Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 10.06.2019/Pykälä 57

 

Perusturva- ja terveyslautakunta	32 §	21.5.2019
Kaupunginhallitus	154 §	27.5.2019

 

§ 57	Asianro 2539/05.17.00/2019

 

 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: vanhusten palveluasumisen ym. hoivakiinteistöjen omistaminen ja vanhuspalveluiden hoivapalvelun sekä oheispalveluiden tuotanto palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa

 

 

Päätöshistoria

 

Perusturva- ja terveyslautakunta 21.5.2019 32 §

 

Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen
Vanhuspalvelujen tukipalvelut

 

 

Valtuustoaloite 18.3.2019:

 

Marja Berg ja Tanja Kaipainen ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa on 19 allekirjoittajaa, koskien vanhusten palveluasumisen hoivakiinteistöjen omistamista ja hoiva- ja oheispalvelujen tuotantoa. Aloitteessa on esille nostettu tarve määritellä prosentuaaliset osuudet sekä hoivakiinteistöjen omistamisesta, että palvelutuotannosta sekä esitetään linjattavaksi kiinteistön omistamisesta riippumattomia tapoja tuottaa oheispalveluja.

 

Asumisen järjestämistavat

Kaupunki voi järjestää palveluasumista tai tehostettua palveluasumista omana toimintana, kilpailutuksen perusteella hankittuna tai palvelusetelin avulla. Tämän tarkastelun ulkopuolella olevat ikäihmisten palvelutalot ja seniori-asunnot ovat pääsääntöisesti säätiöiden tai yhdistysten ylläpitämiä. Hoivatuotanto palvelutaloihin ja senioriasuntoihin toteutuu asiakkaan tarpeen mukaisesti kotihoidon toimesta.

 

Aiemmat linjaukset

Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut loppuraportti julkaistiin 20.8.2013. Suunnitelma sisälsi linjauksen ikäihmisten asumisen palvelutuotantoon. Linjauksen mukaan oman tuotannon paikkamäärän osuus on 20%, yksityinen tuotanto konsernin järjestämissä tiloissa kattaa 40% ja yksityinen tuotanto muutoin kattaa loput eli 40% tarpeesta.

Asumispalvelujen hankinnan yhteydessä 15.12.2015 § 111 perusturva- ja terveyslautakunnassa palvelustrategiaa päivitettiin siten, että oman tuotannon osuus tehostetussa ja tavallisessa palveluasumisessa on 35-45 % ja yksityinen tuotanto (konsernin järjestämissä tai muissa tiloissa) on 55-65%. Kun tarkastelujaksona käytettiin v. 2030 tarpeita em. linjaus mahdollisti oman tuotannon volyymin säilymisen. Käytännössä ratkaisulla vältettiin oman tuotannon alasajo tilanteessa, jossa kokonaiskapasiteetti oli tarpeeseen nähden niukka.

 

 

Nykytilanne

12 /2018 tehdyssä tarkastelussa kaupungin oman tuotannon osuus ikäihmisten palveluasumisessa ja laitoshoidossa oli 54% ja yksityisen tuotannon osuus oli 46%.

Joulukuun 2018 jälkeen kaupunkiin on rakentunut tai rakentumassa yksityistä palvelutuotantoa 130 paikan verran ja Pyöröön on syntymässä kaupungin omaan palvelutuotantoon 56 asumispalvelupaikkaa. Jos nykyisten yksiköiden toiminta ja kapasiteetit jatkuvat entisellään em. kohteiden valmistuttua palvelutuotantovolyymi on jakautunut liki tasan.

 

Tilanne 12 / 2018 Ei sisällä lyhytaikaishoitoa				Huomioitu päätetyt ja rakenteilla olevat hankkeet
TOIMIJA	Kaupunki	Yksityinen	Yhteensä		Kaupunki	Yksityinen Yhteensä
Laitoshoito	155	6	161		115	6	121
Tehostettu palveluasuminen	244	401	645		300	507	807
Tavallinen palveluasuminen	129	34	163		129	64	193
Yhteensä	528	441	969		544	577	1121
	54 %	46 %			49%	51%

 

Kiinteistöomistus

Vuoden 2018 lopun tilanteessa asumispalvelupaikkatuotannossa osuudet jakautuivat kiinteistön omistuksen suhteen siten, että hoivasta toteutui

36% kaupungin kiinteistöissä ja 64% yhdistysten ja yritysten kiinteistöissä.

Kuopion kaupungin oma hoivatuotanto jakautuu osaltaan siten, että nyt palvelutuotannosta 33% on yritysten tai järjestöjen kiinteistössä ja 66% kaupungin omistamissa kiinteistöissä.

Palvelutuotannon organisointia konsernin osoittamissa tiloissa on hankaloittanut rakennusinvestointien vaatima pitkä vuokrasopimus. Välivuokrausta toimintamallina on sovellettu lähinnä kohteissa, joissa kaupunki toimii hoivan tuottajana.

 

Ikäystävällinen Kuopio –linjaukset

Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti hieman lisätä tavallisen palveluasumisen peittävyyttä (tavoite 2%) yli 75-vuotiaiden osalta samalla kun ympärivuorokautisen hoivan osalta tavoitteena on peittävyyden edelleen pieneneminen tasolle 5%. Kansallisten linjausten mukaisesti laitoshoitoa korvataan tehostetun asumisen yksiköillä. Ikääntymiskehitys ja välttämätön rakenteen muutoksen toteuttaminen vaativat merkittäviä rakentamisinvestointeja tulevina vuosina.

 

Tarpeet v. 2030 (sis. paikkavaraukset myös alle 75-v:lle)

Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman pohjalta

 

 

	Tarve 2030	45%.	55%.	Tarve 2030	35%	65%
		omat	ostot		omat	ostot
Laitoshoito	0-30	0-30	0	0-30	0-30	0
5%   Tehostettu palveluasuminen	938	422	516	938	328	610
2%    Palvelu asuminen	375	169	206	375	131	244
Yht.	1313	591	722	1313	459	854

 

 

Rakentamistarpeissa on huomioitava ikääntymiskehityksen aiheuttamien tarpeiden lisäksi myös laitoshoitokapasiteetin muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi (115 paikkaa), yksityisen puolen korvaavat tilaratkaisut (vähintään 55 paikkaa), Leväsen ottaminen lyhytaikaisen hoidon käyttöön (45

TePa), vuorohoidon yms. lyhytaikaisen hoidon lisätarpeet (40-80 paikkaa). Em. muutostarpeiden kokonaismäärä on n. 255- 295 paikkaa.

 

                                            Vertailu, jos oman tuotannon osuus on 35 % tai 45 %

 Kun huomioidaan ikääntyminen ja lisätarpeet ja arvioidaan konkreettisella tasolla oman tuotannon osuus vaihtoehtojen välillä (35 %/45%), saadaan yleisnäkymä mitä vaihtoehdot tarkoittavat. Rakentamispaineista on poistettu rakenteilla olevat ja jo päätetyt kohteet.

 

Oma tuotanto 45 %

 

Jako 45/55	OMA				Yksityinen tuotanto
	sis. Pyörön				sis. Männistö Näkinpolku, Aseman seutu
	Nyt/tulossa	45 %	muutos			Nyt/tu- lossa	55 %	Muutos
Laitoshoito	115	0-30	-115		Laitoshoito	6	0	-6
Tehostettu palveluasuminen	300	422	122		Tehostettu palveluasuminen	507	516	9
Palveluasuminen	129	169	40		Palveluasuminen	64	206	142
Yht.	584	591	7		Yht.	577	722	145

 

 

 

·         Laitoshoidon rakennemuutos toteutetaan. Oman tuotannon volyymi säilyy entisellään (+7 paikkaa).

·         Laitoshoitoa korvaamaan ja palveluasumisen vajeeseen rakennetaan/hankitaan oman tuotannon käyttöön esim. 6 asumisyksikköä a’ 27 paikkaa (yht. 162 paikkaa), joista yksi vaativaan dementiahoitoon

·         Yksityisten toimijoiden lisätarve 142 paikkaa tavalliseen palveluasumiseen ja tarvittavat korvaavat yksiköt min. 55 paikkaa. Yhteensä 197 paikkaa.

·         Lyhytaikaishoidon lisätarpeet 40-80 paikkaa käsitellään erillisenä asiana

 

Oma tuotanto 35%

 

Jako 35/55	OMA				Yksityinen tuotanto
	sis. Pyörön				sis. Männistö Näkinpolku, Aseman seutu
	Nyt/ tulossa	35 %	muutos			Nyt/ tulossa	65 %	Muutos
Laitoshoito	115	0-30	-115		Laitoshoito	6	0	-6
Tehotettu palveluasuminen	300	328	28		Tehostettu palveluasuminen	507	610	103
Palveluasuminen	129	131	2		Palveluasuminen	64	244	180
Yht.	544	459	-85		Yht.	577	854	283

 

 

 

 

·         Laitoshoidon rakennemuutos toteutetaan. Oman tuotannon volyymi pienenee 85 paikan verran. 

·         Oman tuotannon käyttöön uusi n. 30 asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikkö

·         Yksityisten toimijoiden lisätarve 180 paikkaa tavalliseen palveluasumiseen ja 103 paikkaa tehostettuun palveluasumiseen sekä tarvittavat korvaavat yksiköt min. 55 paikkaa yhteensä 338 paikkaa

·         Lyhytaikaishoidon lisätarpeet 40-80 paikkaa käsitellään erillisenä asiana

 

Kokonaisuudessa huomioon otettavaa

Markkinoiden ja asiakkaiden valinnanvapauden toimivuuden kannalta on eduksi, että kapasiteettia on yli tarpeen. Käytännössä on mahdollista, että asumisyksiköitä syntyy myös markkinaehtoisesti, kaavan niin salliessa, ilman kaupungin välitöntä mukanaoloa.

Tehty linjaus  5% ympärivuorokautisen hoivan peittävyydestä on  haasteellinen ja on ehdoton minimi. On syytä huomioida,  että mikäli tavoitteesta jäädään 1%  eli ympärivuorokautinen hoiva toteutuu 6%:n  peittävyydellä, se tarkoitaa 187 lisäpaikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa 7

( 27 paikan) asumisyksikön lisätarvetta.

Suunnittelussa  lähdetään siitä, että oman ja yksityisen palvelutuotannon osuudet toteutuvat Ikäystävällinen Kuopio –ohjelman mukaisten palvelujen peittävyystavoitteiden osalta. Tämän tavoitteen ylittävän ns. ylikapasiteetin osalta toimijana on yksityinen sektori.

Lyhytaikaishoidon siirtyessä Leväsen palvelukeskukseen ei kantakaupunkiin jää julkiseen palvelutuotantoon muita kuin Ara-kohteita. Em. näkökulma puoltaa vapaarahoitteisen kohteen rakentamista/hankkimista julkiseen hoivapalvelutuotantoon.

Merkittävä osa  uusista asumisyksiköistä on ei-ympärivuorokautisen -hoivan piirissä olevia palveluasumisyksikköjä.  Jatkosuunnittelussa erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen miten  tämän tarkastelun ulkopuolella olevia palvelutaloympäristöjä tulisi kehittää. Tarkasteltavaksi nousee näkökulma, miten palvelutalot ja palveluasuminen voisivat  tukea toiminnallisesti  toisiaan siten, että syntyisi asiakkaiden toimintakykyä tukevia ja viihtyisiä elinympäristöjä. Edellä mainittu kehitystyö tukisi kotihoidon toimintaa ja mahdollistaisi ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden tavoitteellista alentamista.

 

 

 

Oheispalvelujen tuotanto

Oheispalveluilla tarkoitetaan yleisesti asumisen tukipalveluja, joita ovat ravinto- ja pyykkihuolto sekä siivous ja turvapalvelut. Oheispalvelut palveluasumisyksiköihin ovat pääsääntöisesti toteutettuja asumisyksikön omistajan tai omistajan sidosyksikön toimesta. Monet oheispalveluista liittyy kiinteästi hoivayksikön arjen toimintaan, minkä takia käytännön arjentoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi yksikön oheispalvelutuotanto olisi syytä järjestää koordinoidusti siten, että lähtökohtaisesti yhtä oheispalvelua tuottaa yhdessä yksikössä yksi toimija. Aloitteessa esille nostettu vaihtoehtoinen kiinteistön omistamisesta riippumattoman toimintamallin selvittämistä esitetään edistettävän siten, että asumisyksiköissä tehdään kysely palveluittain nykyisen oheispalvelun toimivuudesta ja saatujen tulosten perusteella käydään tarvittavat keskustelut oheispalvelutuottajien kanssa ja mikäli niissä ei päästä toivottuun tulokseen haetaan tilanteeseen vaihtoehtoista ratkaisua.

 

Kiinteistöjen omistaminen

Kaupungin oman hoivapalvelutuotannon osalta pääsääntöisesti tukeudutaan kaupungin sidosyksikön eli Niiralan Kulma Oy:n tuotantoon. Muiden mahdollisten ulkoisten investoreiden osalta linjauksia tehdään palvelualueen ja tilakeskuksen yhteistyönä ja tehdyt linjaukset tuodaaan erikseen päätettäväksi. Prosenttitavoitteen sijaan kaupungin ja sen sidosyksikön kiinteistöomistuksen osuutta omassa hoivatuotannossa ehdotetaan tarkasteltavan Niiralan Kulma Oy:n ensisijaisuuden näkökulmasta jatkohankkeiden osalta.

 

Yhteenvetona ja vastauksena aloitteeseen todetaan

·         Hoivatuotannon osalta linjaus oman toiminnan osuudesta 35-45%  on edelleen tarkasteltuna hyväksyttävissä ja antaa riittävän toiminnallisen liikkumavaran. Em. tarkastelu tehdään suhteessa tavoitteen mukaiseen palvelurakenteeseen (Ikäystävällinen Kuopio-ohjelma)

·         Kiinteistöjen omistamisen suhteen oman tuotannon jatkohankkeissa kaupunki tukeutuu ensisijaisesti Niiralan Kulma Oy:öön. Mahdolliset muut investorit tuodaan erikseen päätettäväksi.

·         Oheispalvelujen vaihtoehtoisten toimintatapojen suhteen tehdään erillisselvitys, jonka pohjalta suunnitellaan kehittämistoimenpiteet ja tarvittavat vaihtoehtoiset ratkaisut selvitetään

 

Esitys                                Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen

 

                                            Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä olevan selvityksen ja antaa sen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen.

 

 

Liitteet

2539-2019-1 Aloite 757528_1_1.pdf

 

 

                                            Valmistelija                                          

Petri Koponen	puh. +358 44 718 5244
Kaija Kokkonen	puh. +358 44 718 6407
Hanna Jokinen	puh. +358 44 718 3303
Mikko Tapio Korhonen	puh. +358 44 718 6200

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kuntoutusjohtajan esityksen.

 

Päätös                              Keskustelun kuluessa jäsen Laura Meriluoto ehdotti, että

vastaus valtuustoaloitteeseen palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että vastausta täsmennetään ja siihen lisätään kustannusvaikutukset sekä asiakkaan että kaupungin näkökulmasta, jotta valtuusto voi päättää linjauksesta oman ja yksityisen omistuksen ja tuotannon suhteessa, kuten valtuustoaloitteessa esitetään.

 

Jäsen Tanja Kaipainen kannatti Laura Meriluodon esitystä.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana tehtiin vs. apulaiskaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jolloin asia joudutaan ratkaisemaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että asia ratkaistaan nimenhuutoäänestyksellä äänestysluettelon mukaisessa järjestyksessä siten, että ne, jotka kannattavat vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät ”JAA”, ja ne, jotka kannattavat Laura Meriluodon tekemää kannatettua ehdotusta äänestävät ”EI”. Äänestystapa ja -järjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Suoritetussa äänestyksessä vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat Neeta Röppänen, Vesa Linnanmäki, Hanna Nevala, Marjatta Parviainen, Olli-Pekka Ryynänen, Ate Savolainen ja Simo Suksi. Laura Meriluodon ehdotusta kannattivat Tanja Airaksinen, Tanja Kaipainen ja Laura Meriluoto. Tyhjää äänesti Esa Pitkänen. Puheenjohtaja totesi, että ”JAA” -ääniä annettiin seitsemän (7), ”EI”-ääniä kolme (3) ja yksi tyhjä (1).

 

Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena lautakunnan päätökseksi tuli vs. apulaiskaupunginjohtajan ehdotus. 

 

 

Kaupunginhallitus 27.5.2019 154 §

 

Esitys                               

 

 

Liitteet

2539/2019 Valtuustoaloite

 

 

                                            Valmistelija                                          

Petri Koponen	puh. +358 44 718 5244
Kaija Kokkonen	puh. +358 44 718 6407
Hanna Jokinen	puh. +358 44 718 3303
Mikko Tapio Korhonen	puh. +358 44 718 6200

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

Päätösehdotus               Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös                              Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimii kaupunginjohtajan poissa ollessa apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.

 

Keskustelun kuluessa jäsen Veera Wilman esitti varajäsen Heikki Merirannan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Veera Willmanin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

 

Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Kaartinen, Kivelä, Tirkkonen, Reijonen, Savolainen ja Tolppanen), 2 ei-ääntä (Meriranta ja Willman) ja 1 tyhjä ääni (Virtanen), joten kaupunginhallitus oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä.

 

Tämän jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen tekemän päätösehdotuksen.

 

 

 

Liitteet	31	2539/2019 Valtuustoaloite
	32	2539/2019 Äänestysraportti

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                            Merkittiin, että valtuutettu Minna Reijonen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana ja ettei hänen tilalleen saapunut kokoukseen varavaltuutettua. 

 

Keskustelun kuluessa valtuutettu Marja Berg esitti valtuutettu Iiro Väisälän kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Marja Bergin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

 

Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin kahden valtuutetun poissa ollessa 45 jaa-ääntä, 11 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä.  Äänestystulos liitettiin pöytäkirjaan.  Liite 32

 

Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.