Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 26.03.2018/Pykälä 25

 

 

§ 25	Asianro 2694/01.04.00/2018

 

 

Kokouksessa jätetty valtuustoaloite kylätalolinjauksen laatimisesta

 

 

 

                                                      Valtuustoaloite 26.3.2018

                                                      Aleksi Eskelinen ja 45 muuta valtuutettua

 

Tuoreessa strategiassa Kuopion visioksi määritellään "Hyvän elämän pääkaupunki". Hyvää elämää ilmentävät terveys, alueen elinvoima ja arjen rikkaus. Strategiassa pyritään mm. turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön

(" Asuinalueesta riippumatta asukkailla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja elää hyvää, turvallista arkea") sekä läpileikkaavana strategisena tavoitteena on kumppanuus.

 

Kuopiossa on 10 asukastupaa ja kolme kaupungin omistuksessa olevaa kylätaloa; Niemisjärvellä, Lamperilassa ja Puutossalmella. Myös Syvänniemen Hermannintalo voidaan mieltää kylätaloksi. Lisäksi varsinkin kuntaliitosten myötä laajoilla maaseutualueilla on joukko eri järjestöjen omistamia kylätaloja tai vastaavia kokoontumispaikkoja. Kaupunki on viime vuosina pyrkinyt kehittämään ja laajentamaan kaupunginosien/ taajamien asukastupaverkostoa, mutta samaan aikaan pyrkinyt eroon omistamistaan kylätaloista. Tämä tuntuu ymmärrettävästi kylillä asuvista eriarvoistavalta toiminnalta.

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta on hyväksynyt 10.6.2014 asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa mainitaan perustuslain 14.3. §, joka velvoittaa kuntia edistämään kansalaisten yhteiskunnallista toiminnallisuutta ja mahdollisuutta osallistua hyvinvointiaan koskevaan päätöksentekoon. Ohjelman mukaan "asukastuvat ja kylätalot ovat kevyen hallintorakenteen vuoksi oivallisia paikkoja edistää lailla määriteltyä tavoitetta".

 

Ohjelman tavoitteena 2020 on, että asukastupa- ja kylätaloverkosto on keskeinen osa hyvinvointia edistävän palvelutuotannon toiminta-alustaa. Asu kastuvat ja kylätalot mahdollistavat asukasryhmien monimuotoisen kohtaamisen ja tukevat siten yhteisöllisyyttä ja alueidentiteettiä. Edelleen ohjelman mukaan asukastupien ja kylätalojen olemassaolo on tärkeä elementti lähiöiden sekä koko kaupungin kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Hyötynäkökulmia ovat mm. sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys, osallisuus, alueen turvallisuus ja viihtyvyys sekä ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta.

 

Kaupungin tilakeskus on pyrkimässä myymään omistamiaan kylätaloja. Ongelmana kyläyhteisöjen näkökulmasta ostolle kyläyhdistyksen tai vastaavan nimiin on mm. kylätalojen heikko kunto, korjaussuunnitelmien puuttuminen sekä epätietoisuus tulevasta kaupungin avustustasosta ja muista mahdollisista avustuksista (mm. Leader-rahoitus, Ely-keskuksen avustukset ja kotiseutu liiton avustus). Riski kylätalon omistamisesta muodostuu näin liian suureksi kyläyhteisöille.

 

 

Kylätalojen myyntiä kyläyhteisöille sekä järjestöjen kylätalojen omistajuutta voitaisiin edesauttaa pitkäjänteisellä ja sitovalla linjauksella, miten kaupunki lupautuu tukemaan myymiensä sekä järjestöjen jo omistamien kylätalojen korjaus- ja kunnostustöitä ja ylläpitoa sekä korjaus- ja muiden suunnitelmien laatimista. Lisäksi kyläyhteisöjä auttaisi ohjaus ja neuvonta muiden kuin kaupungin avustuksien hakemisessa ja hankesuunnitelmien laatimisessa.

 

Viitaten hallintosäännön 126 §:än me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki laatii kylätalolinjauksen, jossa kaupunki linjaa mm. tarpeellista kylätaloverkostoa, omistamiensa kylätalojen myynnin periaatteita, kylätalojen korjaus- ja kunnostusavustuksen sekä ylläpitoavustuksen ja kumppanuutta esimerkiksi tarpeellisten suunnitelmien laatimisesta yhteistyössä kyläyhteisöjen kanssa sekä neuvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

 

Päätös                                          Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.