Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 22.11.2018/Pykälä 26

 

 

§ 26	Asianro 9198/14.06.00.00/2018

 

 

Jätehuoltomääräysten päivitysten luonnos

 

 

Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

 

Jätehuoltomääräykset ja niitä koskeva päätöksenteko

 

Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 §:n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, jotka toimivat jätelain toimeenpanon välineenä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräyksillä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Määräyksillä myös edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista.

 

Jätehuoltomääräyksiä voidaan jätelain mukaisesti antaa kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntakuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi määräyksiä voidaan antaa myös muun jätteen keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä ja jätteen kuljetuksista.

 

Jätehuoltomääräyksistä päättää kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta. Jätehuoltoviranomaisen määräysvalta jätehuoltomääräyksissä on rajattu pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Koska kunnan vastuu jätehuollossa kapenee 1.1.2019 alkaen jätelakiin tehdyllä muutoksella (445/2018), myös jätehuoltomääräysten soveltamisala muuttuu. Jätehuoltomääräykset koskevat kokonaisuudessaan jätelain 32 §:n mukaista jätehuoltoa eli asumisessa syntyvän jätteen sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen jätehuoltoa. Tämän lisäksi jätehuoltomääräykset koskevat muuta jätettä, kuten valtion, seurakuntien ja yritysten jätteitä siltä osin kuin jäte kuuluu kunnan vastuulle jätelain 33 §:n mukaisen toissijaisen vastuun perusteella. Muilta osin määräykset koskevat näitä jätteitä vain rajoitetusti.

 

Jätehuoltomääräysten rakenne ja määräysten päivittäminen

 

Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella jätehuoltomääräysten pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, jotta jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti muiden alueiden kanssa. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon paikalliset olosuhteet. Jätehuoltomääräysten perusrakennetta ei tämän päivityksen yhteydessä muuteta.

 

Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Yleistä osaa päivitetään siten, että siinä otetaan huomioon jätelakiin tulevat muutokset liittyen kunnan vastuun laajuuteen jätehuollossa.

 

Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset. Määräyksiin tehdään päivityksiä, joissa otetaan huomioon muuttuva jätelainsäädäntö ja muuttunut jätehuollon toimintaympäristö. Keskeisimmät jätehuoltomääräyksiin tehtävät muutokset liittyvät hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden laajentamiseen, jäteastioiden tyhjentämiseen, saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjentämiseen sekä jätteiden omatoimisesta käsittelystä ilmoittamiseen.

 

Jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena on perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistioon tehdään muutoksia siltä osin kuin muuttuvat määräykset edellyttävät uusia perusteluja.

 

Jätehuoltomääräysten päivitykset on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta. Määräysten päivittämistä on käyty läpi kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kanssa Valvo-työryhmässä, minkä lisäksi muutoksia on käsitelty kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Nyt käsiteltävänä on määräysten päivityksistä luonnos. Luonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot jätelain 92 §:n mukaisesti ja varataan hallintolain 41 §:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet. Tämän jälkeen määräysmuutokset tuodaan jätelautakunnalle hyväksyttäväksi.

 

Jätehuoltomääräyksiin tehtävät muutokset

 

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

 

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymiseen koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 §:n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Sääntely on pääosin ennallaan: liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste. Määräyksiin on tarkennettu sitä, että jos kiinteistö liittyy kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, mutta jätteitä ei toimiteta kiinteistökohtaiseen jäteastiaan tai kimppa-astiaan, kiinteistö liitetään aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Tällä pyritään siihen, että jätteet ohjautuvat niille tarkoitettuun keräykseen.

