Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 26.10.2017/Pykälä 34

 

 

§ 34	Asianro 6077/11.01.00/2017

 

 

Päätös ympäristölupahakemuksesta / Kuopion Energia Oy, tuhkan hyödyntäminen vallirakenteessa , Joensuuntie 902, kiinteistöt 297-416-5-23, 5-24 ja 6-55 sekä 297-895-0-9, Kuopio

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

 

Kuopion Energia on jättänyt 13.7.2017 ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee Haapaniemi 2 ja 3 voimalaitosyksiköiden lento- ja /tai pohjatuhkan hyödyntämiselle valtatie 9 vallirakenteessa Jännevirralla osoitteessa Joensuuntie 902 kiinteistöillä 297-416-5-23, 5-24 ja 6-55 sekä 297-895-0-9. Lupaa haetaan siten, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa esitetään myönnettävän.

 

                                                     

 

 

Asia

Päätös ympäristölupahakemuksesta

Luvan hakija

Kuopion Energia Oy

PL 105

70101 Kuopio

 

yhteyshenkilö: Matti Voutilainen, p. 040 709 7333, sähköposti: matti.voutilainen@kuopionenergia.fi

 

Y-tunnus: 2064700-4

 

Laskutusosoite: 0037220647004, OVT-tunnus: 00720647004, välittäjä: Enfo Zender Oy (003714377140)

 

Toiminta ja sen sijainti

Tuhkan käyttö maanrakentamisessa meluvallissa

Joensuuntie 902

70940 Jännevirta

Kiinteistöt: 297-416-5-23, 5-24,  6-55 ja 297-895-0-9.

 

koordinaatit: pohjoinen: 6981636, itäinen 543367

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27  § perusteella ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 12b kohdan perusteella.

 

Asian vireille tulo

                                                      Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 13.7.2017

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

Alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava (vahvistettu 3.7.2008.), Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu 7.12.2011), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu 15.1.2014) ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (vahvistettu 1.6.2016). Maakuntakaavassa valli sijaitsee maatalousalueella valtatien välittömässä läheisyydessä.

 

Maakuntakaavansuunnittelumääräyksen mukaan kohteiden suunnittelussa on otettava huomioon maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Kohteiden erityispiirteitä tulee vaalia.

Alueella on voimassa Kurkiharjun, Ranta-Toivalan ja Jännevirran yleiskaava (vahvistettu 28.10.1994, muutos 20.8.2007). Tieyhteys on kaavassa merkitty valtakunnalliseksi tieksi (VT). Suunniteltu valli sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle (M).

 

Alueella ei ole asemakaavaa

                           

Lähimmät asuntokiinteistöt sijaitsevat valtatien toisella puolella luoteessa 50- 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta vallista.  Yksittäisiä loma-asuinkiinteistöjä sijaitsee 80-300 metrin etäisyydellä vallista.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (Jänneniemi 0829705) sijaitsee alueen pohjoispuolella lähimmillään noin 1 300 metrin etäisyydellä vallialueesta.

 

Lähimpään eteläpuolella sijaitsevaan vesistöön Kotkatveden Suotaipaleenlahteen on matkaa noin 300 metriä suunnitellun vallin reunasta.

 

Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita tai suojelualuevarauksia. Kuivainniemen rauhoitusalue sijaitsee alueesta noin 2, 5 kilometrin etäisyydellä kaakkoon.

 

Alueen ympäristön tila

Alueen pinta- ja pohjavesien laadusta ei ole tarkkaa tietoa. Yleisten tietojen perusteella niiden tila kuitenkin arvioidaan pääosin hyväksi. Kuormitusta pinta- ja pohjavesiin alueella aiheuttavat lähinnä haja-asutus, maa-ja metsätalous sekä valtatie 9:n liikenne.

 

Alueen ympäristössä tien pientareella kasvaa hieskoivua, kiilto- ja virpapajua, kuusta, mäntyä ja tuomia. Kenttäkasvillisuutta leimaa yleinen niittylajisto, kuten koiranputki, timotei, kastikka, niittyleinikki ja siankärsämö. Uhanalaisia luontotyyppejä tai kasveja ei tarkastellulla alueella ole havaittu. Tuhkavalli ei sijoitu alavalle alueelle, jossa esiintyi pajuluhtaa. Suojelullisista syistä huomioon otettavaa eläimistöä ei ole havaittu kasvillisuusselvityksissä. Direktiivilajien esiintyminen alueella on arvioitu niiden levinneisyyksien ja elinympäristövaatimusten perusteella epätodennäköiseksi.

