Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.12.2017/Pykälä 220

 

Kaupunkirakennelautakunta

96 §

22.11.2017

 

§ 220

Asianro 5136/02.08.00.01/2016

 

 

Keskustanpysäköinnin yleissuunnitelma

 

Päätöshistoria

 

Kaupunkirakennelautakunta 22.11.2017 96 §

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut

 

 

Tiivistelmä:

Kaupunkisuunnittelupalvelut on laatinut keskustapysäköinnin yleissuunnitelman. Suunnittelualueena on keskustan osayleiskaavan mukainen rajaus. Suunnitelmassa on arvioitu keskustapysäköinnin nykytilaa laajasti selvittämällä pysäköintipaikkojen määrää ja niiden käyttöä, alueella asuvien asukkaiden käytössä olevien autojen määrää, pysäköintilupatilannetta sekä annettujen pysäköintivirhemaksujen määrää, syitä sekä sijaintia. Nykytilaselvityksen yhteydessä toteutettiin pysäköintikyselyjä asukkaille, yrittäjille ja isännöitsijöille, sekä haastateltiin keskeisiä sidosryhmiä, kuten rakennusliikkeitä. Lisäksi työssä on selvitetty nykyisten pysäköintinormien ajanmukaisuutta, ja verrattu niitä muiden kaupunkien käytössä oleviin normeihin. Esityksenä on, että kaupunkirakennelautakunta merkitsee laaditun suunnitelman tiedoksi ja esittää selvitystyössä määriteltyjä periaatteita kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

Johtopäätelmiä pysäköintinormien nykytilasta

 

Polkupyöräpysäköinnin osalta pysäköintipaikkojen rakentamista on ohjattu pääsääntöisesti rakennusjärjestyksen kautta, jossa määräyksenä on ollut kaksi pyöräpaikkaa yhtä asuntoa kohden. Kyseinen määräys ei ota huomioon sitä, että asuntokoon kasvaessa, myös asukkaiden, ja sitä kautta myös asukkaiden omistamien polkupyörien, määrä kasvaa. Näin ollen selvityksessä todettiin kerrosneliöihin perustuvan määräyksen tuottavan paremmin tarvetta vastaavan määrän polkupyöräpaikkoja.

 

Asumisen osalta autopysäköintinormin ajanmukaisuutta arvioitiin tarkastelemalla kortteleittain autojen määriä suhteessa kortteleissa oleviin asuntojen määriin. Lisäksi tarkasteluissa otettiin huomioon rakennusliikkeiltä eri kaavahankkeiden yhteydessä saatu palaute ja liikkumisen murroksen vaikutus tulevaisuuden pysäköintitarpeeseen. Tarkastelussa todettiin, että nykyisin keskustassa käytössä oleva pysäköintinormi, kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohden, tuottaa pääsääntöisesti tarvetta vastaavan määrän autopaikkoja.

 

Liike- ja toimistorakentamisen osalta pysäköintinormin ajanmukaisuutta arvioitiin lähinnä keskustan yleisten eli katujen varsilla, pysäköintilaitoksissa ja -alueilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöasteen ja sen vaihtelujen perusteella. Lisäksi Kuopion keskustassa käytössä olevia pysäköintinormeja, yksi autopaikka kutakin 40 tai 60 kerrosalaneliömetriä kohden, verrattiin muiden kaupunkien käytössä oleviin normeihin. Tarkastelussa nousi esille, että kokonaisuutena keskustan yleisten autopaikkojen käyttöasteet ovat kohtuullisen matalia, ja käytettävissä olevaa kapasiteettia on runsaasti. Kuopion keskustassa käytössä oleva normi liike- ja toimistorakennusten osalta on vertailukaupunkien tiukin, lähimpänä Kuopion normia on Oulun 1 ap/50 K-m², mutta muiden vertailukaupunkien normit vaihtelevat 1 ap/80 K-m²ja 1 ap/120 K-m² välillä.

 

Pysäköintipaikkojen käyttö, kehittämistarpeet ja pysäköintivirhemaksut

 

Polkupyöräpysäköinnin osalta todettiin, että polkupyöriä pysäköidään runsaasti myös telineiden ulkopuolelle. Pyörätelineiden puuttumisen lisäksi tähän vaikuttaa telineiden huono kunto tai käytettävyys. Keskustan alueella on vain muutama katettu pyöräpysäköintipaikka, minkä todettiin oleva ongelma, sillä niiden käyttöaste on hyvin korkea. Pysäköintikyselyyn vastanneista neljä viidestä toivoi keskustaan lisää katettuja pyöräpysäköintipaikkoja. Lisää polkupyöräpaikkoja vastaajat toivoivat erityisesti torille ja sen ympäristöön, kuten Sokoksen ja Vihtorin edustoille sekä Kirjastokadulle Sektorin viereen ja Kauppakadun kävelykatuosuudelle. Katoksellisia ja runkolukituksen mahdollistavia telineitä toivottiin erityisesti linja- ja rautatieasemille.

 

Autojen pysäköinnin nykytilan osalta todettiin, että keskustan n. 11 000 pysäköintipaikkaa riittävät hyvin määrällisesti, mutta kuitenkin keskustan laitamilla olevat, maksuttomat pysäköintipaikat ovat ajoittain kuormittuneita. Keskustan pysäköintitaloissa ja -laitoksissa on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, kun taas katuvarsipysäköintipaikat ovat kohtalaisen käytettyjä, erityisesti maksullisuusajan ulkopuolella. Tunnuspysäköinnin osalta todettiin, että Kuopiossa on muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna käytössä verrattain paljon pysäköintitunnuksia: asukastunnuksia noin 450 kpl ja yritystunnuksia vajaa 100 kpl. Tunnusten suuren määrän lisäksi tunnusjärjestelmän heikkoudeksi havaittiin yksittäisten tunnusalueiden koko, jolloin pysäköintimahdollisuudet alueittain jäävät paikoin suppeiksi.

 

Kaupungin pysäköinninvalvonnan on todettu toimivan hyvin ja olevan edistyksellistä. Pysäköintivirhemaksuprosessi hoidetaan paikkatietoanalyysin mahdollistavalla ohjelmistolla, joka on myös paikallisen poliisin käytössä. Vuonna 2015 keskustan alueella annetuista pysäköintivirhemaksuista noin kolmannes johtui vastoin liikennesääntöjä tai kiellettyyn paikkaan pysäköinnistä. Muista virhemaksuista valtaosa johtui aikarajoituksen ylityksestä tai pysäköintitunnuksen, -kiekon tai -maksun laiminlyönnistä.

 

Pysäköintinormien kehittämisehdotukset

 

Pysäköintitarve muodostuu pääosin maankäytön mukaan. Näin ollen yksi pysäköinnin tärkeimmistä periaatteista on keskustan pysäköintinormit maankäyttömuodoittain. Pysäköintinormilla tarkoitetaan asemakaavamääräystä, joka määrittelee auto- ja polkupyöräpysäköintipaikkojen vähimmäismäärän suhteessa tulevaan rakentamiseen. Keskustan alueelle esitetään vyöhykkeittäin muuttuvaa pysäköintinormia. Vyöhykkeet on määritelty kaupalliseksi ydinvyöhykkeeksi ja keskustavyöhykkeeksi. Kaupallisen ydinvyöhykkeen määrittelyn perustaksi on tarkasteltu olevan kaupunkirakenteen kaupallista tarjontaa ja huomioitu näköpiirissä oleva tarjonnan lisäys. Kaupalliselle vyöhykkeelle esitetään pienempää pysäköintinormia, koska kävelymatkat palveluihin ovat alueella hyvin lyhyitä, alueen keskipisteenä oleva tori toimii paikallisliikenteen lähtöpaikkana ja toripysäköinnissä on vielä runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia. Kuvassa 1 on esitetty pysäköintinormin vyöhykejako.

 

Kuva 1. Pysäköintinormin vyöhykejako.

 

Esityksenä on, että autopysäköintinormeja kevennetään erityisesti liike- ja toimistorakentamisen osalta, ja osin myös asumisen osalta. Linjauksella pyritään edistämään keskustan palvelujen ja asuntotuotannon kehittämistä huomioiden kuitenkin riittävät pysäköintimahdollisuudet. Autopaikkanormin esitetään olevan joustava, mikä mahdollistaa autopaikkanormin mukaiseen paikkamäärään lisäkevennyksiä, mikäli kiinteistöllä toteutetaan autopaikkatarvetta vähentäviä tai autopaikkojen käyttöä tehostavia toimenpiteitä, esim. yhteiskäyttöauto tai laadukkaat pyöräpysäköinti- ja huoltotilat. Suojelukohteiden osalta autopaikkanormit määritellään tapauskohtaisesti. Taulukossa 1 on esitys uusiksi pysäköintinormeiksi autopaikkojen osalta vyöhykkeittäin.

 

Käyttötarkoitus	Kaupallinen ydinvyöhyke	Keskustavyöhyke
ASUMINEN
Kerrostalo	1 ap/2 asuntoa (1 ap/150 k-m2)*	2 ap/3 asuntoa (1 ap/120 k-m2)*
Rivitalo ja kytketty pientalo	1 ap/110 k-m2 tai väh. 1 ap/asunto	1 ap/100 k-m2 tai väh. 1 ap/asunto
Erillispientalo	1,5 ap/asunto	1,5 ap/asunto
Opiskelija-asuminen	1 ap/250 k-m2	1 ap/220 k-m2
Tehostettu palveluasuminen	1 ap/450 k-m2	1 ap/400 k-m2
Palveluasuminen/senioriasuminen	1 ap/180 k-m2	1 ap/140 k-m2
TOIMISTOT
	1 ap/120 k-m2	1 ap/80 k-m2
LIIKETILAT
	1 ap/100 k-m2	1 ap/80 k-m2
ENIMMÄISKEVENNYS	30 %	20 %

Taulukko 1. Esitys uusiksi autojen pysäköintinormeiksi vyöhykkeittäin.

 

*Suluissa olevia arvoja käytetään, mikäli asuntojen lukumäärä ei asemakaavaa laadittaessa ole selvillä.

 

Esityksenä on, että autopaikkojen lisäksi asemakaavoissa vaaditaan kiinteistöjä toteuttamaan pysäköinti- ja säilytystiloja polkupyörille. Tiloille ja alueille asetetaan laatu- ja sijaintivaatimuksia. asemakaavojen lisäksi vastaavat määräykset esitetään lisättävän päivitysvaiheessa olevaan rakennusjärjestykseen.

 

Käyttötarkoitus	Kaupallinen ydinvyöhyke ja keskustavyöhyke	Vaihtoehtoinen mitoitus
ASUMINEN
Kerrostalo	1 pp/30 k-m2	1 pp/asuinhuone
Rivitalo ja kytketty pientalo	1 pp/30 k-m2	3 pp/asunto
Erillispientalo	1 pp/30 k-m2	4 pp/asunto
Opiskelija-asuminen	1 pp/25 k-m2	1 pp/asuinhuone
Tehostettu palveluasuminen	1 pp/80 k-m2
Palveluasuminen/senioriasuminen	1 pp/asunto	1 pp/40 k-m2
TOIMISTOT
	1 pp/50k-m2
LIIKETILAT
≤ 2000 k-m2	1 pp/50 k-m2
> 2000 k-m2	1 pp/75 k-m2

 

Muut kehittämisehdotukset

 

Pysäköintilaitosvarausten ja -hankkeiden osalta esitetään, että asemakaavoissa olevista laitosvarauksista luovutaan, ja että uusia yleisiä pysäköintilaitoksia voi muodostua isojen kehittämishankkeiden yhteydessä. Kussakin hankkeessa tarkastellaan erikseen kaupungin pysäköintiyhtiön rooli. Kaupunki ja Kuopion Pysäköinti Oy tekevät tiivistä yhteistyötä keskustan pysäköinnin kehittämisessä.

 

Nykyisen katuvarsipysäköinnin kehittämisen osalta esitetään, että katuvarsipaikkoja pyritään varaamaan erityisesti lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin, minkä myötä pysäköintipaikkojen läheisyydessä olevien asiointipisteiden asiakkaille löytyisi riittävästi pysäköintipaikkoja. Asiakaspysäköintipaikkojen saatavuuden turvaamiseksi katuvarsipysäköinnin maksullisuusaikaa esitetään pidennettävän arkisin klo 19 saakka ja lauantaisin klo 16 saakka. Lisäksi esitetään, että katuvarsipysäköinnissä otetaan käyttöön progressiivinen hinnoittelu, jolloin lyhytaikainen pysäköinti katuvarressa on suhteessa halvempaa kuin pysäköintitalossa, mutta pysäköintiajan kasvaessa myös pysäköinnin tuntihinta nousee. Lisäksi esitetään, että katuvarsipysäköinnin maksuvyöhykkeitä tarkistetaan siten, että em. kaupallisella ydinvyöhykkeellä kaikki katuvarsipysäköintipaikat ovat maksullisia.

 

Keskustan alueella on vielä muutamia maantasoisia pysäköintikenttiä, jotka eivät ole maksullisia. Esityksenä on, että erillisten pysäköintikenttien osalta maksullisuutta kehitetään samaan suuntaan katuvarsipysäköinnin kanssa, kuitenkin niin, että erillisillä kentillä pysäköinti on suhteessa halvempaa kuin katuvarsipysäköinnissä.

 

Katuvarsipysäköinnissä on otettu käyttöön mobiilimaksaminen, mutta rinnalla on edelleen perinteiset maksumenetelmät. Mobiilimaksamisen kehittymistä seurataan, ja sen yleistyessä voidaan vähitellen luopua häiriöalttiista maksuautomaateista.

 

Esityksenä on, että asukaspysäköintijärjestelmän tunnusalueiden määrää vähennetään nykyisestä 11 alueesta neljään alueeseen. Lisäksi esitetään, että torin ympäristön osalta palataan asukaspysäköinnin osalta alkuperäiseen ajatukseen, jossa asukaspysäköintijärjestelmä tukee keskusta-asumista niillä alueille, joilla ei ole lähietäisyydellä riittävästi yleistä pysäköintitilaa kuten pysäköintilaitosta. Näin ollen esitetään, että torin ympärillä olevalla, Suokadun, Vuorikadun, Minna Canthin kadun ja Savonkadun rajaamalla alueilla ei ole käytössä asukaspysäköintitunnuksia. Uudet asukaspysäköintialueet on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Esitys uusiksi asukaspysäköintialueiksi.

 

Keskusta-alueen pysäköintiä esitetään lisäksi kehitettävän seuraavasti:

−       Polkupyöräpysäköinnin kehittämisperiaatteet koko keskeisen kaupunkialueen osalta linjataan pyöräilyn yleissuunnitelman laatimisen (v. 2018) yhteydessä.

−       Sähköautojen latauspisteverkoston muodostuminen ja yhteiskäyttöautoilun mahdollistaminen ulottuvat keskustapysäköintiä laajemmalle alueelle ja liittyvät resurssiviisauteen, minkä vuoksi em. kysymyksiä selvitetään erillisen työn kautta.

−       Katualueiden talvihoito ja keskustapysäköinti voidaan sovittaa yhteen vuoropysäköinnin ja/tai erillisen talviaikaisen kunnossapitopäivän keinoin.

−       Mopoille ja moottoripyörille varataan mahdollisuuksien mukaan muutama pysäköintipaikka kävelykeskustan reunoilta. Moottoripyörien osalta varatut paikat ovat maksullisia.

−       Matkailuautoille varataan pysäköintitilaa matkustajasataman kehitettäviltä alueilta. Varatut paikat ovat nykykäytännön mukaisesti maksullisia.

−       Pysäköinti- ja liikenneinformaatiota kootaan kaupungin karttapalveluun. Pysäköintipalvelujen tietoja julkaistaan avoimena datana sovelluskehittäjien edelleen jalostettavaksi.

 

Vaikutusten arviointi             Esitettyjen autopaikkanormimuutosten arvioidaan edistävän keskustan kiinteistöjen kehittämistä ja edistävän kestävien liikkumismuotojen käyttöä. Polkupyöränormimuutoksen arvioidaan edistävän kestävien liikkumismuotojen käyttöä. Muutosesitykset katuvarsipysäköinnin maksullisuusaikoihin ja

-käytäntöihin arvioidaan parantavan lyhytaikaisen pysäköintipaikan saatavuutta, mikä parantaa erityisesti kivijalkakauppojen saavutettavuutta autolla.

 

Maksullisuusajan pidentymisen puolestaan arvioidaan tehostavan olemassa olevien pysäköintilaitosten käyttöä. Asukaspysäköintijärjestelmän uudistaminen tehostaa toripysäköintiin toteutettujen pysäköintipaikkojen käyttöä ja lisää joustoa katujen varsilla toteutuvaan asukaspysäköintiin. Pysäköinti- ja liikenneinformaation kokoaminen ja julkaiseminen avoimena datana voi edistää sovelluskehittäjien toimintamahdollisuuksia. Kokonaisuutena esityksen arvioidaan olevan niin ympäristö- kuin yritysvaikutuksiltaankin positiivinen.

 

 

Esitys                                         Esitän lautakunnalle, että se merkitsee tehdyn suunnitelman tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esityksessä mainitut linjaukset ja periaatteet keskustapysäköinnin kehittämisestä.

 

 

Liitteet		5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti toimenpiteet 11.10.2017
		5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti, nykytila ja lähtökohdat
		5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti, suunnitelmaraportti 2017 (ei jaeta, julkaistaan internetissä)

                                                     

 

Viiteaineisto

 

                                                      Valmistelija                                                      

Paula Liukkonen

puh. +358 44 718 5304

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen           

 

Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                       Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

 

Liitteet	4	5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti toimenpiteet 11.10.2017
	5	5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti, nykytila ja lähtökohdat
	6	5136/2016 Kuopion keskustapysäköinti, suunnitelmaraportti 2017

                                                     

 

                                                      Valmistelija                                                         

Paula Liukkonen

puh. +358 44 718 5304

                                                      etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

                                                      Asiaa esitellään kokouksessa.

 

 

 

 

Päätösehdotus                          Vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan tekemän esityksen.

 

 

Päätös                                          Merkittiin, että kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen ja suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Romppanen ja Liukkonen poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen.

 

                                                      Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti vs. kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.