 

Savo-Pielisen jätelautakunnan alueelle ollaan järjestämässä joillekin uusille asuinalueille ensimmäistä kertaa asuntoaluekohtaisia jätteenkeräysjärjestelmiä, joilla pyritään tehostamaan jätteenkeräystä ja parantamaan asukkaille tarjottavaa palvelutasoa. Näillä alueilla liittyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon tapahtuu keskitetyn järjestelmän kautta. Aikaisempaa sääntelyä korttelikohtaisesta jätteenkeräyksestä täydennetään ja tarkennetaan. Määräyksissä käytetään keskitetystä järjestelmästä jatkossa termiä asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä ja säädetään, että järjestelmä on käytössä sellaisilla asuinalueilla, joiden kaavassa tai muussa suunnittelussa on todettu alueelle toteutettava keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä ja osoitettu paikat asuntoaluekohtaisille jätteenkeräyspisteille. Lisäksi edellytetään sitä, että kunnallinen jäteyhtiö toteuttaa keskitetyt jätteenkeräyspisteet alueelle.

 

Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

 

Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Jätehuoltomääräyksissä on asetettu sekajätteen keräysvelvollisuuden lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita biojätteelle, kartonki-, muovi- ja lasipakkauksille sekä metallille. Jätelain mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö huolehtii sekajätteen ja biojätteen lisäksi erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä. Kaikki erilliskerätyt hyötyjätteet kierrätetään materiaalina.

 

Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita aiotaan tiukentaa muovi- ja lasipakkausten sekä metallin osalta. Tällä pyritään siihen, että kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa etusijajärjestyksen mukaisesti ja sekajätteeseen ohjautuu mahdollisimman vähän kierrätyskelpoista jätettä.  Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ovat kiristyneet muuttuneen EU-sääntelyn myötä. Uusi tavoite on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Jätetilaston mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia vuonna 2016.

 

Biojätteen ja kartonkipakkausten erilliskeräysvelvoite koskee jätehuoltomääräysten mukaan niitä asuinkiinteistöjä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Lasipakkauksille ja metallille on oltava nykyisten määräysten mukaan erilliskeräys, jos asuinhuoneistoja on vähintään 20. Näitä hyötyjätteitä on kerätty kaikissa vähintään 300 asukkaan taajamissa. Muovipakkauksia on kerätty muita hyötyjätteitä rajoitetummin, koska niiden erilliskeräys on alkanut muita myöhemmin. Muovipakkausten erilliskeräysvelvoite koskee tämänhetkisten määräysten mukaan vähintään 40 asuinhuoneiston kiinteistöjä, jotka sijaitsevat vähintään 10 000 asukkaan taajamissa.

 

Biojätteen ja kartongin erilliskeräysvelvoite on tarkoitus säilyttää ennallaan. Muovipakkauksille, lasipakkauksilla ja metallille on tarkoitus asettaa erilliskeräysvelvoite kaikille sellaisille kiinteistöiltä, joilla on vähintään 10 asuinhuoneistoa. Muovipakkaustenkin erilliskeräys laajenee kattamaan muiden hyötyjätteiden tavoin kaikki vähintään 300 asukkaan taajamat, koska muovipakkausten kiinteistöittäinen keräys on ollut onnistunutta ja sen avulla on saatu kerättyä hyvälaatuista muovipakkausjätettä materiaalihyötykäyttöä varten.

 

Hyötyjätteiden erilliskeräyksen tiukennukset kohdennetaan muovipakkauksiin, lasipakkauksiin ja metalliin, koska vuonna 2017 laaditussa selvityksessä hyötyjätteiden erilliskeräyksen ilmasto- ja kustannusvaikutuksista (jätelautakunnan tiedonannot 28.3.2018 § 6) todettiin, että ilmastovaikutusten kannalta nimenomaan näiden hyötyjätteiden erilliskeräystä on perusteltua laajentaa. Erilliskeräyksen velvoiterajaksi asetetaan 10 asuinhuoneistoa, kun otetaan huomioon myös keräyksen laajenemisesta aiheutuvat kustannukset. Huomioon on otettu myös se, että tätä pienempien, 5-9 asuinhuoneiston kiinteistöjen, on pitänyt vastikään ottaa keräykseen biojäte ja kartonki, eikä uusia keräysvelvoitteita haluta heti näille taloyhtiöille asettaa. Erityisesti pienillä taloyhtiöillä jätteenkeräyspaikat alkavat lisäksi olla niin ahtaita, että uusien keräysastioiden järjestämisessä keräyspaikalle voi olla merkittäviä haasteita.

 

Tällä hetkellä lasipakkausten ja metallin erilliskeräys on jätehuollon asiakasrekisterin mukaan 2400 asuinkiinteistöllä. Sellaisia vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöjä, joilla ei ole lasipakkausten ja metallin erilliskeräystä on noin 500 kappaletta. Muovipakkausten keräys kattaa jo lähes 1100 asuinkiinteistöä ja se laajenee vielä noin 1400 kiinteistölle. Keräysvelvoitteet laajenevat koskemaan varsin isoa joukkoa kiinteistöjä ja asuinhuoneistoja, vaikka useat taloyhtiöt ovat liittyneet hyötyjätteiden erilliskeräykseen myös vapaaehtoisesti. Jotta hyötyjätteiden keräyksen laajentaminen kävisi mahdollisimman sujuvasti, Jätekukko tarjoaa taloyhtiöille neuvontaa siitä, miten jätteenkeräyksen järjestelyjä on kullakin kiinteistöllä perusteltua muuttaa. Näin astioiden sijoittelu ja jätteiden keräys saadaan asukkaiden ja jätteenkuljettajan kannalta toimiviksi. Muuttuneiden hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden on tarkoitus tulla voimaan siirtymäajan jälkeen 1.10.2019 eli taloyhtiöillä on aikaa tehdä kiinteistön keräyspaikalla tarvittavat järjestelyt ennen keräyksen alkamista.

 

Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet on asetettu asuinkiinteistöjen lisäksi muille kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä oleville kiinteistöille. Muovipakkausten erilliskeräysvelvoitetta tiukennetaan myös näillä kiinteistöillä aikaisemmasta. Muovipakkauksia kerätään käytännössä erikseen sellaisilla kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöillä, joilla syntyvä muovipakkausjäte on samankaltaista kuin kotitalouksista syntyvä muovipakkausjäte ja muovipakkauksia syntyy yli 50 litraa viikossa. Muovipakkauksia kerätään erikseen esim. kuntien virastoista, kouluista ja päiväkodeista.

 

Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen

 

Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevaa sääntelyä tarkennetaan kompostoinnin osalta. Biojätteiden kompostoinnista on tehtävä jo nykyisten jätehuoltomääräysten nojalla ilmoitus kunnalliselle jäteyhtiölle. Näin kompostointi voidaan ottaa huomioon kiinteistön jätehuollon järjestelyissä ja jätemaksuissa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat valvoneet kompostointi-ilmoitusten pohjalta määräajoin tehdyillä tarkastuksille kompostoinnin asianmukaisuutta, ja samalla on annettu kompostointineuvontaa. Tarkastuksilla on tullut ilmi, että varsin usein jätehuollon asiakasrekisteriin merkityn kompostointi-ilmoituksen tiedot eivät pidä paikkaansa: kompostointi on saatettu kiinteistöllä lopettaa tai sitä on muutettu sen jälkeen, kun ilmoitus on tehty. Muutokset eivät kuitenkaan ole tulleet kunnallisen jäteyhtiön tai jätehuoltoviranomaisen tietoon.

 

Jotta kompostoinnin tilanne kiinteistöllä tulisi määräajoin tarkistettua, määräyksiin otetaan kompostointi-ilmoitukselle kymmenen vuoden voimassaoloaika. Kompostointi-ilmoituksen voimassaoloajasta tiedotetaan asiakkaille aina ennen voimassaolon päättymistä, jotta asiakkaat tietävät, milloin ilmoitus on tehtävä uudelleen. Ilmoitus on kätevintä tehdä kunnallisen jäteyhtiön sähköisen asioinnin kautta. Sääntely ilmoituksen voimassaolosta tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuoden 2020 alusta.

 

Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen

 

Jäteastioita koskien jätehuoltomääräyksissä säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Kiinteistöillä käytetään pääosin kunnallisen jäteyhtiön toimittamia jäteastioita tyhjennysten turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Joillakin kiinteistöillä on ollut käytössä pahvin ja kartongin keräykseen myös rullakkoja. Rullakkojen tyhjentämisen ongelmista on tullut jätteenkuljettajilta palautetta kunnalliselle jäteyhtiölle. Erityisesti silloin, kun rullakoihin laitetaan pahvilaatikoiden lisäksi myös kartonkipakkauksia, on tyhjentäminen hankalaa ja jätteitä leviää helposti keräyspaikalle. Tämän vuoksi rullakkojen käyttö kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla kuuluvilla kiinteistöillä kielletään määräajan jälkeen. Asiasta tiedotetaan asiakkaille ja kunnallinen jäteyhtiö vaihtaa rullakot veloituksetta sopiviin jäteastioihin.

 

Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti riittävän tiheillä tyhjennysväleillä, jottei jätteistä aiheudu haittoja ja jottei niitä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn jäteastioiden ylitäytön vuoksi. Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskeva sääntely pidetään pääosin ennallaan. Kartonki- ja muovipakkausten kesäajan tyhjennysväliä pidennetään entisestä neljästä viikosta kahdeksaan viikkoon, jotta keräys on houkuttelevampaa ottaa niillekin kiinteistöille, joilla näitä jätelajeja syntyy väin vähän. Lisäksi vähän jätettä tuottavien kiinteistöjen osalta väljennetään osin sekajätteen tyhjennysväliä, mitä useat asiakkaat ovat toivoneet. Jatkossa pienet 1-2 henkilön taloudet, joilla on käytössä pieni jäteastia ja biojätteet erilliskerätään tai kompostoidaan, voivat tyhjennyttää jäteastian kahdeksan viikon välein ympäri vuoden riippumatta siitä, missä kiinteistö sijaitsee. Aiemmin taajamissa on edellytetty kesäaikaan tyhjennyksiä neljän viikon välein.

 

Sekajätteen tyhjennysväliin tehtävästä edellä mainitusta pidennyksestä on keskusteltu ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Osa ympäristönsuojeluviranomaisista on suhtautunut väljennykseen epäilevästi, koska tiheästi asutuilla alueilla taajamissa pitkistä tyhjennysväleistä voi aiheutua haittaa helpommin kuin haja-asutusalueella. Yhteistyössä on kuitenkin päädytty siihen, että muutos toteutetaan, mutta sen vaikutuksia seurataan. Määräysmuutoksella pyritään ottamaan huomioon aiempaa paremmin pienten talouksien tuottama pieni jätemäärä erityisesti nyt, kun muovipakkausten lajittelu on lisääntynyt. Tällä kannustetaan jätteiden lajitteluun, mutta myös jätteiden synnyn ehkäisyyn. Isommilla talouksilla sekajätteen tyhjennysväli pidetään ennallaan, koska tyypillisesti jätettä syntyy isommilla talouksilla pieniä talouksia enemmän. Liian laajasti sallittuna pitkät tyhjennysvälit voivat johtaa jätteiden epäasianmukaiseen käsittelyyn, kuten polttoon kiinteistöillä.

 

Jätteenkuljetus

 

Jätteiden kuljetuksiin liittyen annetaan jätehuoltomääräyksissä kuormaamiselle taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä aikarajat, joita väljennetään jonkin verran entisestä koskien lauantaisin ja pyhäpäivinä ajoa. Tavallisesti jätteenkuljetukset hoidetaan arkisin klo 6-22. Jätteiden kuljetuksia voi kuitenkin olla tarvetta hoitaa myös lauantaisin sekä sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä silloin, kun viikolle sattuu sellaisia pyhäpäiviä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta lainkaan (uuden vuoden päivä, pitkäperjantai, vappupäivä, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä).

 

Nykyisin voimassa olevissa määräyksissä lauantaisin ja pyhäpäivinä ajoa on rajoitettu arkea enemmän niin, että kuormaamista saa tehdä klo 8-22. Jatkossa kuormaaminen olisi mahdollista lauantaisin ja poikkeuksellisista sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä klo 6-22. Näin kaikki tarvittavat jätteenkuljetukset saadaan hoidettua myös niinä viikkoina, joille sattuu päiviä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta. Muutos perustuu jätteenkuljetusyrittäjien kunnalliselle jäteyhtiölle esittämään toiveeseen. On katsottu, ettei jätteiden kuormaaminen aiheuta niin pitkäkestoista melua, että se aiheuttaisi kohtuutonta haittaa aamu- ja ilta-aikaan. Kunnallinen jäteyhtiö on joka tapauksessa ohjeistanut jätteenkuljetusyrityksiä niin, että jätteenkuljetukset pyritään aloittamaan aamuisin sellaisista kohteista, joilla ei ole asumista.

 

Erotuskaivojätteet ja lietteet

 

Saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille on asetettu nykyisissä jätehuoltomääräyksissä vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen hyväksymisajankohtana voimassa olleen ns. haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) sääntelyn kanssa. Haja-asutuksen jätevesiä koskeva sääntely on tämän jälkeen muuttunut, eikä vähimmäistyhjennysvälistä ole säädetty uudessa asetuksessa (157/2017). Jätehuoltomääräyksissä annetaan edelleen asiaa koskien sääntelyä, koska riittävät tyhjennykset ovat tärkeitä jätevesijärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi sekä ympäristölle ja terveydelle lietteistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Määräyksiä kuitenkin väljennetään osin entisestä.

 

Saostussäiliöistä, laitepuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava jatkossakin tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tätä harvemmat kahden vuoden välein tehtävät tyhjennykset ovat kuitenkin mahdollisia 1-2 henkilön vakituisille asuinkiinteistöillä ja kaikilla vapaa-ajan kiinteistöille, koska näillä kiinteistöillä syntyvä lietemäärä on tyypillisesti muita kiinteistöjä pienempi. Tarpeen mukaan tyhjennyksiä on näilläkin kiinteistöillä tehtävä useammin, jos jätevesijärjestelmän toimivuus tätä edellyttää. Saostussäiliöille, joihin johdetaan pelkästään harmaita jätevesiä tai virtsaa, ei anneta aikaan sidottua tyhjennysvelvoitetta, vaan niiden osalta on riittävää, että tyhjentäminen tehdään tarvittaessa.

 

Saostus- ja umpisäiliölietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely on edelleen jätehuoltomääräysten nojalla mahdollista, kun jätevesiliete levitetään asianmukaisesti käsiteltynä lannoitustarkoituksessa viljelyksessä olevalle kiinteistön haltijan pellolle. Määräysten mukaan jätevesilietteiden omatoimisesta käsittelystä on tehtävä jätehuoltoviranomaiselle ilmoitus. Jos omatoimisesta käsittelystä luovutaan jo aikaisemmin, on siitäkin ilmoitettava. Muutokset eivät kuitenkaan välttämättä tule jätehuoltoviranomaisen tietoon, joten määräyksiä muutetaan niin, että ilmoitus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen ilmoitus on tehtävä uudestaan.

                                                         

Vaikutusten arviointi               

Keskeisimmät vaikutukset ihmisiin

 

Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita taloyhtiöille hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Lasin ja metallin keräys on veloituksetonta, muovin keräykselle on taksassa maksu.

Jätehuoltomääräysten sääntelyä on tarkoitus väljentää hieman koskien sekajäteastian tyhjennyksiä vähän jätettä tuottavilla pienillä talouksilla taajamissa. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutos vaikuttaa näihin asiakkaisiin positiivisesti.

 

Ihmiset voivat kokea negatiivisena sen, että jätteenkuljetuksia voidaan tehdä joinakin viikkoina myös lauantaisin ja pyhäpäivinä aikaisempaa aiemmin aamulla. Toisaalta positiivista on se, että tällä varmistetaan kaikkien jäteastioiden tyhjentäminen ajallaan.

 

Saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjentämiseen liittyen väljennetään osin aikaisempaa sääntelyä. Väljennykset vaikuttavat positiivisesti sellaisiin asiakkaisiin, joilla lietettä syntyy vain vähän.

 

Jätteiden omatoimisesta käsittelystä tehtävien ilmoitusten määräaikaisuus vaikuttaa sikäli lievästi negatiivisesti ihmisiin, että uusien ilmoitusten tekeminen aiheuttaa lisätyötä. Kun kuitenkin ilmoitukset on uusittava vain kymmenen vuoden välein, on muutoksen vaikutus ihmisiin hyvin vähäinen.

 

Keskeisimmät vaikutukset ympäristöön

 

Määräysmuutoksista lähinnä hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden laajentamisella arvioidaan olevan vaikutuksia ympäristöön. Erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisella vaikutetaan ympäristöön positiivisesti. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt hyötyjätteet ohjautuvat aina materiaalihyötykäyttöön, ja lasipakkausten, muovipakkausten ja metallin laajennettavalla erilliskeräyksellä ja kierrätyksellä on hyötyjätteiden erilliskeräyksen optimoinnista tehdyn selvityksen mukaan selkeät positiiviset ilmastovaikutukset. Selvityksessä on otettu huomioon mm. keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn aiheuttamat päästöt, ja verrattu niitä päästöihin, joita aiheutuisi lasin, metallin ja muovin tuotannosta neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätysmateriaalin käyttö säästää lisäksi neitseellisiä raaka-aineita. Lasipakkausten ja metallin lisääntyvä kierrättäminen vaikuttaa myös energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti.

 

Keskeisimmät vaikutukset yrityksiin

 

Jätehuoltomääräyksiin on tehty pieniä muutoksia, joilla pyritään parantamaan jätteenkuljetusyrittäjien työskentelyedellytyksiä (jätteiden kuormaamisaikojen muutokset ja muutos sallittavissa jätteiden keräysvälineissä). Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan olevan lievästi positiiviset. Muita yrityksiä jätehuoltomääräysten päivitykset eivät koske, joten vaikutukset ovat neutraalit.

 

 

Esitys                                              Jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräysten päivitysten luonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta.

 

Jätehuoltomääräysten päivitysten luonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidetään nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla 29.11.2018-3.1.2019. Asiakirjat lähetetään lisäksi sähköisesti kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin, jotta kunnat voivat julkaista ne omilla verkkosivuillaan.

 

Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti:

 

−         29.11.2018 Koillis-Savo, Outokummun seutu, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala, Laukaa-Konnevesi ja Pieksämäen lehti;

−         1.12.2018 Kuopion kaupunkilehti.

 

Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja alueen ELY-keskuksilta. Lausunnonantomahdollisuus varataan myös kunnalliselle jäteyhtiölle, sekä muovi-, lasi- ja metallipakkausten tuottajayhteisöille.

 

Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätehuoltomääräyksiin tehdään tarvittaessa lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta muutoksia.  Tämän jälkeen määräysmuutokset tuodaan jätelautakunnalle hyväksyttäväksi.

 

 

 

Liitteet	15	9198/2018 Jätehuoltomääräysten päivitysten luonnos
	16	9198/2018 Jätehuoltomääräysten perustelujen luonnos

 

                                                          Valmistelija                                                           

Saija Pöntinen	puh. +358 44 718 5066
Mirkka Koljonen	puh. +358 44 718 5065

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

 

Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.

 

 

Päätös                                            Merkitään, että Veli-Matti Lammentausta saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 15.18.

 

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.