Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 28.10.2020/Pykälä 218

 

 

§ 218

Asianro 7586/08.00.00/2020

 

 

Puomikohteet 2020

 

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen
Kaupunginhallitus

 

Kuopion kaupungin liikennesuunnitteluun tulee vuosittain useita palautteita, joissa esitetään toimenpiteitä luvattoman moottoriajoneuvoliikenteen estämiseksi yhdistetyillä jalankulku ja pyöräilyväylillä. Yleisin toimenpidepyyntö on asettaa väylille betoniporsaita tai kiinteitä puomeja.

 

Kuopion kaupunki ei turvallisuussyistä käytä betoniporsaita niihin liittyvän törmäämisvaaran vuoksi. Törmäysvaara on huomattava etenkin pimeällä ja heikommin valaistuilla paikoilla. Betoniporsaita voidaan käyttää ajoesteinä väliaikaisesti esimerkiksi tapahtumien aikana. Ajoneuvoliikenteen estämiseksi ajoesteinä on käytetty yleensä puomeja. Puomit eivät estä mopoilla ajelua, koska puomi on yleensä mopolla kierrettävissä. Puomin sijoittelussa täytyy myös huomioida pyöräliikenne. Mopot ja polkupyörät mahtuvat kulkemaan samasta tilasta. Tämän vuoksi kohteissa, jossa ongelma liittyy mopoliikenteeseen, ei puomia suositella käytettäväksi. Puomien sijoituksessa tulee myös huomioida jalankulkijat ja esim. pyörätuolilla ja lastenrattaiden kanssa liikkuvat sekä talvikunnossapidettävyys. Yhden puomin investointikustannus asennettuna on noin 7 000 €.

 

Ajoesteen mahdollinen sijoittaminen ja tarkastelut täytyy tehdä tapauskohtaisesti. Olosuhteet kohteittain vaihtelee paljon, mikä tekee kohteiden keskinäisen vertailun ja priorisoinnin hyvin haastavaksi. Kaupungin vakiintuneena käytäntönä on ollut, että kiinteiden ajoesteiden asettamisesta tai asettamatta jättämisestä päättää lautakunta. Tähän esitykseen on kuvattu kuuden erilaisen kohteen nykytilanne ja ratkaisuehdotus.

 

Kelkkailijantie                                 Aloite

Palautepalvelun kautta on tehty aloite koskien Kelkkailijantiellä olevan kerrostalon ja KYS: n sädeparkin välissä olevan jalankulku- ja pyöräilyväylän läpiajoa. Aloitteen tekijän mukaan autot oikaisevat usein ko. osuutta pitkin ja ajavat kovaa, vaikka siinä kulkee jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Aloitteen tekijä ehdottaa väylälle esteitä, jotta autot eivät pääsisi oikaisemaan. Kelkkailijantien ko. osuudesta on tullut useita palautteita, ja liikennesuunnittelu on välittänyt poliisille valvontapyyntöjä asiasta.

 

Taustaa

Kelkkailijantie sijaitsee Niuvantien ja Taivaanpankontien välissä. Niuvantien puoleisesta päästä Kelkkailijantie on n. 220 metrin matkalla tonttikatua. Loppuosa Taivaanpankontielle on jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta, jolla huoltoliikenne on sallittua. Noin 35 metrin pituiselta osalta Kelkkailijantie on sallittu vain jalankululle ja pyöräilylle (ko. osuus alla olevassa kuvassa oranssilla rajauksella).

 

 

 

Jalankululle ja pyöräilylle varatun väylän leveys on n. neljä (4) metriä ja pituuskaltevuus vaihtelee n. 10–12,5 % välillä. Väylän jyrkkyyden vuoksi etenkin pyöräilijöiden nopeudet alamäkeen ovat suuria. Tämän vuoksi aiemmin on palautteisiin vastattu, että puomeihin ja betoniporsaisiin (tai muihin vastaaviin ajoneuvoja rajoittaviin rakenteisiin) liittyy törmäämisvaara.

 

Väylän länsipuolella olevasta talosta on sisäänkäynnit Kelkkailijantielle. Oletettavasti ajoneuvoliikenne koostuu sisäänkäyntien eteen pyrkivistä ajoneuvoista sekä mahdollisesti muista väylän kautta oikaisevista. Jos autolla joutuu menemään sisäänkäynnin eteen ja ajoneuvoa ei mahdu kääntämään sisäänkäynnin edustalla, niin autoilija joutuu joko peruuttamaan Kelkkailijantietä pitkin tai sitten oikaisemaan Kelkkailijantien läpi joko Niuvantielle tai Taivaanpankontielle. Osa autoilijoista voi olla oikaisijoita Taivaanpankontieltä Niuvantielle tai päinvastoin, mutta luultavasti näiden osuus on vähäinen. Kelkkailijantie lyhentää ajomatkaa merkittävästi, kuin jos kiertäisi Mallitalontien tai Retkeilijäntien kautta. Tämän vuoksi Kelkkailijantie onkin hyvin tärkeä yhteys jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta.

 

Jalankululle ja pyöräilylle varattu osuus on merkitty yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie- liikennemerkein, ja väylälle on myöhemmin maalattu myös jalankulkijan ja pyöräilijän tunnuskuvat. Näillä toimenpiteillä on haluttu korostaa ko. kohtaa, tosin maalaukset näkyvät vain sulan maan aikaan. Niuvantien suunnasta Kelkkailijantie on merkitty liikennemerkillä umpikaduksi, jonka päästä on kuitenkin polkupyöräilijälle jatkuva reitti.

 

Onnettomuustilastot ja tehdyt mittaukset

Kelkkailijantiellä ei ole sattunut viimeisen viiden (2014 - 2018) vuoden aikana onnettomuuksia. Kelkkailijantiellä suoritettiin mittaus liikennemääristä (elo-syyskyy 2019). Mittari oli sijoitettu kohtaan, jossa väylä on vain jalankululle ja pyöräilylle varattua osuutta. Mittaus kesti n. viiden (5) vuorokauden ajan. Tuloksista selvisi, että ko. kohdalta oli kulkenut yhteensä 60 ajoneuvoa (51 henkilöautoa, kaksi (2) pakettiautoa ja seitsemän (7) kuorma-autoa). Mittaustulosten mukaan kaksipyöräisten nopeudet vaihtelevat 4 - 47 km/h, henkilöautojen nopeudet 8 - 37 km/, pakettiautojen nopeudet 12 - 22 km/h ja kuorma-autojen nopeudet 12 - 18 km/h. Osa kaksipyöräisten nopeuksista ovat kovia ja ne on mitattu alamäkeen ajettaessa. Mittarilla ei pysty erottelemaan kaksipyöräisten joukosta polkupyöriä, mopoja ja moottoripyöriä.

 

Ehdotus ja perustelut päätökselle
Kelkkailijantielle ei aseteta puomia. Väylän pituuskaltevuus on suuri ja puomin asentamiseen liittyy oleellinen törmäämisvaara. Nopeusmittausten perusteella etenkin pyöräilijöiden nopeudet ovat osittain suuria alamäkeen ajettaessa. Puomin asettaminen on toisaalta riski myös siltä kannalta, että puomin takia väylältä ei pääse ajamaan enää läpi ja johtaa tilanteeseen, että autoilijat peruuttavat joko Niuvantien suuntaan tai Taivaanpankontielle. Peruuttelevat autot ovat erittäin suuri riski etenkin alamäkeen ajaville pyöräilijöille.

 

Järvisimpukankuja                         Aloite

Asiakas on tehnyt aloitteen koskien Järvisimpukankujan läpiajoa. Aloitteessa kerrotaan, että vaikka katu on osin jalankululle ja pyöräilylle varattu, autoilijat ajavat jatkuvasti kyseisestä kohdasta läpi. Järvisimpukankujan kiinteistöille ajetaan virallisesti Järvihelmenkadun kautta. Aloitteen tekijän mukaan reittiä käytetään oikaisuun, koska se lyhentää ajomatkaa n. puolella kilometrillä. Aloitteessa ehdotetaan ajojärjestelyjen muuttamista jollain tapaa, jotta ajoneuvoliikenne vähenisi.

 

Taustaa

Järvisimpukankujan asemakaavamerkintä muutettiin poikkeamispäätöksellä (5481/414/2011) siten, että väli Messuportinkatu/Helminauha - Messukuja on varattu vain jalankululle ja pyöräilylle (pp, kartan punainen rajaus) ja välillä Messukuja - Järvihelmenkatu on huolto- ja tontille ajo sallittu (pp/t, kartan oranssi rajaus). Alla olevassa kuvassa on esitetty kaavasta poikkeamisratkaisu periaatteellisena.

 

 

Järvisimpukankuja on 3,5 metriä leveä väylä. Väylä on merkattu liikennemerkein siten, että Messuportinkadun/Helminauhan puoleinen pää on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Järvihelmenkadun puoleisesta päästä väylä on merkitty moottoriajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkein sekä lisäkilvellä tontille ajo ja huoltoajo sallittu. Messukujan suunnittelu ei ole valmis, koska se odottaa alueen rakentumista. Järvisimpukankujan ja Messukujan alueen jäsentymättömyys ja viimeistelemättömyys vaikuttanee osittain siihen, että läpiajoa esiintyy. Messukujan pään aukio on tarkoitus suunnitella torimaisena istutuksin ja eri pintamateriaalein. Lopputilanteessa kunnossapitokalustolle mahdollistetaan läpiajo. Messukujalla on moottoriajoneuvolla ajo kielletty lukuunottamatta huoltoajoa.

 

Onnettomuustilastot ja tehdyt mittaukset

Vuosien 2014 - 2018 aikana ei ole ko. osuudella sattunut viranomaisten tietoon tulleita onnettomuuksia. Alueella oli liikennelaskuri lokakuun alkupuolella vuonna 2019 n. 3 vuorokauden ajan. Laskurin mukaan ko. osuudella ajoi yhteensä 52 ajoneuvoa, joista 44 oli henkilöautoja ja 6 oli kaksipyöräisiä. Lisäksi ko. osuudella ajoi yksi pakettiauto sekä 1 kuorma-auto. Henkilöautojen nopeudet vaihtelivat 6 - 26 km/h ja kaksipyöräisten nopeus 5 - 13 km/h välillä.

 

Ehdotus ja perustelut päätökselle

Järvisimpukankujalle ei aseteta puomia, koska alueen rakentuminen on osittain kesken. Messukujan suunnittelun yhteydessä etsitään ratkaisu, jolla ajoneuvoliikenteen läpiajo ei ole houkutteleva. Järvisimpukankujan Messuportinkadun/Helminauhan puoleiseen päähän voidaan tarvittaessa maalata jalankulkijan ja pyöräilijän tunnuskuvat.

 

 

Läpiajo Oksasenkujan ja Gottlundinkadun välisellä jalankulku- ja pyöräilyväylällä

 

Aloite

Palautetta on tullut, että Oksasenkujan päästä Gottlundinkadulle vievällä jalankulku- ja pyöräilyväylällä esiintyy läpiajoa. Kyseinen osuus on asemakaavassa katualuetta. Väylä on merkitty yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä- liikennemerkein. Ko. osuus on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella rajauksella, väylän pituus on n. 20 metriä.

 

 

Taustaa
Ko. osuudella oli liikennelaskuri syyskuussa 2019 n. neljän vuorokauden ajan. Henkilöautoja ko. kohdalta ajoi 18 kappaletta, kaksipyöräisiä puolestaan 55 kappaletta.

 

Ehdotus ja perustelut päätökselle
Asennetaan ko. väylälle puomi estämään läpiajo.

 

Rantapuistonkadun ja Paloniementien välinen jalankulku- ja pyöräilyväylä

 

Nykytilanne
Asemakaavan mukaisessa tilanteessa sekä Paloniementie että Rantapuistonkatu ovat umpikatuja (kuva alla). Katujen välillä on jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä Keilankannan sillan alitse. Sekä Paloniementien että Rantapuistonkadun loppuosat ovat vielä viimeistelemättä ja katusuunnitelmien mukaiset kääntöpaikat rakentamatta. Jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä sijaitsee vanhalla tiepohjalla. Rantapuistonkadun puoleisesta päästä tulee sallia huoltoajo pumppaamolle, mikä on huomioitu liikenteenohjauksessa.

 

 

 

Ko. väylällä oli liikennelaskuri kesä-heinäkuussa 2019 n. kolmen vuorokauden ajan. Laskuri havaitsi kaksipyöräisiä 15 kappaletta, henkilöautoja 51 kappaletta, paketti- ja kuorma-autoja molempia kuusi kappaletta. Laskurilla ei pysty erottelemaan kaksipyöräisistä mopojen ja polkupyörien osuuksia. Kaksipyöräisten osalta nopeudet olivat 5 - 42 km/h, henkilöautojen osalta 7 - 40 km/h. Pakettiautojen nopeudet vaihtelivat 17 - 34 km/h ja kuorma-autojen 22 - 33km/h. Kaksipyöräisten nopeudet kertovat, että väylällä kulkee jonkin verran mopoja.

 

Ehdotus ja perustelut
Väylälle ei aseteta puomia, koska alueen rakentuminen on vielä kesken. Yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä suunnitellaan ja viimeistellään siten, että entisen tiepohjan tarpeettomat rakenteet puretaan. Paloniementien ja Rantapuistonkadun kääntöpaikat tulee rakentaa katusuunnitelmien mukaisesti. Mikäli alueen viimeistelyn jälkeen läpiajoa edelleen esiintyy, harkitaan puomin asentamista väylälle huomioiden pumppaamon huoltoliikenne.

 

Sandelsinkatu                        Aloite
Liikennesuunnitteluun saapuneen palautteen mukaan Sandelsinkadulla Koljonvirrankadun ja Malminkadun välillä on auto-, mopo- ja moottoripyöräliikennettä. Aloitteen tekijä ehdottaa väylälle ajoesteitä estämään ajoneuvoliikenteen. Palautteen mukaan myös Koljonvirrankadun jalankulku- ja pyöräilyväylällä on vastaava ongelma.

 

Taustaa
Itkonniemen kaupunginosassa sijaitseva Sandelsinkatu ja Koljonvirrankatu on 9.5.1980 vahvistetussa asemakaavassa merkitty yleiselle jalankululle varatuksi alueeksi Malminkadun ja Honkalahdenkadun välillä. Väylät on osoitettu liikennemerkein jalankulku- ja pyöräilyväyläksi, joten ajo moottoriajoneuvoilla on kiellettyä.

 

 

Kyseisillä väylillä ei ole poliisin tietojen mukaan sattunut onnettomuuksia viimeisen viiden (2015 - 2019) vuoden aikana. Sandelsinkadulla välillä Koljonvirrankatu - Malminkatu suoritettiin mittaus liikennemääristä syyskuussa 2019. Mittauskohdan ohi ajoi henkilöautoja 26 kappaletta, pakettiautoja 7 kappaletta ja kuorma-autoja 4 kpl, vaikka kyseessä on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

 

Ehdotus ja perustelut

Sandelsinkadun jalankulku- ja pyörätien eteläpäähän asetetaan puomi ja Koljonvirrankadulle puomi asetetaan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän keskivaiheille estämään autoliikenne. Liikennemäärämittausten perusteella kyseisiä jalankulku ja pyöräilyväyliä käytetään yleisesti moottoriajoneuvoliikenteen reitteinä.

 

Piennartie                             Aloite
Nilsiän Piennartieltä on saapunut aloite, jossa esitetään puomia Piennartien ja Hyypäntien välille. Aloitteen tekijän mukaan Piennartien ja Hyypäntien välisellä yhdistetyllä jalankulku ja pyöräilyväylällä on luvatonta ajoneuvoliikennettä. Piennartielle on anottu myös kääntöpaikan järjestämistä.

 

Taustaa
Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Piennartien ja Hyypäntien välinen osuus on osoitettu jalankulkuun ja pyöräilylle tarkoitetuksi katualueeksi. Kyseisen väylän kautta on sallittava kahdelle kiinteistölle tontille ajo, koska tonteille ei ole mahdollista järjestää muuta kulkuyhteyttä. Hyypäntien kautta vastaavasti kyseistä väylää käytetään yhdelle kiinteistölle kulkuun. Näiden tonttiliittymien välinen osuus on osoitettu yhdistetyksi jalankulku ja pyöräilyväyläksi. Näin ollen läpiajoliikenne ei asetettujen liikennemerkkien ja tieliikennelain puitteissa ole sallittu moottoriajoneuvoille. Kaavoitusratkaisu on tyypillinen alueelle, sillä useita päättyviä tonttikatuja yhdistää asemakaavassa osoitettu yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä.

 

 

Ehdotus ja perustelut
Piennartielle ei aseta puomia. Alueen luonteen vuoksi, on äärimmäisen vaikea tehdä valintaa, mille kahden tonttikadun väliselle jalankulku- ja pyöräilyväylälle puomi on asennettava. Vastaavanlaisia väyliä kyseisellä alueella on kolme tämän väylän lisäksi. Tämän lisäksi on puistoon johtavia jalankulkuun ja pyöräilyyn osoitettuja väyliä. Liikenteenohjauksen keinoin väylän käyttämistä moottoriajoneuvojen läpiajoon voidaan tehostaa asettamalla Piennartielle umpitien merkki, jossa osoitetaan polkupyöräilyn läpiajomahdollisuus.

 

 

Vaikutusten arviointi                     Puomien asentamisen vaikutuksia liikenneturvallisuuden näkökulmasta on esitetty edellä kohdekohtaisesti. Ajoesteiden asentaminen parantaa pitkällä aikavälillä liikenneturvallisuutta. Kohteita esitetään liikennesuunnittelulle melko paljon vuosittain. Puomien valinnassa ja asentamisessa täytyy huomioida kunnossapidon varmistuminen. Tämän vuoksi käytetään hydraulisia puomeja, jotka voidaan kunnossapitokalustolla avata ja puomi sulkeutuu automaattisesti.

 

Puomit esitetään hankittavaksi liikenneturvallisuuden edistämiseen varattujen määrärahojen puitteissa. Kolmen puomin investointikustannus on arvioitu olevan noin 21 000 € asennettuna.

 

Esitys                                                Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että seuraaviin kohteisiin asennetaan ajoneuvoliikenteen estävät puomit:

·          Oksasenkujalle

·          Sandelsinkadulle

·          Koljonvirrankadulle

 

Lisäksi esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että seuraaviin kohteisiin puomeja ei aseteta:

·          Kelkkailijantielle

·          Järvisimpukankujalle

·          Rantapuistonkadun ja Paloniementien väliselle jalankulku ja pyöräilyväylälle

·          Piennartie

 

                                                          Valmistelija                                                               

Hanna Myllynen	puh. +358 44 718 5333
Hanna Väätäinen	puh. +358 44 718 5318

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 

Lautakunta hyväksyy apulaiskaupunginjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.