Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 14.10.2021/Pykälä 16

 

 

§ 16	Asianro 7227/11.01.00/2021

 

 

Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Jätekukko Oy, Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnan laajentaminen ja ympäristöluvan tarkistaminen jätteiden käsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien johdosta ja toiminnan aloittamislupa

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

 

 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 20.9.2021 mennessä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnan laajentamista ja ympäristöluvan tarkistamista jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien johdosta. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 20.10.2021 saakka.

 

Kuopion jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin länsipuolella, noin 15 km etäisyydellä Kuopion kaupungin keskustasta osoitteessa Kaatopaikantie 315/316. Jätekeskuksen alueella sijaitsevat vastaanottoalue, tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, murskauslaitos, vaarallisten jätteiden vastaanottorakennus, biokaasulaitos, sekä käsittely- ja varastoalueita. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen toimintaa koskeva toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on myönnetty Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 16.10.2015 nro 68/2015/1. Alueen muita ympäristöluvanvaraisia toimijoita ovat Gasum Oy, Fortum Waste Solutions Oy ja Metallivälitys Räsänen Oy, joilla on omat ympäristöluvat.

 

Heinälamminrinteen jätekeskuksen vastaanottoalueella sijaitsevat vaaka-asema, toimisto- ja huoltorakennukset sekä pientuojille tarkoitettu Pikkukukko-lajitteluasema. Kenttäalueita on mm. rakennusjätteelle, maa- ja kiviainekselle, hyötyjätteille, puutarhajätteille, energiajätteelle ja lietteiden käsittelylle. Lisäksi alueella sijaitsevat biokaasupumppaamo, kaasun aktiivihiilipuhdistamo ja suotovesien tasausallas.

 

Hakijan arvion mukaan jätekeskuksella vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä pysyy samalla tasolla ja jätelajien lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa. Loppusijoitettavien jätteiden määrä pienenee. Jätekeskukselle vastaanotetaan jätteitä noin 150 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavasta jätteestä suurin osa hyödynnetään alueen ulkopuolisissa laitoksissa tai infrarakentamisessa. Osa jätteistä hyödynnetään jätekeskuksen alueella ja ainoastaan hyötykäyttöön soveltumaton jäte loppusijoitetaan.

 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valvontaviranomaisena edellyttänyt ympäristöluvan tarkistamista jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien julkaisemisen vuoksi. Ympäristölupa on saatettava vastaamaan kyseisissä päätelmissä edellytettyä vaatimustasoa.

 

Hakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella hakijan mielestä ympäristölupa pääosin vastaa jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien vaatimuksia. Uusina toimintoina hakijaa hakee lupaa kyllästetyn puun murskaukseen ja puumurskeen varastointiin, voimalaitostuhkien rakeistukseen ja maa-ainesten prosessointiin (hiekoitushiekat, roskaiset maat). Hakija esittää, että uudelleenkäyttöä varten käsiteltyä hiekoitussepeliä ei enää luokiteltaisi jätteeksi (ns. end-of-waste).

 

Lisäksi hakijan suunnitelmana on sijoittaa jätekeskuksen alueelle niin sanottu koetoiminta- alusta jätteidenkäsittelyn uusien menetelmien kehittämiseen ja lisätä materiaalien kiertoa tehostamalla sellaisenaan hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden lajittelua. Hakija haluaa laajentaa jätekeskuksen toiminta-aikoja niin, että jätteiden murskaaminen olisi mahdollista nykyisten toiminta-aikojen lisäksi myös arkisin klo 06-07 ja poikkeustilanteissa yöllä 22-06.

 

Hakija pyytää jätteen murskaukseen liittyvien pölynpoistoa koskevien vaatimusten lieventämistä poistamalla ympäristöluvasta vaatimus pölyävien työpisteiden koteloinnista.

 

Hakijan arvion mukaan edellä yksilöidyistä uusista toiminnoista ja lupamääräysten muutoksista tai muistakaan lupahakemuksessa tarkemmin esitetyistä lupamääräysten muutoksista ei aiheudu nykyisestä merkittävästi poikkeavia ympäristövaikutuksia jätekeskuksen alueella tai sen ympäristössä.

 

Hakemukseen on liitetty jätekeskuksen päästöinventaario, alueen perustilaselvitys, ennaltavarautumissuunnitelma ja jätelain 120 §:n mukainen suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä.

 

Hakemukseen sisältyy ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen pyyntö saada aloittaa hakemuksen mukainen toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

 

Hakemukseen sisältyi myös pyynnöt nykyisten kaatopaikkojen korottamisesta ja jätemateriaaleista rakennettavien kenttäalueiden laajentamisesta. Nämä pyynnöt käsitellään Itä-Suomen aluehallintovirastossa erillisenä asiana.

 

Hakemusasiakirjat ovat nähtävissä aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa: Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnan laajentaminen ja ympäristöluvan tarkistaminen jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien johdosta ja toiminnanaloittamislupa, Kuopio

 

 

Esitys                  

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon Itä-Suomen aluehallintovirastolle:

 

Lausunnon antaa ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena että kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

 

Alueen maankäyttö

 

Alueen maankäyttö- ja ympäristöolosuhteet on hakemuksessa ja perustilaselvityksessä kuvattu asianmukaisesti ja oikein. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla on runsaasti erilaisia teollisia toimintoja, jotka vaikuttavat etenkin alueen pinta- ja pohjavesien tilaan, melutilanteeseen ja ilmanlaatuun. Alueen maankäytössä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia nykyisen ympäristöluvan myöntämisen, vuoden 2015 jälkeen.

 

Ympäristön tila ja toiminnan vaikutus siihen

 

Alueen ympäristön tilaa on kuvattu perustilaselvityksessä pinta- ja pohjavesien tilan osalta seikkaperäisesti. Alueen pinta- ja pohjavesien tilaa on seurattu jätekeskuksen perustamisesta, vuodesta 1991 lähtien. Tarkkailu on laajentunut kaikkien alueen toimijoiden yhteistarkkailuksi vuonna 2006. Alueen pinta- ja pohjavesissä on havaittavissa hyvin paikallisesti alueen toimintojen vaikutuksia. Erityisesti Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Pelastusopiston harjoitusalueen ja Silmäsuon vanhan kaatopaikan lähialueilla pinta- ja pohjavesien laadussa havaitaan vähäisiä muutoksia. Ne ovat ilmenneet mm. sähkönjohtavuuden sekä typpipitoisuuksien nousuna. Laajemmin alueen pinta- ja pohjavesien laatu on hyvä.

 

Jätekeskuksen vaikutuksia pohjavedessä on ollut havaittavissa melko suppealla alueella jätekeskuksen koillis- ja pohjoisreunalla etenkin pohjavesiputkissa J14 ja J15. Kyseiset pohjavesiputket on alun perin asennettu vuosina 1993-1994 havaitun kaatopaikan suotovesivuodon seurantaan vuonna 2005, jolloin ne korvasivat paikalla olleet aiemmin asennetut pohjavesiputket. Putket J14 ja J15 eivät sijaintinsa puolesta oikeastaan edusta pohjaveden laatua varsinaisen jätekeskusalueen ulkopuolella. Pohjavesivaikutusta on ollut lievemmin havaittavissa myös pohjoispuolisessa pohjavesiputkessa J11/01 ja vähäisemässä määrin myös putkessa J12/01. Nämä pohjavesiputket on asennettu alun perin vuonna 1995 tehdyn alueen hydrogeologisen selvityksen pohjalta kallioruhjeiden pohjaveden seurantaan. Tasausaltaan luona vaikutuksia on havaittavissa myös pohjavesiputkissa J105u ja J108, mistä maanpintaan purkaa paineellista pohjavettä.

 

Pintavesivaikutuksia on ollut havaittavissa välittömästi tasausaltaan luona havaintopisteessä J211. Tämän havaintopisteen edustavuus ei kuitenkaan ole välttämättä kovin hyvä kuvaamaan laajemmin pintavesivaikutuksia. Kaiken kaikkiaan lieviä pintavesivaikutuksia on ollut havaittavissa tarkkailussa lähinnä vain tasausaltaan välittömässä läheisyydessä.

 

Alueen ilmanlaatu on pääosin tyydyttävä. Ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Gasum Oy:n biokaasulaitoksen ajoittaiset hajupäästöt, Pelastusopiston harjoitusalueen sammutus- ja savusukellusharjoitusten savukaasupäästöt sekä alueen kivenlouhimoiden ja -murskaamoiden sekä tieliikenteen päästöt, etenkin pölypäästöt

 

Haminalahdessa lähimmän asutuksen piirissä on mitattu jatkuvatoimisesta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2013 lähtien. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon 10 µg/m3 verrannolliset vuorokausiarvot ovat olleet Haminalahdessa vuosina 2017-2020 tasoa 0,5-4,0 µg/m3. Tätä ennen vuosian 2013-2016 pitoisuudet olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeampia, mutta pääosin alle ohjearvon. Eli pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat viime vuosian selvästi laskeneet. Tätä pitoisuuksien laskua tukevat myös hajuhaittahavainnot alueelta.

 

Alueella on tehty kampanjaluoteisia ilmanlaadun mittauksia Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuspiirissä sekä alueen itä- ja pohjoispuolella lähimpien asuinkiinteistöjen luona vuosina 2006-2009. Heinälamminrinteellä Jätekukko Oy:n jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä mitattiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden ajan ajanjaksolla 14.5.2008 - 2.7.2009. Tällöin  hengitettävien hiukkasten ohjearvoon 70 µg/m3 verrannolliset vuorokausiarvot olivat 9-49 µg/m3. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja kesällä.  Mittausjaksolta laskettu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien keskiarvo oli 11 μg/m³. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskeva raja-arvo on 40 μg/m³.

 

Kaiken kaikkiaan ilmanlaadun Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella arvioidaan viime vuosina parantuneen, kun päästöt paitsi Jätekukko Oy:n jätekeskuksen alueelta, niin myös Pelastusopiston harjoitusalueelta ja alueen kivenlouhimoilta ovat pienentyneet. Jätekukko Oy:n ilmanlaatuvaikutukset ovat nykyisellään melko paikallisia.

 

Alueen melutilannetta on seurattu yhteismelutarkkailun puitteissa vuodesta 2008 alkaen. Alueen melutilanteeseen vaikuttavat tieliikenteen ohella ajoittain etenkin kivenlouhimot ja -murskaamot. Viime vuosina melutasot eivät ole ylittäneet ympäristölupien raja-arvoja. 

Jätekukko Oy:n toiminnan vaikutus melutasoihin lähimmän asutuksen piirissä on melko vähäinen. Meluvaikutusta on lähinnä jätekeskukseen suuntautuvalla tieliikenteellä ja jätekeskuksessa työskentelevillä työkoneilla.

 

Kannanotot lupahakemuksen johdosta

 

Yleistä

 

Lautakunta huomauttaa, että lupahakemusasiakirjat kaikkine muutoksineen ja lisäyksineen ovat joiltakin osin epäselvät ja epätarkat. Hakemuksessa on mm. osin esitetty tietoja, jotka liittyvät erikseen käsiteltävään hakemukseen, joka koskee jätteenkäsittely- ja varastokenttien rakentamisesta. Myös BAT-selvityksessä on paikoin ristiriitaisia tietoja. Myös tämän hakemuksen ja uusien käsittelykenttien rakentamista ja täyttöalueiden korotusta koskevan lupahakemuksen välinen rajaus on hakemuksesta osin vaikeasti hahmotettavissa eli mitä lopulta ratkaistaan minkäkin hakemuksen pohjalta.

 

Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jo nykyiseen ympäristölupaan sisältyy lukuisia toimintoja ja optioita, joiden toteutuminen on epäselvää tai jotka voidaan luvankin perusteella toteuttaa vaihtelevilla ratkaisuilla. Tällaisia nykyisessä ympäristöluvassa avoimia seikkoja liittyy mm. vesienkäsittelyyn ja uusiin, vielä käyttöönottamattomiin jätteiden käsittelyalueisiin ja -toimintoihin. Käsiteltävänä olevassa lupahakemuksessa tällaisia avoimia seikkoja, jotka toiminnanharjoittaja haluaa ratkaista myöhemmin valvonnallisin keinoin, on esitetty lisää. Kun jätekeskuksen toiminnan muutoksiin ja kehittämiseen liittyy paljon tällaisia epävarmuuksia ja toteutettavia lopullisia ratkaisuja ei ole yksiselitteisesti kuvattu, vaikeutuu jätekeskuksen toiminnan ja ympäristövaikutusten arviointi kokonaisuutena. Tämä vaikeuttaa myös luvan valvontaa. Tähän samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Pohjois-Savon ELY-keskus päätöksessään 17.5.2019, kun jätekeskuksen ympäristölupaa on määrätty tarkistettavaksi BAT-päätelmien vuoksi.

 

Lautakunta toteaa, että hakemuksen mukaisille uusille toiminnoille (kyllästetyn puun murskaus ja murskeen varastointi, koetoiminta-alusta, maa-ainesten käsittely, tuhkien rakeistus ja jauhaminen) ei ole estettä. Kyseiset uudet toiminnat eivät juurikaan lisää vastaanotettavien ja käsiteltävien jätteiden määrää tai toiminnan ympäristö- terveysvaikutuksia verrattuna siihen, mitä voimassa oleva ympäristölupa mahdollistaa. Merkittävämpää tulee olemaan se, millaisia muutoksia ylipäätään vastaanotettavien ja käsiteltävien jätejakeiden määrissä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. 

 

Lautakunta toteaa, että toiminnan aloittamiselle voidaan myöntää lupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska haettavat muutokset ovat ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä.

 

Jätteiden käsittely ja varastointi

 

Tuhkien käsittelytekniikoista hakemuksessa on hyvin yleisluontoinen kuvaus. Lautakunta ei lähtökohtaisesti pidä hyväksyttävänä sitä, että joidenkin käsittelytekniikoiden yksityiskohtainen hyväksyntä jäisi tosiasiallisesti valvontaviranomaisen vastuulle.

 

Tuhkien välivarastointi sorapintaisilla kentillä ei lautakunnan mielestä täytä BAT-vaatimuksia, vaan varastointi tulee tapahtua asfaltoidulla alueella, josta valumavedet johdetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

 

Vastaavasti hakemuksessa (taulukko 5) esitetään omassa toiminnassa hyödynnettävän hyvin laajasti eri tyyppisiä jätejakeita. Suuri osa näistä käyttökohteista ei yksiselitteisesti sisälly jätekeskuksen nykyiseen ympäristölupaan. Tiedot tältä osin on lisäksi esitetty niin yleisluontoisesti, että jää epäselväksi, millä kriteereillä hyödyntämiskelpoisuus voidaan ratkaista.

 

Alueella tehtävistä yksittäisistä tutkimus- ja kehitystoiminnoista tulee etukäteen, riittävän ajoissa informoida valvontaviranomaisia. Mikäli tällaiset toiminnat ovat laajamittaisia, tulee niistä tehdä ympäristönsuojelulain 119 §:n mukainen koetoimintailmoitus aluehallintovirastolle.

 

Lautakunta esittää, että nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksiä 36 ja 40 täsmennetään niin, että luvassa määritellään välivarastoitavien jätteiden enimmäismäärät ja että hyötykäyttöön toimitettavia jätteitä alueella saa välivarastoida korkeintaan 3 vuotta. Näin varmistetaan, että jätemateriaalien kierto on jatkuvaa ja että alueelle ei kerry tarpeettoman suuria välivarastoja. Tarpeettoman suuret jätteiden välivarastot lisäävät myös ympäristöriskejä esimerkiksi tulipalojen muodossa sekä myös pölyhaittaa. Yhdyskuntajätteitä (sekajätteitä) ei tule sallia varastoitavaksi alueella sellaisenaan, kuten toiminnanharjoittaja hakee muutokseksi lupamääräykseen 40. Tällainen avovarastointi lisää todennäköisyyttä haju- ja lintuhaittoihin ja haittaeläinten runsastumiseen alueella.

 

Käsitellyn hiekoitussepelin jätteeksi luokittelun päättäminen hakemuksessa on kuvattu hyvin ylimalkaisesti, eikä se kaikin osin täytä jätelain vaatimuksia siitä, millä edellytyksillä ja tiedoilla jätejae voidaan vapauttaa jäteluokittelusta.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista hakijan esityksiin, jotka koskevat lupamääräysten 7, 42, 47 ja 54 muutoksia. Lupamääräyksen 21 muutokseen lautakunta ottaa kantaa sitä koskevan erillisen hakemuksen yhteydessä.

 

Melu

 

Hakemukseen sisältyvän meluarvion mukaan jätteiden murskauksen melutasot myös yöaikaan jäävät nykyisen ympäristöluvan raja-arvojen alle. Näin myös, jos murskausta tehtäisiin yhtä aikaa murskauskatoksessa kiinteällä murskaimella ja käsittelykentällä mobiilimurskaimella. Tähän perustuen jätteiden murskauksen toiminta-aikojen laajennus aamuun klo 06-07 ja yöaikainen klo 22-07 murskaus poikkeustilanteissa enintään viitenä yönä kuukaudessa voitaisiin hyväksyä. Yöaikainen jätemateriaalien murskaus tulee tehdä aina murskauskatoksessa.  Luvassa on tarpeen määritellä tarkemmin, millaisissa poikkeustilanteissa yöaikainen murskaus voi olla mahdollista.

 

Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on viime vuosina soveltanut alueelle myönnetyissä omissa ympäristölupapäätöksissään loma-asuntojen melutasolle pysyvän asutuksen raja-arvoja (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä), koska alue on tulkittu nykyisellään jo taajamaluonteiseksi, missä ylipäätään vallitsevat melutasot ovat lähempänä kaupunkitaajaman melutasoja kuin maaseutumaisen alueen melutasoja. Jätekukko Oy:n nykyisessä ympäristöluvassa ei ole erikseen annettu melutason raja-arvoja loma-asuinkiinteistöille. Lautakunta esittää, että Jätekukko Oy:n osalta sovelletaan yhtenäisyyden vuoksi em. Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen omaksumaa linjausta.

 

Päästöt ilmaan

 

Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan, erityisesti pölyä ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja erilaisia orgaanisia hiilivetyjä. Päästöt ilmaan ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Niiden vaikutus ympäröivän alueen ilmanlaatuun nykyisen käsityksen mukaan ei ole erityisen suuri, mutta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen edellyttää päästöjen rajoittamista tasolle, mitä voidaan pitää teknis-taloudellisesti soveltamiskelpoisena. Lautakunnan käsityksen mukaan jätekeskuksella sovellettavat päästöjen rajoitustoimet nykyisellään vastaavat BAT-tasoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pölypäästöjen torjuntaan myös uusissa toiminnoissa, kuten maa-ainesten seulonnassa.

 

Hakijan näkemys on, että jätekeskuksessa ei ole yksittäisiä päästökohteita (esim. tuuliseulan pölypäästö ja murskaus- ja seulontalaitteet), joita voitaisiin tulkita kanavoiduiksi päästöiksi. Lautakunta yhtyy tähän näkemykseen ja toteaa lisäksi tällaisten kanavoituja päästöjä koskevien päästörajojen asettaminen ei havaittavasti vaikuttaisi alueen kokonaispäästöihin ilmaan ja siten myöskään ilmanlaatuun.

 

Kyllästetyn puun murskauksen pölyntorjunnassa tulee noudattaa nykyisen ympäristöluvan lupamääräystä 39. Jätemateriaalien murskauksessa ylipäätään voidaan luopua kuitenkin hakemuksen mukaisesti lupamääräyksen vaatimuksesta, joka koskee pölyävien kohteiden kotelointia, koska etenkin mobiilimurskaimissa kotelointi ei välttämättä ole mahdollista ja pölyntorjunta voidaan tehdä riittävästi myös kastelemalla.

 

Vesienkäsittely

 

Jätekeskuksen toimintojen sekä käsittely- ja varastoalueiden laajeneminen lisää muodostuvien, käsittelyä vaativien vesijakeiden määrää. Toiminnassa tulee tarkastella, miten vesien tasaus- ja käsittelyjärjestelmän kapasiteetti tulee riittämään pitkällä aikavälillä – ottaen huomioon myös ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvat hetkelliset rankkasateet ja ylipäätään kasvava sadanta.

 

Käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailu

 

Jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman ja ennaltavarautumissuunnitelman ajantasaisuus tulee arvioida vähintään vuosittain ja ne tulee päivittää tarpeen mukaan.

 

Hiekoitussepelin käsittelyssä muodostuvaa lopputuotetta koskevaa laadunvarmistussuunnitelmaa tulee täydentää niin, että siinä on määritelty selkeät kriteerit lopputuotteen hyväksyttävälle laadulle. Lisäksi laadun valvontaan tulee sisältyä öljyhiilivetyanalyysien ohella tärkeimpien raskasmetallien analyysit.

 

Jätekeskuksen jätevesitarkkailua, myös teollisuusjätevesisopimuksen puolesta, tehdään nyt osana Hepomäen ja Heinälamminrinteen jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailua. Jätevesien tarkkailua olisi suositeltavaa edelleen jatkaa ensisijaisesti osana yhteistarkkailua ja samalla myös päättää tarkkailun sisällöstä yhteistarkkailuohjelmassa. Mikäli uudessa ympäristölupapäätöksessä kuitenkin määrätään teollisuusjätevesisopimuksesta poikkeavasti vesipäästöjen raja-arvoista ja jätevesitarkkailusta, on jätevesitarkkailu tarkoituksenmukaista kuitenkin irrottaa yhteistarkkailusta omaksi erilliseksi tarkkailuksi.

 

Lupahakemuksessa esitettyä kyllästetyn puun murskaukseen liittyvää vesitarkkailua lautakunta ei pidä toteuttamiskelpoisena sellaisenaan mm., koska murskaus on lyhytaikaista ja jaksottaista.

 

Toiminnanharjoittajan on edelleen tarpeen osallistua Kuopion ilmanlaadun yhteisseurantaan. Tarkkailun yksityiskohdat on tarkoituksenmukaista ratkaista ilmanlaadun tarkkailua koskevassa seurantasuunnitelmassa. Tällä hetkellä Jätekukko Oy:n hajukaasujen (pelkistyneet rikkiyhdisteet) pitoisuuksia mitataan lähimmän asutuksen piirissä Haminalahdessa. Mittauksia on sovittu jatkettavaksi toistaiseksi vuoden 2023 loppuun. Tarkkailutarve on kuitenkin selvästi vähentynyt viime vuosina.

 

Jätekukko Oy on osallistunut Kuopion yhteismeluseurantaan, joka on kattanut mm. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen. Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut on kuitenkin päättänyt lopettaa yhteistarkkailun vuoden 2021 lopussa, koska tarkkailutarve alueella on selvästi vähentynyt ja melutasot ovat alueella lähes koko tarkkailun ajan alittaneet ympäristölupien raja-arvot. Lautakunta toteaa kantanaan, että nykyisellään Jätekukko Oy:n aiheuttamia melutasoja ympäristössä ei ole välttämätöntä seurata mittauksin, koska alueen melutilanteeseen vaikuttavat eniten muut toiminnat.

 

                                                          Valmistelija                                                               

Erkki Pärjälä

puh. +358 44 718 2142

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.