Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 11.02.2019/Pykälä 6

 

Kaupunkirakennelautakunta	218 §	21.11.2018
Kaupunginhallitus	350 §	3.12.2018

 

§ 6	Asianro 7638/10.03.01.02/2018

 

Vastaus valtuustoaloitteeseen ''Kuopion kaupungin kevyenliikenteen väylien käytön ja turvallisuuden parantaminen''

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunkirakennelautakunta 21.11.2018 218 §

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut

 

 

Kaupunginvaltuutettu Irja Sokka ja 37 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen kevyen liikenteen väylien käytön ja turvallisuuden parantamiseksi.

 

Aloitteessa esitetään, että Kuopion kaupunki panostaisi kevyen liikenteen reitistöjen turvallisuuteen parantamalla selkeästi yhtenäisen kulku-/ajoväylän merkintöjä, samalla selkeyttämällä liikennesääntöjä merkitsemättömillä yhtenäisillä kevyen liikenteen reitistön väylillä. Kuopiossa iso osa väylistä on yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Jalkakäytäviä on erityisesti keskustan alueella. Erillisiä pyöräteitä on vielä melko vähän. Tieliikennelain 18 §: n mukaan jalkakäytävä -merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan reunakivellä erotettua jalkakäytävää. Yleisten ohjeiden mukaisesti merkkiä käytetään, kun yhdistetty kevyen liikenteen väylä muuttuu jalkakäytäväksi. Erotuskaistalla ajoradasta erotetun jalkakäytävän alkamiskohdassa käytetään aina jalkakäytävä-merkkiä. Ajoradasta rakenteellisesti erotetut tai erilliset yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät on osoitettu ohjeiden mukaisesti liikennemerkein. Myös erillisen pyörätiet on ohjeiden mukaisesti osoitettu liikennemerkein. Tulliportinkadulla ja juuri saneeratulla Niiralankadulla erotellut väylät on osoitettu myös ajoratamerkinnöin.

 

Aloitteessa esitetään, että kaupungin tulisi merkitä yhteiset kevyen liikenteen väylät selkeästi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden puolilla. Helpoiten tämän voi aloitteen mukaan tehdä ajoratamaalauksin. Jotta erottelu voidaan tehdä, tulee väylien olla riittävän leveitä ja rakennetussa ympäristössä tämä ei useinkaan toteudu. Erotellun jalkakäytävän ja pyörätien leveys tulisi olla 4,5 - 6,0 metriä. Yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet ovat usein 3,0 - 3,5 metriä leveitä. Näin ollen ilman rakenteellisia muutoksia väylien erottaminen ei onnistu. Väylien erottelu vaatii siis monin paikoin väylien leventämistä, jotta ne olisivat turvallisia ja houkuttelevia. Kuopion kaupunki on parhaillaan laatimassa pyöräilyn edistämisohjelmaa. Ohjelman on määrä valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Ohjelmaan on tällä hetkellä yhtenä toimenpiteenä kirjattu pyöräväylien verkostotarkastelu. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnistettaisiin pyöräilyn pääreitit ja suunnitellaan niitä tukeva pyöräilyverkko laatu- ja suunnitteluratkaisuineen. Mikäli verkostotarkastelussa päädytään eroteltuihin väyliin, on toteuttaminen resursseja vaativaa pitkäjänteistä kehitystyötä.

Valtuustoaloitteessa on esitetty, että Kuopion kaupunki ohjeistaa kevyen liikenteen käyttäjiä. Liikennesuunnittelu tekee yhteistyötä poliisin, Liikenneturvan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Kuopion kaupunki osallistuu tai järjestää erilaisia tapahtumia liikkumisen teemapäivinä ja -viikkoina. Kuopion kaupunki on laatimassa viisaan liikkumisen markkinointisuunnitelmaa, jossa on tarkoitus selkeyttää viisaan liikkumisen viestiä. Vuoden 2019 talousarviovalmistelussa on myös huomioitu resursseja viestintään ja markkinointiin.

 

Edelleen valtuustoaloitteessa esitetään, että Kuopion kaupunki avaa ajonäkymiä, poistaa ajoesteitä ja huolehtii talviliikenteen kunnossapidosta.  Ruutukaavakeskustassa näkemäesteinä ovat tyypillisesti rakennukset. Näille ei luonnollisesti voida tehdä mitään. Asuntoalueilla näkemäesteitä voi olla väylän suuntauksien vuoksi tai esimerkiksi kiinteistöjen rajoilla olevat aidat. Kiinteistöjen omistajia voidaan tietyissä tapauksissa edellyttää pensasaitojen karsimista näkemien parantamiseksi. Kaikki liikenneväylät on jaettu kunnossapitoluokkiin, joka määrittelee kunnossapidon priorisoinnin. Kunnossapitoluokissa on jo vuosia ollut käytössä kevyen liikenteen laatukäytävät, jotka muodostavat verkoston, joka yhdistää kaupunginosat keskustaan. Tämä laatukäytäväverkko aurataan talvisin ensimmäiseksi liikenteen sujuvoittamiseksi. Kevyen liikenteen verkostotarkastelussa voidaan huomioida myös kunnossapidon tarpeet.

 

Aloitteessa toivotaan Kuopion kaupungin panostavan enemmän kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa kevyen liikenteen väylästön ja palveluiden yhteissaavutettavuuteen. Pyöräilyn edistämisohjelman luonnokseen on kirjattu myös verkostotarkastelu asema- ja yleiskaavatasolla. Pyöräilyn edistämisohjelma tullaan hyväksymään kaupunginhallituksessa.

 

Kuopiossa on keskustan liikenteen yleissuunnitelmaan pohjautuen toteutettu kävelykeskusta ja sen jatkohankkeina mm. Kauppakadun saneeraus Vuorikadun ja Maaherrankadun väliseltä katuosuudelta. Niiralankatu on saneerattu painottaen joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Kauppakadulle Puistokadulta Sairaalakadulle ja edelleen yhteys Sairaalakadulta Niiralankadulle on suunnitteilla Kuopion ensimmäinen pyöräkatu. Kuopio on hankkinut Pohjoismaiden ensimmäisen asemattoman kaupunkipyöräjärjestelmän ja ensimmäinen pyöräilykausi alkaa keväällä 2019. Kuopion kaupunki on mukana Fiksusti kouluun – hankkeessa toisena kuntana Suomessa. Hankkeen tavoitteena on edistää koululaisten viisasta liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivien aikana. Yhteistyötä pyöräilyseurojen kanssa on tiivistetty. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä on kuitenkin jatkettava pitkäjänteisesti, ja siihen on varattava riittävästi resursseja suunnitteluun, väylien rakentamiseen, kunnossapitoon, korjauksiin ja tarpeellisiin muutoksiin.

 

Vaikutusten arviointi         -

 

Esitys                                Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy aloitteeseen laaditun vastauksen ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi.

 

 

                                            Valmistelija                                          

Hanna Väätäinen

puh. +358 44 718 5318

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

 

 

Päätösehdotus               Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 

Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.

 

 

Päätös                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

Kaupunginhallitus 3.12.2018 350 §

 

 

 

Liitteet

7638/2018 Valtuustoaloite

 

 

 

Päätösehdotus               Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Päätös                              Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

 

 

 

 

 

 

Liitteet

1

7638/2018 Valtuustoaloite

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginhallitus

 

Kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Päätös                                            Merkittiin, että valtuustoaloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana oli vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja valtuutettu Marja Berg.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.