisin mieluusti kotipihoilla tai kuisteilla.
- La-aamuisin klo 8–9 moni haluaa nukkua pitkään, palautuakseen raskaasta työviikosta. Nukkuva ei kaipaa lähitontilta ulisevaa lehtipuhaltimen ääntä!
- Su-aamupäivien rauha on vuosisatojen vakiinnuttama, kulttuuriimme juurtunut, kehon ja mielen terveyttä ylläpitävä, vaalimisen arvoinen perinnäistapa. Lepopäivien aamurauhaa ei saa tärvellä lehtipuhaltimin ym. pauhakkein!
- Itsestään selvästi myös yleisten juhlapäivien (esim. juhannus, itsenäisyyspäivä) aamupäivätunnit (klo 9–12) tulee rauhoittaa kiinteistökonemeluhäiriöiltä.
Sekä kv. että kotimaisin tutkimuksin on vankasti osoitettu, että ympäristömelu on kansanterveydelle toiseksi pahin elinympäristön altiste.
Lisäksi ehdottamanne muutos asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, joten se olisi perustuslain vastainen (PL 6 §): Esimerkkinä tilanne, jossa asuinkiinteistöjä sijaitsee lähekkäin siten, että vain osa niistä on asemakaava-alueella. Tällöin esim. välittömästi asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalla tontilla saisi (ehdotuksen 4 §:n aluemääritelmien mukaan) käyttää esim. lehtipuhaltimia mm. arki-iltaisin klo 20–22 tai sunnuntaisin klo 9–12, kun taas viereisellä asuinkiinteistöllä, joka sijoittuisi asemakaava-alueelle, käyttö olisi kiellettyä.
Säännös olisi sekä epätasa-arvoinen että mielivaltainen, yhtäläisten oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi haitankärsijän näkökulmasta asetelma olisi kertakaikkisen kohtuuton, koska asemakaava-alueen ulkopuoliselta asuintontilta kuuluva "laillinen" esim. arkisin klo 20–22 aiheutettu (mutta asemakaava-alueella kielletty) melu häiritsisi asemakaava-alueella asuvien lepoa ja iltarauhaa.
Kolmesta muustakin syystä myös maaseudulla (ts. harvaan rakennetuilla alueilla) kiinteistökonemelujen aikarajat on syytä pitää nykyisellään, eli tulee poistaa pykälään 20.3 ehdotettu rajaus "taajaan rakennetuilla alueilla":
1) Maaseudulla taustamelua on tyypillisesti paljon vähemmän kuin taajamissa, joten lehtipuhaltimien, ruohonleikkurien yms. melulähteiden (joita 20.3 § koskee) häiritsevä ääni erottuu maaseudulla huomattavasti kauemmas kuin taajamissa.
2) Maaseudulle muutetaan ja siellä asutaan kohdistaen suurempia odotuksia asuinympäristön rauhallisuuteen kuin taajamissa. Maaseudulla iltarauhaa ja viikonloppuaamuja ei pidä tärvellä löyhentyvin melumääräyksin.
3) Asukkaiden arvomaailma on maaseudulla keskimäärin konservatiivisempi kuin kaupungeissa. Siksi su-aamupäivien rauhaa arvostetaan maaseudulla keskimäärin enemmän.
Edellä luetelluin kansanterveys-, yhdenvertaisuus- ja perinnearvosyin tulee poistaa pykälästä 20.3 rajausehdotus "taajaan rakennetuilla alueilla" kestämättömänä, perusteettomana, mielivaltaisena sekä monin tavoin vahingollisena.
Vastineena mielipiteeseen todetaan:
Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräykset 20.8.2007. Määräyksiä on tarkistettu Karttulan, Nilsiän ja Maaningan kuntaliitosten yhteydessä (kaupunginvaltuusto 19.12.2011, 27.2.2012 ja 17.6.2013 sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.11.2015). Samassa yhteydessä määräyksiin on tehty myös lainsäädännön muutoksista aiheutuneita tarkistuksia. Juankosken kaupungilla on omat ympäristönsuojelumääräykset, jotka on hyväksytty Juankosken kaupunginvaltuustossa 11.4.2012.
Kuntaliitoksen vuoksi Kuopion ja Juankosken ympäristönsuojelumääräykset on yhtenäistettävä, mikä edellyttää määräysten tarkistamista joiltakin osin. Myös lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät määräysten saattamista ajan tasalle. Suurimmat lainsäädännön muutokset koskevat jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella.
Määräysten teksti on korjattu vastaamaan nykytilannetta sekä kuntaliitoksen että lainsäädännön suhteen. Vastaavat korjaukset on tehty perusteluosaan.
Kunnan ympäristönsuojelumääräykset on annettava aina paikallisten olosuhteiden perusteella, ja kunnan erityispiirteet ja -tarpeet huomioiden. Näitä paikallisia erityisolosuhteita voi ilmetä kunnissa määritellyillä herkillä alueilla, joita voivat olla esimerkiksi pohjavesialueet, ranta-alueet, taajaan asutut alueet, kaupunkikeskustat jne.
Ympäristömelun kannalta taajaan rakennetut alueet ja haja-asutusalueet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Taajama-alueilla asutus on huomattavasti tiheämmässä kuin haja-asutusalueilla ja taajamissa myös meluhaitat ovat tyypillisesti yleisempiä ja vakavampia. Puhtaana- ja kunnossapitotyöt ovat tyypillisiä nimenomaan tiheästi rakennetuissa taajamissa. Maaseutualueilla niitä tehdään harvemmin ja niistä ei väljemmän asutuksen vuoksi aiheudu samalla tavoin meluhaittaa kuin taajamissa. Tätä osoittaa sekin, että haja-asutusalueilta puhtaana- ja kunnossapitotöiden meluhaitoista ei juurikaan valiteta, kun taas taajamista niiden meluhaitoista tulee valituksia. Tämäkin perusteella puhtaana- ja kunnossapitotöihin liittyvät meluntorjuntamääräykset on syytä olla tiukemmat taajamissa kuin haja-asutusalueilla.
2. Mielipide 2. toteaa seuraavaa
Me allekirjoittaneet haluaisimme että ottaisitte huomioon määräyksiä tehdessänne mm seuraavia seikkoja:
- ettei kaatopaikkoja sijoiteta lähelle asutuksia ja että entisten kaatopaikkojen pohjat saneerataan etenkin jos kaatopaikat ovat pohjavesialueen päällä
- ettei ampumaratoja hyväksytä ja rakenneta pojavesialueiden ja ihmisasuntojen läheisyyteen seka vakinaisten että kesäasuntojen
- tarkistetaaan ja tarpeen mukaan saneerataan entisten kyläkauppojen polttoaineiden jakelupaikat
Vastineena mielipiteeseen todetaan:
Ympäristönsuojelumääräyksillä ei anneta määräyksiä toiminnoille, jotka tarvitsevat ympäristöluvan. Kaatopaikat ja ampumaradat vaativat ympäristöluvan, jolloin niiden sijainti ja toiminta arvioidaan tapauskohtaisesti lupaprosessissa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusta tehdään erilaisten projektien ja hankkeiden yhteydessä ja ne vaativat erilliset päätökset.
3. KT-Suunnittelu toteaa lausunnossaan seuraavaa:
Pykälässä neljä Määritelmät olevaa ”taajaan rakennettu alue” määritelmää tulisi täsmentää tai selkeyttää. Jos määritelmän mukaisesti tarkoitetaan vahvistettuja asemakaava-alueita, niin perusteluosasta puuttuvat mm. Riistaveden, Käärmelahden, Sieraniemen asemakaava-alueet. Syvänniemen ja Pihkainmäen alueilla ei ole asemakaavaa, joten määräykset eivät koske näitä alueita. Määritelmässä on myös, että vanhoilla rantakaava-alueilla tarkoitetaan taajaan rakennettuja alueita. Voisiko täsmentää, milloin rantakaavat ovat vanhoja (vuosiluku)? Taajaan rakennettuja alueita koskivat säännökset mm. savukaasuista, pölyntorjunnasta ja meluntorjunnasta.
Kohdan 5.2. viimeisessä kappaleessa on selostettu, että ”Vähäisiäkään vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön eikä saunan ja rantaviivan väliselle alueelle”. Rakennusjärjestyksen vähimmäisvaatimuksena on, että saunarakennus voi olla vähintään 15 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Onko ehdotuksessa esitetty vaatimus kohtuullinen, jossa on tilanne, jossa saunarakennus on 50 metriä rannasta, ja vähäisiäkään vesiä ei saa johtaa saunan ja rantaviivan väliselle alueelle? Puhdistettujen jätevesien purkupaikkojen osalta sijoittamisessa vähimmäissuojaetäisyytenä on 20 metriä vesistöstä.
Ehdotuksessa on poistettu nykyisessä ympäristönsuojelumääräyksissä oleva 5.2.§. ”Herkillä alueilla, erityisen kuormittavissa kohteissa sekä alle 5000 m2:n rakennuspaikoilla sovelletaan hajajätevesiasetuksen 4 §:n mukaista tiukennettua tasoa.” Selvyyden vuoksi tämä pykälä tulisi säilyttää myös tulevissa ympäristönsuojelumääräyksissä ja sana tiukennettu muuttaa ohjeelliseksi tasoksi. Ohjeellisen puhdistusvaatimuksen siirtymäkausisäännökset (24 §) koskenee vain ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevia vanhoja kiinteistöjä. Uusien kiinteistöjen osalta ei ole siirtymäkausisäännöstä, joten 24.2. kohdan säännökset tulisi olla pykälien viisi ja kuusi määräystekstissä.
Pohjavesialueilla sijaitsevat jätevesiviemäreiden linjapumppaamot voivat muodostaa riskin pohjaveden laadulle erityisesti toimintahäiriöiden, kuten sähkökatkosten, aikana. Tämän vuoksi ympäristönsuojelumääräysten luvussa kaksi tulisi olla myös määräys: Pohjavesialueelle sijoittuvat uudet jätevesiviemäröinnin linjapumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöllä. Pohjavesialueilla myös vanhat jätevesiviemäröinnin linjapumppaamot tulisi varustaa mahdollisuuksien mukaan tai viimeistään saneeraustöiden yhteydessä ylivuotosäiliöillä ja vanhojen jätevesiviemäreiden linjapumppaamoiden osalta tulisi myös siirtymäsäännöstä.
Ehdotuksessa 10 §:stä on kokonaan poistettu eläinten jaloittelualueita ja laiduntamista koskevat määräykset. Nämä määräykset tulisi säilyttää ennallaan. Määräyksillä edistetään mm. vesienhoidon tavoitteen saavuttamista eli pinta- ja pohjavesien hyvä kemiallinen ja ekologinen tila. Myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa on suositellaan, että pohjavesialueille ei pääsääntöisesti sijoiteta uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä tai -varastoja, eikä eläinten jaloittelualueita. Jos em. toimintoja sijoitetaan, tulisi olla riittävät pohjaveden suojaustoimenpiteet.
Määräysten kohtaan 14.2. tulisi lisätä myös, että maanpäällisten säilöt tulisi myös varustaa vuodonilmaisujärjestelmällä sekä vartioimattomat säiliöiden täyttöventtiilit ja siirtopumput tulee olla lukittuja.
Ympäristönsuojelumääräysehdotukseen ei sisälly määräyksiä sähkömuuntamoista sekä energia- ja maalämpökaivoista. Nykyisissä ympäristönsuojelumääräyksissä on sähkömuuntamoita ja maalämpökaivoja koskevat seuraavat määräykset:
”14.3. Pohjavesialueilla sijaitsevien sähkön jakelumuuntajien rakenne tulee
suunnitella siten, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään. Käytössä olevien pylväsmuuntajien sisältämän öljyn pääsy maaperään vauriotilanteessa tulee estää rakentamalla maaperään riittävät tiivistysrakenteet.
14.4 Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät on rakennettava siten, että pintavesien pääsy pohjaveteen on estetty. Pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita.
Porausjätettä ei saa millään alueella johtaa katu-, puisto- eikä vesialueelle.”
Sähkömuuntamoita sekä energia- ja maalämpökaivoja koskevat määräykset tulisi lisätä koskevat ympäristönsuojelumääräyksiin siirtymäaikoineen. Lisäksi määräyksiin tulisi lisätä, että maalämpö- ja energiakaivoja sekä maaperään asennettavia lämmönkeruuputkistoja ei rakenneta pohjavesialueilla vedenottamoiden lähialueille.
Vastineena esitettyyn lausuntoon todetaan seuraavaa:
Kohtaan 5.2 todetaan, että määräyksen tarkoituksena on, etteivät vähäisetkään jätevedet pääse kuormittamaan vesistöjä. Kyseinen kohta tarkoittaa lähinnä vanhoja saunarakennuksia, jotka sijoittuvat lähemmäksi rantaviivaa kuin nykyinen säännös sallisi.
Kohtaan 5.2 tonttien koosta yms. todetaan, että määräys on tarkastetuissa määräyksissä siirretty pykälään 6.
Kohtaan linjapumppaamot todetaan, että suunniteltaessa viemäriverkostoja pohjavesialueille on otettava huomioon pohjavesien suojelusuunnitelmat, joissa on annettu suositukset mm. linjapumppaamoista ja suoja-altaista.
Kohtaan 10 §:n poistetuista määräyksistä koskien maataloutta todetaan, että mm. jaloittelualueista, laidunnuksesta ja lannan käsittelystä on annettu yksityiskohtaiset määräykset ns. nitraattiasetuksessa. Muualla laissa säädettyjä määräyksiä ei toisteta ympäristönsuojelumääräyksissä.
Seuraava määräys lisätään ympäristönsuojelumääräyksiin kohdaksi 14.3.
” Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät on rakennettava siten, että pintavesien pääsy pohjaveteen on estetty. Pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. Porausjätettä ei saa millään alueella johtaa katu-, puisto- ja vesialueelle eikä hulevesiverkkoon.”
4. Pohjois-Savon pelastuslaitos
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyyn asiaan.
5. MTK_Pohjois-Savo
Vastineena esitettyyn lausuntoon todetaan seuraavaa:
Lausunnossa esitettyyn vaatimukseen poistaa määräys lietelannan levityskiellosta todetaan, että määräys lietteen levityskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnasta ei saa myöskään aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lietteen levityskielto on esitetty myös pohjavesien suojelusuunnitelmien toimenpideluettelossa. Levityskiellolle on esitetty 10 vuoden siirtymäaika.
6. Kuopion Vesi Oy
Ei ole huomautettavaa ympäristönsuojelumääräysten ehdotukseen.
7. Pohjois-Savon ely-keskus
ELY-keskus ei anna lausuntoa Kuopin ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisesta ja saattamisesta voimaan Juankoskella. ELY-keskus kuitenkin esittää aiheeseen liittyen seuraavat huomiot:
Tällä hetkellä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 14 §:n 4 kohdan mukaan "pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät on rakennettava siten, että pintavesien pääsy pohjaveteen on estetty. Pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. Porausjätettä ei saa millään alueella johtaa katu-, puisto- eikä vesialueelle." Lausuntopyynnön kohteena oleviin ympäristönsuojelumääräyksiin ei sisälly mainittua rajoitetta. Rajoitteiden pois jättämistä ei ehdotuksessa ole perusteltu, minkä vuoksi ELY-keskus ei tässä yhteydessä voi arvioida, miten esimerkiksi rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten suhdetta on ympäristönsuojelumääräyksiä valmisteltaessa arvioitu. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maalämpöjärjestelmien rakentamista koskevat rajoitteet pohjavesialueilla olisi syytä säilyttää ympäristönsuojelumääräyksissä.
Ympäristönsuojelumääräyksiä koskevan ehdotuksen 4 §:ssä on määritelty pohjavesialue. Pohjavesialueella tarkoitetaan "liitteen 1 mukaista tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta". ELY-keskus huomauttaa, että tällä tavoin ilmaistuna pohjavettä koskevat ympäristönsuojelumääräykset tulevat koskemaan jo määriteltyjä pohjavesialueita. ELY-keskuksessa on kuitenkin meneillään pohjavesialueiden päivitys, jonka myötä pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset saattavat muuttua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ympäristönsuojelumääräyksissä olisi parempi puhua luokitelluista pohjavesialueista ilman viittausta liitteessä mainittuihin alueisiin. Näin menetellen ympäristönsuojelumääräykset tulisivat tulevaisuudessa koskemaan myös päivitettäviä pohjavesialueita. Sinällään viittaus liitteessä esitettäviin tämänhetkisiin pohjavesialueisiin voi olla perusteltu.
Vastineena esitettyyn lausuntoon todetaan seuraavaa:
Ympäristönsuojelumääräyksiin liitetään kohta 14.3, jossa määritellään maalämpökaivojen vaatimukset. Pohjavesialueet on määritelty nykyisten rajausten mukaisesti, koska määräysten on oltava yksiselitteiset. Jos rajauksiin tulee muutoksia, ne otetaan huomioon ympäristönsuojelumääräysten seuraavissa päivitysvaiheissa.
Esitys Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy nähtävillä olleet ympäristönsuojelumääräykset lisäyksellä kohtaan § 14.3
” Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät on rakennettava siten, että pintavesien pääsy pohjaveteen on estetty. Pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. Porausjätettä ei saa millään alueella johtaa katu-, puisto- ja vesialueelle eikä hulevesiverkkoon.”
ja lisäyksellä perusteluosaan kohtaan § 14 ”Määräys lämpökaivoista on tarpeen pohjavesien suojelemiseksi”
Liitteet | 1 | 2283/2017 Ympäristönsuojelumääräykset, luonnos |
Valmistelija
Pirkko Nevalainen | puh. +358 44 748 2398 |
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |