Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 10.12.2018/Pykälä 107

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta	74 §	10.10.2018
Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta	81 §	7.11.2018
Kaupunginhallitus	325 §	19.11.2018

 

§ 107

Asianro 2694/01.04.00/2018

 

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen kylätalolinjauksen laatimisesta

 

 

Päätöshistoria

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 10.10.2018 74 §

 

Va. hyvinvoinnin edistämisen johtaja Kirsti Turunen
Kansalaisopisto

 

                                            46 valtuutettua on jättänyt 26.3.2018 valtuustoaloitteen koskien kylätalolinjauksen laatimista.

 

Yleistä

 

Kuopion maaseutualueella on kymmenien kylätalojen verkosto, joita ylläpitää laaja kansalaisjärjestöjen joukko. Kylätaloja ylläpitävät mm. nuorisoseurat, urheiluseurat ja kyläyhdistykset. Lisäksi mm. partiolippukunnat ylläpitävät leirikeskuksia, metsästysseurat metsästysmajoja jne. Talot ovat vanhoja kouluja tai aikojen saatossa yhdistystensä itsensä rakentamia. Kylätalot palvelet kyliensä lähipalvelukeskuksina, kansalaisopiston ryhmät ja järjestöjen harrastusryhmät kokoontuvat kylätaloilla. Kuopion kansalaisopiston ryhmiä kokoontuu n. 20 kylätalolla ympäri kuntaa. Niistä maksetaan vuokraa keskimäärin 5-10 €/ opetustunti. Kylätalojen ympäristössä on monesti myös kylän liikuntapaikat. Tiloja vuokrataan myös mm. juhlakäyttöön.

 

Talojen ylläpitokustannukset ovat yleensä suuret. Taloja ylläpitävät toimijat rahoittavat kulujaan talkootyönä mm. järjestämällä tapahtumia, vuokraamalla tiloja juhlakäyttöön. Jossakin taloissa on myös asunto, jota voidaan vuokrata.

 

Avustusmahdollisuuksia

 

Suomen Kotiseutuliiton seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/

 

Myös Kehittämisyhdistys Kalakukko ry on rahoittanut ns. teemahankkeita, joissa kohteena on ollut mm. yhteisten tilojen kunnostaminen ja rakentaminen. http://www.kalakukkory.fi/fi/hankkeet/

 

Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue avustaa yhdistyksiä, joilla on omistuksessaan kylätaloja tms. kokoontumistiloja. Avustus myönnetään yleisavustuksena, joka on käytettävissä yhdistyksen toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Avustukset ovat 1.400 – 3.000 euron suuruisia. Kaupungin tuki on aina osarahoitus, joten suurin osa tilojen käyttökustannuksista on yhdistyksen kerättävä jostakin muualta vuokrina ym. korvauksina.

 

Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella on käytössä ns. talkooraha, jolla tuetaan asuin- ja elinympäristön kehittämiseen tähtääviä hankkeita, jotka edistävät asukkaiden yhteistä hyvää. Tuettavilla hankkeilla tulee olla laajempaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä kuin esimerkiksi yhden taloyhtiön tai suppean asukasryhmän etu. Yhteisöjen normaaliin toimintaan kuuluvia menoja (esim. taloyhtiön tai yhdistyksen omia korjaustöitä) tai henkilön palkkaamista hoitamaan jotakin tehtävää ei talkoorahalla korvata. Kaupunkirakennelautakunta voi harkintansa mukaan erityisistä syistä poiketa yleisistä talkoorahan jakoperusteista. Talkoorahaa myönnetään tarvike-, materiaali- ja konekuluihin. Talkoorahan myöntämisen edellytys on, että kohteessa on myös talkoovoimin toteutettavaa henkilötyötä. Talkoorahalla on tuettu mm. kylätalojen piha-alueiden kunnostusta.

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

 

Valtuustoaloitteessa nostetaan esiin tärkeä ja jo usean vuodan ajan esillä ollut kuntalaisten hyvinvointiin, alueelliseen asumisviihtyvyyteen ja osallisuuden kehittymiseen liittyvä ongelma.

 

Lautakunnan lausunnossa esitettävät ratkaisut ja kehittämisehdotukset pyrkivät antamaan vastauksen aloitteen viimeisessä kappaleessa tehtyyn ehdotukseen kylätalolinjauksesta.

 

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen näkökulmasta katsottuna kaupungin omistuksessa olevat kylätalot ja niihin rinnastettavat kiinteistöt ovat ensisijaisesti palvelutuotannon ja -toiminnan järjestämiseen liittyvä resurssi. Kiinteistöjä tulisi tarkastella näin ollen laajemminkin kuin vain kiinteistösijoittamisen tai – omistajuuden näkökulmasta.

 

Yleisesti ottaen kaupungin omistamia kylätalokiinteistöjä ei maaseutualueilla juurikaan enää ole, vaan omistajina ovat alueen kylä-ja harrasteseurat. Kylätalot toimivat yhteisinä kokoontumis - ja harrastetiloina. Tämän lisäksi tilat ovat hätätilanteissa käytössä mm. Vapepa keskuksina tai kokoontumistiloina ja ovat osa häiriötilanne - ja varautumistoimintaa.

 

Lausunnossa esitetään kylätalojen käyttöön, omistajuuteen ja kehittämisen liittyen seuraavat linjaukset:

 

1.      Kaupungin omistuksessa olevat kylätalot ja niihin rinnastettavat, erityisesti liitoskunta-alueilla sijaitsevien kaupungin kylätalokiinteistöjen myynti, vuokraus ja avustaminen.

Lautakunta katsoo, että kaupungin omistuksessa olevat kylätalot käsiteltäisiin omana kokonaisuutenaan ja ne säilytettäisiin edelleen kaupungin omistuksessa. Vuokran määräytymiseen otettaisiin käyttöön uusi toimintamalli, jossa talkootyö pääomitetaan vuokraan vuokraa määritettäessä.

 

Eri toimijoille ja yhteisöille myönnettävä kaupungin avustuskokonaisuus on merkittävä ja yhdessä muiden rahoituslähteiden kanssa melko kattava. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta katsoo, että myönnettävää avustussummaa ja -muotoja ei ole syytä enää kasvattaa.

 

2.     Liiketoimintakumppanuus kohteissa, joissa kokonaan tai osittain mahdollisuus markkinaehtoiseen toimintaan.

 

Kuopion Syväniemen kylässä sijaitseva Hermannitalo tuli Kuopion kaupungin omistukseen Karttulan kuntaliitoksen myötä. Talolla on pitkä ja kunniakas historia osana Syvänniemen kylän teollisuushistoriaa. Tällä hetkellä talo on vilkkaassa kulttuuri- ja vapaa-ajan käytössä.

 

Syvänniemen kyläympäristön alueella on alueen kokonaiskehittämistä tukeva yrityskeskittymä, joka mahdollistaa alueen liiketoimintalähtöisen ja markkinaehtoisen kehittämisen. 

 

Syvänniemeläiset ovat aktiivisesti ja omaehtoisesti kehittäneet aluettaan yhteistyössä kaupungin, asukkaiden, yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Viimeisimpänä tänä vuonna valmistunut toiminnallinen ideointi ja tulevaisuuden suunnitelma – Syvänniemen luontoretriitti, jonka laadinnan on rahoittanut Saastamoisen säätiö.

 

Hermannitalon, osana koko Syvänniemen kehittämistä, painopisteenä olisi yhtiömuotoinen liiketoimintakumppanuus, jossa kaupunki voisi olla toimintaa varten perustettavan, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen pohjautuvan yhtiön osakkaana.

 

3.     Asukastupien ja kylätalojen välisen yhteistyön kehittäminen

 

Asukastupaverkoston sekä kylätalojen kehittämisessä ollaan laatimassa linjausta, jolla voidaan jatkossa ohjata asukastupaverkostontoimintaa hallitusti. Vanhat kuntakeskukset esim. Karttula ja Vehmersalmi asukastupineen toimivat asukkaiden osallisuuden edistäjinä liitosalueilla (Juankosken ja Riistaveden asukastilojen selvittäminen).

 

-          Asukastupa – ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman mukaan kylätalojen perustaminen kuvattiin toimijalähtöiseksi. Toimintaa tuetaan suunnitelman mukaan kaupungin avustuksin.

-          Vuodesta 2014 asukastupien työllistämiseen ja henkilöstöhallintoon liittyvät muutokset ovat olleet valtavia.  Aiempina vuosina palkkatukityöllistettyjen määrä on ollut suuri, mutta tällä hetkellä Kuopion Setlementti Puijola ry:n kautta asukastuville työllistyviä henkilöitä on alle 10 vuodessa. Toimintaa koordinoi kaupungin oma lähiötiimi. Toisin sanoen työntekijäresurssi on huolestuttava.

-          Verkostomainen, monen toimijan malli asukastuvan toiminta-alustalla on ollut ratkaisu, jossa voidaan vähentää toimintakuluja, mutta tuotetaan hyvää asukastyötä hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta katsoo lausunnossaan, että esitetyillä toimenpiteillä on mahdollista luoda uudenlainen toimintakulttuuri ja yhteistyömuodot kaupungin ja kylätoimijoiden välille. Toimenpiteillä mahdollistetaan paikallinen elinvoiman lisääntyminen, järkiperäistetään eri palvelualueiden välistä yhteistyötä ja tuetaan Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman tavoitteita.

 

Kuopion Tilakeskuksen näkemys kylätalojen tilanteesta:

Tilakeskuksen toimialana on kaupungin palvelualueiden tilatarpeiden täyttäminen vuokraamalla niille tarkoituksenmukaiset tilat ja järjestämällä niihin kiinteistöpalvelut. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tilakeskus solmii palvelualueiden kanssa sisäiset vuokrasopimukset. Sisäisessä vuokrassa korostuu kaksi keskeistä periaatetta, jotka ovat

 

1.       Kaikille kaupungin palvelutuotannossa tarvitsemille tiloille sisäinen vuokra lasketaan samoin periaattein, jolloin vuokran hinnoittelussa ei näy mitään ”arvottamista” eri toimijoiden kesken. Kaikki palvelutuotannon toimijat ovat samanarvoisia ja toiminnan arvottaminen ei saa näkyä määritellyissä vuokrissa.

 

2.      Sisäinen vuokra näyttää oikeasti, mitä tilat ja rakennukset palveluineen maksavat, kun tiloja käytetään kaupungin omassa palvelutuotannossa. Tilakustannusten rahoituksen tulee aidosti näkyä talousarviossa, jolloin voidaan arvioida miten paljon eri palveluihin kaupunki oikeasti panostaa rahaa ja kuinka paljon rahoilla saadaan oikeasti aikaan. Kaikilla tiloilla on jokin kustannus ja kustannuksien kattamiseen tulee olla osoitettu riittävät varat.

 

 

	Poistot €/v	Arvioitu korjaustarve €/v	Ylläpito €/v
Niemisjärven kylätalo	-   €	7 000,00 €	6 000,00 €
Puutossalmen nuorisotalo	2 250,00 €	2 500,00 €	6 500,00 €
Juankosken Seurantalo	9 070,00 €	8 000,00 €	9 000,00 €
Lamperilan monitoimitalo	3 200,00 €	3 000,00 €	4 000,00 €

 

 

Vaikutusten arviointi         -                   

 

Esitys                                Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

Liitteet

2694/2018-3 Valtuustoaloite

 

 

 

 

                                            Valmistelija                                          

Sirpa Niemi	puh. +358 44 718 2504
Kirsti Turunen	puh. +358 44 718 4701
Arja Haataja
Liisa Jokela	puh. +358 44 718 8922

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä va. hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen.

 

 

Päätös                              Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

 

 

 

 

Kaupunginhallitus 19.11.2018 325 §

 

 

 

Päätöshistoria

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 7.11.2018

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan 10.10.2018 § 74 asian käsittelyssä ei ollut käytettävissä Tilakeskuksen lausunto kylätalolinjauksen laatimisesta kokonaisuudessaan. Lausunto kokonaisuudessaan on nyt toimitettu ja esittelytekstissä mukana:

 

Yleistä:

 

Kuopion maaseutualueella on kymmenien kylätalojen verkosto, joita ylläpitää laaja kansalaisjärjestöjen joukko. Kylätaloja ylläpitävät mm. nuorisoseurat, urheiluseurat ja kyläyhdistykset. Lisäksi mm. partiolippukunnat ylläpitävät leirikeskuksia, metsästysseurat metsästysmajoja jne. Talot ovat vanhoja kouluja tai aikojen saatossa yhdistystensä itsensä rakentamia. Kylätalot palvelet kyliensä lähipalvelukeskuksina, kansalaisopiston ryhmät ja järjestöjen harrastusryhmät kokoontuvat kylätaloilla. Kuopion kansalaisopiston ryhmiä kokoontuu n. 20 kylätalolla ympäri kuntaa. Niistä maksetaan vuokraa keskimäärin 5-10 €/ opetustunti. Kylätalojen ympäristössä on monesti myös kylän liikuntapaikat. Tiloja vuokrataan myös mm. juhlakäyttöön.

 

Talojen ylläpitokustannukset ovat yleensä suuret. Taloja ylläpitävät toimijat rahoittavat kulujaan talkootyönä mm. järjestämällä tapahtumia, vuokraamalla tiloja juhlakäyttöön. Jossakin taloissa on myös asunto, jota voidaan vuokrata.

 

Avustusmahdollisuuksia

 

Suomen Kotiseutuliiton seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/

 

Myös Kehittämisyhdistys Kalakukko ry on rahoittanut ns. teemahankkeita, joissa kohteena on ollut mm. yhteisten tilojen kunnostaminen ja rakentaminen. http://www.kalakukkory.fi/fi/hankkeet/

 

Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue avustaa yhdistyksiä, joilla on omistuksessaan kylätaloja tms. kokoontumistiloja. Avustus myönnetään yleisavustuksena, joka on käytettävissä yhdistyksen toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Avustukset ovat 1.400 – 3.000 euron suuruisia. Kaupungin tuki on aina osarahoitus, joten suurin osa tilojen käyttökustannuksista on yhdistyksen kerättävä jostakin muualta vuokrina ym. korvauksina.

 

Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella on käytössä ns. talkooraha, jolla tuetaan asuin- ja elinympäristön kehittämiseen tähtääviä hankkeita, jotka edistävät asukkaiden yhteistä hyvää. Tuettavilla hankkeilla tulee olla laajempaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä kuin esimerkiksi yhden taloyhtiön tai suppean asukasryhmän etu. Yhteisöjen normaaliin toimintaan kuuluvia menoja (esim. taloyhtiön tai yhdistyksen omia korjaustöitä) tai henkilön palkkaamista hoitamaan jotakin tehtävää ei talkoorahalla korvata. Kaupunkirakennelautakunta voi harkintansa mukaan erityisistä syistä poiketa yleisistä talkoorahan jakoperusteista. Talkoorahaa myönnetään tarvike-, materiaali- ja konekuluihin. Talkoorahan myöntämisen edellytys on, että kohteessa on myös talkoovoimin toteutettavaa henkilötyötä. Talkoorahalla on tuettu mm. kylätalojen piha-alueiden kunnostusta.

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

 

Valtuustoaloitteessa nostetaan esiin tärkeä ja jo usean vuodan ajan esillä ollut kuntalaisten hyvinvointiin, alueelliseen asumisviihtyvyyteen ja osallisuuden kehittymiseen liittyvä ongelma.

 

Lautakunnan lausunnossa esitettävät ratkaisut ja kehittämisehdotukset pyrkivät antamaan vastauksen aloitteen viimeisessä kappaleessa tehtyyn ehdotukseen kylätalolinjauksesta.

 

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen näkökulmasta katsottuna kaupungin omistuksessa olevat kylätalot ja niihin rinnastettavat kiinteistöt ovat ensisijaisesti palvelutuotannon ja -toiminnan järjestämiseen liittyvä resurssi. Kiinteistöjä tulisi tarkastella näin ollen laajemminkin kuin vain kiinteistösijoittamisen tai – omistajuuden näkökulmasta.

Yleisesti ottaen kaupungin omistamia kylätalokiinteistöjä ei maaseutualueilla juurikaan enää ole, vaan omistajina ovat alueen kylä-ja harrasteseurat. Kylätalot toimivat yhteisinä kokoontumis - ja harrastetiloina. Tämän lisäksi tilat ovat hätätilanteissa käytössä mm. Vapepa keskuksina tai kokoontumistiloina ja ovat osa häiriötilanne - ja varautumistoimintaa.

 

Lausunnossa esitetään kylätalojen käyttöön, omistajuuteen ja kehittämisen liittyen seuraavat linjaukset:

 

 

1.      Kaupungin omistuksessa olevat kylätalot ja niihin rinnastettavat, erityisesti liitoskunta-alueilla sijaitsevien kaupungin kylätalokiinteistöjen myynti, vuokraus ja avustaminen.

 

Lautakunta katsoo, että kaupungin omistuksessa olevat kylätalot käsiteltäisiin omana kokonaisuutenaan ja ne säilytettäisiin edelleen kaupungin omistuksessa. Vuokran määräytymiseen otettaisiin käyttöön uusi toimintamalli, jossa talkootyö pääomitetaan vuokraan vuokraa määritettäessä.

 

Eri toimijoille ja yhteisöille myönnettävä kaupungin avustuskokonaisuus on merkittävä ja yhdessä muiden rahoituslähteiden kanssa melko kattava. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta katsoo, että myönnettävää avustussummaa ja -muotoja ei ole syytä enää kasvattaa.

 

2.     Liiketoimintakumppanuus kohteissa, joissa kokonaan tai osittain mahdollisuus markkinaehtoiseen toimintaan.

 

Kuopion Syväniemen kylässä sijaitseva Hermannitalo tuli Kuopion kaupungin omistukseen Karttulan kuntaliitoksen myötä. Talolla on pitkä ja kunniakas historia osana Syvänniemen kylän teollisuushistoriaa. Tällä hetkellä talo on vilkkaassa kulttuuri- ja vapaa-ajan käytössä.

 

Syvänniemen kyläympäristön alueella on alueen kokonaiskehittämistä tukeva yrityskeskittymä, joka mahdollistaa alueen liiketoimintalähtöisen ja markkinaehtoisen kehittämisen. 

 

Syvänniemeläiset ovat aktiivisesti ja omaehtoisesti kehittäneet aluettaan yhteistyössä kaupungin, asukkaiden, yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Viimeisimpänä tänä vuonna valmistunut toiminnallinen ideointi ja tulevaisuuden suunnitelma – Syvänniemen luontoretriitti, jonka laadinnan on rahoittanut Saastamoisen säätiö.

 

Hermannitalon, osana koko Syvänniemen kehittämistä, painopisteenä olisi yhtiömuotoinen liiketoimintakumppanuus, jossa kaupunki voisi olla toimintaa varten perustettavan, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen pohjautuvan yhtiön osakkaana.

 

3.     Asukastupien ja kylätalojen välisen yhteistyön kehittäminen

Asukastupaverkoston sekä kylätalojen kehittämisessä ollaan laatimassa linjausta, jolla voidaan jatkossa ohjata asukastupaverkostontoimintaa hallitusti. Vanhat kuntakeskukset esim. Karttula ja Vehmersalmi asukastupineen toimivat asukkaiden osallisuuden edistäjinä liitosalueilla (Juankosken ja Riistaveden asukastilojen selvittäminen).

 

-          Asukastupa – ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman mukaan kylätalojen perustaminen kuvattiin toimijalähtöiseksi. Toimintaa tuetaan suunnitelman mukaan kaupungin avustuksin.

-          Vuodesta 2014 asukastupien työllistämiseen ja henkilöstöhallintoon liittyvät muutokset ovat olleet valtavia.  Aiempina vuosina palkkatukityöllistettyjen määrä on ollut suuri, mutta tällä hetkellä Kuopion Setlementti Puijola ry:n kautta asukastuville työllistyviä henkilöitä on alle 10 vuodessa. Toimintaa koordinoi kaupungin oma lähiötiimi. Toisin sanoen työntekijäresurssi on huolestuttava.

-          Verkostomainen, monen toimijan malli asukastuvan toiminta-alustalla on ollut ratkaisu, jossa voidaan vähentää toimintakuluja, mutta tuotetaan hyvää asukastyötä hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta katsoo lausunnossaan, että esitetyillä toimenpiteillä on mahdollista luoda uudenlainen toimintakulttuuri ja yhteistyömuodot kaupungin ja kylätoimijoiden välille. Toimenpiteillä mahdollistetaan paikallinen elinvoiman lisääntyminen, järkiperäistetään eri palvelualueiden välistä yhteistyötä ja tuetaan Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman tavoitteita.

 

Kuopion Tilakeskuksen näkemys kylätalojen tilanteesta:

 

Tilakeskuksen toimialana on kaupungin palvelualueiden tilatarpeiden täyttäminen vuokraamalla niille tarkoituksenmukaiset tilat ja järjestämällä niihin kiinteistöpalvelut. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tilakeskus solmii palvelualueiden kanssa sisäiset vuokrasopimukset. Sisäisessä vuokrassa korostuu kaksi keskeistä periaatetta, jotka ovat

 

1.       Kaikille kaupungin palvelutuotannossa tarvitsemille tiloille sisäinen vuokra lasketaan samoin periaattein, jolloin vuokran hinnoittelussa ei näy mitään ”arvottamista” eri toimijoiden kesken. Kaikki palvelutuotannon toimijat ovat samanarvoisia ja toiminnan arvottaminen ei saa näkyä määritellyissä vuokrissa.

 

2.      Sisäinen vuokra näyttää oikeasti, mitä tilat ja rakennukset palveluineen maksavat, kun tiloja käytetään kaupungin omassa palvelutuotannossa. Tilakustannusten rahoituksen tulee aidosti näkyä talousarviossa, jolloin voidaan arvioida miten paljon eri palveluihin kaupunki oikeasti panostaa rahaa ja kuinka paljon rahoilla saadaan oikeasti aikaan. Kaikilla tiloilla on jokin kustannus ja kustannuksien kattamiseen tulee olla osoitettu riittävät varat.

 

Kylätalojen tilakeskukselle aiheuttamat kustannukset kaupungin omassa vuokrakäytössä:

 

Alla oleviin rakennuksiin ei kohdistu tällä hetkellä sisäisiä vuokrasopimuksia. Ainoastaan Inkilänmäen Tätilän rakennukset ovat vuokrattu paikalliselle asukasyhdistykselle. Asukasyhdistykseltä peritty vuokra ei riitä kuin osaan ylläpitomenoista.

 

Mikäli alla mainituista rakennuksista solmittaisiin sisäiset vuokrasopimukset, pystyisi tilakeskus investoimaan rakennusten korjauksiin ja ylläpitoon rakennusten käytettävyyden varmistavalla tasolla. Tämä mahdollistaisi pitkäjänteisen kehittämisen kylätalojen toiminnan osalta, kun yhdistysten ja seurojen voimavarat eivät menisi rakennusten omistamiseen ja ylläpitoon.

 

Vuositasolla sisäisistä vuokrasopimuksista tulisi palvelualueelle n. 137 000€ vuosivuokrakustannus. Mikäli kohteisiin ei solmita sisäisiä vuokrasopimuksia, on tilakeskus toimintasääntönsä mukaisesti velvoitettu myymään tai purkamaan rakennukset. Rakennuksista aiheutuvat ylläpitomenot ovat tällä hetkellä jo tilakeskuksen vastuulla. Ylläpitomenot ovat olleet noin 60 000€ vuodessa.

 

	Poistot €/v	Arvioitu korjaustarve €/v	Ylläpito €/v
Niemisjärven kylätalo	1 000 €	9 000,00 €	6 000,00 €
Puutossalmen nuorisotalo	2 250,00 €	7 500,00 €	6 500,00 €
Juankosken Seurantalo	9 070,00 €	8 500,00 €	9 000,00 €
Lamperilan monitoimitalo	3 200,00 €	5 000,00 €	4 000,00 €
Hermannitalo Karttula	1 900,00 €	25 000,00 €	30 000,00 €
Inkilänmäen Tätilä	1 000 €	5 000,00 €	4 000,00 €

 

 

Vaikutusten arviointi         Liitteenä      

 

Esitys                                Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää korjata 10.10.2018 § 74:ssä antamaansa lausuntoa Tilakeskuksen täydennetyllä lausunnolla ja esittää edellä esitettyä täydennettyä lausuntoa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen kylätalolinjauksen laatimisesta.

 

Liitteet		2694/2018 Valtuustoaloite
		2694/2018 Vaikutusten arviointi

 

Päätösehdotus               Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä henkilöstö- ja hallintopäällikön esityksen.

 

 

Päätös                              Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

 

Janne Hentunen, Kirsti Turunen ja Raija Heinonen poistuivat kokouksesta klo 17.22 asian käsittelyn jälkeen.

 

 

                                            Merkitään, että valtuustoaloitteen ensimmäisen allekirjoittaja on valtuutettu Aleksi Eskelinen.

 

 

 

 

 

Päätösehdotus               Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Päätös                              Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta esittää lisäksi täydennyksenä vastauksena valtuustoaloitteeseen, että: "Hyvinvointiryhmä laatii kaupungin hyvinvointitilojen hallinnointi- ja toimintamallin elokuun 2019 loppuun mennessä osana vuoden 2020 talousarvion valmistelua."

 

 

 

 

Liitteet	15	2694/2018 Valtuustoaloite
	16	2694/2018 Vaikutusten arviointi

 

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja esittää lisäksi täydennyksenä vastauksena valtuustoaloitteeseen, että: "Hyvinvointiryhmä laatii kaupungin hyvinvointitilojen hallinnointi- ja toimintamallin elokuun 2019 loppuun mennessä osana vuoden 2020 talousarvion valmistelua."

 

 

 

Päätös                                            Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.