 

Alue ei sisälly ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) kohteena, jossa alueen käyttöhistorian perusteella voitaisiin epäillä maaperän pilaantumismahdollisuutta.

 

 

Kuvaus toiminnasta

Rakennettava noin 340 m pitkä valli tulee sijaitsemaan Kuopion Jännevirralla valtatie 9:n tiealueella, sen koillispuolella, valtatien ja Pohjantien uusien linjauksien välisellä alueella.

 

Vallirakenteessa, jonka pinta-ala on noin 5 050 m² ja korkeus 2,5 m, käytetään Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi 2 ja 3 voimalaitosyksiöiltä syntyvää lento- ja /tai pohjatuhkaa noin 12 000 m³ (n. 15 000 tonnia). Rakenteessa käytettävästä tuhkasta noin 3 000 tonnia on varastoitu Heinälamminrinteen jätekeskukseen Jätekukko Oy:n alueelle. Vallirakenteessa käytettävän materiaalin laatu varmistetaan laboratoriotutkimuksilla ennen materiaalin käyttöä kohteessa.

 

Tarvittaessa tuhkia varastoidaan omissa kasoissaan rakennusalueella. Varastointi pyritään tekemään mahdollisimman jyrkissä ja pinta-alaltaan pienissä varastokasoissa, jotta veden imeytyminen materiaaleihin olisi mahdollisimman vähäistä. Varastokasojen pinta tiivistetään kauhakuormaajan kauhalla pölyämisen estämiskeksi. Materiaaleja ei peitetä varastoinnin aikana.

 

Alue muotoillaan ja tiivistetään ennen tuhka- ja pintakerrosten rakentamista. Pohjamaan päälle asennetaan suodatinkangas ja sen päälle tuhkakerros. Mikäli pohjatuhkaa on käytössä, rakennetaan siitä kuivatuskerros. Lentotuhkakerros rakennetaan n. 300–400 mm:n paksuina kerroksina, välillä tiivistäen.

Peittomaata levitetään tuhkakerroksen päälle vähintään 500 mm. Rakenteen reunaluiskat verhoillaan 500 mm:n maa-aineskerroksella. Verhoilussa tullaan hyödyntämään pohjan muotoilusta ja tierakentamisesta ylimääräisiksi jääneitä maamassoja sillä edellytyksellä, että ne ovat hienoainespitoisia (SaSi, SiMr).

Vallirakenteen ja 6.7.2017 havaitun pohjavesipinnan väliin jää vallin itäpäässä noin 1 m:n suojakerros. Länsipäässä suojakerros on useita metrejä.

 

Pintavedet johdetaan rumpuputkeen reunaojien avulla, mistä vedet johdetaan Suotaipaleenlahteen. Etäisyys Suotaipaleenlahteen ojia pitkin on lyhimmillään 340 metriä.

 

Valli rakennetaan vaiheittain vuosien 2017-2018 aikana materiaalin kertyvyyden mukaan. Vallin viimeistely tapahtuu syksyn 2018 aikana.

Toiminta ei tarvitse käyttövettä. Alueelle ei rakenneta viemäröintiä. Vallin päälle satava vesi valuu hulevetenä pääsoin reunaliuskaa pitkin tienvarsiojiin ja rummun kautta Suotaipaleenlahteen.

 

Toiminnalle haetaan lupaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Alueen maaperä sekä pohjavesiolosuhteet

 

Tuhkavallin pohjalta on tehty maaperähavaintoja pintamaasta (0-100 cm) 10 koekuopasta. Koekuopissa maa-aines on ollut pääosin hiekkamoreenia (HkMr), silttistä hiekkamoreenia (siHkMr), hiekkaa (Hk), silttistä hiekkaa (siHk), savista silttiä (saSi) ja savea (Sa).

 

Pohjavesipinta on 6.7.2017 ollut havaintoputkessa PVP1 vallin itäpäässä noin 1 m maanpinnan tason alapuolella.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

 

BAT-asiakirjaa ei ole tehty tuhkan käyttämiselle maanrakentamisessa. Vallin suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan paras käyttökelpoinen tekniikka, joka vastaa maarakentamisen yleisiä tekniikoita.

 

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa käytetään jätemateriaalia, mikä tukee jätelainsäädännön tavoitetta jätteen hyödyntämisen materiaalina. Alueellisia maa-ainesluonnonvaroja säästetään korvaamalla perinteisiä rakentamismateriaaleja

 

Työkoneiden polttoaineen kulutus muodostaa toiminnan energian käytön.

 

Päästöt ja niiden käsittely sekä toiminnan ympäristövaikutukset

 

Tuhkavallista vapatuvan metallikuormituksen määriä on arvioitu laskennallisesti riskinarviolaskelmissa. Laskelmien mukaan, jos tuhkan läpi suotautuu vuodessa 707 m³ vettä, on Suotaipaleenlahteen kohdistuva kuormitus (kg/a) seuraava:

 

Alkuaine	Haapaniemi 3 lentotuhka	Haapaniemi 2 lentotuhka
Barium	1,3	1,4
Kromi	0,2	0,07
Elohopea	0,004	0,01
Molybdeeni	0,4	0,3
Seleeni	0,05	0,02
Kloridi	138	35
Fluoridi	0,3	0,6
Sulfaatti	999	315

 

Laskelman arvioidaan olevan yliarvio, koska siinä on arvioitu haitta-aineiden liukenevan kerralla valumaveteen, kun tosiasiallisesti liukenemista tapahtuu tasaisesti sulan maan aikana ja kaiken veden oletetaan imeytyvän tuhkatäyttöön, kun osa pintavesistä ohjautuu tuhkakerroksen ohi. Laskelmissa ei myöskään ei ole otettu huomioon haitta-aineiden pidättymistä maaperään. Laskelmien mukaan haitta-aineiden kuormituksen seurauksena Suotaipaleenlahdessa eivät ylity haitta-aineiden pintaveden viitearvopitoisuudet.

Vuosien 2016-2017 tuhka-analyysien perusteella maanrakennuskelpoisuuden suhteen kriittisimpiä lentotuhkan alkuaineita ja ainesosia kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella ovat barium, kromi, elohopea, molybdeeni, seleeni, kloridi, sulfaatti ja arseeni.

 

Toiminta sijoittuu valtatien tiealueella, joten maaperän suojelulle ei hakijan mukaan ole tarvetta asettaa erityisiä vaatimuksia. Tuhkarakenne on hyvin tiivis ja rakenteen läpi menevän veden määrä on käytännössä vähäinen. Tuhkan sekoittuminen alapuoliseen maa-ainekseen estetään suodatinkankaalla. Liukoiset haitta-aineet eivät aiheuta alapuolisen maaperän pitoisuuksien olennaista kohoamista. Tuhka sijoitetaan rakenteessa pohjaveden ja Suotaipaleenlahden vesipinnan yläpuolelle.

 

Maaperään kohdistuvat rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan pieniksi.

 

Rakentamisen aikana voi aiheutua tuhkan pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Tuhkan pölyämistä ja leviämistä ympäristöön tuulen mukana pyritään estämään tasoittamalla ja tiivistämällä alueelle tuodut kasat pyöräkuormaajan kauhalla ja tarvittaessa kastelemalla kuivana tuotu tuhka. Kasaan varastoitu tuhka voi pölytä alkuaikoina, mutta materiaalin kostuttua kasaan muodostuu kovettuva pölyämätön pinta.

 

Rakentamisen aikana melua syntyy työkoneista ja liikenteestä. Melu ei erotu muusta tiealueen rakennusmelusta. Vallin rakentamisesta aiheutuva melu vastaa normaalia maarakennusmelua. Toiminnasta ei aiheudu tärinää ympäristöön.

 

Toiminnan, päästöjen ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu

 

Käytettävän tuhkan ympäristökelpoisuus (aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet) tutkitaan ennen tuhkan sijoittamista rakenteeseen.

 

Tuhkan hyödyntämisen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tullaan tarkkailemaan. Ennen rakentamisen aloittamista Suotaipaleenlahteen johtavasta ojasta otetaan näytteet vertailua varten.

 

Poikkeukselliset, tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen

 

Tuhkan varastoinnista ja vallin rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä ympäristö- tai turvallisuusriskejä. Työskentelyssä huomioidaan työturvallisuusasiat. Liikenne järjestetään siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä. Toiminnan huolellisella suunnittelulla etukäteen vältetään mahdolliset riskit.

 

Lupahakemuksen mukaisessa toiminnassa merkittäviä poikkeuksellisia tilanteita voi olla säätilasta aiheutuva materiaalien poikkeuksellinen pölyäminen tai liettyminen. Näihin voidaan varautua oikeilla työtavoilla ja huomioimalla säätila rakentamisen aikana. Lisäksi materiaalien välivarastot sijoitetaan siten, ettei mahdollisesti liettynyttä tuhkaa pääse laskuojiin.

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin ilmoitustaululla 31.7. – 31.8.2017. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjallisesti ympäröivien alueiden haltijoille 28.7.2017 päivätyllä kirjeellä. Hakemuksesta on pyydetty Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto 28.7.2017.

 

Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot sekä hakijan vastine niihin

 

Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Jänneniemen osakaskunnan 29.8.2017 jättämässä muistutuksessa todetaan seuraavaa: ”Jänneniemen osakaskunta vaatii, että Kuopion energian lupahakemus hylätään. Perusteluina epäillään meluvallissa käytettävän materiaalin ympäristökelpoisuutta ja otetaan esiin hakemuksesta puuttuvat tutkimustulokset aineiden pitoisuuksista ja liukoisuuksista.

 

Jos lupa vastoin osakaskunnan näkemystä myönnetään, Jänneniemen osakaskunta esittää, että pinta- ja pohjavesille on laadittava tarkkailuohjelma, jonka tulokset lähetetään osakaskunnalle.

 

Kun otetaan huomioon sijoitettavan jätemateriaalin suuri määrä, on vastuutonta hakea lupaa ensin, ja ”tutkia pitoisuuksia” vasta luvan saannin jälkeen.

 

Sijoitettavan jätteen loppusijoituspaikka vesistön vaikutusalueella huomioon ottaen sekä jätteen suuri määrä ja se, ettei pitoisuuksia olla tutkittu miltään osin ennen lupaprosessia, toiminnan aloituslupaa ei tule myöntää. Vallin reuna sijaitsee 280 metrin etäisyydellä vesistöstä. Vedenottamon kaukosuojavyöhyke ulottuu noin sadan metrin etäisyydelle suunnitellusta vallista. Etäisyys on liian pieni ja riski vuodoille liian suuri.

 

Hakemuksessa todetaan, että vallirakenteessa käytettävän materiaalin laatu varmistetaan laboratoriotutkimuksin ennen sen käyttämistä rakentamisessa. Tosiasiassa hakija hakee avointa valtakirjaa sijoittaa sitä tavaraa mitä hakijalla runsaasti on ”laadusta” välittämättä ja tutkimukset sivuuttaen tai siirtäen ne hamaan tulevaisuuteen kun jäte on jo löytänyt paikkansa.

 

Jänneniemen osakaskunnalle on lähetettävä tiedot laboratoriotutkimuksista ja laadunvalvontasuunnitelmasta (kohta 10.1 Käyttötarkkailu). Vaikutustarkkailua on jatkettava vähintään kolme vuotta rakentamisen päättymisen jälkeen, koska valumat eivät välttämättä toteudu heti. Ennen rakentamisen aloittamista otettavista vesinäytteistä ja kohdassa 10.5 mainituista tarkkailutuloksista on lähetettävä tiedot Jännenimen osakaskunnalle.

 

Vesistön vaikutusalueen mittava tuhkaaminen aiheuttaa mittavia pölyhaittoja sekä haittoja kalastolle ja kalastukselle.

 

Hakemuksen mukaan (kohta 7.2) tuhkan välivarastointi on aloitettu. Aloituslupaa, ennen lainvoimaista päätöstä ei tule myöntää. Jos lupa myönnetään, se vesittää mahdollisen lupahakemuksen hylkäävän päätöksen vaikutukset. Tienrakentajat ovat jo riittävästi pilanneet ympäröiviä vesiä, joten alueella ei tarvita enää muualta tuotuja ongelmajätteitä. Sijoitus pohjavesialueen viereen ja vesistöjen välissä olevalle kankaalle on muutoinkin huono ratkaisu.”

 

Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta.

 

Hakija ei ole antanut vastinetta muistutukseen.

 

Tehdyt tarkastukset

 

Rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön on tutustuttu maastokäynnillä 4.10.2017.

 

Esitys

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Kuopion Energia Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan tuhkan hyödyntämiseen vallirakenteessa kiinteistöille 297-416-5-23, 5-24 ja 6-55 sekä 297-895-0-9 seuraavasti.

Sen lisäksi, mitä lupahakemuksessa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

 

1.      Hakemuksen mukaiseen vallirakenteeseen saa sijoittaa Haapaniemen voimalaitosten lento- ja pohjatuhkaa yhteensä 15 000 t. Lento- ja pohjatuhkan sijoittamisessa tulee noudattaa ympäristölupahakemuksessa kuvattua rakentamistapaa.

 

 

Rakentamisessa käytettävän lento- ja pohjatuhkan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 liitteen 1 peitetyn rakenteen laatuvaatimukset. Materiaalien laatu tulee tutkia valtioneuvoston asetuksen 591/2006 liitteen 2 mukaisesti ja tutkimustulokset tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen materiaalin sijoittamista täyttöön.

 

Tuhkavallin pohja ja peittokerros tulee tiivistää koneellisesti.

 

Varastoinnissa ja vallin rakentamisessa tuhkan pölyäminen tulee estää esimerkiksi tiivistämällä varastokasoja ja täyttöä.

 

(YSL 52, 58 §, vna 591/2006)

 

Perustelu: Annetuilla tuhkan sijoittamista, käyttöä ja välivarastointia koskevilla määräyksillä estetään vallin rakentamisesta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Annetut määräykset soveltuvin vastaavat valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisia vaatimuksia. Tuhkavallin peittokerroksen tiivistämisellä vähennetään veden suotautumista tuhkatäyttöön ja sen läpi. Pohjan tiivistäminen vähentää haitallisten yhdisteiden suotautumista alapuoliseen maaperään.

 

2.      Rakennustyölle on nimettävä valvoja, joka vastaa rakentamisen aikaisesta tuhkan laadunvalvonnasta ja rakentamisesta. (YSL 8, 58 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen valvonnan kannalta

 

3.      Jätteen hyödyntämistä varten tulee asettaa 20 000 euron vakuus, joka tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen työn aloittamista. Vakuus voidaan palauttaa, kun lupamääräyksen 5 mukainen loppuraportti on hyväksytty ja lupamääräyksen 4 mukainen loppukokous on pidetty. (YSL 59-61 §)

 

Perustelu: Asetettavalla vakuudella voidaan varmistua, että jätteiden sijoittaminen voidaan saattaa päätökseen työn mahdollisesti keskeytyessä tai lupapäätöksen kumoutuessa.

 

4.      Ennen töiden aloittamista toiminnanharjoittajan on kutsuttava koolle aloituskokous, jossa ovat edustettuina hakijan, urakoitsijoiden ja valvojan edustajat ja vastaavasti työn päätyttyä toiminnanharjoittajan on kutsuttava koolle loppukokous, jossa ovat edustettuina em. tahojen edustajat. (YSL 52 §)

 

Perustelu: Aloitus- ja loppukokoukset ovat tarpeen valvonnan kannalta.

 

5.      Toteutuneesta rakennustyöstä tulee esittää enintään 3 kuukautta työn päätyttyä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille loppuraportti hyväksyttäväksi. (YSL 52, 62 §)

 

Perustelu: Loppuraportin perusteella voidaan varmistua, että työ on tehty lupahakemuksen ja annettujen määräysten mukaisesti.

 

6.      Tuhkavallin vaikutuksia ympäristön pintavesiin tulee seurata vähintään kolmen vuoden ajan Suotaipaleenlahteen laskevasta ojasta ja Suotaipaleenlahdesta kerran vuodessa toukokuussa otettavista vesinäytteistä. Näytteistä tulee analysoida vähintään seuraavat parametrit: sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus (COD_Cr), arseeni (As), barium (Ba), elohopea (Hg), kromi (Cr), lyijy (Pb), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), seleeni (Se), sinkki (Zn) ja vanadiini (V).

 

Tuhkavallin vaikutuksia ympäristön pohjaveteen tulee seurata vähintään kolmen vuoden ajan yhdestä vallin itäpäähän sijoitetusta pohjavesiputkesta kerran vuodessa toukokuussa otettavasta vesinäytteestä. Näytteistä tulee analysoida vähintään seuraavat parametrit: happi (O₂), sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus (COD_Cr), arseeni (As), barium (Ba), elohopea (Hg), kromi (Cr), lyijy (Pb), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), seleeni (Se), sinkki (Zn) ja vanadiini (V).

 

Lisäksi yhdet pinta- ja pohjavesinäytteet tulee ottaa ennen rakentamisen aloittamista.

 

Tarkkailun jatkamisesta kolmen vuoden jälkeen päättää Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut.

 

Analyysitulokset tulee toimittaa viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille sekä Jänneniemen osakaskunnalle.

 

(YsL 62 §)

 

Perustelu: Tarkkailu on tarpeen tuhkavallin ympäristövaikutusten seuraamiseksi.

 

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan muutoksista ja toimintaa koskevista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen (YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen valvonnan kannalta.

 

7.        Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakutuomiosituin toisin määrää. (YsL 199 §)

 

Perustelu: Toiminnan mahdollinen aloittaminen mahdollisesta muutoksenhaista huolimatta ei tee muutoksenhausta turhaksi. Sijoitettu tuhka on poistettavissa vallirakenteesta. Tätä varten lupamääräyksessä 3 on asetettu vakuus.

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

 

−       terveydellistä haittaa

−       muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

−       maaperän tai pohjaveden pilaantumista

−       erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

−       vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

−       kohtuutonta rasitusta naapurustossa.

 

Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Tuhkan käyttö edistää jätteiden hyödyntämistä.

 

Toiminta ei ole voimassa olevan yleiskaavan vastaista.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa sekä tulvariskien hallinnassa annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toimittaessa luvan mukaisesti toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevät ratkaisut ovat sen tasoisia, että niiden voidaan katsoa täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset.

Rakennustyö liittyy valtatie 9:n parannustöihin ja työn aikaiset ympäristövaikutukset eivät arvion mukaan ulotu tiealueen ulkopuolelle. Työn aikaiset ympäristövaikutukset, kuten melu ja pölyäminen, arvioidaan muutoinkin vähäiseksi suhteessa valtatien liikenteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin.

 

Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti tuhkatäytöstä ei aiheudu pohjaveden tai pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eikä haittaa viereisen vesistön kalastolle.

 

Muistutuksessa esille tuotujen asioiden huomioon ottaminen

 

Päätöksessä on määrätty, että meluvallissa käytettävän tuhkan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaiset laatuvaatimukset, jotka määrittelevät tuhkan ympäristökelpoisuuden. Tuhkan laatua koskevat tulokset on määrätty esitettäväksi valvontaviranomaiselle ennen vallin rakentamisen aloittamista.

Päätöksessä on määrätty pinta- ja pohjavesien tarkkailusta sekä tarkkailutulosten toimittamisesta asianosaisille.

 

Vallin rakentaminen liittyy valtatie 9:n parantamistöihin alueella. Vallin rakentaminen tulee voida tehdä osana tien rakennusurakkaa, mistä syystä lupa toiminnalle on myönnetty mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvassa on määrätty asetettavaksi vakuus mahdollisen muutoksenhaun varalta.

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi lupa, mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia.

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

 

Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 

Päätöksestä peritään 3 600,00 euroa. Käsittelymaksu perustuu Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

 

 

 

Sovelletut oikeusohjeet ja säädökset

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) (YsL) 6-8, 11-12, 14-17, 20, 27, 34, 37, 39-40, 42-44, 48-49, 51-53, 58-62, 66, 70, 83-85, 87-88, 94, 170, 172, 190-191,199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)  2-4, 6, 11-15 §

Jätelaki (JL) (646/(2011) (JL) 8, 13, 118-120 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 22, 25 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (591/2006)

Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, hyväksytty  18.5.2017 / § 51

 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

 

Viiteaineisto

*

6077/2017 Sijaintikartta

 

                                                      Valmistelija                                                         

Erkki Pärjälä

puh. +358 44 718 2142

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                          Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                          Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Merkitään, että ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.