RSS-linkki
Kokousasiat:http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Hae kokousasioista
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 21.11.2019/Pykälä 88
| Edellinen asia | Seuraava asia |  Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
| § 88 | Asianro 8989/10.03.01/2013 |
Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä
Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Asian aikaisemmat vaiheet
18.10.2018 § 74
Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 18.10.2018 § 74 moottorikelkkareittisuunnitelman Juurusvesi - Suuri- Pieksä.
Moottorikelkkareitti on toteutettava Kuopion kaupungin esittämän reittisuunnitelman mukaisesti noudattaen seuraavia päätöksessä 18.10.2018 § 74 annettuja määräyksiä:
1. Moottorikelkkareittisuunnitelman linjausta on muutettava seuraavasti:
Muistuttajan 4 esittämä reittimuutos on otettava huomioon muistuttajan esittämällä tavalla reittitoimituksen yhteydessä. Muistuttajan 12 esittämä muutos on otettava huomioon muistuttajan esittämällä tavalla reittitoimituksen yhteydessä. Muistuttajan 14 osalta muutos voidaan ottaa huomioon muistuttajan esittämällä tavalla reittitoimituksen yhteydessä.
Murtolahden kyläyhdistys ry:n lausunto 29.1.2010 ja maanomistajien lausunto asiasta 4.4.2010 on tullut myös lupaviranomaisen tietoon. Hakija ei kuitenkaan ole ottanut näihin kirjelmiin kantaa
antamassaan vastineessa 19.5.2015 § 41. Kirjelmissä ei esitetä muita perusteluja reitin vastustamiseksi kuin se, ettei reittiä haluta alueelle.
Muilta osin esitettyjä muistutuksi ja huomautuksia ei ole syytä ottaa huomioon.
2. Reitinpitäjän on tarkastettava joka vuosi ennen kelkkareitin käyttöönottoa, että reitti on ajettavassa kunnossa ja että reitin varrella on reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat liikennemerkit sekä muut reitin turvallisuuden kannalta tärkeät merkit ja merkinnät. Reitin muita käyttäjiä ja risteävien reittien käyttäjiä on myös liikennemerkein varoitettava reitistä. Merkkien ja merkintöjen kunnossapidosta on huolehdittava myös reitin käyttöaikana. (MaastL 20 §)
3. Reitinpitäjän on ennen moottorikelkkareitin lopettamista ilmoitettava siitä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma moottorikelkkareitin lopettamiseen liittyvistä toimista. (MaastL 23 §)
Edellä olevassa tekstissä muistuttajien numerot viittaavat reittisuunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin.
28.3.2019 § 25
Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi jätettyjen oikaisuvaatimusten perusteella kokouksessaan 28.3.2019 § 25 moottorikelkkareittisuunnitelman Juurusvesi – Suuri-Pieksä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus
29.6.2019 19/0134/3, dnro 00860/19/5156
Hakija valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 12.4.2019.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 29.6.2019 19/0134/3, dnro 00860/19/5156 kumonnut Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen 28.3.2019 § 25 ja palauttanut sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluna on, ettei päätöstä ole perusteltu.
Hakijan kannanotto 3.9.2019
Hakija on antanut kannanoton 3.9.2019 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen ja asian uudelleen käsittelyyn lautakunnassa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 29.6.2019 19/0134/3, dnro 00860/19/5156 kumonnut Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen 28.3.2019 § 25 ja palauttanut sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluna on, ettei päätöstä ole perusteltu.
Juurusvesi - Suuri- Pieksä moottorikelkkareittipäätöksestä 18.10.2019 on jätetty 12 oikaisuvaatimusta. Hakija on antanut oikaisuvaatimuksista vastineensa.
Oikaisuvaatimuksista ja hakijan vastineista on poistettu yksityishenkilöiden nimet ja ne on korvattu numerolla ja kirjaimilla. Tekstistä on poistettu myös kiinteistöjen nimet ja rekisterinumerot. Oikaisuvaatimukset ja vastineet ovat pöytäkirjan liitteinä, joista on luettavissa oikaisuvaatimukset ja vastineet kokonaisuudessaan. Esityslistassa olevien asioiden numerot viittaavat liitteissä olevin oikaisuvaatimusten ja vastineiden numeroihin.
1. Oikaisuvaatimus AA
AA on vaatinut oikaisua reittisuunnitelman hyväksymispäätökseen. Perusteluinaan hän esittää, että kiinteistön halki suunniteltu kelkkareitti aiheuttaa huomattavaa haittaa metsätaloudelle. Reitti halkaisee kiinteistön ja maanomistajalta jää puolet metsätilan tuotosta hyödyntämättä reitin estäessä puunkorjuun. Reitin rakentaminen tuhoaa metsänpohjan ja lähipuiden juuret tuhoutuvat paljon leveämmältä kuin 6 metrin leveydeltä. Reitistä on kohtuutonta haittaa metsänomistajien kiinteistöjen luonnolle ja metsäluonnon hyödyntämiselle. Lisäksi kokonaan uutena rasitteena tulee reitille ja sen lähialueelle mm. pakokaasupäästöjä, roskaa ja saastetta. Reitti turmelee puhtaan ja terveen metsän, missä ei ole aiemmin kelkkailtu.
AA perustelee myös, että suunniteltu reitti kulkisi mm. syväväylän yli, mikä ei voi olla järkevää yleisenä kulkuyhteytenä. Reitin perustaminen tuhoaa lisäksi yksityisen edun metsätalouden harjoittamiseen. Kaikkia metsänomistajia ei ole myöskään kuultu, sillä alueella on tapahtunut omistajanvaihdoksia.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa vaatimuksessaan lopuksi, ettei hän hyväksy tehtyä päätöstä. Hän ei halua reittiä perustettavan omistamalleen kiinteistölle eikä sen läheisyyteenkään. Mikäli reitti kuitenkin perustetaan suunnitellusti, katsoo oikaisuvaatimuksen tekijä Kuopion kaupungin olemaan velvollinen korvaamaan haittana ja vahinkona kaikki metsätaloudelliset laskennalliset tappiot odotusarvoineen, saamatta jäävän hyödyn, kiinteistön arvon laskun, haitat puuston kasvulle, metsästykselle, marjastukselle ja sienestykselle sekä muut reitin perustamisesta aiheutuvat haitat yhteensä 50 000 €.
Hakijan vastine
Suunniteltu Juurusvesi-Suuri-Pieksä moottorikelkkareitti on osa suunniteltua maakunnallista reitistöä. Pohjois-Savossa on tällä hetkellä rekisteröity Trafin tilaston mukaan n. 10500 moottorikelkkaa ja niistä Kuopiossa on n. 3700 kpl. Suunniteltu moottorikelkkareitti muodostaa tärkeän yhteyden (osan) Kuopion keskustan ja Tahko matkailukeskuksen välille. Tällä hetkellä ei Kuopion ja Tahkon välillä ole moottorikelkkareittiä tai uraa, mitä pitkin em. välin voisi ajaa moottorikelkalla.
Kelkkailureitin perustaminen ei estä metsätalouden harjoittamista eikä sen voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Maanomistajalla on oikeus käyttää kiinteistöään ja reittialuetta entisellä tavalla ja reitistä on jopa hyötyä metsän hoidossa. Mikäli metsätaloustoimia tehdään kiinteistöllä talviaikaan kelkkailukaudella, tulee niistä ilmoittaa reitin pitäjälle hyvissä ajoin. Reitin pitäjä vastaa reitin liikenneturvallisuudesta ja on velvollinen huolehtimaan reitille asianmukaiset varoitus- tai kieltomerkit hakkuiden ajaksi. Reittialuetta voi käyttää apuna metsänhoidossa ja puiden kuljetuksessa. Hakkuutöiden toteutuksen aikaiset reittimerkinnät tehdään yhteistyössä maanomistajan kanssa.
Reittirasite tehdään 6 metriä leveäksi. Tämä tarkoittaa, että puusto raivataan 6 metrin leveydeltä, mutta todellinen ja ajettava reitti on reitin hoitokoneen eli tampparin levyinen, noin 4,5-5 metriä. Näin reitin molemmille reunoille jää puustosta sekä kelkkailusta avoin ns. piennaralue, jonka tarkoitus on suojata alueen puustoa. Reitin käytöstä aiheutuvat pakokaasupäästöt voidaan arvioida vähäisiksi ja hetkittäisiksi. Lisäksi kelkkakanta uusiutuu jatkuvasti ja eniten saastuttavat 2-tahtikelkat ovat vaihtumassa 4-tahtisiin.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. yleiskäyttöoikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on jo lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa muutoksia lähivuosina.
Reitin perustaminen ei kohtuuttomasti tuhoa yksityistä etua ja omaisuutta. Maanomistajat voivat itse vaikuttaa reitin sijoittamiseen omalla kiinteistöllä, jotta reitistä aiheutuisi mahdollisimman vähäistä haittaa. Reittisuunnitelman hyväksymisen aikatauluun ovat vaikuttaneet mm. kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset. On mahdollista, että reittialueella on hyväksymisprosessin aikana tapahtunut omistajanvaihdoksia sekä erilaisia maanmittaustoimituksia. Omistajatiedot on tarkistettu reittisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Maakaaren mukaan kiinteistön luovuttajan velvollisuutena on tiedottaa luovutuksen saajaa niistä asioista tai suunnitelmista, mitkä saattavat vaikuttaa kiinteistön arvoon: moottorikelkkareitin suunnittelun voidaan katsoa olevan tällainen asia. Niin nykyisiä kuin uusiakin omistajia kuullaan vielä reitin virallistamisen toimitusvaiheessa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän kaupungille osoittamat korvausvaatimukset ovat tässä vaiheessa perusteettomia. Se, että reittiä ei haluta omalle maalle, ei riitä perusteeksi reitin kieltämiselle. Metsätaloudelliset tappiot ja muutkin haitat tullaan korvaamaan maanomistajalle reittitoimitusmenettelyn kautta. Tässä yhteydessä määrätään korvaukset reitin aiheuttamista haitoista kiinteistökohtaisesti ja tasapuolisesti kullekin maanomistajalle. Korvaukset suorittaa reitin pitäjä ja korvaus määritetään reitin virallistamistoimituksessa. Reitti ei haittaa metsästystä, marjastusta tai sienestystä vaan se itse asiassa jopa helpottaa metsässä liikkumista.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut eivät ole riittäviä reittisuunnitelmapäätöksen kumoamiseksi eikä vaatimus anna myöskään aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
2. Oikaisuvaatimus
Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut ympäristö- ja rakennuslautakuntaa kumoamaan reittisuunnitelmaa koskevan hyväksymispäätöksen. Perusteluinaan yhdistys esittää, että reittipäätös on maastoliikennelain vastainen, koska reitin perustamisen edellytyksiä ei ole olemassa. Yhdistyksen mukaan maastoliikennelain tavoitteet kelkkailun haittojen ehkäisemisestä sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta ovat päinvastaiset, kun reitti on suunniteltu uudelle alueelle, jossa reittiä ei ole aiemmin ollut. Näin reittisuunnitelma lisää haittoja ja huonontaa liikenneturvallisuutta. Reitti kulkee kahdessa alamäessä maantien yli aiheuttaen vaaraa autoilijoille. Lisäksi oman riskinsä tuo syväväylän yli ohjattava kelkkailu.
Yhdistys toteaa lisäksi, että maastoliikennelaki ei oikeuta rakentamamaan tasattuja väyliä, joilta on poistettu kaikki puut. Reitin myötä myös metsänhoidon kannalta tarpeellisten teiden tekeminen metsään vaikeutuu ja reitin ylläpito metsätöiden aikana haittaa merkittävästi metsätalouden harjoittamista.
Yhdistyksen mukaan reitin yleishyödyllisyyttä on harkittu ELY-keskuksen toimesta reittihankkeen rahoitusta haettaessa, mutta jokaisen kelkkareitin tarpeellisuus pitää harkita reittikohtaisesti. Reittisuunnitelma tai suunnitelman hyväksymispäätös ei sisällä mitään perusteluita tai laskelmia yleisestä edusta. Lunastusta ei saa lain mukaan panna täytäntöön, jos yksityinen haitta on suurempi kuin yleinen etu. Reitille ei ole olemassa yleistä tarvetta. Yhdistys toteaa myös, että reittisuunnitelmassa mainitulle moottorikelkkaliikenteen kasvulle ei ole esitetty mitään perusteita ja liikennemäärien kasvu on kuvitteellinen eikä se oikeuta reittien rakentamiseen vastoin maanomistajien tahtoa.
Maastoliikennevalvonta ry:n valtuuttamana henkilöt yhtyvät yhdistyksen oikaisuvaatimukseen ja esittävät kiinteistöjensä osalta lisävaatimuksia, jotka ilmenevät pöytäkirjan liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.
Hakijan vastine
Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitti on suunniteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta osana Koillis-Savon ulkoilureittien täydennyshanketta. Nilsiän kaupunki on omalta osaltaan ollut hankkeessa mukana ja sitoutunut muiden kuntien ohella reittihankkeen tavoitteisiin. Tarve maakunnallisille ja pysyvälle reitistölle on jo tuolloin ollut ilmeinen. Kuopion kaupunki edistää omalta osaltaan reitistön syntymistä ja kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Kuopio-Tahko välinen yhteys saadaan toteutettua.
Reittisuunnittelun lähtökohtana on yleisellä tasolla ollut maastossa olevat kelkkaurat, joita on osittain jouduttu linjaamaan uudelleen mm. maastollisista syistä, ympäristö- ja luontoarvojen sekä asutuksen läheisyyden vuoksi. Uria on Kuopiossa jääosuudet mukaan lukien yli 400 km ja uraston epäyhtenäisyys sekä kirjavat sopimuskäytännöt vaikeuttavat merkittävästi urien kestävää ja systemaattista ylläpitoa.
Reittisuunnittelussa vesistöalueita on pyritty välttämään, mutta Kuopion alueella vesistöjen ympäröimänä se ei kaikkialla ole mahdollista. Reittisuunnitelman mukaan Murtolahden alueella on aikaisemmin kulkenut epävirallinen kelkkaura, joka ei kuitenkaan sijaintinsa vuoksi ole soveltunut reittisuunnitelman mukaiseksi linjaukseksi. Maastoliikennettä ja reittien perustamista säädellään maastoliikennelailla, jonka säännöksiä on suunnittelun aikana noudatettu.
Liikenneturvallisuuskysymykset pystytään reittisuunnittelun avulla huomioimaan paremmin kuin maastoon jo syntyneiden urien tapauksessa. Reittisuunnittelun aikana maanteiden ylitykset on tarkasteltu yhdessä tiealueista vastaavien asiantuntijoiden kanssa ja heidän lausunnot on otettuhuomioon. Teiden ylityksissä noudatetaan Liikenneviraston ohjeita ja liittymät rakennetaan ohjeiden mukaisesti.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen yleiskäyttöoikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Merkityllä jääosuudella ajaminen myös parantaa jään kantavuutta. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Järvellä liikkumiseen sisältyy aina riski, joka tulee huomioida syväväylästä huolimattakin. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut vasta huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on ja lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa muutoksia lähivuosina.
Kuopiossa urien leveys vaihtelee tällä hetkellä 3-6 metrin välillä, jolloin reitin kunnossapitomahdollisuudet ja reitillä ajaminen vaihtelevat huomattavasti. Liian kapeita reittejä ei voida ajaa hoitokoneella. Näistä syistä reitin leveyttä on päätetty yhtenäistää ja reittirasite tehdään 6 metriä leveäksi. Myös reitin liikenneturvallisuus, lumen määrän parantuminen reitillä sekä puustovaurioiden ehkäisy puoltavat riittävän leveän reitin rakentamista. Puusto raivataan 6 metrin leveydeltä, mutta todellinen ja ajettava reitti on reitin hoitokoneen eli tampparin levyinen, noin 4,5-5 metriä. Näin reitin molemmille reunoille jää puustosta sekä kelkkailusta avoin ns. piennaralue, jonka tarkoitus on suojata alueen puustoa. Reitin voidaan katsovan helpottavan metsätöiden suorittamista, sillä reittiä on mahdollista hyödyntää hakkuiden yhteydessä.
Jokaisen reitin tarpeellisuus niin Koillis-Savon reittihankkeen kuin maakunnan muidenkin reitistöhankkeiden yhteydessä on kokonaisuutena harkittu olemassa olevan kelkkauraston pohjalta. Maakunnallisen reitin lähtökohtana on alueen kuntien välillä tapahtuva moottorikelkkailu. Kuntaliitosten myötä osa maakunnallisista reiteistä on muuttunut Kuopion kaupungin sisäisiksi reiteiksi. Yleinen etu syntyy siitä, että maakunnassa on katsottu tarpeelliseksi ohjata olemassa oleva moottorikelkkailu pysyvälle reitistölle. Moottorikelkkareittireittisuunnitelmat pohjautuvat samaan maakunnalliseen tavoitteeseen. Reitistä aiheutuvan yksityisen haitan voidaan katsoa jäävän vähäiseksi. Haitan merkittävyyskynnyksestä on jo olemassa oikeuskäytäntöä, esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisussa 2010:6. Reittitoimituksessa ei lunasteta maata vaan virallistamistoimitus antaa mahdollisuuden käyttää reittiä lumipeitteen aikaan moottorikelkkailussa. Kysymys ei ole lunastamisesta vaan pysyvän rasitteen perustamisesta.
Kelkkakannan kasvua ei voida pitää ainoana perusteena reitistön tarpeelle. Suunniteltu Juurusvesi-Suuri-Pieksä moottorikelkkareitti on osa suunniteltua maakunnallista reitistöä. Pohjois-Savossa on tällä hetkellä rekisteröity Trafin tilaston mukaan n. 10500 moottorikelkkaa ja niistä Kuopiossa on n. 3700 kpl. Suunniteltu moottorikelkkareitti muodostaa tärkeän yhteyden (osan) Kuopion keskustan ja Tahko matkailukeskuksen välille. Tällä hetkellä ei Kuopion ja Tahkon välillä ole moottorikelkkareittiä tai uraa, mitä pitkin em. välin voisi ajaa moottorikelkalla.
Maastoliikennettä on ollut ja tulee olemaan myös jatkossa. Pääsääntöisesti kelkkahankinnat tehdään niiden käyttöä varten. Reittisuunnitelmassa on vain yleisellä tasolla todettu kelkkamäärien kasvun aiheuttavan tarpeen kelkkailun ohjaukselle. Reittien tarve on todettu ilmeiseksi kuitenkin myös puutteellisten ja sitomattomien maanomistajasopimusten sekä urien jatkuvien sijaintimuutosten vuoksi. Urien yllättävä katkeaminen maastossa on yksi tekijä, mikä lisää luvatonta kelkkailua. Myös liikenneturvallisuuden parantaminen on keskeinen peruste reittien perustamiseksi. Riittävän leveä ja tasainen reitti ennaltaehkäisee kelkkailuonnettomuuksia.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
3. Oikaisuvaatimus
Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry:n tekemä täydennys oikaisuvaatimukseen. Täydennys on päivätty oikaisuvaatimusajan päättymisen jälkeen 11.2.2019, mutta täydennys käsitellään, koska oikaisuvaatimus, jota täydennetään, on saapunut ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ennen vastineiden antamista. Täydennyksessä on osittain esitetty samoja perusteita kuin varsinaisessa oikaisuvaatimuksessa, joten niiltä osin täydennykseen on vastattu kohdan 2 mukaisessa vastineosiossa.
Yhdistys täydentää oikaisuvaatimustaan mm. seuraavin perustein: Reitin pitäjä ei aina suostu reitin sijainnin vähäiseen muutokseen reittitoimituksessa, joten reitin sijainti pitää olla yksiselitteisesti määritetty jo reittisuunnitelmassa. Lisäksi yhdistys huomauttaa, että reitin rakentamisen edellytyksenä on, että reitit rakennetaan yhtenäisenä. Juurusvesi-Suuri-Pieksä reitin osalta ei ole Väyläviraston lausuntoja syväväylän tai Pajulahdessa olevan rautatien ylityksestä. Kelkkareitti, joka ei muodosta yhtenäistä reittiä tavoiteltavalle välille, ei ole yleisen kulkuyhteyden tai virkistyskäytön kannalta tarpeen.
Moottorikelkkailu aiheuttaa yleiselle edulle huomattavaa haittaa, sillä reittien perustaminen tuhoaa pysyvästi hiilidioksidin sitomisen kannalta tarpeellista hiilinielua. Kelkkailuonnettomuudet aiheuttavat myös huomattavia kuluja yhteiskunnalle, Trafin raportin mukaan 320 M€. Suomessa on kelkkauria ja –reittejä noin 20 000 km, jolloin kelkkailu aiheuttaa jokaista kilometriä kohti 16 000 euron kustannukset yhteiskunnalle. Maastoliikennelain mukainen haittojen vähentäminen ei toteudu siten, että edistetään kelkkailua perustamalla reittejä alueille, joilla ei ole kelkkailua eikä tarvetta kelkkailla.
Yhdistys huomauttaa lisäksi, että MoViRa-hankkeen aikana rakennetulla reitillä on kuollut kelkkailija vuonna 2017. Mitä paremmat reitit ovat, sitä suuremmat onnettomuusriskit, sillä kelkkailijoiden nopeudet kasvavat paremmin toteutetuilla reiteillä.
Hakijan vastine
Reitin pitäjän puolesta reitin vähäinen sijainnin muutos on yksittäisellä kiinteistöllä mahdollista reittitoimituksessa, mutta toimituksen kannalta olisi tärkeää saada sovittua yksityiskohdista jo suunnitteluvaiheessa.
Syväväylään liittyvään kysymykseen on vastattu kohtien 1-7 ja 9 vastineosioissa. Pajulahdessa oleva radan ylitys ei sisälly Juurusvesi- Suuri-Pieksä –reittisuunnitelmaan. Pajulahden alue on suunniteltu erillisellä suunnitelmalla välillä Annamarintie-Suuri-Pieksä. Tässä suunnitelmassa on todettu, että radan ylitys tapahtuu olemassa olevaa, radan yläpuolista siltaa pitkin. Reittien yhtenäinen rakentaminen ei reittisuunnitelmien virallistamisvaiheiden eroavaisuuksista johtuen ole ollut mahdollista. Reittejä rakennetaan sitä mukaa kun suunnitelmat saavat lainvoiman ja reittitoimitukset suunnitelmien mukaisille reiteille on tehty. Suuri-Pieksältä on suunniteltu yhteys Annamarintie-Rahasjoki –reittiin, josta jo Tahkon ympäristöön on saatu rakennetuksi noin 20 km. Tahkolta puolestaan on yhteydet Ylä-Savon rakennettuihin reitteihin.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan kelkkaonnettomuuksia tapahtuu eniten jääalueilla eikä reiteillä. Reittisuunnittelulla saadaan riskialttiita vesistöosuuksia vähennetyksi.
Ei ole olemassa sellaista tutkittua tietoa, jonka perusteella voidaan yleistää, että viralliset kelkkareitit lisäisivät kelkkailuonnettomuuksia. Reitin pitäjä ei ole vastuussa kelkkaa kuljettavan henkilön turvallisuudesta, sillä kelkkailija itse viime kädessä ratkaisee mm. oman ajonopeutensa.
Oikaisuvaatimuksen täydennys ei sisällä sellaisia perusteluita, että reittisuunnitelman hyväksymispäätös tulisi kumota tai muuttaa reittisuunnitelmaa.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
4. Oikaisuvaatimus BB
BB on vaatinut reittisuunnitelman hyväksymispäätöksen kumoamista mm. seuraavin perustein: Juurusveden Sormulanlahden rantaan suunnitellun talviasuttavan talon rakentaminen on mahdotonta moottorikelkkareitin takia. Reitistä ei ole myöskään sovittu asianosaisten kanssa. Heitä ei ole kuultu, eivätkä he ole saaneet osallistua suunnitteluun.
Kelkkareitti aiheuttaa lisäksi kohtuutonta haittaa metsätaloudelle, sillä se on suunniteltu kulkemaan parhaassa kasvuiässä olevassa taimikossa. Reitti halkaisee metsämaan ja tekee talvihakkuut mahdottomiksi.
Kuopio-Tahko –välinen yhteys tulee oikaisuvaatimuksen mukaan järjestää Siilinjärven kautta, sillä reitin rakentaminen alueelle, johon tulee pysyvä syväväylä, on järjetöntä rahojen tuhlausta. Vaatimuksen tekijä toteaa myös, että reittisuunnitelman vireille tulon aikana antamaansa muistutukseen laadittu vastine on virheellinen. Vastine ei vastaa yhteenkään muistutuksessa esitettyyn kohtaan ja vastineessa esitetään virheellisesti, että reittiasiasta on sovittu kiinteistön entisen omistajan kanssa.
Reittien ylläpitorahoitusta ei ole oikaisuvaatimuksen mukaan perusteltu riittävästi. Vaatimuksen tekijä ihmettelee, miten moottorikelkkareitistön ylläpitokustannukset voivat ympäristö- ja rakennuslautakunnan mukaan säilyä kutakuinkin ennallaan, kun perustetaan täysin uusi reitti ja aletaan ylläpitää sitä? Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että reitin sijasta kelkkaurat olisivat huomattavasti edullisempi ja mieluisampi vaihtoehto niin maanomistajille kuin veronmaksajillekin. Tällöin urien käyttäjiltä voisi periä maksua eivätkä urat olisi niin suuri rasite maanomistajille.
Hakijan vastine
Kelkkailureitti ei estä kesämökin rakentamista Juurusveden rantaan. Juurusveden rantaosayleiskaavan mukaan kiinteistölle on mahdollista rakentaa loma-asunto, mitä voi käyttää myös talvella. Kaavassa ei ole varausta omakotitalon rakentamiselle kyseisellä kiinteistöllä. Kiinteistöllä on rantaviivaa lähes 190 metriä, joten loma-asunnon rakentamisessa on mahdollista varsin väljästi huomioida kelkkareitin sijainti. Kaavassa rakentamisen paikka on osoitettu ohjeellisella merkinnällä reittilinjauksen vastakkaisen rajalinjan tuntumaan, yli sadan metrin päähän reitistä. Pyrkimys, että asutukseen olisi reitiltä vähintään 150 metriä on suuntaa antava ohje, jota ei suunnittelun aikana aivan kaikkialla ole voitu totaalisesti noudattaa. Kenenkään pihapiiriin reittiä ei kuitenkaan olla tarkoituksenmukaisesti suunniteltu ja etäisyys suunniteltuun loma-asuntoon voidaan katsoa olevan riittävä. Kelkkareitistä ei aiheudu jatkuvaa haittaa suunnitellulle loma-asumiselle, sillä reitti ei ole jatkuvassa käytössä. Lumipeitteen aikana kelkkailu keskittyy varsin lyhyeen ajanjaksoon tyypillisesti tammi-maaliskuussa keskittyen viikonloppuihin tai hiihtolomaviikolle. Kelkat rantautuvat tai siirtyvät jäälle Kalliorinteen kiinteistön rajalla olevalta reitiltä, josta ne varsin nopeasti poistuvat aiheuttamatta kohtuutonta haittaa.
Reittisuunnittelun aikana on kaikille maanomistajille järjestetty mahdollisuus osallistua suunnitteluun sekä ilmaista mielipiteensä. Maanomistajavaihdosten yhteydessä yleisesti katsottuna hyvään käytäntöön kuuluu, että tällaisista, omaan kiinteistöön kohdistuvista suunnitelmista tai muutoksista informoidaan uutta maanomistajaa. Tiedonantovelvoite on kirjattu myös maakaareen eli kiinteistön luovuttajan tulee informoida kiinteistön saajaa sellaisista suunnitelmista, mitkä voivat vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Reittisuunnitelman hyväksymisen kestoon on vaikuttanut mm. kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset, jotka ovat muuttaneet kelkkareittiasioiden vastuutahoa aiemmasta. On mahdollista, että maanomistajamuutoksia on ehtinyt tässä ajassa tapahtua. Nämä muutokset eivät itsessään riitä keskeyttämään reittisuunnitelman virallistamisprosessia. Kaupunki on tiedottanut lakisääteisten vaatimusten mukaisesti reittisuunnitelmasta hyväksymisen jokaisessa vaiheessa, jolloin tieto on tavoittanut myös uudet maanomistajat. Reitin varrella olevien kiinteistöjen omistustiedot on tarkistettu reittisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ja jo reittisuunnitelman hyväksymisen vireilläolo sekä reittitoimitus takaavat, että asianosaisten osallistumisoikeudet toteutuvat.
Kelkkareitin metsätaloudelle aiheuttamien haittojen ei voida katsoa olevan huomattavia. Kohteen ja haitan korvaukset määritellään Kalliorinteenkin kiinteistölle toimitusmenettelyssä. Reitti sijoittuu kiinteistöllä pääosin rajalinjoille sekä Kylmäpuron varteen. Maanomistaja voi vaikuttaa reittilinjan sijaintiin vielä toimitusvaiheessakin, mikäli reitille löytyy maanomistajaa vähemmän haittaava vaihtoehto.
Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitti on aikanaan katsottu olevan tärkeä osa maakunnallista reittiverkostoa. Suunnitelman toteuttajana ELY-keskus on pitänyt Tahkon ja Kuopion välisen reittiyhteyden toteuttamista perusteltuna. Kuopion kaupungin näkökulmasta Tahkolle tarvitaan sujuva reittiyhteys Kuopiosta. Siilinjärvelle on suunniteltu MoViRa-hankkeen aikana (2012-2014) reittejä, joissa on huomioitu yhteys myös Siilinjärveltä Pajulahden kautta Tahkolle. Siilinjärven kaupunki on tietoinen Kuopion reittisuunnitelmien virallistamisesta.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen yleiskäyttöoikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on ja lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa muutoksia lähivuosina.
Reittisuunnitelman nähtävillä olon aikana suunnitelmasta annettuihin muistutuksiin on vastattu asianmukaisesti.
Reittien ylläpidon rahoitus on osa kaupungin normaalia käyttötaloutta ja kaupunki huolehtii vuosittain, että reitit ovat ajettavissa. Kaupunki on myös rakentanut kustannuksillaan kaikki reittiosuudet, jotka on saatu virallistettua. Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitti on noin 10 km pitkä, eikä siitä aiheudu merkittävää lisäkustannusta reittien hoitoon suhteessa nykyiseen reitti- ja uraverkostoon. Kaupungin ylläpitämät kelkkaurat eivät esimerkiksi latujen ja luistelukenttien ohella ole tälläkään hetkellä maksullisia eikä ole näköpiirissä, että kaupunki alkaisi jatkossakaan periä maksuja tällaisten ulkoilupalveluiden käytöstä.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut eivät ole riittäviä reittisuunnitelmapäätöksen kumoamiseksi eikä vaatimus anna myöskään aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Kiinteistölle on myönnetty rakennuslupa vapaa-ajan asunnon rakentamiselle 30.7.2019 ja kohteelle on myönnetty poikkeamislupa muuttaa vapaa-ajanasunto omakotitaloksi 22.10.2019. Rakentaminen voidaan tehdä riittävän etäälle suunnitellusta reitistä. Yleiskaavassa merkitty rakennuspaikka on otettu huomioon reittiä suunniteltaessa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Juurusveden rantaosayleiskaavassa kiinteistön kohdalle on merkitty rantaan yksi loma-asuntopaikka ja muuten alue on maa- ja metsätalousaluetta. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
5. Oikaisuvaatimus CC ja DD
CC ja DD perustelevat reittisuunnitelman hyväksymispäätöksen kumoamista mm. sillä, että asian valmistelussa ei ole huomioitu syväväylän säännöllistä liikennöintiä, jota suunnitellaan entistä pidempään avoinna pidettäväksi. Huomioimatta on jäänyt myös se, että Kuopion ja Juurusveden välillä ei ole reittiyhteyttä. Siilinjärven kaupunki ei tiettävästi ole virallistamassa reittejään eikä Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitin perustaminen luo maastoliikennelaissa mainittua yleistä kulkuyhteyttä.
Vaatimuksessa todetaan lisäksi, että omistamansa kiinteistön rantaviivan tuntumaan sijoittuva reitti estää valumavesien purkautumisen Vyyhtijärveen aiheuttaen metsämaan tulvimista rinteen ja rannan välissä. Tämä aiheuttaa huomattavaa haittaa metsätaloudelle. Reitti myös ylittää rannan suuntaisen sekä Tollanmäelle menevän metsätien, joita käytetään metsänhoitotöissä ja hakkuissa ympärivuotisesti ja jatkuvasti. Reittisuunnitelmassa on tulkinnanvaraisesti esitetty maanomistajan oikeudet, velvoitteet ja vastuut kuinka metsätalouttaan voi harjoittaa ja kuka on vastuussa, jos kelkkailija törmää metsätien risteyksessä metsätraktoriin. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan epäselvää on myös se, onko maanomistaja velvollinen korjaamaan reittipohjaa, mikäli se rikkoutuu metsäteillä liikkumisen vuoksi.
Päätöksen kumoamista perustellaan lisäksi puutteellisen kuulemismenettelyn vuoksi. Reittisuunnitelmaa ei ole toimitettu asianosaisille eikä ole ilmoitettu, että asia tullaan ratkaisemaan. Asian käsittely ja tehty päätös eivät täytä hyvän hallinnon periaatteita. Päätöksestä ei selviä, miten asia on ratkaistu ja millä perusteilla.
Hakijan vastine
Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitti on suunniteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta osana Koillis-Savon ulkoilureittien täydennyshanketta. Nilsiän kaupunki on omalta osaltaan ollut hankkeessa mukana ja sitoutunut muiden kuntien ohella reittihankkeen tavoitteisiin. Tarve maakunnallisille ja pysyvälle reitistölle on jo tuolloin ollut ilmeinen. Kuopion kaupunki edistää omalta osaltaan reitistön syntymistä ja kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Kuopio-Tahko välinen yhteys saadaan toteutettua.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen jokaisen oikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa merkittäviä muutoksia lähivuosina.
Reittisuunnittelun yhtenä periaatteena on ollut pyrkimys vähentää riskialttiita vesistöosuuksia. Kuopio on kuitenkin vesialueiden rikkomaa aluetta, jolloin vesistön yli tehtäviä siirtymiä ei ole voinut täysin välttää. Siilinjärven kaupunki on tietoinen Kuopion reittisuunnitelmista ja MoViRa-hankkeessa on aikanaan (2012-2014) laadittu reittisuunnitelmat myös Siilinjärvelle. Rissalan lentokentän tuntumassa on olemassa oleva kelkkaura, josta pääsee Iso-Jälän jäätä myöten Juurusvedelle.
Vyyhtijärven rannalle suunniteltu reitti ei aiheuta huomattavaa haittaa metsätaloudelle. Reitin ei voida katsoa kokonaan estävän pintavesien liikkeitä. On mahdollista, että reittialue sulaa keväällä hieman ympäröivää maastoa hitaammin, mutta suurempaa tulvariskiä ei ole. Metsätaloudelliset tappiot korvataan maanomistajalle.
Maanomistajalla on oikeus harjoittaa metsätaloutta omilla maillaan normaalisti. Talviaikana reitin lähellä tehtävistä hakkuista tulee ilmoittaa reitin pitäjälle vain sen vuoksi, että reitin pitäjä on vastuussa reitin liikenneturvallisuudesta ja pystyy toimittamaan hakkuutöistä ilmoittavat varoitusmerkit reitille. Tämä on kaikkien yhteinen etu, jotta onnettomuuksia voidaan ehkäistä jo ennalta. Kelkkailija on lähtökohtaisesti itse vastuussa omasta turvallisuudestaan edellyttäen, että kuitenkin reitti on asianmukaisesti merkitty.
Reittipohjan rikkoontumisen suhteen kaupunki lähinnä toivoo, ettei reitille tehdä tahallista ilkivaltaa. Kaupunki myös itse pyrkii reitin pitäjänä siihen, että reitistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ja, että reitti hyödyttäisi maanomistajia esimerkiksi metsänhoitoon liittyvissä toimissa. Mikäli reittialueelle tulee rakenteellisia vaurioita, reitti korjataan liikennöitävään kuntoon. Reittien korjaus on tähän saakka aina pystytty ratkaisemaan tapauskohtaisesti yhteisymmärryksessä maanomistajan tai esimerkiksi metsäyhtiön kanssa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Reittisuunnitelman hyväksymisen vireillä olosta ja sitä koskevasta päätöksestä on kuulutettu asianosaisille viranomaisia velvoittavia säännöksiä sekä hyvää hallintotapaa noudattaen. Moottorikelkkailureittiä koskevan asian käsittelystä on säädetty maastoliikenneasetuksen (10/1996) 2 luvussa.
Reittisuunnitelma-asiakirjat ovat olleet nähtävillä asianmukaisesti. Kaikilla asianosaisilla sekä kuntalaisilla on ollut mahdollisuus perehtyä suunnitelmaan ja esittää mielipiteensä. Mielipiteiden perusteella reittiin voidaan tehdä maanomistajien toivomia muutoksia ja reittiä koskevia yksityiskohtia voidaan ottaa huomioon vielä toimitusvaiheessakin.
Reittisuunnitelman hyväksymispäätöksen perustelut löytyvä ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä. Päätös sekä siitä tiedottaminen perustuvat maastoliikennelakiin ja –asetukseen sekä kuntalakiin. Päätöksenteossa on lisäksi sovellettu Valtioneuvoston päätöstä melun ohjearvoista.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
6. Oikaisuvaatimus EE
EE ym. ovat vaatineet oikaisua perustellen, että reittisuunnitelman hyväksymisessä ei ole otettu huomioon, että Kuopion ja Lentoterminaalin väliltä puuttuu virallinen reittiyhteys. Lisäksi syväväylän säännöllinen liikennöinti on jätetty huomioimatta päätöstä tehdessä. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitille ei näin ollen ole maastoliikennelain mukaisia edellytyksiä.
Päätöksen kumoamista on vaadittu myös siksi, että reittisuunnitelma-asiaa ei ole valmisteltu hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti. Maanomistajia on kuultu ELY-keskuksen tekemän suunnittelun aikaan, mutta ei enää hakijan toimesta. ELY-keskus on kysynyt maanomistajien suostumuksia lomakkeella, jossa on voinut joko hyväksyä suunnittelijan esityksen tai ehdottaa siihen muutoksia. Jos maanomistaja on ilmoittanut, ettei hyväksy reittilinjausta, suunnittelija on saanut vapaat kädet reitin suunnittelun suhteen. Maanomistajan ehdottamia muutoksia suunnittelijan esitykseen ei ole voitu pitää suostumuksen antamisena reitille.
Vaatimusta on perusteltu lisäksi sillä, että Kuopion rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöstä tehdessään jättänyt huomioimatta maanomistajien vuonna 2010 tehdyn yhteisen kannanoton reitin vastustamiseksi. Maanomistajille ei ole myöskään ilmoitettu, että reittisuunnitelma tullaan hyväksymään vuonna 2015 olleen vireillä olon jälkeen. Reittisuunnitelmaa ei ole toimitettu maanomistajille missään asian käsittelyn vaiheessa. Päätöksestä ei myöskään ilmene, miltä osin reittisuunnitelmaa on muutettu tiettyjen muistutuksen tekijöiden osalta ja miten nämä muutokset vaikuttavat muiden asianosaisten oikeusasemaan.
Hakijan vastine
Juurusvesi-Suuri-Pieksä –reitti on suunniteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta osana Koillis-Savon ulkoilureittien täydennyshanketta. Nilsiän kaupunki on omalta osaltaan ollut hankkeessa mukana ja sitoutunut muiden kuntien ohella reittihankkeen tavoitteisiin. Tarve maakunnallisille ja pysyvälle reitistölle on jo tuolloin ollut ilmeinen. Kuopion kaupunki edistää omalta osaltaan reitistön syntymistä ja kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Kuopio-Tahko välinen yhteys saadaan toteutettua.
Vesialueille ei yleisen liikkumisoikeuden vuoksi perusteta moottorikelkkareittejä. Siilinjärvelle on MoViRa-hankkeen aikana (2012-2014) laadittu reittisuunnitelma välille Uuhimäki-Rissala-Kalliolahti, käsittäen noin 4 km pituisen reitin, jonka hyödyntäminen urana on mahdollista ennen reitin virallistamista. Murtolahden reitin tarpeellisuus on arvioitu aikanaan maakunnallisen reitistön valmistelun alkaessa.
Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on jo lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa muutoksia lähivuosina.
Reittisuunnitelman hyväksymistä on valmisteltu viranomaista velvoittavia säädöksiä noudattaen. Ympäristönsuojeluviranomainen on kuuluttanut reittisuunnitelman nähtävillä olosta ja suunnitelman hyväksymisestä, jolloin kaikilla on ollut mahdollista ottaa kantaa reittisuunnitelmaan. Maastoliikennelain 16.3 §:n mukaan reitti voidaan perustaa maa- tai vesialueen suostumuksesta riippumatta, mikäli reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Suunnittelun aikana maanomistajat ovat voineet vaikuttaa osallistumalla reittilinjauksen suunnitteluun. Suunnittelua on pyritty tekemään ensisijaisesti niin, että maanomistajien kanssa löydetään hyväksyttävissä oleva ratkaisu reitille. Kaikkialla tämä ei ole toteutunut, jonka jälkeen suunnittelu on viety maastoliikennelain mukaisesti loppuun joidenkin maanomistajien kielteisestä näkemyksestä huolimatta.
Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöstä tehdessään jättänyt kyläyhdistyksen kannanoton huomioimatta, sillä siinä ei ole esitetty sellaisia perusteluita, joihin olisi voinut antaa perustellun vastauksen. Reittisuunnitelman hyväksymisprosessia ei ole missään vaiheessa ollut tarkoitus pysäyttää. Suunnitelman nähtävänä olo on tarkoittanut, että asia tullaan ratkaisemaan. Suunnitelma-asiakirjat ovat olleet luettavissa nähtävillä olon aikana Kuopion kaupungin ja Nilsiän asiakaspalvelupisteissä. Ratkaisun valmistelun kestoon ovat vaikuttaneet mm. kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset.
Muistutusten tekijöiden esittämät muutokset eivät lähtökohtaisesti vaikuta muiden asianosaisten oikeusasemaan, sillä muutokset koskevat pääosin kiinteistökohtaisia yksityiskohtia. Yhden kiinteistön osalta reitti on esitetty aiemmasta poiketen sijoitettavaksi rajalinjalla tasapuolisesti rajan molemmin puolisille kiinteistöille. Tämä on ratkaistavissa reittitoimitusvaiheessa.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
7. Oikaisuvaatimus
Murtolahden kyläyhdistys ry on vaatinut reittisuunnitelmapäätöksen kumoamista kokonaisuudessaan. Vaatimuksen alussa on todettu, että oikaisuvaatimusohjeeseen olisi tullut sisällyttää tieto, milloin päätöstä koskevat asiakirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä. Oikaisuvaatimusohje on kyläyhdistyksen mukaan virheellinen, koska oikaisuvaatimuksen tekijälle on jäänyt epäselväksi, milloin oikaisuvaatimusaika on alkanut.
Vaatimuksessa esitetään myös, että viranomainen ei ole perustellut päätöstään hallintolain edellyttämällä tavalla. Asianosaisille ei ole varattu tilaisuutta esittää mielipidettään hankituista lausunnoista ja vastineesta. Päätöksessä ei ole otettu kantaa reitin tarpeellisuuteen. Lautakunta ei ole myöskään huomioinut Juurusvedellä olevaa syväväylää ja siitä MTK Pohjois-Savon antamaa lausuntoa. Reitin ohjaaminen avoinna olevan syväväylän yli on turvallisuusriski ja sillä on merkittävä osa asian ratkaisemisen kannalta.
Päätös ei kyläyhdistyksen mukaan täytä päätöksen sisältöä ja perusteluja koskevia vaatimuksia. Siitä ei selvästi käy ilmi, miten ja millä perustein asia on ratkaistu. Päätöksessä ei ole otettu selvästi kantaa kaikkiin vaatimuksiin ja kannanottoihin sekä sitä, miten ne ovat vaikuttaneet päätökseen. Päätöksessä ei kyläyhdistyksen mukaan voi viitata liitteenä oleviin asiakirjoihin. Päätökseen ei myöskään ole liitetty hyväksyttyä reittisuunnitelmaa, jolloin päätöksestä ei selviä, miltä osin reittisuunnitelmaa on muutettu muistuttajien osalta ja miten muutokset vaikuttavat muiden asianosaisten oikeusasemaan.
Hakijan vastine
Päätöksestä on tiedotettu maastoliikenneasetuksen ja kuntalain mukaisesti. Kuulutus sisältää tiedon, milloin päätösasiakirjat ovat yleisesti nähtävillä. Kuulutus on ollut julkisesti nähtävillä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja se on julkaistu Kaupunkilehdessä sekä Pitäjäläisessä.
Päätös on perusteltu asianmukaisesti sisältäen siihen sovelletut säännökset. Muistutukset ja lausunnot on otettu päätöksenteossa huomioon. Muistutuksista ja lausunnoista ei ole tarpeellista kuulla asianosaisia enää erikseen. Kannanotoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että asianosaisten lisäkuuleminen olisi asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. MTK:n lausunnossa ei ole otettu kantaa mihinkään reittisuunnitelman yksityiskohtaan vaan MTK on yleisellä tasolla tuonut omaa näkemystään ilmi. Syväväylän ylitse tapahtuva kelkkailu ei sisälly reittisuunnitelmaan, koska vesialueet ovat yleiskäyttöoikeuden piirissä eikä niille perusteta reittejä.
Reitin perustamisen edellytykset on tutkittu maastoliikennelain mukaisesti. Näitä edellytyksiä ovat mm. alueen maankäyttötilanne, luonnonolosuhteet ja muut päätöksessä luetellut edellytykset. Viranomaisen on hyväksyttävä suunnitelma silloin kun reitin perustamisen edellytykset täyttyvät eikä reitin yleiseen tarpeeseen ole voitu ottaa kantaa muutoin kuin toteamalla reitin olevan osa Koillis-Savon reittihanketta. Reitin tarve on ratkaistu aikanaan ko. hankkeeseen osallistumalla. Kuopion kaupunki omalta osaltaan toteuttaa maakunnallista reitistöä edistämällä reittisuunnitelmien virallistamista ja Nilsiä on nykyisin osa Kuopiota.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen yleiskäyttöoikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on jo lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa merkittäviä muutoksia lähivuosina.
Päätös reittisuunnitelman hyväksymisestä on tehty sen sisältövaatimusten mukaisesti. Reittisuunnitelma on nähtävillä olon aikana ollut luettavissa Kuopion kaupungin ja Nilsiän asiakaspalvelupisteissä. Muistutusten tekijöiden esittämät muutokset eivät lähtökohtaisesti vaikuta muiden asianosaisten oikeusasemaan, sillä muutokset koskevat pääosin kiinteistökohtaisia yksityiskohtia. Yhden kiinteistön osalta reitti on esitetty aiemmasta poiketen sijoitettavaksi rajalinjalla tasapuolisesti rajan molemmin puolisille kiinteistöille. Tämä on ratkaistavissa reittitoimitusvaiheessa.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
8. Oikaisuvaatimus FF
FF on vaatinut oikaisua reittisuunnitelman hyväksymispäätökseen. Vaatimuksen mukaan päätös tulee kumota mm. siksi, ettei hän ole ollut tietoinen reittisuunnitelman vireilläolosta eikä häntä ole kuultu. Suunnitelma-asiakirjoissa on maanomistajaluettelo, jossa on hänen omistamiensa kiinteistöjen kohdalla niiden entiset omistajat. Tästä voi päätellä, ettei maanomistajuutta ole selvitetty ennen päätöksentekoa. Asian selvittäminen ja valmistelu eivät täytä hallintolain vaatimuksia. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se tulee kumota.
Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan päätöksestä on hallintolain mukaan käytävä ilmi asianosaiset, joihin päätös kohdistuu, perustelut päätökselle sekä tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu ja velvoitettu tai asia muutoin on ratkaistu. Reittisuunnitelma on hyväksytty tietyin määräyksin, jotka on annettu suunnitelman nähtävillä olon aikaisten muistutusten perusteella. Päätöksessä ei kuitenkaan ilmene muistutusten, lausuntojen tai niihin annettujen vastineiden sisältö eikä päätöksessä ole perusteltu, miten muistutukset on otettu huomioon asiasta päätettäessä.
Päätöksen kumoamista on vaadittu myös siksi, että siinä ei ole millään tavalla otettu kantaa reitin tarpeellisuuteen. Lautakunta ei ole päätöstä tehdessään huomioinut myöskään Juurusvedellä olevaa syväväylää ja sitä, että reitin ohjaaminen jäälle avoinna olevan syväväylän yli on turvallisuusriski.
Reittisuunnitelmasta puuttuu lisäksi vaatimuksen tekijän kiinteistöllä olevien pelto-ojien ylityskohtien rummut, vaikka suunnitelman mukaan ojien ylityksiin asennettavat rummut ja sillat on merkitty suunnitelmakarttoihin. Reitin suunnittelu ja tehty päätös vaikuttavat siltä, että vallitsevia olosuhteita ei ole tarkistettu paikan päällä. Reitin sijoittaminen lisäksi katkaisee pellon ja estää reitin toiselle puolelle jäävän peltolohkareen hyödyntämisen viljelyskäytössä. Reitin sijoittaminen pellolle aiheuttaa maanviljelykselle huomattavaa haittaa.
Kiinteistön osalta reitti on suunniteltu kulkemaan keskellä metsäaluetta, mutta reittiasiakirjoista ja päätöksestä ei ilmene, että alueeseen olisi tutustuttu paikan päällä ja varmistuttu, voiko reitin ylipäänsä sijoittaa suunnitelman mukaan kallioiselle alueelle. Alueella tehdään metsänhoitotöitä, jolloin reitti joudutaan ylittämään. Puunajo ja metsäkoneet rikkovat kelkkauraa ja reitti haittaa myös metsäautotien käyttöä talvisin.
Päätös tulee kumota, sillä se on lainvastainen ja loukkaa maanomistajan oikeuksia.
Hakijan vastine
Maanomistajatiedot on tarkistettu ajantasaisiksi ennen päätöksentekoa. Suunnitelman laatimisesta on kulunut useita vuosia, jolloin on todennäköistä, että maanomistajavaihdoksia on ehtinyt tapahtua. Näin ollen uudet maanomistajat eivät ole voineet osallistua suunnitteluun, mutta heille
on lähetetty tieto reittisuunnitelman nähtävillä olosta sekä myöhemmin hyväksymisestä. Näiden yhteydessä uudetkin maanomistajat tulevat viimeistään kuulluksi. Juurusvesi–Suuri-Pieksä -reitin suunnittelu on päätetty jo entisen Nilsiän kunnan toimesta. Maanomistajavaihdosten yhteydessä yleisesti katsottuna hyvään käytäntöön kuuluu, että kiinteistöön kohdistuvista suunnitelmista tai muutoksista informoidaan uutta maanomistajaa. Tiedonantovelvoite on kirjattu myös maakaareen, eli kiinteistön luovuttajan tulee informoida kiinteistön saajaa sellaisista suunnitelmista, mitkä voivat vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Muistutusten tekijöiden esittämät muutokset eivät lähtökohtaisesti vaikuta muiden asianosaisten oikeusasemaan, sillä muutokset koskevat pääosin kiinteistökohtaisia yksityiskohtia. Yhden kiinteistön osalta reitti on esitetty aiemmasta poiketen sijoitettavaksi rajalinjalla tasapuolisesti rajan molemmin puolisille kiinteistöille. Tämä vähäinen muutos on ratkaistavissa reittitoimitusvaiheessa. Muistutukset ja vastineet on annettu erillisenä liitteenä, mikä on normaalikäytäntö. Tietosuojan vuoksi henkilötietoja sisältäviä seikkoja ei ole kirjattu itse päätökseen.
Reitin yleisen tarpeen arviointi ei ole ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä, sillä viranomainen ratkaisee ensisijaisesti, täyttyvätkö suunnitelmassa esitetyt reitin perustamisen edellytykset. Suunnitelma on hyväksyttävä, mikäli esteitä reitin perustamiselle ei ole. Reitistä ja sen tarpeesta on päätetty Pohjois-Savon ELY-keskuksen reitistöhankkeen perustamisen yhteydessä ja Juurusvesi-Suuri-Pieksä -reitti on osa ko. hanketta sekä maakunnallista reittiverkostoa. Kuopion kaupunki osaltaan toteuttaa maakunnallista verkostoa sen ollessa keskeneräinen. Suunniteltu Juurusvesi-Suuri-Pieksä moottorikelkkareitti on osa suunniteltua maakunnallista reitistöä. Pohjois-Savossa on tällä hetkellä rekisteröity Trafin tilaston mukaan n. 10500 moottorikelkkaa ja niistä Kuopiossa on n. 3700 kpl. Suunniteltu moottorikelkkareitti muodostaa tärkeän yhteyden (osan) Kuopion keskustan ja Tahko matkailukeskuksen välille. Tällä hetkellä ei Kuopion ja Tahkon välillä ole moottorikelkkareittiä tai uraa, mitä pitkin em. välin voisi ajaa moottorikelkalla.
Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen yleiskäyttöoikeus. Näin ollen vesistöillä kuljetaan aina omalla vastuulla. Vesistöosuudet kuitenkin merkitään reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa ja helpottaa takaisin reitille pääsyä. Syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi mm. myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät järvien rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa kun moottorikelkkaliikenne on jo lakannut. Väylävirastosta saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa merkittäviä muutoksia lähivuosina.
On mahdollista, että reittisuunnitelma ei sisällä aivan kaikkia yksityiskohtia rumpujen sijainnista. Tämä voi johtua mm. siitä, että viljelysalat ovat saattaneet muuttaa muotoaan ja peltojen ojitus niiden mukana. Lopullinen rumpujen lukumäärä tarkentuu reitin rakentamisvaiheessa ja kaikki maastossa olevat erityistekijät tullaan ottamaan huomioon yhteistyössä maanomistajan kanssa. Reitin ei voida katsoa kohtuuttomasti haittaavan pellon viljelyä, koska sitä voi viljellä reitistä huolimatta. Reitin pitäjä on velvollinen korvaamaan viljelyshaitan, mikä ratkaistaan reittitoimituksessa.
Reittisuunnittelu on toteutettu maaston muodot ja erityispiirteet huomioon ottaen. Metsänhoito on mahdollista alueella reitistä huolimatta eikä reitti aiheuta metsätaloudelle huomattavaa haittaa. Reitin risteäminen metsäautotien kanssa ei kohtuuttomasti vaikeuta metsäautotien käyttöä. Reitin perustamisesta aiheutuvat haitat korvataan maanomistajalle.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
9. Oikaisuvaatimus GG
GG on esittänyt oikaisuvaatimuksena reittien sijoittamista alueelle. Perusteluina vaatimuksiin on esitetty, että suunnitelmasta annettujen muistutusten myötä on syntynyt epäselvä käsitys reitin sijainnista.
Hakijan vastine
Reittilinjaus tarkennetaan paikalleen reittitoimituksessa. Maastossa suunnittelun aikana mitattu reitti voi sisältää epätarkkuuksia, mutta reitin rakentamisaikana tekniset yksityiskohdat ratkaistaan niin, että reitistä aiheutuu pienin mahdollinen haitta. Reitti sijoitetaan rajalinjoilla mahdollisimman tasapuolisesti kiinteistöjen kesken. Reitti on linjattu tien viereen rajalinjan tuntumaan, joten reitti ei sijoitu pellolle.
Oikaisuvaatimus ei anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen, koska suunniteltu reitti ei sijoitu pellolle eikä tielle.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
10. Oikaisuvaatimus
Pohjois-Savon pelastuslaitos on esittänyt oikaisuvaatimuksessa huolen syväväylän ylitse linjatusta reitistä. Syväväylän ylityksen tarkastelu on tehtävä uudelleen ja huolellisesti, sillä väylän yli kulkeva reitti on turvallisuusriski. Pelastuslaitos pyytää saada tutustua moottorikelkkareittisuunnitelmaan.
Hakijan vastine
Pohjois-Savon pelastuslaitos ei ole suunnitelman nähtävillä olon aikana ottanut mitään kantaa syväväylään tai vesistöylityksiin. Virallisia kelkkareittejä ei voi perustaa vesialueille, sillä vesistöillä ja jäällä liikkuminen on vesilain 2 luvun 3 §:n 1.1 mom. mukainen yleiskäyttöoikeus. Tämä on verrattavissa ns. jokamiehen oikeudeksi. Näin ollen vesistöillä kuljetaan siis aina omalla vastuulla. Reitin pitäjä ei ole vastuussa vesillä liikkuvien ihmisten turvallisuudesta. Vesistöosuudet on kuitenkin Kuopiossa päätetty merkitä reitin pitäjän toimesta, sillä merkinnöillä on haluttu opastaa kelkkailijoita ja nopeuttaa takaisin reitille pääsyä. Merkinnät jäälle tehdään siinä vaiheessa, kun jään paksuus on riittävä turvalliseen liikkumiseen.
Juurusvesi–Suuri-Pieksä -reitti päättyy sekä Juurusveden että Suuri-Pieksän rantaan. Reittien suunnittelun yhtenä periaatteena on ollut nimenomaan vähentää riskialttiita vesistöosuuksia. Kokonaan kuivalla maalla kulkevaa reittiä ei Kuopiosta Tahkon suuntaan ole vesistöjen vuoksi ollut mahdollista suunnitella ja reitit on linjattu kelkkojen pääasiallisten liikkumisurien mukaan. Murtolahden reitti yhdistettynä Annamarintie-Suuri-Pieksä reittiin lyhentää nykyistä jääosuutta Kuoppasalmen, Iso Savilammen ja Iso-Lajun jäiden kautta Pajulahteen, sillä em. jääosuuden pystyy jatkossa kiertämään lähes kokonaan maita pitkin. Suuri-Pieksän vesistöylitys on kuitenkin tästä huolimatta välttämätön väylä maareitille pääsemiseksi. Se kuitenkin kokonaisuutena lyhentää jäillä liikkumismatkaa.
Juurusveden sekä Suuri-Pieksän rantaan on reitin rakentamisen yhteydessä tarkoitus asentaa opasteet, jotka ilmoittavat virallisen reitin katkeamisesta. Näin toimitaan myös muilla rantaan päättyvillä urilla ja reiteillä. Samassa yhteydessä on mahdollista lisämerkein huomauttaa syväväylästä, mikäli syväväylä olisi avoinna.
On huomioitava, että syväväylä halkoo Juurusveden lisäksi laajasti myös Kallavettä, jonka jäällä on paljon kulkijoita niin kelkoilla, hiihtäen kuin jalkaisin. Kuopiossa on lukuisia kelkkauria, jotka päättyvät Kallaveden rannoille. Syväväylällä ei ole viime vuosina ollut lainkaan liikennettä keskitalvella ja keväisin liikennöinti on alkanut huhti-toukokuussa, kun moottorikelkkaliikenne on jo lakannut. Väylävirastosta (Heikki Vakkila puh. 31.1.2019) saadun tiedon mukaan Saimaan alueen talviaikainen laivaliikenteen käynnistäminen edellyttäisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Saimaan kanavassa. Valmisteilla oleva Saimaan kanavasulkujen pidentäminen ei vaikuta talviliikenteen mahdollistamiseen, koska kanavasulkujen vesimäärä ei teknisesti riitä talviaikaiseen liikennöintiin. Kaupungin tiedossa ei ole, että väylän liikennöintiin olisi tulossa merkittäviä muutoksia lähivuosina.
Pelastuslaitoksen esittämässä oikaisuvaatimuksessa ei ole sellaisia perusteita, joiden vuoksi reittisuunnitelman hyväksymispäätös tulisi kumota eikä oikaisuvaatimus myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen. Reittisuunnitelma on julkinen asiakirja ja siihen voi käydä tutustumassa alueellisissa ympäristönsuojelupalveluissa.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
11. Oikaisuvaatimus HH
HH vaatinut oikaisua Murtolahden kyläyhdistyksen oikaisuvaatimuskirjeellä siinä esitetyin samoin perustein.
Hakijan vastine
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen. Perustelut on esitetty Murtolahden kyläyhdistyksen oikaisuvaatimuksesta laaditun vastineen yhteydessä.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
12. Oikaisuvaatimus II
II on vaatinut oikaisua reittisuunnitelman hyväksymispäätökseen samalla vaatimuskirjeellä ja samoilla perusteilla kuin ym. maanomistajat.
Hakijan vastine
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen. Perustelut on esitetty ym. oikaisuvaatimuksesta laaditun vastineen yhteydessä.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
Esitys
1. Oikaisuvaatimus AA: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
2. Oikaisuvaatimus Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
3. Oikaisuvaatimus Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
4. Oikaisuvaatimus BB: Kiinteistölle on myönnetty rakennuslupa vapaa-ajan asunnon rakentamiselle 30.7.2019 ja kohteelle on myönnetty poikkeamislupa muuttaa vapaa-ajanasunto omakotitaloksi 22.10.2019. Rakentaminen voidaan tehdä riittävän etäälle suunnitellusta reitistä. Yleiskaavassa merkitty rakennuspaikka on otettu huomioon reittiä suunniteltaessa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Juurusveden rantaosayleiskaavassa kiinteistön kohdalle on merkitty rantaan yksi loma-asuntopaikka ja muuten alue on maa- ja metsätalousaluetta. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
5. Oikaisuvaatimus CC ja DD: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
6. Oikaisuvaatimus EE: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
7. Oikaisuvaatimus Murtolahden kyläyhdistys ry: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
8. Oikaisuvaatimus FF: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
9. Oikaisuvaatimus GG: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
10. Oikaisuvaatimus Pohjois-Savon pelastuslaitos: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
11. Oikaisuvaatimus HH: Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden perusteella reittisuunnitelmapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus on hylättävä
12. Oikaisuvaatimus II: Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty päätöksen kumoamiseksi riittäviä perusteluita eikä se myöskään anna aihetta reittisuunnitelman muuttamiseen. Perustelut on esitetty ym. oikaisuvaatimuksesta laaditun vastineen yhteydessä.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy moottorikelkkareittisuunnitelman Juurusvesi-Suuri-Pieksä edellä esitetyn reittisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon mitä päätöksessä 18.10.2018 § 74 on määrätty reitistä.
Reitin pitäjäksi hyväksytään Kuopion kaupunki.
| Liitteet | 4 | 8989/2013 Oikaisuvaatimukset (Ei julkaista internetissä) |
|
| 5 | 8989/2013 Hakijan vastine liitteineen (Ei julkaista internetissä) |
| Viiteaineisto | * | 8989/2013 Reittisuunnitelma Juurusvesi - Suuri-Pieksä (Ei julkaista internetissä) |
|
| * | 8989/2013 Maanomistajaluettelo (Ei julkaista internetissä) |
Valmistelija
| Pirkko Nevalainen | puh. +358 44 748 2398 |
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.
Päätös Varajäsen Pentikäinen esitti, että esitystä ei hyväksytä:
”Rakennus- ja ympäristölautakunta pitää asiantuntijalautakuntana kantaa vastuunsa Kuopion kaupungin taloudellisesta tilanteesta lopettamalla kelkkareitin suunnittelu ja asian eteenpäin vieminen sekä kantaa oman vastuunsa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä.
Polttomoottorikäyttöisten ajoneuvoharrastemahdollisuuden tukeminen ei ole ei sovi hiilineutraaliin tähtäävään Suomeen. Kuopio kaupunkina ja Tahkon matkailualue ei varmaan tahdo leimautua ilmastotyövastaiseksi.
Yhä vähenevien harrastajamäärien yhä väheneville harrasteaikamäärille suunniteltu hanke ei ole tasapuolisuuden ja taloudellisten resurssien käytön nimissä järkevää.
Asukkaiden ja asianomaisten mielipiteen kuunteleminen ja sen kunnioittaminen on tämän päivän demokratiaa. Muistutuksien vastaukset ei ollut osin hyvän hallintotavan mukaisia ja osin epätosia.
Luonnonmukaisen harrastemahdollisuudet ovat tulevaisuuden matkailun ja asumisen vetovoimatekijöitä.”
Muutosesitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Varajäsen Pentikäinen jätti eriävän mielipiteen päätökseen: ”Toivoisin, että kuntalaisten hätä kuultaisiin paremmin asiantuntijalautakunnassakin.”
Merkitään, että ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|