Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 06.02.2020/Pykälä 15

 

 

§ 15	Asianro 3168/10.03.00.00/2018

 

 

Sähköjohdon sijoittaminen tilojen 476-402-9-111 (Lyytikkälä), 476-402-11-62 (Kaapola) ja 476-402-9-99 (Särkkä) alueelle

 

 

Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen
Alueellinen rakennusvalvonta

 

Tiivistelmä

 

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksen johdosta kumonnut ja palauttanut uudelleen käsiteltäväksi ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen 28.6.2018 § 50 sähköjohdon sijoittamisesta tilojen 476-402-9-111 (Lyytikkälä), 476-402-11-62 (Kaapola) ja 476-402-9-99 (Särkkä) alueille.

 

 

Hakemuksen aiempi käsittely

 

 

Rakennuspaikka                             Lyytikkälä 476-402-9-111

Kaapola 476-402-11-62

Särkkä 476-402-9-99

 

Hakija                                               Savon Voima Verkko Oy

 

Toimenpide                                     Sähköjohdon sijoittaminen vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisesti tilojen 476-402-9-111, 476-402-11-62 ja 476-402-9-99 alueille / Savon Voima Verkko Oy:n hakemus 26.3.2018 (korjattu 18.4.2018 ja 28.1.2020)

 

Hakemus                                          Savon Voima Verkko Oy hakee sijoittamislupaa 26.3.2018 Savon Voima verkko Oy:n laatiman suunnitelman vaihtoehto 1 mukaisesti.

 

Kiinteistön 476-402-9-111 alueella vaihtoehdossa 1 pylväät sijoitetaan Rantalantien varteen tien reunassa olevan ojan taakse metsän / pellon puolelle, kuitenkin mahdollisimman lähelle tiealuetta, lähelle nyt olemassa olevaa ja purkautuvaa pienjänniteilmajohtoa. Olemassa olevaa pienjänniteilmajohtoa kiinteistön alueelta purkautuu yhteensä noin 125 m. Pienjänniteilmajohtoa tilalle tulee sijoitettavaksi yhteensä noin 60 metriä ja keskijänniteilmajohtoa pellon reunaan yhteensä 105 metriä eli pellolle sijoitettavaksi tulee 2 kappaletta pylväitä ja 2 kappaletta haruksia. Keskijänniteilmajohdon samoihin pylväisiin tulee sijoitettavaksi myös pienjännitejohto.

 

Kiinteistön 476-402-11-62 alueella vaihtoehdossa 1 keskijänniteilmajohto sijoittuu Onkivedentien itäpuolelle ja Lyytikkäläntien eteläpuolelle aivan tiealueen reunaan. Johto sijoittuu metsämaalle noin 1120 metrin matkalle, josta puustoa joudutaan poistamaan 662 metrin matkalla noin 5-7 metrin leveydeltä, koska keskijänniteilmajohto tarvitsee 10 metriä leveän puuttoman johtoalueen. Kiinteistön 11:62 pohjoisosasta purkautuu pien-jänniteilmajohtoa noin reilun 230 metrin matkalta.

                            

Kiinteistön 476-402-9-99 alueella vaihtoehdossa 1 keskijänniteilmajohto sijoittuu Lyytikkäläntien varrelle siten, että se kulkee ensin noin 260 metrin matkan tien pohjoispuolella ja siirtyy tien eteläpuolelle noin 130 metrin matkalle. Tämän jälkeen linjaus kulkee vielä noin reilun 180 metrin matkan koilliseen haarautuvan pienemmän tien länsipuolelle. Keskijänniteilmajohdon samoihin pylväisiin tulee sijoitettavaksi myös pienjännitejohto. Suunniteltu reitti on kuvattu liitteessä 2 (liite 2 suunnitelmakartta 476:402:9:99 1/1, VE1 ja VE2). Erilaisia pylväsrakenteita kiinteistölle tulisi sijoitettavaksi 8 kappaletta. Pienjänniteilmajohtoa kiinteistöltä purkautuu vajaan 300 metrin matkalta.

 

Sovellettavat lainkohdat              

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan: 

"Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen 

 

Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. 

 

Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa. 

 

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä." 

                                                         

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 81 §:ssä säädetään johdon sijoittamispäätöksen rekisteröinnistä. Päätöksen saatua lainvoiman siitä on tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin rasiteoikeuden haltijan ja rasitetun kiinteistön kohdalle. Kiinteistörekisteriin merkitty sijoittamispäätös on voimassa, vaikka kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle.

 

Maanomistajien vastine

 

                                                          Täydentävänä vastineenamme Savon Voima Verkko Oy:n hakemukseen saada sijoittaa tilojemme alueelle maanpäällinen sähköjohto haluamme lausua seuraavaa:

 

Uudistamme ensinnäkin kaiken 4.5.2018 päivätyssä vastineessamme esitetyn.

 

Kustannusvertailu on laadittu virheellisesti. Kun ilmajohtovaihtoehto 1 vaatii runsaan 4½ kilometrin linjauksen (4.64 km), on täysin käsittämätöntä, että kaapelointi vaatisi yli kaksinkertaisen matkan (9.4 km). Mitään vaativista rakentamisolosuhteista syytä kaksinkertaiseen matkaan ei ole, sillä maasto on todella helppo kaapelin vetämiseen, koska Onkiveden yksityistie on 2016 perusparannettu. Sen tiealue ja tieluiskat ovat hyvät ja kivettömät. Onkiveden tiekunta hyväksyy maakaapeloinnin tiealueelle ja luiskiin. Jos lasketaan vaihtoehdoille yksikköhinnat, on se ilmajohdon kohdalla 31 932 €/km ja maakaapelin 48 864 €/km eli noin 1.5-kertainen, eikä noin 3-kertainen, kuten laskelmien loppusummat osoittavat.                   

 

                                                          Liitteenä oleva tutkimus tukee yo. hintasuhdetta, mutta osoittaa myös, et-tä linjojen elinkaaren aikana maakaapelivaihtoehto on, jos ei edullisempi, niin ainakin erittäin kilpailukykyinen myös taloudellisesti.

 

Esitetty ilmajohtovaihtoehto aiheuttaa myös erilaisia merkittäviä haittoja peltoviljelylle: Pellolle joudutaan rakentamaan haruspylväät linjan mutkaisuuden takia, koska joudutaan kiertämään Nousulan kiinteistö. Maakaapelivaihtoehto olisi kyseisen kiinteistön kohdalla helpompi ratkaisu. Harusten/ pylväiden alle jäävää maata ei voida viljellä, jolloin vaarana ovat rikkakasvit ja hukkakaura. Tilalla harjoitetaan siementuotantoa, jossa puhtauden on oltava Eviran vaatimuksesta 100 %. Myös EU-viljelyvaatimukset on otettava huomioon. Tilalla on käytössä suuret koneet, ja vaarana on koneiden rikkoontuminen. Myös työn menekki suurenee kierrettäessä pylväitä.

 

Hakijan vastine

 

Hakijalta on pyydetty vastine maanomistajien huomautuksesta.

 

                                                          Savon Voima Verkko Oy (SVV vastaa maanomistajien huomautukseen seuraavaa: Kyseessä oleva saneeraus liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa alueen käyttöikänsä päähän tulleita keskijännitejohtoja uusitaan siirtämällä ne teiden varsille, jotta sähkön toimintavarmuudelle asetetut vaatimukset ovat mahdollista täyttää. Sähkömarkkinalain 51 §:n mukaan jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että luonnonolosuhteet eivät aiheuta sähkönkäyttäjien kannalta kohtuuttomia sähkön jakelukeskeytyksiä. Sähkönjakelun keskeytysten raja-arvot ovat asemakaava–alueella ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla erilaiset, ja tästä syystä verkon saneeraustavat vaihtelevat eri verkko-osuuksilla.

                                                         

                                                          SVV jakeluverkon kehittämissuunnitelman mukaan keskijänniteverkot rakennetaan maaseudulla pääasiassa teiden varsille sijoitettavilla ilmajohtorakenteilla. Poikkeuksena ovat korkean prioriteetin johdot, joiden rakentamiseen sovelletaan asemakaava-alueen johtojen rakentamisperiaatteita. Tällaisia johtoja ovat esim. sähköasemien väliset runkoverkot ja yhteiskunnan johtamisen tai turvallisuuden, väestön toimeentulon ja elinkeinoelämän toimintakyvyn kannalta keskeisten kohteiden sähkönjakeluun liittyvät johdot. SVV ei ole maakaapeloinut kyseisellä suunnitelma-alueella keskijänniteverkkoa kehittämissuunnitelmasta poiketen, kuten maanomistajat esittävät. Kiinteistöihin johtavat pienjännitejohdot pyritään pääsääntöisesti kaapeloimaan, mikäli se on maaperän vuoksi mahdollista.

 

Sijoittamislupahakemuksen liitteenä 4 olevat kustannukset on laskettu Energiaviraston yksikkökomponenttihinnoilla ja ne tehdään vastaavalla tavalla myös muiden hankkeiden yhteydessä. Kyseisen haarajohdon keskijännitekaapeloinnille tulee pituutta merkittävästi enemmän kuin ilmajohdoille, koska haarajohdon keskijännitekaapeloinnille tulee pituutta merkittävästi enemmän kuin ilmajohdolle, koska haaraosuudet on rakennettava renkaaseen. Näin ollen suunnitelma-alueen toteuttaminen maakaapeloinnilla vaatii noin kaksinkertaisen määrän kaapelia. Edellisen lisäksi maakaapeliverkon rakentamisessa tarvittavat muut komponentit ovat kalliimpia.

                            

Sähkömarkkinalaki (18 ja 19§) asettaa vaatimuksen asiakkaiden tasapuoliselle kohtelulle, eikä yksittäisen maanomistajan kohdalla voida poiketa vaatimuksesta. Maakaapeloinnin toteutus hakemuksen mukaisilla kiinteistöillä aiheuttaisi sen, että koko saneerausalueen suunnitelma olisi tehtävä uudelleen ja verkosto kaapeloitava kaikkien kohdalla. Tämän johdosta myös muut vastaavan tason haja-asutusalueet tulisi kaapeloida, ja lopulta asiakkaille kohdistuvat hinnankorotukset saneerausten vuoksi muodostuisivat kohtuuttomiksi.

 

Sähkömarkkinalain mukaiset, jakeluverkon toimintavarmuuden parantamiseen tähtäävät vaatimukset ovat maaseutuympäristössä toimivien jakeluverkkoyhtiöiden kannalta taloudellisesti erittäin raskaat. Näillä yhtiöillä on taajamissa toimivia yhtiöitä huomattavasti enemmän saneerattavaa sähköverkkoa kutakin sähkönkäyttäjää eli saneerauksen lopullista maksa-jaa kohden. Maakaapelointi on muihin Energiaviraston ohjeessa mainittuihin, toimintavarmuutta parantaviin ratkaisuihin nähden kallis. Tästä syystä maaseutuympäristössä toimivat yhtiöt eivät voi toteuttaa toimitus-varmuuden parantamista pelkästään maakaapeloinnilla, vaikka se olisi teknisesti hyvä ratkaisu. Taloudellista syistä SVV joutuu käyttämään myös muita keinoja toimintavarmuuden parantamiseksi, kuten rakentamista teiden varsille ja vierimetsänhoitoa.

 

Myös maakaapeliverkossa esiintyy vikoja. Yleisimpiä vikaantumissyitä ovat mm. ulkoinen vioittuminen (kaivu), kriittisten kohtien pettäminen asennus- tai materiaalivirheen takia (liitokset ja jatkokset), sekä sähköiset tekijät (ylijännite, ylikuormituksesta johtuvat tapahtumat). Täysin korjaus-kuluttomina niitä ei voida pitää.

                            

SVV katsoo, että hakemuksen mukainen sähköverkon saneeraus ei ole järjestettävissä tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin sijoituslupahakemuksen VE 1 mukaisesti.

 

Kaavatilanne                                   Alueella ei ole kaavaa.

 

Maanomistajien vaatimukset Hallinto-oikeudessa

 

Hallinto-oikeuden tulee muuttaa päätöstä valittajien tilojen osalta siten, että sähköjohto sijoitetaan niiden kohdalla maan alle. Toissijaisesti päätös tulee kumota valittajien tilojen osalta kokonaisuudessaan.

 

Perusteluinaan valittajat ovat muun ohella esittäneet, että pylväistä aiheutuu merkittävää haittaa maa-ja metsätaloudelle. Suunniteltu ilmajohto estää tien varressa sijaitsevien puutavaran lastauspaikkojen käytön puun kuormaamiseen. Pellolle joudutaan rakentamaan haruspylväät linjan mutkaisuuden takia. Harusten tai pylväiden alle jäävää maata ei voida viljellä, jolloin vaarana ovat rikkakasvit ja hukkakaura. Tilalla harjoitetaan siementuotantoa, jonka puhtauden on oltava 100 prosenttia. Käytössä olevat suuret koneet voivat rikkoontua, ja pylväiden kiertäminen lisää työhön kuluvaa aikaa. Ilmajohto ylittäisi tien yhteensä 12 kertaa, mikä hankaloittaa myös tienpitoa. Maakaapeloinnilla tien ylitykset poistuisivat kokonaan.

 

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Nyt kysymyksessä olevassa hankkeessa sähköjohto kaapeloidaan joidenkin kiinteistöjen osalta.

Lisäksi Savon Voima Verkko Oy:n ja muidenkin yhtiöiden alueella PohjoisSavossa kaapeloidaan vastaavia linjoja huomattavasti syrjäisemmillä alueilla. Tämä osoittaa, etteivät kaapelointikustannukset ole sitä luokkaa kuin

hakija antaa ymmärtää.

 

Kustannusvertailu on laadittu virheellisesti. Maakaapeloinnin pituus ilmajohtoon verrattuna ei voi olla yli kaksinkertainen. Valittajien tilojen osuus

linjasta on vain puolitoista kilometriä. Rakennusolosuhteet eivät ole vaativat, sillä Onkiveden yksityistie on perusparannettu vuonna 2016. Maakaapeloinnin kustannukset ovat vain puolitoista- eivätkä kolminkertaiset ilmajohtoon verrattuna. Linjojen elinkaari huomioon ottaen maakaapelivaihto

ehto on erittäin kilpailukykyinen myös taloudellisesti. Savon Voima Verkko

Oy:n edustajien mukaan on olemassa hyvin pieni todennäköisyys sille, että kaapelin rikkoutumiseen olisi muu kuin mekaaninen syy.

 

 

Lisäselvityspyynnöt

Hakijalta on pyydetty lisäselvityspyyntö 14.11.2019 aiheutuvien metsätaloudellisten haittojen uudelleen arvioinnista ja selvitystä voidaanko linja tyydyttävästi kohtuullisin kustannuksin sijoittaa alueelle siten, että esitettyjen vaihtoehtojen mukainen kiinteistön omistajille aiheutuva haitta on arvioitu teknisesti, että taloudellisesti.

 

Savon Voima Verkko Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä todetaan, että sähköverkko ja pylväiden sijainti on suunniteltu vähäisimmän haitan periaatetta noudattaen. Alueella harjoitettava metsätalous on huomioitu mm. puunvarastointimahdollisuuksien turvaamisella ja ilmajohto sijoittuu vaihdellen tien molemmille puolille, jotta puiden varastointi kiinteistöllä on mahdollista. Hakemuksen kiinteistöjen kohdalla on yksi metsäalue, johon verkkoyhtiö korvaa varastoliittymän. Korvaus asiasta ei ole saatu sovittua tarkemmin maanomistajan kanssa. Lisäksi verkkoyhtiö korvaa metsäalueelle rakennettavasta ilmajohdosta kasvupaikkatyypin mukaisen maapohjan käyttöoikeuden ja poistettavan puuston odotusarvon. Tämän lisäksi maanomistajalla on mahdollista osallistua saneerausalueella järjestettävään johtokadun aukaisun puiden yhteismyyntiin, jolloin maanomistaja saa puustosta asianmukaisen korvauksen verkkoyhtiön maksaessa korjuukulut.

 

Selvityksen liitteenä on suunnitelmakartat, joihin on merkitty suunnitellut puun varastointipaikat. Pylväiden sijoituspaikat on suunniteltu niin tarkasti kuin mahdollista. Erityiskohteissa pylväiden pituutta voidaan kasvattaa, jolloin alikulku on vapaampaa. Keskijänniteilmajohdon alta voidaan ajaa metsäkoneella, kunhan alapuolelle jää 2 metrin ja sivulle 3 metrin varoetäisyys lähimmästä johtimesta.

 

Savon Voima Verkko Oy katsoo, että hakemuksen mukainen saneeraus ei ole järjestettävissä tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin sijoituslupahakemuksen vaihtoehto 1 mukaisesti. Linjan sijoittelun ja suunnitellun puiden varastopiston myötä puun kuljetusmatkat eivät kasva sähkölinjan johdosta yli 350 metriin, jolloin johdolla ei myöskään ole vaikutusta puusta saatavaan myyntituloon. Selvityksessä esitetyillä sijoitushakemuksen kiinteistöillä metsätalouden harjoittaminen on edelleen mahdollista.

 

Maanomistaja on antanut vastineen Savon Voima Verkko Oy:n lisäselvityspyyntöön 17.1.2020 päivätyssä vastineessa (Liite).

 

Viranomainen on pyytänyt 28.1.2020 hakijaa korjaamaan hakemuksen ja liitteenä olevat karttojen kiinteistötunnukset uusien kiinteistötunnusten mukaiseksi. Kyseisellä kiinteistötunnusten korjauspyynnöllä ja hakijan tekemillä korjauksilla ei ole vaikutusta hakemuksen mukaisiin sähkölinjojen sijoitusvaihtoehtoihin eikä sijoitettavien kiinteistöjen hallintaan. Uudelleen kuuleminen korjauksesta ei ole tarpeen.  

 

Esitys                                               

Esitän, että Savon Voima Verkko Oy:lle myönnetään lupa sijoittaa 20 kV:n keskijänniteilmajohto tilojen Lyytikkälä, Kaapola ja Särkkä alueille 26.3.2018 päivätyn ja 28.1.2020 päivitetyn (kiint.tunnukset) hakemuksen sekä 18.4.2018 ja 21.11.2019 saadun lisäselvityksen perusteella hakemuksen vaihtoehto 1 mukaisesti .

 

Perustelut

Sijoitusvaihtoehtojen 1 ja 2 välinen kustannusero on yli kolme kertaa suurempi keskijänniteilmajohdon (148 164 €) ja maakaapeloinnin (457 630€) välillä, joka on linjassa hakijan alueellisesti muihin hakemuksiin nähden ja sijoitus päätöksiin nähden.

 

Savon Voima Verkko Oy on velvollinen noudattamaan hakemuksessa esittämiä liitekarttojen mukaisia sähköpylväiden sijoituspaikkoja sekä suunnitelmia.

 

Savon Voima Verkko Oy:n on ilmoittanut korvaavansa lisäselvityspyynnön liitekartassa (LIITE 2) Onkivedentieltä esittämän varastoliittymän puunkorjaukselle kiinteistön 476-402-11-62 (Kaapola) alueella sekä metsäalueelle rakennettavasta ilmajohdosta kasvupaikkatyypin mukaisen maapohjan käyttöoikeuden ja poistettavan puuston odotusarvon. Viranomainen ei ota kantaa korvausten määrään.

 

Alueella ei ole kaavaa eikä sijoittamisella vaikeuteta kaavan toteuttamista. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja, joten vaikutukset maisemakuvaan jäävät paikallisiksi ja vaikutuksiltaan vähäisiksi.

 

Keskijänniteilmajohdot sijoittuvat pääosin metsäteiden varteen sekä peltoalueiden reunaan jossa verkon huolto ja kunnossapito on mahdollisimman tehokasta sekä teknisesti että taloudellisesti.

 

Johdon ja pylväiden sijoittaminen peltoalueelle haittaa viljelyä, vaikeuttaa pellon muokkausta, sadon korjaamista ja rikkakasvien torjuntaa ja on siten jatkuva haitta viljelylle. Sähköverkko sijoittuu tienvarressa metsän puolelle siellä missä se on mahdollista. Peltoalueelle joudutaan sijoittamaan haruksia linjassa olevien mutkien vuoksi. Pylväät ovat kuitenkin sijoitettu mahdollisimman lähelle tiealuetta, tien reunassa olevan ojan taakse metsän/pellon puolelle, joten suunnitelmassa viljelyhaitat on pyritty minimoimaan.

 

On selvää, ettei hakijan esittämät kaksi vaihtoehtoa linjojen välillä ole täysin vertailukelpoisia maakaapelin ja ilmajohdon välillä, kun mukaan otetaan maanomistajille aiheutuva haitta. Kokonaisharkintaa ei voi tehdä ilman syntyvän haitan arviointia. Hakijalta on edellytetty lisäselvityksiä maanomistajille aiheutuvista haitoista. Asiassa hakija ei ole esittänyt kolmatta vaihtoehtoa esim. ilmajohtojen välillä eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi hakijalta edellyttää. Hakija on todennut, ettei linjaverkon saneeraus ole järjestettävissä tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin sijoituslupahakemuksen vaihtoehto 1 mukaisesti.

 

Ympäristö-  ja rakennuslautakunta toteaa johtopäätöksenään, että suunniteltu ilmajohto on osa Savon Voima Verkko Oy:n verkostosaneerausta, jonka tarkoituksena on parantaa alueen sähköverkon toimintavarmuutta. Vikatilanteissa vauriokohdan löytäminen ja korjaaminen on nopeampaa. Korjausmiehistö ja -kalusto saadaan toimitettua kohteeseen huonoissakin olosuhteissa. Sähköverkko ja pylväiden sijainti on suunniteltu vähäisimmän haitan periaatetta noudattaen, vaihtoehdon 1 mukainen sijoittaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille.

 

 

Maksut                           Tästä päätöksestä peritään hakijalta rakennusvalvonnan taksan 9.2 §:n mukainen maksu 1000 euroa.

 

Rekisteröinti                   Päätöksen saatua lainvoiman, se lähetetään maanmittauslaitokselle merkittäväksi kiinteistörekisteriin.

 

Liitteet	10	3168/2018 Hakemus liitteineen (Ei julkaista internetissä)
	11	3168/2018 Maanomistajien vastine (Ei julkaista internetissä)
	12	3168/2018 Maanomistajien täydentävä vastine liitteineen (Ei julkaista internetissä)
	13	3168/2018 Hakijan vastine (Ei julkaista internetissä)
	14	3168/2018 Hakijan lisäselvitys (Ei julkaista internetissä)
	15	3168/2018 Maanomistajien vastine lisäselvitykseen (Ei julkaista internetissä)

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Niko Karvonen

puh. +358 44 718 5179

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen

 

Lautakunta hyväksyy rakennustarkastajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.