Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.08.2017/Pykälä 58

 

 

§ 58	Asianro 6278/10.04.00/2017

 

 

Kuopion väestönkehitys, elinkeinot ja asuminen - asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2018 - 2021

 

 

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Strateginen maankäytön suunnittelu

 

Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot on koottu ja tarkistettu tulevan vuoden talousarvion laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään myös useamman vuoden käsittävän toiminta- ja taloussuunnittelun, palvelujen suunnittelun sekä kaavoituksen perusteina. Ohjelmointia tullaan uudelleen tarkentamaan vuodelle 2018 hyväksyttävän talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman (2018–2021) yhteydessä.

 

Väestökehitys

 

Kuopion virallinen väkiluku 1.1.2017 oli 117 740 henkilöä. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Väkilukua edelliseen vuoteen nähden nosti eniten Juankosken kanssa tehty kuntaliitos, joka lisäsi väestömäärää noin 4 800:lla.

 

Vuonna 2014 valmistunut Kuopion väestöennuste nojautui vahvan väestönkasvun ajatukseen. Väestöennusteen mukaan väestönmäärä lisääntyisi tällä vuosikymmenellä noin 1000–1200 asukkaalla vuosittain ja 2020-luvulla kasvu hieman heikkenisi tästä, noin 800–900 asukkaaseen/vuosi. Tämän hetkisten tietojen valossa ennusteen kasvuvauhtiin ei aivan ylletä. Ennusteen mukaan Kuopiossa asuu noin 129 000 asukasta vuonna 2030.

Kuopion väestönkasvu oli vuonna 2016 896 ihmistä, mikä jäi 2010-luvun alun 1000–1200 ihmisen kasvulukemista. Aiempien vuosien tavoin väestönkasvu keskittyi suurelta osin Saaristokaupunkiin. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät vähentyivät. Myös lähivuosina Saaristokaupungissa väestönmäärä jatkaa kasvuaan uusien alueiden, kuten Kuikkalammen ja Keilanrinteen myötä. Muita vuonna 2016 väestöltään kasvavia alueita olivat mm. Keskusta, Pihlajalaakso ja Särkiniemi.

 

Työpaikat, työttömyys ja liiketoiminta

 

Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2014 lopulta eli noin reilun vuoden takaa.  Kuopion työpaikkakehitys oli hyvin suotuisaa vuosina 2010–2012. Työpaikat lisääntyivät voimakkaasti vuosittain. Vuonna 2013 sen sijaan kokonaismäärä laski noin 330 työpaikalla ja vuonna 2014 peräti 988 työpaikalla. Vuosien 2015–2016 lukuja ei ole vielä saatavilla.

 

Suhdannetaantuma on lisännyt 2010-luvun alkupuolella kaikkien suurten kaupunkien työttömyysastetta. Joulukuun 2016 tilanteen mukaisesti suurten kaupunkien joukossa Kuopio on edelleen pärjännyt varsin hyvin. Joulukuun 2016 tilanteen mukaan Kuopion työttömyysaste (13,9 %) oli kuudenneksi pienin suurista kaupungeista.

 

Vuonna 2015 työttömien määrä nousi voimakkaasti Kuopiossa ja keskimäärin työttömänä oli noin 7 300 henkilöä kuukausittain. Työttömien määrä nousi kaikissa ryhmissä: nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät ja 50 vuotta täyttäneet työttömät. Vuonna 2016 joulukuussa työttömien määrä (7 381) oli kääntynyt selvään laskuun vuoden 2015 joulukuun tilanteeseen (7 837) nähden. Myönteinen kehitys koski pitkäaikaistyöttömiä lukuun ottamatta kaikkia ryhmiä.

 

Kuopion seudun vienti kehittyi myönteisesti vuosina 2010–2013, mutta vuosi 2014 oli seudun yrityksille heikompi: viennin arvo supistui 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 vienti puolesta piristyi peräti 8,1 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 sen sijaan vienti supistui 4,0 % edelliseen vuoteen nähden. Kuopion yritysten yhteenlasketun palkkasumman arvo kasvoi vuosittain 2010–2013, mutta vuosina 2014 ja 2015 pysyttiin lähes edellisvuoden vastaavissa lukemissa. Vuonna 2016 palkkasumma nousi 3,0 %. Yritysten liikevaihdon muutos oli niin ikään nouseva vuonna 2016.

 

Asuntotuotannon ohjelmointi

 

Nykyinen asuntotuotanto sijoittuu hyvin eri puolille kaupunkia ja Saaristokaupungissa on edelleen runsaasti asuntoja rakenteilla. Kaupunkirakennetta tiivistävä asuntorakentaminen painottuu lähivuosina Saaristokaupungin ohella keskustaan ja sen lähialueille, kuten esimerkiksi Malmgrenin rantaan (Valkeisenlampi), Maljalahteen ja Savilahteen. Lisäksi uusia kohteita valmistuu mm. Päivärantaan, Julkulaan ja Puijonlaaksoon. Omakotirakentaminen jatkuu Hiltulanlahden suunnalla lähivuosien ajan.

 

Kuopion tavoitteena on ollut jo pitkään keskimäärin 800 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Noin 500–550 asuntoa tavoitellaan kerrostaloihin ja loput noin 250–300 asuntoa pientaloihin. Yhteensä tulevalla viisivuotiskaudella valmistuu noin 5150 asuntoa, josta noin 3 600 kerrostaloihin ja noin 1 500 pientaloihin. Keskimäärin vuosittain on tarkoitus valmistua noin 900–1200 asuntoa. Sosiaalinen asuntotuotanto ja erityisasuminen on otettava huomioon osana asuntotuotanto siten, että sitä sijoitetaan muun asuminen joukkoon.

 

Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee rakennettavaksi uusia palveluinvestointeja, kuten päiväkoteja, leikki- ja lähiliikuntapaikkoja sekä ulkoiluväyliä. Suurimpia näistä palveluinvestoinneista ovat Hiltulanlahden koulu-päiväkoti sekä Saaristokaupunkiin rakennettavat päiväkodit.

 

Kuopion kasvutavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua ja korkeana jatkuvaa asuntotuotannon tasoa. Määrätietoista ja ripeää elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua ja kaavoitusta on myös tulevaisuudessa jatkettava. Viime vuosina kaupunki on panostanut runsaasti strategisesti tärkeiden uusien alueiden maanhankintaan, joten siihen voidaan tulevina lähivuosina panostaa hieman vähemmän. Kaavoituksen painopiste on jatkossakin täydennysrakentamisalueissa. Tonttireservien kasvattaminen on niin ikään edelleen tavoitteena.

 

Vaikutusten arviointi                 -

 

 

Esitys                                            Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy 14.8.2017 päivätyn Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot ja asuntotuotannon ohjelmoinnin ja etenemisen muutokset käytettäväksi talousarvion valmistelun ja muun suunnittelun pohjana.

 

Liitteet

1

6278/2017 Kuopion väestönkehitys elinkeinot ja asuminen - Asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2018-2022

 

                                                      Valmistelija                                                         

Jussi Niilahti

puh. +358 44 718 5510

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Asiaa esitellään kokouksessa.

 

 

Päätösehdotus                          Vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                          Merkittiin, että kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti ja kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Niilahti ja Romppanen poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen.

 

Keskustelun kuluessa jäsen Minna Reijonen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi esityksen rauenneeksi.

 

Tämän jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi vs. kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.