Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Pöytäkirja 09.06.2022/Pykälä 24

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

 

§ 24

Asianro 7555/08.00.00/2019

 

 

Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannustenjakoselvitys

 

 

Joukkoliikennepäällikkö Kaisu Matinniemi
Henkilökuljetusten järjestäminen

 

Taustaa                                       Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 27.5.2021 (31 §) käsitellessään selvitystä Kuopion kaupunkiseudun maksuvyöhykkeistä, lippujen hinnoista ja kustannusjaosta, että yhteisen maksuvyöhykkeen sijaan Kuopion ja Siilinjärven välisen liikenteen (AB-matkat) lippujen hinnat alennetaan A- ja B-lippujen hintaisiksi. Selvityksessä arvioitiin muutoksen nostavan subventiotarvetta Siilinjärvellä 250 000 euroa ja Kuopiossa 140 000 euroa, joita koronatilanne saattaisi vielä nostaa. Siitä huolimatta Siilinjärven kunnanhallitus ja Kuopion kaupunginhallitus päättivät 17.5.2021, että selvityksen suosituksen mukainen yhtenäinen hinnoittelu toteutetaan.

 

Muut selvityksen sisältämät suositukset lautakunta hyväksyi tavoitteellisina joukkoliikenteen lähivuosien kehittämistyölle. Suosituksiin sisältyi kustannusten jakaminen mallilla, joka ottaa huomioon keskimatkan pituuden. Malli vastaisi nykyistä, nousujen määrään perustuvaa jakomallia paremmin aiheuttamisperiaatetta ja olisi siten oikeudenmukaisempi.

 

AB-matkojen hinnanmuutokset astuivat voimaan 1.2.2022. Samassa yhteydessä lopetettiin vyöhykkeiden A ja B sisäisten lippujen myynti. Paikallisliikennealueelle (vyöhykkeet A ja B) myydään nykyisin vain kahden vyöhykkeen (AB) lippuja. Näin paikallisliikenteen lipputulojen jakaminen lipunmyynnin kuntalaisuuden perusteella ei ole enää mahdollista.

 

Hinnanmuutosten lisäksi yhteisen liikenteen matkustuksessa on tapahtunut muutoksia, jonka vuoksi jakosuhteet eivät vastaa enää aiemmin hyväksyttyjä jakosuhteita. Niinpä yhteisen liikenteen kustannusten ja lipputulojen jakosuhteiden uudelleentarkastelu tuli tarpeelliseksi ja selvitystyö käynnistettiin loppuvuonna 2021. Työ tilattiin vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olleen puitesopimuksen perusteella suoraan WSP Finland Oy:ltä, joka on tehnyt alueelle useita suunnitelmia ja selvityksiä, mm. keväällä 2021 valmistuneen vastaavan kustannusjakoselvityksen.

 

Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannustenjakoselvitys

 

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa kuntien väliseen kustannusten jakoon sen jälkeen, kun AB-lippujen hinnat alenivat 1.2.2022. Työn tulokset perustuvat osin arviointeihin, jotka on tehty parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa koronapandemia on vaikuttanut jo pari vuotta liikkumiseen ja liikkumistarpeisiin. Ja vaikuttaa edelleen.

 

Lippujen hintamuutos ja hintajousto

 

Tammikuun 2022 loppuun asti liput oli hinnoiteltu siten, että A- ja B-vyöhykkeiden sisäiset matkat olivat samanhintaisia. Helmikuun alussa 2022 AB-matkojen hinnat alennettiin A- ja B-lippujen hintaisiksi (alennus keskimäärin 40 %).

 

Joukkoliikenteen lippujen hintajoustoksi on useissa tutkimuksissa todettu lyhyellä aikavälillä -0,3. Eli lippujen hintojen nostaminen 10 % vähentää lippujen kysyntää 3 % ja päinvastoin. Pitkällä aikavälillä joustot ovat noin kaksinkertaiset lyhyen aikavälin joustoon nähden. Pitkällä aikavälillä (reilun vuoden jälkeen) hintojen alentaminen kasvattaa nousumääriä ja lipputuloja edelleen, mikä vähentää muutoksesta aiheutuvaa subventiotarvetta.

 

Hintajouston perusteella voidaan arvioida, että lyhyellä aikavälillä Kuopion ja Siilinjärven välisessä liikenteessä matkustajamäärät kasvavat. Matkustajamäärän lisääntymisestä aiheutuva lisäys lipputuloihin ei kuitenkaan korvaa hinnanalennuksesta aiheutuvaa lipputulon vähentymistä.

 

Selvityksen pohjana oleva matkustusaineisto

 

Lähtötietona selvityksessä on käytetty marraskuun 2021 matkustusaineistoa, koska sitä ennen ei ollut käytettävissä tarvittavia vyöhyketietoja tunnistepohjaiseen järjestelmään siirtymisen vuoksi. Marraskuun matkustajatieto on laajennettu vuositasolle vuoden 2019 kausivaihtelun perusteella.

Koska matkakorttien kuntalaisuustieto osoittautui laajasti virheelliseksi, on kuntalaisuus kohdistettu siihen kuntaan, jossa päivän ensimmäinen nousu tapahtuu. Jos matkakortilla on tehty vain yksi nousu päivässä, on oletettu ennen klo 13 tehdyn matkan alkavan kotikunnasta.

 

Nousujen ja matkustajakilometrien jakautuminen kuntien kesken kesä-marraskuussa 2021

 

Linjakohtaisen matkustuksen analyysin perusteella keskimatkan pituudeksi kohteessa 5 saatiin Kuopiolle 12,3 km ja Siilinjärvelle 15,0 km. Kohteessa 6 vastaavat pituudet ovat Kuopiolle 41 km ja Siilinjärvelle 22,7 km.

 

Kustannusten jaon periaatteet

 

Selvityksessä kustannusten jakoa on tarkasteltu nousujen suhteeseen perustuvassa (nykymalli) sekä edellisen selvityksen suosituksen mukaisesti matkan pituuteen perustuvassa mallissa.

 

Kustannusjaon periaatteita:

1          Jakomalli on suhteessa kustannusten syntymisen kanssa eli aiheuttamisperiaate. Kunta, joka aiheuttaa korkeammat liikennöintikustannukset, maksaa enemmän.

2          Kannustavuus eli kehittämällä hyvää joukkoliikennepalvelua maksuosuus pienenee.

3          Joustavuus, jolloin jakomalli ei estä joukkoliikenteen kehittämistä.

4          Jakomallin helppokäyttöisyys ja läpinäkyvyys.

5          Kuntien vuotuisten maksuosuuksien ennakoitavuus.

6          Hyväksyttävyys eli sopimusosapuolet voivat hyväksyä jakotavan.

 

Kustannusten jakomallit

 

Nykyisin kustannusten lähtökohtana on yhteisestä liikenteestä syntyvät liikennöintikustannukset ja jakosuhteen perusteena nousut kunnittain. Lipputulot jaetaan siten, että Waltti-raportin mukaisten A-A -, A-C - ja A-D -matkojen lipputulot tulevat Kuopiolle ja B-B -, B-C - ja B-D -matkojen lipputulot Siilinjärvelle. A-B -matkojen lipputulot jaetaan lautakunnan 25.1.2018 vahvistamien jakoperusteiden ja -prosenttien mukaisesti.

 

Uudessa selvityksessä yhteisen liikenteen liikennöintikustannusten jakoa on tarkasteltu nousujen suhteessa (nykymalli) sekä matkustajakilometrien suhteessa ennen AB-lippujen hintojen alentamista sekä sen jälkeen.

 

Nousuun perustuvassa jakomallissa liikennöintikustannukset jaetaan nousujen suhteessa. Kustannuksista vähennetään nousujen suhteessa kunnalle kohdistuvat lipputulot. Lipputulojen kohdentamisessa otetaan huomioon kunkin vyöhykeyhdistelmän ja käyttäjäryhmän määrät sen mukaan, miten kunkin kunnan asukkaat käyttävät eri lippuja. Näin kunnalle kohdistuu lipputulot, jotka sen asukkaat ovat maksaneet. Kausilippujen osalta lipputulo on laskettu nousua kohden käyttäjäryhmittäin, esimerkiksi lipputulo aikuisen AB-kausilippumatkasta on 1,24 euroa.

 

Matkan pituuteen perustuva malli perustuu nousumäärien lisäksi kunnan asukkaiden tekemien matkojen pituuksiin. Eli liikennöintikustannukset jaetaan kuntalaisten tekemien matkustajakilometrien suhteessa. Lipputulot jaetaan kuten nousuihin perustuvassa jakomallissa.


 

Kohde 5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohde 6

 

 

Kustannusmallien laadullinen vertailu

 

Ominaisuuksien vertailutaulukossa vihreä on myönteinen ominaisuus, punainen sitä heikompi ominaisuus.

 

 

 

Taloudelliset vaikutukset

 

Matkustajamäärät paikallisliikenteen linjoilla 30 - 40 ovat kasvaneet hinnanmuutoksen jälkeen helmi-huhtikuussa 7 % paremmin kuin koko paikallisliikenteen linjoilla (1-40) keskimäärin. Hintojen alentaminen on osaltaan kasvattanut matkustajamääriä. Hinnanalennuksen vaikutus lipputulojen vähentymiseen on kuitenkin suurempi kuin matkustajamäärien kasvamisesta tuleva lisätulo. Vähentyminen kohdistuu Siilinjärvelle Kuopiota suurempana. Kokonaisvaikutusten arviointia vaikeuttavat muutokset oppivelvollisuudessa syksyllä 2021, jolloin opiskelijoita siirtyi opiskelijalipuista Kela-koulumatkatuettuihin lippuihin. Kela-lipputuloja ei ole huomioitu selvityksen lipputuloissa, koska ne voidaan kohdistaa suoraan kunnille.

 

Kun AB-lippujen hinnanalennukset 1.2.2021 otetaan huomioon hintajoustolla -0,3, nettokustannusten kasvuksi on arvioitu nykytilanteeseen verrattuna (vuoden 2017 marraskuun matkustajamääräaineiston mukaiset jakoprosentit) 170 000 euroa kohteessa 5 ja 4 000 euroa kohteessa 6. 

 

Kohde 5

Nousujen suhde

Matkustajakilometrien suhde

Nettokustannukset

+ 170 000 €

+ 170 000 €

Kuopio

+ 235 000 €

+ 55 000 €

Siilinjärvi

-65 000 €

+ 115 000 €

 

 

 

Kohde 6

 

 

Nettokustannukset

+ 4 000 €

+ 4 000 €

Kuopio

+ 3 000 €

+ 2 000 €

Siilinjärvi

+ 1 000 €

+ 2 000 €

 

Keväällä 2021 valmistuneessa selvityksessä arvioitiin AB-lippujen hintojen alentamisesta aiheutuvan vuositasolla yhteensä 390 000 euron nettokustannusten kasvu. Laskelmat perustuivat vuoden 2019 lähtötietoihin eli tilanteeseen ennen pandemiaa. Silloin matkustajamäärät ja lipputulot olivat merkittävästi vuotta 2021 suurempia. Koska koronan pitkäaikaiset vaikutukset ovat erilaisia eri kohteissa, on kokonaisvaikutuksia mahdotonta arvioida tarkasti. Tämän vuoksi arvioiduissa nettokustannuksissa on eroa.

 

Yhteenveto                                 Nousuihin perustuvaa mallia puoltaisi yksinkertaisuus ja helppo päivitettävyys. Malli ei ota huomioon kustannusten aiheuttajaa.

 

Matkan pituuteen perustuva kustannustenjakomalli vastaa aiheuttajaperiaatetta ja on siten nykymallia oikeudenmukaisempi. Pidempiä matkoja tekevien kuntalaisten kunnalla on suurempi joukkoliikenteen maksuosuus. Lisäksi malli tukee vaihtoehtomallia paremmin tiivistä yhdyskuntarakennetta, joka vähentää osaltaan liikenteen päästöjä. Mallissa on tarve nousumäärien lisäksi aika ajoin tarkistaa myös keskimatkan pituudet kunnittain. Matkan pituudet säilyvät todennäköisesti melko samankaltaisina ja siten vuosittaiset muutokset ovat vähäisiä, joten tarkistusta ei tarvitse tehdä kovin tiheästi.

 

Kun otetaan huomioon hinnanalennuksen vaikutukset matkustajamääriin, nousuihin perustuvassa mallissa Kuopion bruttokustannukset (kohde 5) kasvaisivat 15 % nykytilanteeseen verrattuna ja Siilinjärven osuus pienenisi saman verran.  Nettokustannuksissa Kuopion osuus nousisi 21 % ja Siilinjärven osuus laskisi noin 6 %. Kohteen 6 osalta muutokset ovat pieniä.

 

Nykyisiin kustannuksiin verrattuna matkustajakilometreihin perustuvassa mallissa (hinnanalennus huomioitu) kohteen 5 bruttokustannukset Kuopiossa nousisivat vajaa 4 % ja Siilinjärvellä laskisivat saman verran. Nettokustannukset nousisivat Kuopiossa vajaa 5 % ja Siilinjärvellä vajaa 10 %. Muutokset kohteen 6 osalta ovat myös tässä vaihtoehdossa pieniä.

 

Vaikutusten arviointi                  -

 

Esitys                                           Esitän joukkoliikennelautakunnalle päätettäväksi, että

 

         Kuopion ja Siilinjärven yhteisen liikenteen kustannusten jaossa otetaan käyttöön keskimatkaan perustuva jakomalli

         kohteen 5 bruttokustannuksista Kuopiolle kohdistuu 50,35 % ja Siilinjärvelle 49,65 %

         kohteen 6 bruttokustannuksista Kuopiolle kohdistuu 80,78 % ja Siilinjärvelle 19,22 %

         kohteen 5 lipputuloista Kuopiolle kohdistuu 56,03 % ja Siilinjärvelle 43,97 %

         kohteen 6 lipputuloista Kuopiolle kohdistuu 71,68 % ja Siilinjärvelle 28,32 %

 

 

Liitteet

1

7555/2019 Kustannustenjakoselvitysraportti

 

2

7555/2022 Eriävä mielipide

 

 

                                                    Valmistelija                                                       

Seija Pasanen

puh. +358 44 718 5424

                                                    etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 


 

Päätösehdotus                           Joukkoliikennepäällikkö Kaisu Matinniemi

 

Lautakunta hyväksyy joukkoliikennepäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                         Merkitään, että Simo Airaksinen WSP Finland Oy:stä esitteli asiaa.

 

Merja Kaija esitti, että käytetään vain yhtä prosenttilukua bruttokustannusten ja lipputulojen jakamisessa (Kuopio 51,26 %, Siilinjärvi 48,74 %). Aki Partanen kannatti esitystä.

 

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys, pidetään nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne, jotka ovat jäsen Kaijan tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin neljä jaa-ääntä (Kaunisto, Kähkönen, Rissanen, Vaittinen) ja kolme ei-ääntä (Partanen, Eskelinen, Kaija), joten lautakunta oli hyväksynyt esittelijän päätösehdotuksen.

 

Esittelijän esitys hyväksyttiin lautakunnan päätökseksi.

 

Merja Kaija jätti asiasta eriävän mielipiteen.

 

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa