RSS-linkki
Kokousasiat:http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 26.06.2019/Pykälä 129
Edellinen asia | Seuraava asia | Kokousasia PDF-muodossa |
3127/2018 Sijaintikartta Vaittilan pohjoisosa | |
3127/2018 KS_0005_as_poi_Sananjalka_Kultapiisku | |
3127/2018 KS_0005_as_poi_Mesiangervonkatu | |
3127/2018 KS_0005_as_poi_Vaittilankatu |
§ 129 | Asianro 3127/10.03.01.00/2018 |
Mesiangervonkatu, Vaittilankatu, Sananjalka, Kultapiisku, Lehdokinkuja ja jalankulku- ja pyöräilyväylät välille Kultapiisku-Sananjalka ja Mesiangervonkatu-Vaittilankatu / katusuunnitelmaehdotusten nähtäville asettaminen
Va. kaupunkisuunnittelujohtaja Ari Räsänen,
kaupunkisuunnittelun tukipalvelut
Kohde Katu- ja hulevesisuunnitelmat koskevat Mesiangervonkatua, Vaittilankatua, Sananjalkaa, Kultapiiskua, Lehdokinkujaa ja jalankulku- ja pyöräilyväyliä välillä Kultapiisku - Sananjalka ja Mesiangervonkatu - Vaittilankatu. Nähtäville asetettavat kadut sijaitsevat Hiltulanlahden kaupunginosassa (36).
Lähtökohdat Otsikossa mainitut kadut sijoittuvat Hiltulanlahden länsiosan pientalovaltaiselle asemakaava-alueelle, Vaittilan pohjoisosaan. Alueen asemakaava on tullut voimaan 5.7.2016.
Katualueet on kaupungin maanomistuksessa. Vaittilan pohjoisosan alueella on 73 omakotitalotonttia, joista 17 on yksityisessä maanomistuksessa. 13 kiinteistöä on tällä hetkellä vakituisesti asuttuja.
Kadut ovat asemakaava-alueen uusia tonttikatuja. Jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Mesiangervonkatu-Vaittilankatu sijoittuu viheralueelle, asemakaavassa alueella on jup-merkintä (ulkoiluväylä). Katusuunnittelun yhteydessä on todettu tarpeelliseksi muuttaa ulkoiluväylä talvikunnnossapidettäväksi jalankulku- ja pyöräilyväyläksi verkoston jatkuvuuden turvaamiseksi. Väylä on suorin ja turvallisin reitti Nuolimäen alueen koululaisille Hiltulanlahden kouluun.
Katujen rakentaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen alueella. Katujen pääasialliset käyttäjät ovat alueen asukkaat.
Suunnitelmissa esitetyt viherrakenteet ovat ohjeellisia ja ne eivät vahvistu katusuunnitelmissa. Katusuunnitelmiin on esitetty nykyisten kiinteistöjen rakennuslupien mukaiset ajoneuvoliittymien paikat. Niiden sijainnit eivät vahvistu katusuunnitelmassa.
Katualueilta poistetaan puut. Suunnitelmapiirustuksiin on merkitty myös ne puut, mitä joudutaan poistamaan yksityisiltä tonteilta kadun tai vesihuollon rakentamisen takia.
Alueelle asennetaan 30 km/h aluenopeusrajoitus.
Rakenteelliset ja liikenteelliset ratkaisut
Mesiangervonkatu
Mesiangervonkatu on noin 760 metriä pitkä asuinalueen tonttikatu. Mesiangeronkadun katualueeseen rajoittuu kuusi yksityistä tonttia. Mesiangervokatuun liittyvät alueen muut tonttikadut ja se liittyy aiemmin rakennettuun Tuovilantiehen.
Välille Tuovilantie - Sananjalka rakennetaan 3,5 metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ajorata rajataan jalankulku- ja pyöräilyväylästä ja katuviheralueesta ns. yliajettavalla betonisella reunakivellä.
Asfaltoidun ajoradan leveys vaihtelee 4,5 metristä 5,5 metriin. Kun ajoradan leveys on 4,5 metriä, kadulla on yksipuolinen sivukaltevuus, muutoin kaksipuolinen.
Kadulle rakennetaan kolme hidastetta, kaksi niistä suojateiden kohdalle.
Yleisiä pysäköintipaikkoja toteutetaan 12 kappaletta, joista kahdeksan Nuolimäkeen johtavan jalankulku- ja pyöräilyväylän yhteyteen. Nämä pysäköintipaikat palvelevat alueen asukkaiden ja heidän vieraidensa lisäksi esim. Nuolimäen alueelle rakennettavan leikkipuiston kävijöitä.
Vaittilankatu
Vaittilankatu 320 metriä pitkä asuntoalueen tonttikatu. Vaittilankatu rajoittuu lähes kokonaan yksityiseen maanomistukseen, katualueeseen rajoittuvista 13:sta tontista 11 on yksityistä tonttia. Yksityisten tonttien ja kadun korkoerojen tasaamiseksi katualueelle on esitetty kivettyjä luiskia ja tukimuuri.
Vaittilankatu on päättyvä katu, joka liittyy Mesiangervonkatuun.
Asfaltoidun ajoradan leveys on 5,0 m ja sillä on yksipuolinen sivukaltevuus. Ajorata rajataan katuviheralueesta ns. yliajettavalla betonisella reunakivellä.
Kadulle rakennetaan yksi hidaste. Katualueelle ei tule yleisiä pysäköintipaikkoja.
Sananjalka
Sananjalka on noin 140 metriä pitkä asuntoalueen tonttikatu. Sananjalan pää rajoittuu yhteen yksityiseen tonttiin, muutoin katualue rajoittuu kaupungin tontteihin.
Sananjalka on päättyvä katu, joka liittyy Mesiangervonkatuun.
Asfaltoidun ajoradan leveys on 5,5 metriä. Katu on normaalia pientaloalueen tonttikatua leveämpi, koska sillä on alkuosasta jyrkkä pituuskaltevuus. Kadulla on kaksipuoleinen sivukaltevuus. Ajorata rajataan katuviheralueesta ns. yliajettavalla betonisella reunakivellä.
Kadulle rakennetaan kolme kadunvarsipysäköintipaikkaa.
Kultapiisku
Kultapiisku on noin 155 metriä pitkä asuntoalueen tonttikatu. Kultapiiskun katualue rajoittuu kaupungin tontteihin.
Kultapiisku on päättyvä katu, joka liittyy Mesiangervonkatuun.
Asfaltoidun ajoradan leveys on 5,5 metriä. Katu on normaalia pientaloalueen tonttikatua leveämpi, koska sillä on alkuosasta jyrkkä pituuskaltevuus. Kadulla on kaksipuoleinen sivukaltevuus. Ajorata rajataan katuviheralueesta ns. yliajettavalla betonisella reunakivellä.
Kadulle rakennetaan kolme yleistä pysäköintipaikkaa kääntöpaikan yhteyteen.
Lehdokinkuja
Lehdokinkuja on noin 80 metriä pitkä asuntoalueen tonttikatu. Kultapiiskun katualue rajoittuu kaupungin tontteihin.
Lehdokinkuja on päättyvä katu, joka liittyy Mesiangervonkatuun.
Asfaltoidun ajoradan leveys on 4,5 metriä. Kadulla onyksipuoleinen sivukaltevuus. Ajorata rajataan katuviheralueesta ns. yliajettavalla betonisella reunakivellä.
Kadulle rakennetaan kaksi kadunvarsipysäköintipaikkaa kääntöpaikan yhteyteen.
Jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Sananjalka - Kultapiisku
Jalankulku- ja pyöräilyväylä on noin 40 metriä pitkä väylä, joka yhdistää Sananjalan ja Kultapiiskun.
Asfaltoitu väylä on 3,5 metriä leveä ja se on yksipuolisesti kallistettu.
Jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Vaittilankatu - Mesiangervonkatu
Jalankulku- ja pyöräilyväylä on noin 320 metriä pitkä. Väylä liittyy pohjoispäästä Nuolimäenkadulle johtavaan jalankulku- ja pyöräilyväylään ja eteläpäästä Mesiangervonkadun jalankulku- ja pyöräilyväylään Vaittilankadun risteyksessä. Lehdokinkujan päästä on yhteys väylälle.
Asfaltoitu väylä on 4 metriä leveä ja se on yksipuolisesti kallistettu.
Hulevesijärjestelmä Alueen hulevesiverkosto koostuu hulevesiviemäreistä, -kaivoista, avo-ojista, rummuista ja luonnontilaisista viivytysalueista. Katujen hulevedet ohjataan jiirein ja reunakivin hulevesikaivoihin.
Mesiangervonkadun ja Vaittilankadun alkuosan vedet johdetaan hulevesiviemärein Tuovilantien varressa olevaan nykyiseen avo-ojaan. Suunnittelualueen lounaisosan hulevedet johdetaan viemärein olemassa oleviin ojien ja luonnontilaisten alueiden kautta Tuovilantien sivuojaan. Koillisosan hulevedet johdetaan viemärein ja avo-ojin Hiltulanlahdenkadun sivuojaan. Tuovilantien ja Hiltulanlahdenkadun sivuojat purkavat olemassa olevia ojia pitkin Matkukseen.
Suunnittelualueen tulvareitit sijoittuvat kaupungin omistuksessa oleville viheralueille lukuun ottamatta Vaittilankatua, jossa on molemmat tulvareitit rasitteena yksityisillä tonteilla. Tulvareitit ovat asemakaavan mukaisilla paikoilla ja rasitesopimukset on tehty.
Esteettömyys Alueen isojen korkeuserojen vuoksi Mesiangervonkadun, Sananjalan, Kultapiiskun ja Vaittilankadun maksimipituuskaltevuudet vaihtelevat 8 - 12 %. Ne ovat suunnitteluohjeiden mukaisia, mutta ne eivät täytä esteettömyysvaatimuksia.
Kunnossapitoluokka Tonttikadut kuuluvat kunnossapitoluokkaan III ja jalankulku- ja pyöräilyväylät luokkaan II.
Kustannukset Nähtäville asetettavien katujen kokonaiskustannusennuste on n. 3 131 000 € (alv 0 %). Kaduittain kokonaiskustannusennusteet ovat kaduittain noin:
Mesiangervonkatu 1 433 000 €
Vaittilankatu 584 000 €
Sananjalka 185 000 €
Kultapiisku 217 000 €
Lehdokinkuja 112 000 €
Jalankulku- ja pyöräilyväylät 599 000 €
Kustannusarviot sisältävät kadun, hulevesiverkoston, katuviheralueen ja valaistuksen rakennuskustannusten lisäksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset.
Alueen rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2020-2021. Tänä vuonna mahdollisesti rakennetaan rasitealueille tulevia vesihuoltoverkostoja.
Vaikutusten arviointi Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen myötä Vaittilan pohjoisosaan saadaan 56 kaupungin maanomistuksessa ja neljä yksityisessä maanomistuksessa olevaa uutta omakotitalotonttia. Asuinalue sijoittuu lähelle vesistöä, luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä olemassa olevan tai rakenteilla olevan palveluverkoston piiriin. Hiltulanlahdenkadulla aloittaa syksyllä 2019 liikennöimään joukkoliikenne.
Arvio ilmastovaikutuksista
Katusuunnitelmien ilmastovaikutukset ovat neutraalit. Hankkeessa toteutetaan asemakaavan mukaisia ratkaisuja.
Yrityspoliittinen lausunto
Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen.
Monipuolinen tonttitarjonta on yksi vahvuus työntekijöitä rekrytoidessa. Tämän alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisella myötä on mahdollista luovuttaa omakotitalotontteja.
Alueen rakentaminen työllistää rakennusalaa.
Lapsivaikutukset
Katusuunnitelmien lapsivaikutukset ovat positiiviset.
Alueelle muodostuu hyvä jalankulku-, pyöräily- ja ulkoiluverkosto ja se kytkeytyy hyvin olemassa olevaan rakenteeseen eli on hyvät yhteydet mm. luontoon, leikkikenttiin, kouluun.
Suunnittelusta tiedottaminen
Vaittilan pohjoisosan maanomistajia tiedotettiin suunnittelutyön käynnistämisestä lähettämällä heille kirje elokuussa 2018. Suunnittelun aikana, keväällä 2019, oltiin uudelleen yhteydessä kiinteistöjen omistajiin ja tarjottiin mahdollisuus tapaamiseen. Niiden maanomistajien kanssa, jotka halusivat tavata, on tavattu ja läpikäyty heidän kanssaan suunnitelmaluonnokset.
Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy katu-ja hulevesisuunnitelmaehdotukset nähtävillä oloa varten.
Liitteet | 14 | 3127/2018 Sijaintikartta Vaittilan pohjoisosa |
| 15 | 3127/2018 KS_0005_as_poi_Mesiangervonkatu |
| 16 | 3127/2018 KS_0005_as_poi_Sananjalka_Kultapiisku |
| 17 | 3127/2018 KS_0005_as_poi_Vaittilankatu |
Valmistelija
Paula Pakarinen | puh. +358 44 718 5422 |
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas
Lautakunta hyväksyy va. kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Edellinen asia | Seuraava asia | Kokousasia PDF-muodossa |